Kuva-aineistoa on vähän, mutta aukko näyttäisi suurentuneet päivän mittaan. Jossakin videossakin putoili turbiinihallin elementtejä virtaan.
Patorakenteet ovat tyypillisesti sellaisia, että ovat kestäviä vain ehjänä. Vaurioituessa koko rakennelman kestävyys heikkenee ja aukko suurenee vähitelle virtaavan veden rikkoessa sitä lisää.
Ylellä haastellun patoasiantuntijan mukaan näyttäisi siltä, että vedenalaiset osat ovat pitkälti ehjänä ja vesi virtaa padon yläreunasta. Jos koko pato oli hajonnut pohjaa myöten olisi virtausaukko paljon isompi ja olisi syntynyt tappava tsunami. Nyt sellaista ei ilmeisesti ole tullut.
Eli ryssä ryssi räjäyttämisen.
Käytin tähän aivan liian paljon aikaa. Eikä tässä nyt mitään suurempaa pointtia ole, mutta nuo padot on kyllä melkoisen järeitä rakennelmia.
Brittien Bouncing bomb sisälsi sen 3000kg paukkua, ja Ederseen patoon syntyi vain 22m x 70m leveä reikä. Olen kävellyt tuon 400 metrisen Ederseen padon päästä päähän ja se on korkeimmalta 48m kohdalta vain 6m leveä, mutta perustusten leveys on 36m... Siinä on myös kaarta, jotta muodolla saadaan jäykkyyttä kun padon päät puskee peruskallioon.
Tuo Nova Kahovkan patorakennelma taas on enemmän silta kuin pato: pituutta on melkein 4km, päällä kulkee sekä tie että autotie, leveyttä on 40m ja patoaltaassa on 90-kertaisesti enemmän vettä Ederseehen verrattuna. Toki korkeus on vain 30 metriä, mutta jo tuo pelkkä pituus tarkoittaa, että tuo on voimalaosuus on todennäköisesti suunniteltu toimimaan sulakkeena jotta katastrofin koittaessa vesi virtaa edes oikeasta paikasta ilman pahinta eroosiota. Virtaavan veden voima vaan on aivan mieletön - siellä jos räjäytyksen jäljiltä syntynyt halkeamia tai murtumia, niin vesi kyllä ajan kanssa poistaa turhat voimalan rippeet. En siis sanoisi, että ryssi räjäytystä, tuollainen päältä 40m leveä voimala voi olla perustuksien kohdalla tuplasti leveämpi - on vaan aika tukeva rakenne...
Ja tuo pinnan laskeminen mahdollisimman alas juuri ennen nostamista ennätyskorkeuteen tehtiin tietenkin, että saatiin asennettua räjähteitä mahdollisimman alas padon seinämään. Sitten nostettiin ylös ja kaboom. Rottaryssät.
Lasku on voinut olla Zaporizzhian ydinvoimalalla uhkailua tai alajuoksun tulvittamista/kastelua. Kevättalvella nähtiin niitä veneseikkailuja Khersonin suunnalla, ehkä pelkäsivät Ukien ylituloa? Nosto puolestaan on itsestäänselvyys - mahdollisimman paljon vettä talteen ennen räjäytystä.
Räjähteiden osalta ei ole oikein mieltä kikkailla vedenkorkeudella. Edes ryssältä ei löydy niin tyhmiä kurlaajia että lähtisivät sukeltaen panostamaan patoa, etenkin kun on aikaa tehdä se siistinä sisätyönä. Patorakennelmalla on 30m korkeutta, kun turbiineista tulee vesi läpi alajuoksun pinnan alle. Helpompaa panostaa turbiinisalin seinät ja/tai sulkea yksi turbiini pelistä pois ja survoa sinne kunnon lataus. Ei kuitenkaan tarvita kuin reilumpi murtuma ja vedenpaine ja virtaus hoitaa loput. Tässähän on lähtenyt kävelemään kolmannes voimalan turbiinirakennuksesta ja n. puolet juoksutuspadosta eli yhteensä 350m luokkaa, ja jonkin valvontakameran matskun perusteella se räjähdys on ollut enimmäkseen veden ulkopuolella. Inside job. Pun intended.
yle.fi
