Ukrainan konflikti/sota

Nyt kun katsoin uudelleen ja tongin twitteriä lisää niin näkyy kohdassa 20 s parkkipaikalla vasemmalla oleva laatikko, josta räjähdys lähtisi. Laatikosta ei jää mitään jäljelle.
Kamera kääntyy räjähdyksessä. Laatikko on edelleen siellä. Ensin räjähtää kranaatti toisaalla jota henkilöt säikähtää, sitten osuu seinään (twitterin kuvissa ihan selkeä jälki ja auton perä painunut kasaan). Ei voi tulla muualta kuin ryzzän alueelta.
 
siis olen seurannut STUGNA laukaisua monta kertaa (tietty video) ja ohjuksen ohjaus videolla on monta kertaa ihmetyttänyt - JOKO lennon aikana ampuja seuraa ohjusta ja tarkkailee että kuinka paljon vakiomuotoista virhettä ohjauksen(laserin? jonkun muun?) ja videokuvan välillä on .. ja sitten lopuksi ampuja ”estimoi” että millä tähtäyksellä saadaan lopullinen osuma TAI vältetäänkö tahallaan ohi ohjaamalla mahdollista häirintää tms … siis osuman saaminen on joskus hieman outoa …

yhtä kaikki aivan kuin ohjusta ei ohjattaisi (aina) todennäköisimpään maalipisteeseen mutta osuma kuitenkin yleensä napsahtaa … ja vaunu posahtaa ja savut tulee ja miehet huutaa ilosta

olisiko niin että jos ohjuksessa on laser ohjaus niin videokuva JA laser pitäisi saada kohdistettua jotenkin samaan pisteeseen esim 2km päässä tai … jotain …

ja jos tuota ei tehdä niin voi käydä ohjauksen kanssa hassusti, pienen virheen voi korjata lennon aikana … jos joku tietää niin huudelkaa - ne ei voi olla täydellisiä koska insinööri on ne suunnitellut

kaikki suomessa kyllä tietää että moskoviittien ohjus-lankaohjauksella voi mennä moni asia pieleen mutta se on eri asia
Säteenseuraajalle on ominaista, että ohjus kiertää spiraalia tähtäyslinjan ympäri. Tähtäämällä alkumatkasta maalin yli saatetaan vältellä ohjuksen osumista maahan tai pusikoihin ennen aikojaan. Toisaalta Stuhna käyttää nimenomaan lasersädettä, eli suoraan vaunuun tähtääminen laukaisee sen mahdolliset laservaroittimet. Siinä on toinen mahdollinen syy ohjata ohjusta alkuun ohi ja korjata tähtäys maaliin vasta vähän ennen osumaa.
Mun kiero mieli alkoi heti miettiä, et mitä muuta tuon laivan kyytiin mahtuu. Sellaista mitä ei näytetä. No luultavasti kovaa rahaa maksavia autoja euroopan keskiluokalle... mut eiks sitä saa unelmoida? Tuo kuljetus luultavasti saapuu jonnekin Rotterdamiin tai Hampuriin ja sieltä junalla eteenpäin. Ei laivaa varmasti Odessaan ajeta.
Ehkä samalla kun Yhdysvallat ostaa suuria määriä voisi olla muillakin paikka kiilata mukaan? Jos siis oletetaan että heidän ostosten takia hinnat tulisivat alaspäin ja siten voisi saada hyvää tavaraa aikaisempaa halvemmalla? Toki pitää saada heiltä lupa ostaa, kuten aina JA toimituksiin menisi joka tapauksessa monta vuotta riippuen siitä millaisia sopimuksia tekevät, mutta tässä voisi olla pitkästä aikaa paras tilaisuus käydä ostoksilla (jos sille koetaan olevan tarvetta).
Nuohsn ovat suoraan materiaalia mahdollisia FMS-kauppoja varten. Eli USGov antaa tällä myös liittolaisille signaalia että tavaraa tulee saataville. Monivuotista tuotantoa voidaan sitten jakaa omiin ja kaverien varastoon sen mukaan paljonko ostajia ilmoittautuu.
 
Tsekkiläinen asefirma joka modernisoi panssarivaunuja Ukrainan käyttöön, on palkannut ukrainalaisia pakolaisia töihin.


Tuossa on muuten melkoisen hyvällä maulla tehty ERA-suojaus, peite ei tietysti koskaan ole 100% mutta tornin suojaus varsinkin on hyvin tiivis.

Tsekeillä on toki kokemusta T-72 suojauksesta ERA:lla, ehkä se näkyy tässä.
 
Saksa puuhailee tukipakettia:


Tuo RCH 155 on aika yllättävä tulokas tuolla listalla. Kova peli, noita ei voi olla kovin montaa valmiina, joten toivottavasti saavat nopeasti rakennettua. Ja toivottavasti saavat mukaan kasan Excalibureja tai Vulcanoita, niin alkaa raatoa tulemaan.
Puola ei varmasti tyhjin käsin suostunut olemaan lähettämättä Patriottejaan Ukrainaan. Vastineeksi Saksa lupasi lähettää kehittyneitä 155 millisiä?
 
USA antaa 45 T-72 tankkia? Onko ne siis entisiä harjoitusvastustajia vai ostettu kolmannesta maasta?
Tämä T-72 haalinta alkaa näyttää sille että noiden osia täytyy jonkun nyt valmistaa ainakin pienissä sarjoissa. Laite itsessäänhän sisältää yksinkertaista tekniikka jota raskaampi konepaja kuin konepaja pystyy valmistamaan kun on saatu kuvat valmiiksi. Optiikkaa ja elektroniikka Ukraina teki jo ennen sotaa joten noidenkin suunnitelmat on saatavilla. Optiikka ja elektroniikkapajoja löytyy maailmalta tekemään varsinkin jos tulee pari osaavaa Ukrainalaista töihin. T-72 runkoja löytyy hiekkapuhallettavaksi vaikka Ukrainasta mutta melkoinen projekti niillä on edessä, ihan kaikki menee uusiksi. Mutta jos on rahaa&aikaa niin kyllä niistä sotakaluja tekee.

Toimivat T-72 kaivettiin kyllä jo ½vuotta sitten Ukrainalle joten nämä 45 USA:sta täytyy jo olla "tehdas kunnostettuja". Vieläkö Panssarimuseon versio on tallessa?
 
"Pelkästään viimeisen kolmen päivän aikana yli 400 sota-alueelta tuotua on hakenut Luganskin sairaanhoitolaitoksiin. Mutta he eivät käänny vammojen, vaan paleltumien vuoksi. Luonnollisesti tärkein hoitomenetelmä on amputaatio. No, mitä pidätte meidän talvesta, pedot?)"

 
Puola ei varmasti tyhjin käsin suostunut olemaan lähettämättä Patriottejaan Ukrainaan. Vastineeksi Saksa lupasi lähettää kehittyneitä 155 millisiä?
Nyt mä en ihan ymmärrä kysymystä. Ei Puolalla ole Patriootteja ja jos olisi, niin ei kai se Saksalle kuulu minne Puola niitä lähettäisi? Jenkkejä toki kiinnostaisi, kun sieltä Patriootit alunperin ovat.
 
Bayraktar. En tiedä oliko tuttu kappale, jos oli, niin sitten nosto, koska näillä ukoilla on niin hyvä meininki. Sanoissa puhutaan ryssästä niin kuin ryssästä nyt puhutaan. :)

Kun kaupungilla havaitsee molotuksellaan itsensä paljastavia venäläisiä, niin ei muuten ole huono idea kävellä viereen ja laittaa tuo puhelimesta soimaan. Kyllä ne sen verran ukrainaa ymmärtävät. Itse soitin sitä kesällä ryssille Helsingin Aurinkolahdessa, jotka samalla kun Ukrainassa murhattiin siviilejä, rönöttivät kyljellään uimarannalla. Myös jonkun perässä on tullut käveltyä Bayraktar puhelimesta soiden. 😝

Biisi on kiistaton klassikko ja täälläkin alkuvuodesta paljon fanitettu.

Tartun tuohon ”molotuksella itsensä paljastaviin venäläisiin”: Kävin toissa viikolla vapaaehtoistyössä Ukraine Help Centerissä ja havaintojeni mukaan ylivoimaisesti suurin osa keskuksessa vierailleista pakolaisista puhui nimenomaan venäjää, ei ukrainaa. Asiaa pohdittuani totesin, että ei se mikään ihme olekaan: Ukrainan itä- ja eteläosissa, missä sota pahimmin raivoaa, puhutaan pääasiassa venäjää ja ukraina on vähemmistökielen asemassa.

Myös keskuksen ukrainalaiset avustustyöntekijät puhuivat keskenään venäjää, joten hetken tilannetta tarkkailtuani uskalsin heidän kanssaan muutaman sanan vaihtaa vahvasti nilkuttavalla venäjälläni muun yhteisen kielen puuttuessa. Vaikka kieli on sama, katkeruus Venäjää, Putinia ja venäläisiä kohtaan kävi kyllä ilmi useammassakin käänteessä.

Eli kielen perusteella ei kannata tehdä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, kuka on ryssä ja kuka ei. Toisaalta Bayraktaria kannattaa toki soittaa, ukrainalaiset ilahtunevat ja ryssät vihastuvat :D
 
Tuo RCH 155 on aika yllättävä tulokas tuolla listalla. Kova peli, noita ei voi olla kovin montaa valmiina, joten toivottavasti saavat nopeasti rakennettua. Ja toivottavasti saavat mukaan kasan Excalibureja tai Vulcanoita, niin alkaa raatoa tulemaan.
Toimitusaika pari vuotta. Syyskuun puolivälissä ilmoitettu, joten tähän kapinaan ei noista ole. Jos eivät sitten esittelykappaleitaan anna. Lähteenä saksankielinen wiki.
 
.
 
No johan on markkinat:



Ketjun kommenteissa oli pari täsmentävää kysymystä, mihin hän vastasi:

KYSYMYS 1: Not necessarily asking others to do my homework for me, but how does this compare to a normal year?

VASTAUS 1: Most of the weapons listed were not in multi-year contracting which means contracts are negotiated on an annual basis, and approved with each annual budget. MYP locks in bulk purchases and assures consistent production over a period of 3-5 years or longer.

KYSYMYS 2 / KOMMENTTI VASTAUKSEEN: Longer contracts equates to suppliers being able to sustain an increased production rate at a better price than some single year surge im sure. Mostly curious how that works out as a potential annual increase, will have to look for some previous data

VASTAUS 2: It allows for suppliers to invest in creating capacity because they are assured that the production increases being promised will endure over a sustained period of time. It also lowers acquisition cost since you're negotiating in bulk and not for an annual contract.

-

MUOKKAUS: paras laittaa tämä täsmennykseksi: kongressi siis antaa DoD:lle luvan allekirjoittaa monivuotisia sopimuksia hankintojen osalta ja ilmeisesti tässä listataan ns. maksimimäärät per varuste mitä saa hankkia. Nämä eivät tietysti ole kaikki menossa Ukrainaan vaan paikataan omia varastoja myös, mutta toisaalta tämä on vahva sitoumus pidemmälle aikavälille JA signaali omalle sotateollisuudelle että lähivuosina tullaan tekemään aitoja suuria hankintoja.

Ehkä samalla kun Yhdysvallat ostaa suuria määriä voisi olla muillakin paikka kiilata mukaan? Jos siis oletetaan että heidän ostosten takia hinnat tulisivat alaspäin ja siten voisi saada hyvää tavaraa aikaisempaa halvemmalla? Toki pitää saada heiltä lupa ostaa, kuten aina JA toimituksiin menisi joka tapauksessa monta vuotta riippuen siitä millaisia sopimuksia tekevät, mutta tässä voisi olla pitkästä aikaa paras tilaisuus käydä ostoksilla (jos sille koetaan olevan tarvetta).

-

Tässä tuo artikkeli johon viittaa, jos kiinnostaa lukea lisää (suosittelen, ei ole tolkuttoman pitkä edes):

LaPlante: Congress Will Support Multiyear Weapons Procurements​

Nov. 4, 2022 | By John A. Tirpak

Congress is of a mind to allow the Pentagon to do more multiyear procurement—in the billions of dollars—particularly of munitions, given the situation in Ukraine and its implications for other potential conflicts, Pentagon acquisition and sustainment chief William LaPlante said.

“We’re going to have multi-year authority, I believe, from the Congress,” LaPlante said at a Nov. 4 acquisition conference held by George Mason University.

“They are supportive of this. They are going to give us multi-year authority, and they are going to give us funding to really put into the industrial base … billions of dollars … to fund these production lines. That, I predict, is going to happen,” he said.

He noted that members of Congress have written to him expressing surprise and distress that many weapons being supplied to Ukraine—Javelin anti-tank missiles, Stinger anti-aircraft missiles, and High Mobility Artillery Rocket Systems (which LaPlante said are being called “St. HIMARS” because they are having such a huge effect in Ukraine’s success)—have long been out of production, which cannot easily be restarted.

LaPlante reiterated his recent comments that “production is deterrence” and that his priority is neither experiments nor prototypes, but instead capabilities that can be put into the hands of operators “at scale.” Ukraine’s partners can supply that country with munitions while Russia is running low, he noted.

There will be no need to “incentivize” companies to build greater production capacity, LaPlante said, because the Pentagon is going to show people “we’re serious about it” in a way that “we have not done since the Cold War.”

At a recent NATO Armaments Directors meeting on Ukraine chaired by LaPlante, members said they’ve heard that companies want to see a solid “demand signal” for high-volume production before investing in capacity.

He acknowledged that they’ve been burned before.

Paraphrasing what he’s heard from companies, LaPlante said, “‘ Sure, you’re going to put a lot of money against this now—in the midst of a crisis—but two years from now, you’re going to leave me holding the bag. And if you say, you’ve never done that to me—you’ve done it to me before.’ So that gets back to the multiyear.”

He continued that “It’s pretty simple” how to get companies on board.

“You put it in the RFP [request for proposals], and you do it.” The Pentagon needs surge production, and “we’re going to have to contract for it.”

LaPLante said he’s been “very vocal” about the need for multiyear procurements on munitions.

“When people see that there are multiyear contracts coming along for munitions and that we’re going to put production lines at higher capacity, and we’re going to pay for it, and we’re going to put it in the RFP, and we’re going to award to it, they’ll pay attention,” he said.

He also said the armaments directors agree that NATO needs not just interoperability, but interchangeability, with multiple plants in multiple countries making identical items in order to have greater surge capacity.

LaPlante said an industry official told him, “‘To be honest with you, you’re going to have to make us do it. We will not do it on our own, because it actually puts us at a disadvantage to our competitor. If my stuff is interchangeable with another company’s stuff, then I’ve just lowered the barrier of entry.’” Nevertheless, it will be done because it will be part of the contract, he said.

Similarly, the Pentagon will have to put open architectures into contracts, because “otherwise, it’s not going to happen.”

LaPlante said there’s also fatigue among the allies for highly complex weapon systems that take a long time to develop at great cost. The allies and partners are agreed that they will, where possible, take advantage of the investments they have all made in new systems to reduce costs and broaden production.

“An example would be the E-7, which the Air Force is interested in … It’s a Boeing plane that Australia paid the non-recurring [costs] for, to fit it up as an AWACS replacement.” With a little extra investment for communications, “it’s done,” LaPlante said. “You’ve got yourself an airplane. It’s in production—imagine that. People are going to want to do more of that.” There will be more co-production agreements, and the U.S. and its allies will also “share more information,” he said.

The new National Defense Strategy extensively features “integrated deterrence,” LaPlante said.

“If I was somebody we were trying to deter, I would pay a whole lot of attention if a [U.S.] production line showed up in Australia and Japan for capabilities that previously had only been produced in the United States.”

Liitua, liitua.
 
Back
Top