Ukrainan konflikti/sota

Selkeästi huomaa, että ryssä keskittynyt tuhoamaan muita kaupunkeja Kiovan sijasta. Syynä tähän on vähäisempi ilmatorjunta muissa kaupungeissa. Mäkkäri tuhoutui viime yönä Odessassa. Mahtaako Jenkit reagoida siihen millään lailla jää nähtäväksi.
 
--
Lyhennelmä tekstistä:
-
Ukrainian forces are advancing along three or four axes in southern Ukraine’s Zaporizhzhia and Donetsk Oblasts. On the axis running along the Mokri Yaly River, the Ukrainians aren’t just advancing. They’re thundering.

Rolling fast along the unpaved road threading north to south from the town of Velyka Novosilka toward Makarivka, 10 miles away, the Ukrainian navy’s 35th Marine Brigade has borrowed a tactic from the U.S. Army.

Col. Eric Schwartz, who led the so-called “thunder run,” reasoned that a small, fast-moving armored force would confuse and demoralize Baghdad’s Iraqi defenders—and perhaps preempt a slow, bloody, block-by-block slog across the city. Schwartz was right. His battalion thunder run on April 5 breached Baghdad and killed potentially hundreds of Iraqi troops and paramilitaries at the cost of a single American killed-in-action.

Twenty years later, the Ukrainian 35th Marine Brigade is more than a week into its own prolonged thunder run along the Mokri Yaly River. In eight or nine days of hard fighting, the 2,000-person brigade has liberated several villages—most recently Makarivka, on Monday.
-
They didn’t expect such speed from us, going on Mastiffs,” one marine noted after the 35th rolled into Makarivka. This is exactly how the Americans operated during the first thunder run in 2003.

With a T-80 near the front, a column of Mastiffs rolls down the dirt road that runs parallel to the Mokri Yaly River. The tank blasts, at close range, any Russian positions its three-person crew detects on either side of the road.

If the tank has to stop to fire its 125-millimeter main gun, it does so only briefly. The tank maintains the column’s momentum, leaving the 10-person Mastiffs with their .50-caliber machine guns to kill or scatter any startled Russians who survive the tank fire. Infantry then dismount and secure the area.

But it’s worth noting that a thunder run only works in certain conditions. The 35th Marine Brigade is attacking along one of the more lightly-fortified axes. If the marines encountered minefields, they apparently were nothing like the dense minefields that thwarted a Thursday attack by the Ukrainian army’s 33rd Mechanized and 47th Assault Brigades just south of Mala Tokmachka, 40 miles west of Makarivka.

Mines aren’t the only danger as the 35th Marine Brigade continues thundering south. Inasmuch as a thunder run depends on momentum for its shock effect, and depends on that shock effect for its ability to scatter enemy forces, even a few vehicle losses can grind a run to a catastrophic halt.

That almost happened to the Americans in 2003. During the first thunder run, an Iraqi rocket immobilized one of the M-1 tanks. The task force wasted half an hour trying to get the tank moving again, during which time morale balanced on a razor’s edge. “The psychology of losing an armored vehicle is large,” one officer commented.

Schwartz ultimately ordered the column to abandon the tank and keep moving. The decision may have saved the thunder run from stalling out. The Ukrainians likewise might have to make a similar decision, if they haven’t already done so. It’s worth leaving behind a few tanks or trucks if that’s the price of forward momentum.
 
Viimeksi muokattu:
--
Lyhennelmä tekstistä:
-
Ukrainian forces are advancing along three or four axes in southern Ukraine’s Zaporizhzhia and Donetsk Oblasts. On the axis running along the Mokri Yaly River, the Ukrainians aren’t just advancing. They’re thundering.

Rolling fast along the unpaved road threading north to south from the town of Velyka Novosilka toward Makarivka, 10 miles away, the Ukrainian navy’s 35th Marine Brigade has borrowed a tactic from the U.S. Army.

Col. Eric Schwartz, who led the so-called “thunder run,” reasoned that a small, fast-moving armored force would confuse and demoralize Baghdad’s Iraqi defenders—and perhaps preempt a slow, bloody, block-by-block slog across the city. Schwartz was right. His battalion thunder run on April 5 breached Baghdad and killed potentially hundreds of Iraqi troops and paramilitaries at the cost of a single American killed-in-action.

Twenty years later, the Ukrainian 35th Marine Brigade is more than a week into its own prolonged thunder run along the Mokri Yaly River. In eight or nine days of hard fighting, the 2,000-person brigade has liberated several villages—most recently Makarivka, on Monday.
-
They didn’t expect such speed from us, going on Mastiffs,” one marine noted after the 35th rolled into Makarivka. This is exactly how the Americans operated during the first thunder run in 2003.

With a T-80 near the front, a column of Mastiffs rolls down the dirt road that runs parallel to the Mokri Yaly River. The tank blasts, at close range, any Russian positions its three-person crew detects on either side of the road.

If the tank has to stop to fire its 125-millimeter main gun, it does so only briefly. The tank maintains the column’s momentum, leaving the 10-person Mastiffs with their .50-caliber machine guns to kill or scatter any startled Russians who survive the tank fire. Infantry then dismount and secure the area.

But it’s worth noting that a thunder run only works in certain conditions. The 35th Marine Brigade is attacking along one of the more lightly-fortified axes. If the marines encountered minefields, they apparently were nothing like the dense minefields that thwarted a Thursday attack by the Ukrainian army’s 33rd Mechanized and 47th Assault Brigades just south of Mala Tokmachka, 40 miles west of Makarivka.

Mines aren’t the only danger as the 35th Marine Brigade continues thundering south. Inasmuch as a thunder run depends on momentum for its shock effect, and depends on that shock effect for its ability to scatter enemy forces, even a few vehicle losses can grind a run to a catastrophic halt.

That almost happened to the Americans in 2003. During the first thunder run, an Iraqi rocket immobilized one of the M-1 tanks. The task force wasted half an hour trying to get the tank moving again, during which time morale balanced on a razor’s edge. “The psychology of losing an armored vehicle is large,” one officer commented.

Schwartz ultimately ordered the column to abandon the tank and keep moving. The decision may have saved the thunder run from stalling out. The Ukrainians likewise might have to make a similar decision, if they haven’t already done so. It’s worth leaving behind a few tanks or trucks if that’s the price of forward momentum.
Blitzkrieg! Russonatsit saivat vastaansa toisen maailmansodan aikaisen natsitaktiikan. Ironista.
 
Jatkan sarjaa "hyvä huudella":
En tiedä mitä Ukrainalaiset lukee mutta Suomessa (ainakin omassa ikäluokassa, eikä tässä vielä niin vanhoja olla) on suurinpiirtein kaikki lukeneet sotakirjallisuutta. Hieman hassulta se kuulostaa mutta Suomalainen kirjallisuus on käytännöntasolla "piilo-oppia" sodankäynnin perusasioihin. Hetken jos pohtii niin huomaa miten tietyt ns muuttumattomat opit toistetaan jokaisessa kirjassa. Elokuvissakin.

Ja, ihan eritavalla kuin kansainvälisessä kirjallisuudessa, jossa ei yleensä pieteetillä käsitellä esimerkiksi sitä miten niitä juoksuhautoja vyörytetään.

Se on mielenkiintoinen kansallinen erikoispiirre meillä. Lisäksi sitten tietysti armeijan opit, niin tavan kadunmiehet ovat jo kykeneväisiä sanomaan asioita tuostakin pätkästä - johon muualla maailmassa 99% ajasta tarvitaan "sotilas-analyytikko".

Tämmöinen hyvä me -offtopic tähän väliin.
Niin. Olen joskus tehnyt saman havainnon. Se tunnetuin niistä sotakirjoista on kirjoittajansakin mukaan versio Aleksis Kiven veljeksistä sodassa. Joka taas on eräänlainen suomalaisen miehen tutkielma. Kieli ohjaa ajattelua ja maailman havainnoimista, kieli ohjaa...

Ja opetetaanhan noissa muitakin tärkeitä juttuja, kuten esim. joukon yhteishenkeä nostattavan (välttämättä ei aina kuitenkaan taistelukykyä parantavan) elintarvikeen valmistukseen rintamaolosuhteissa vaadittavat toimenpiteet alkaen taistelijaparin saumattoman yhteistoiminnan avulla tapahtuvasta kovan raudan hankinnasta aina huollon logistiikkaketjuun ko. elintarvikkeen valmistuksen kannalta elintärkeän materiaalin hankkimiseen asti. Saati sitten miten jalakaansa ontuva kukko saadaan pataan.
 
Viimeksi muokattu:
Tuostakin kartasta voi päätellä, ettei hyökkäysoperaatio ole yksinkertainen kapeahkolla kärjellä. Kärjen leveys 1-3 km ja maastosta 90% avointa peltoa. Puskasuikaleita ja rakennuksia voi louskuttaa tykistöllä ja tappioita tulee. Venäläisten tykistön hiljentämisen tarve ollut pitemmän aikaa kova. Omalla toiminnalla pitäisi saada vastapuoli heikkoon kuntoon. Vaihtoehdot on joko hivuttamalla tai rysäyttämällä. Jälkimmäinen on pääosin näkemättä
 
Tuostakin kartasta voi päätellä, ettei hyökkäysoperaatio ole yksinkertainen kapeahkolla kärjellä. Kärjen leveys 1-3 km ja maastosta 90% avointa peltoa. Puskasuikaleita ja rakennuksia voi louskuttaa tykistöllä ja tappioita tulee. Venäläisten tykistön hiljentämisen tarve ollut pitemmän aikaa kova. Omalla toiminnalla pitäisi saada vastapuoli heikkoon kuntoon. Vaihtoehdot on joko hivuttamalla tai rysäyttämällä. Jälkimmäinen on pääosin näkemättä
Nyt on rysäytetty sen verran, että on saatu vihollinen siirtämään reservejään läpimurtoa estämään. Se mahdollistaa niiden hivuttamisen tykistöllä siirtymisen ja vastahyökkäysten aikana. Reservien pakottaminen taisteluun tällä tavalla helpottaa varsinaisen läpimurron jälkeistä etenemistä, kun vihollisella ei enää ole noita reservejä heittää kärjen eteen tai iskeä kiilan sivuun. Tottakai he voivat, ja pakko onkin, ottaa joukkoja toisaalta rintamalta läpimurtoa torjumaan. Se taas avaa Ukrainalle mahdollisuuksia kyseisillä paikoilla painaa vihollista taaksepäin tai jopa tehdä toinen läpimurto.
 
Olisimme todennäköisesti sodassa Venäjän kanssa, jos Ukraina olisi kaatunut. Suomen itärajalla, Venäjän puolella, on nimittäin tehty teitä joukkojen siirtoon.

Tämä on asia, joka on Suomessa ymmärretty vähän vaillinaisesti. Moni tällä foorumilla ymmärtää tilanteen hyvin, mutta keskiverto suomalainen ei ymmärrä kuinka vaarallinen tilanne oli. Ja osittain tilanne on edelleen vaarallinen jos Venäjää ei saada pysäytettyä. Ukrainan sota ei ole mikään Ukrainan ja Venäjän erillissota vaan lännen sota, jossa Ukraina taistelee pysäyttääkseen Venäjän laajentuvan imperialismin.

Ukrainan sotilaat taistelevat myös Suomen, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan puolesta. Tämä on hyvä muistaa kun mietitään auttamisen jatkamisen mielekkyyttä sekä sopivaa volyymia.
 
Putinin mielipiteet tiedetään. Eivät ne ole muuttuneet sodan aikana. Kyseessä on diktaattori, joka toimii kuin mafia-päällikkö. Olisimme todennäköisesti sodassa Venäjän kanssa, jos Ukraina olisi kaatunut. Suomen itärajalla, Venäjän puolella, on nimittäin tehty teitä joukkojen siirtoon. Dukinin kirjan mukaan, jonka oppeja Putin toteuttaa: "Suomi kuuluu Venäjälle".

Ei Putinin etsintäkuulutusta ole turhaan tehty.
-
1686729108046.png


Karjalan ja Murmanskin tieverkosto oli kokenut valtavia muutoksia. Ero oli kuin yöllä ja päivällä. 60 metrin leveys on todella paljon mille tahansa ajoneuvolle. Se riittäisi lentokoneillekin, sillä se on normaali kiitotien leveys.

– Se ei ole välttämättä suoranaista sotasuunnittelua, eikä alueella ole edes mitään pysyvää sotilasjoukkoa. Mutta kaikki uudistaminen tietysti palvelee tarvittaessa myös sotilasliikennettä, haastateltu Puolustusvoimien ex-komentaja Lindberg sanoo.


edit: @runtik kirjoitti aiheesta jo yllä, mutta jätetään infot luettavaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on asia, joka on Suomessa ymmärretty vähän vaillinaisesti. Moni tällä foorumilla ymmärtää tilanteen hyvin, mutta keskiverto suomalainen ei ymmärrä kuinka vaarallinen tilanne oli. Ja osittain tilanne on edelleen vaarallinen jos Venäjää ei saada pysäytettyä. Ukrainan sota ei ole mikään Ukrainan ja Venäjän erillissota vaan lännen sota, jossa Ukraina taistelee pysäyttääkseen Venäjän laajentuvan imperialismin.

Ukrainan sotilaat taistelevat myös Suomen, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan puolesta. Tämä on hyvä muistaa kun mietitään auttamisen jatkamisen mielekkyyttä sekä sopivaa volyymia.
Joo ja kuinkahan paljon näitä Putinin hännystelijöitä meilläkin olisi, jos tilane olisi ollut Ukrainassa nopeasti ohi ja olisi täälläkin päässyt kiristymään. Noita. "Voitajan" kelkkaan hyppääjiä, varmasti osa jo lujasti piilossa. Siksi minusta on kyllä suuri vääryys, että suurimmat puolueet antaa näiden vähänkin ryssämielisten vielä pysyä riveissään.

Slava Ukraini!
 
Katso liite: 79327


Karjalan ja Murmanskin tieverkosto oli kokenut valtavia muutoksia. Ero oli kuin yöllä ja päivällä. 60 metrin leveys on todella paljon mille tahansa ajoneuvolle. Se riittäisi lentokoneillekin, sillä se on normaali kiitotien leveys.


edit: @runtik kirjoitti aiheesta jo yllä, mutta jätetään infot luettavaksi.
Itse olin bussireissulla Vartius-Kostamus-Vienan Kemi-Kantalahti- Apatit- Murmansk joskus 20 vuotta sitten. Bussista meni jopa rengas surkean tiestön takia.
Nopealla aikataululla tieinfra on kyllä uudistettu.
 
Katso liite: 79327


Karjalan ja Murmanskin tieverkosto oli kokenut valtavia muutoksia. Ero oli kuin yöllä ja päivällä. 60 metrin leveys on todella paljon mille tahansa ajoneuvolle. Se riittäisi lentokoneillekin, sillä se on normaali kiitotien leveys.


edit: @runtik kirjoitti aiheesta jo yllä, mutta jätetään infot luettavaksi.
Muistanko oikein että Suomi jopa rahoitti noitten teitten kunnostusta?
 
Itse olin bussireissulla Vartius-Kostamus-Vienan Kemi-Kantalahti- Apatit- Murmansk joskus 20 vuotta sitten. Bussista meni jopa rengas surkean tiestön takia.
Nopealla aikataululla tieinfra on kyllä uudistettu.
On iso muutos, enkä usko, että Moskova sellaista tekee vain koska haluaa hyvää hyvyyttään kehittää heidän näkökulmastaan varsin syrjäisen seudun infraa.

Kyllä siellä ryssällä on pahat mielessä, ja Venäjän keisarikunnan rajojahan tässä selvästi ollaan palauttamassa. Nyt vain kävi niin, että Ukrainan valtaus ei ollutkaan mikään nopea paraatimarssi Kiovaan.
 
Tämä on asia, joka on Suomessa ymmärretty vähän vaillinaisesti. Moni tällä foorumilla ymmärtää tilanteen hyvin, mutta keskiverto suomalainen ei ymmärrä kuinka vaarallinen tilanne oli. Ja osittain tilanne on edelleen vaarallinen jos Venäjää ei saada pysäytettyä. Ukrainan sota ei ole mikään Ukrainan ja Venäjän erillissota vaan lännen sota, jossa Ukraina taistelee pysäyttääkseen Venäjän laajentuvan imperialismin.

Ukrainan sotilaat taistelevat myös Suomen, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan puolesta. Tämä on hyvä muistaa kun mietitään auttamisen jatkamisen mielekkyyttä sekä sopivaa volyymia.
Ehdottomasti näin.

Vaikka ite olen varustautunut ja lapset opettanu pärjäämään hetken aikaa ilman sähköäkin, jossain vaiheessa 2000-luvun edetessä alkoi tuntua kaukaisemmalta ajatus että idästä tänne tultais. Mitkään paljastuneet asiat kuten vaikka nuo tiestöjen rakentamiset tai Kriminkään valloitus ei tätä tunnetta muuttanut. Sen takia että venäjä selkeästi pyrki neuvostoajoista kohti nykyaikaa. Ja ehdottomasti kuvittelin venäjän johdolla ja varsinkin sotajohdolla olevan jotain järkeä päässä. Eli hyökkäys tänne olisi ollut liian hankalaa ja tullut liian kalliiksi.

No nyt se järki on nähty. Hämmästelen venäjän armeijan kenraaleita, miten he antavat yksiköittensä tuhoutua. Ei kovin meikäläinen tapa ajatella.

Lainaus:

"Venäjä pyrkii alistamaan muut valtavalla tuhollaan​

Pomerantsevin mukaan tällä ”äärimmäisellä väkivallalla, raamatulliset mittasuhteet saavuttavalla tuhollaan Venäjä lähettää Ukrainalle ja tämän liittolaisille viestin: antautukaa meidän suunnattomuudellemme, luopukaa kamppailustanne.”

Näin Venäjä kiristää Ukrainaa ja sen liittolaisia. Tarkoitus on osoittaa, että Venäjän suunnattomuudelle tulee antautua.
"
 
Elettiin todennäköisesti Suomessa vaaran aikoja. Toivottiin viimeiseen asti, että ryssä jättää hyökkäämättä Ukrainaan. Varmasti oli mielessä se, että jos Kiova kaatuu, niin sotakoneisto ei pysähdy. Todennäköisesti joukkojen siirtoa takaisin omiin tukikohtiinsa oltaisiin seurattu herkeämättä. Mahdolliset sotaharjoitukset olisivat olleet selvä merkki mitä tuleman pitää. Niinistön Bidenin tapaaminen nopealla aikataululla kertoo itsessään paljon.
 
Back
Top