Jos ei jaksa lukea näin paljoa, tässä tiivistelmä (ei tosin kovin kummoinen tiivistelmä, koska tekstiä on paljon ja kuvia ei ollenkaan):
- 1675 kasakat ohittivat vahvasti linnoitetun Perekop Istmus maakaistaleen, todennäköisesti kahlasivat Syvash-matalikon yli. Ryöstelivät ja polttivat kaiken mitä irti lähti, edeten miltei Krimin eteläisimpään kärkeen asti
- 1687 ja 1689 Venäjän prinssi Vasily Golitsy keräsi suuret armeijat molempia yrityksiä varten (noin 100 000 sotilasta kummallakin kertaa), tarkoituksena vallata Krim. Molemmat yritykset päättyivät katastrofiin. Puolustavat tataarit polttivat ruohoalueet joten hevosille ei ollut syötävää, lisäksi ei ollut juomavettä. Venäläiset yrittivät Perekop Isthmuksen puolustusten läpi, mutta eivät saaneet kaivannon takia tykistöään asemiin. Antoivat periksi ja palasivat kotiin, menettäen silti noin 70 000 sotilasta pääasiassa erilaisten tautien takia (huom: ilman taistelua)
- 1736 Venäjä yritti uudestaan, taas Perekop Isthmuksen linnoitusten läpi. Tällä kertaa suorat hyökkäykset onnistuivat, linnoituksista ei oltu pidetty huolta. Lisäksi puolustajia oli kovin vähän, vain 4 000. Hyökkäävä armeija valtasi linnoitukset helposti ja pienin tappioin. Sen jälkeen marssivat Krimin tärkeimpään kaupunkiin ja polttivat sen maantasalle (taas sama paikka eli miltei eteläisimmässä kärjessä). Joutuivat vetäytymään koska puhkesi sairauksia
- 1737 Venäjä hyökkäsi taas, tällä kertaa armeija marssitettiin itäistä reunaa myöten (Arabat Spit kaistale). Tuohon aikaan siellä ei ollut siltaa Ukrainan alueelta, joten käyttivät ponttoonisiltaa jotta saivat armeijansa "kaistaleelle". Marssivat noin 55 km kaistaletta pitkin ja ylittivät Syvashin vesistön erilaisia lauttoja käyttäen. Päihittivät tämän jälkeen tataarien armeijan, marssivat tärkeimpään kaupunkiin ja polttivat sen. Vetäytyivät sen jälkeen pois, koska uhkana oli tataarien vastahyökkäys, ruuan ja juomaveden puute sekä tautien puhkeaminen. Vetäytyivät Chonhar Peninsulan kautta, taas ponttoonisiltaa käyttäen
- 1771 Venäjä hyökkäsi, tarkoituksena Krimin valloitus (eikä pelkkä ryöstöretki). Yrittivät taas Perekop Isthmuksen linnoitusten läpi. Puolustaja oli paremmin varautunut ja heitä oli selvästi suurempi määrä kuin aikaisemmalla yrityksellä. Tästä huolimatta useaa hyökkäyskärkeä käyttäen tehty yöhyökkäys valtasi linnoitukset nopeasti. Tästä on tarkempi kuvaus, mutta käyttivät tykistöä, useaa hyökkäyskärkeä ja ratsuväkeä. Lisäksi yksi joukko ohitti linnoitukset kahlaamalla ja uimalla Syvashin matalikon yli ja hyökkäsivät sen jälkeen takaapäin. Lisäksi tekivät maihinnousun Arabat Spitille ja valtasivat huonommin puolustetun vanhan linnoituksen. Tämän jälkeen venäläiset valtasivat koko niemimaan ja liittivät sen osaksi Venäjää vuonna 1783. Rakensivat tämän jälkeen Sevastopolin linnoitetun satamakaupungin
- 1853-1856 Krimin sodan aikaan britit, ranskalaiset ja turkkilaiset tekivät maihinnousun Krimille, tosin tarkoituksena ei ollut koko niemimaan valtaaminen. Kohde oli Sevastopol, jota piiritettiin melkein vuoden ajan 1854-1855. Lisäksi valtasivat Kerchin alueen, estäen Venäjää tuomasta vahvistuksia Krimille meren kautta. Lopulta Venäjä menetti Sevastopolin ja oli pakotettu hakemaan rauhansopimusta
- 1918 ukrainalaiset hyökkäsivät Krimille, tämä tapahtui Venäjän keisarikunnan hajoamisen jälkeisessä kaaoksessa (moni eri ryhmiä taisteli toisiaan vastaan laajoilla alueilla, tämä Krimin tapaus on vain yksi monien joukossa). Ukrainalaiset saivat bolshevikit uskomaan, että he hyökkäisivät Perekop Isthmuksen läpi, mutta sen sijaan veivätkin 9 000 sotilasta Chonharin rautatiesillan yli (Mariupol-Simferopol raideyhteys Syvashin yli). Krimin puolella oli 5 000 miestä kaivautuneena, mutta ovelan yöhyökkäyksen turvin ukrainalaiset saivat konekiväärit sillan yli ja pakottivat bolshevikit vetäytymään ennen kuin ehtivät räjäyttää siltaa. Kaksi panssarijunaa ajoi sillan yli ja saivat toisen pään haltuunsa. Jatkoivat hyökkäystä Dzhankoin rautateiden risteykseen ja sieltä kahteen suuntaan, vallaten tärkeät satamakaupungit. Samaan aikaan saksalainen divisioona murtautui Perekop Isthmuksen puolustuksen läpi yhdessä päivässä. Niemimaa vallattiin bolshevikeilta, tosin kuka aluetta hallitsi, se vaihtui useamman kerran
- 1920 puna-armeija hyökkäsi. Chonhar Peninsulan silta oli räjäytetty ja Perekop Isthmuksen linnoituksia vahvistettu. Arabat Spit kaistaletta vahti ja suojasi merivoimat. Puna-armeijalla oli kuitenkin selvä ylivoima joukkojen määrässä: 100 000 jalkaväkeä ja 40 000 ratsuväkeä, puolustajia oli 33 000, joista 10 000 Perekopissa, 3 000 Chonharissa ja 6 000 reservinä (loput Arabat Spitin suojana sekä eri puolilla niemimaata). Tykistöä oli 3 kertaa enemmän, mutta tykistöllä ei ollut merkittävää roolia tässä taistelussa. Puna-armeijan komentaja halusi vallata Krimin Arabat Spitin kautta kuten tehtiin 1737 mutta hylkäsi ajatuksen, koska punalaivasto ei pystynyt tukemaan jäätilanteen takia. Päätyi hyökkäämään suoraan Chonharia ja Perekopia vastaan, pääosa voimista Perekopissa. Perekopissa joukot jaettiin kahtia ja jälleen osa joukoista onnistui ylittämään Syvashin matalikon kahlaamalla. Saivat vallattua Litovsky Peninsulan, mutta samaan aikaan suora hyökkäys Perekopia vastaan päättyi katastrofiin. Valtavista tappioista huolimatta kutsuivat lisää reservistä ja saivat lopulta läpimurron aikaan. Samaan aikaan Chonhar Peninsulalta tehty yöhyökkäys (lauttoja käyttäen, jälleen) onnistui soluttautumaan puolustajien sekaan. Taistelu jatkui tämän jälkeen, puolustaja vetäytyi ja tuotti suuresti tappioita puna-armeijalle mutta eivät onnistuneet pysäyttämään hyökkäystä.
- 1941 saksalaiset hyökkäsivät Krimille Perekop Isthmuksen linnoitusten läpi. Niitä oli vahvistettu merkittävästi mm. panssariestein, bunkkerein, piikkilangoin, miinakentin yms. Puna-armeijalla oli kolme divisioonaa puolustamassa tätä kaistaletta. Hyökkäykselle ei ollut muuta vaihtoehtoa: vuodenajan takia Syvashin matalikon ylitys ei ollut mahdollista, Chonhar Peninsula oli tulpattu ja Arabat Spitiä vahti vahva laivasto-osasto. Saksa ei käyttänyt panssarivaunuja vaan hyökkäsi jalkaväen ja tykistön voimin (rynnäkkötykkejä unohtamatta). Pioneerit, ilmavoimat ja tykistö olivat avainroolissa jotta pääsivät puolustuksista läpi. Kärsivät raskaita tappioita mutta niin kärsi puolustaja myös. Pakottivat puna-armeijan vetäytymään seuraavalle puolustuslinjalle ja hyökkäsivät sitä vastaan. Määrätietoisesti tunkeutuivat puolustuslinjojen läpi, mikä lopulta pakotti puna-armeijan vetäytymään. Seurasi Sevastopolin piiritys (mikä kesti kahdeksan kuukautta) sekä taistelu Kerchin niemimaan hallinnasta. Kehoitan lukemaan varsinaisen ketjun, koska Kerchin niemimaasta taisteltiin raskaasti, mutta lopulta saksalaiset saivat sen haltuunsa (raskain tappioin). Seurasi Krimin niemimaan saksalaismiehitys, joka jatkui kahden vuoden ajan, kunnes puna-armeija valtasi sen takaisin 1943-1944.
- ChrisO kirjoittaa seuraavassa ketjussaan puna-armeijan hyökkäyksestä 1943-1944. Historiaa tuntevat tietävät että se onnistui (tosin raskain tappioin).
-
MUTTA vuonna 2023 Krimin valtaus on täysi mahdottomuus, utopiaa. Joten paras unohtaa mokoma, turha edes yrittää.
www.verkkouutiset.fi
. Tai sitten se luuli nähneensä vodka pullon putoavan monttuun