Seppo Räty:
Saksan viimeiset ydinreaktorit sammutettiin nelisen kuukautta sitten, 15. huhtikuuta. Samaan aikaan, kun Saksa ajoi alas ydinvoiman, se jatkoi hiilen ja öljyn polttamista ja kaivoi maaperästä ruskohiiltä
Saksa kasvatti kaasuostojaan Vladimir Putinilta. Se oli Saksan teollisuuden toive, ja poliitikot siunasivat sen. Viime vuonnakin noin puolet saksalaiskodeista lämpeni kaasulla. Kaasua on käytetty myös sähköntuotantoon ja teollisuuden raaka-aineena. Ja 55 prosenttia – siis yli puolet – saksalaisten käyttämästä kaasusta tuotiin Venäjältä.
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan vain noin kolmanneksella saksalaisista on kielteinen käsitys Putinista.
Butšan verilöylyn paljastuminen oli šokki koko maailmalle – mutta samaan aikaan Saksan liittokansleri Olaf Scholz perusteli, miksi Saksa ei voi luopua Venäjän kaasusta äkillisesti. Euroopan talouskasvu olisi hänen mukaansa vaarantunut.
Saksa opettelee nyt elämään ilman ydinvoimaa ja halpaa venäläistä kaasua. Sen myötä siirtymä kohti kestävämpää energiantuotantoa on joutunut kiihdytyskaistalle. Viime keväänä tuulivoima ohitti jo hiilen sähköntuotannossa, ja aurinkovoimakin on kovassa kasvussa.
Venäjän hyökkäyssodasta länsimaat saavat hänestä (haastateltavan mielestä) syyttää itseään. Naton ”itälaajentuminen” on hänestä ollut virhe.
AfD kannattaa muun muassa Venäjän-vastaisista pakotteista luopumista ja paluuta venäläisen kaasun käyttöön.
Tuntuu siltä, että ollaan kuplassa, jossa maailman pahimmat ja vaikeimmat asiat ovat vain vaimeita kaikuja, jotka eivät häiritse tunnelmaa.
Saksa joutuu nyt korjaamaan vanhoja virheitään kivuliaan nopeasti – siihen sen pakottaa entinen luottokumppani Vladimir Putin. Saksan energiapolitiikan pohdintaan paras paikka on huvipuistoksi muutettu ydinvoimala, kirjoittaa Berliinin-kirjeenvaihtajana kautensa lopettava Hanna Mahlamäki.
www.hs.fi