Ministeriö hylkäsi lähes kaikki Suomen ukrainalaisten järjestöjen hakemuksista – venäjänkieliset saivat yli miljoona euroa
Muutamissa venäjänkielisissä ukrainalaisia auttavissa järjestöissä ei haluttu tuomita Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Ukrainalaiset jonottavat humanitaarista apua Ukrainalaisten yhdistyksen Suomessa ylläpitämän avustuskeskuksen luona Helsingin Valillassa joulukuussa 2022. Kuvituskuva. Kuva: Antti Haanpää / Yle
GALYNA SERGEYEVA
Turun ”Suomen ukrainalaiset” -järjestö antaa päivittäin neuvontaa puhelimitse ja kasvokkain kymmenille ukrainalaisille, pääosin pakolaisille.
Järjestön puheenjohtaja
Оlena Herasymenko järkyttyi, kun sai sähköpostiinsa tiedon Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:lta, ettei yksikään järjestön avustushakemuksista vuodelle 2024 ollut mennyt läpi.
Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva STEA rahoittaa erilaisia sosiaalisia projekteja Veikkauksen tuotoilla. Tänä vuonna STEA myöntää avustuksia lähes 400 miljoonalla eurolla.
– Anoimme rahoitusta
kolmelle hankkeelle: neuvontapalveluille, jotka on suunnattu Suomeen saapuville ukrainalaisille, Turun Ukraina-keskukselle ja integraatioprojektille ukrainalaisille lapsiperheille. Emme saaneet rahoitusta yhteenkään niistä, edes osittain.
Avaa kuvien katselu
Olena Herasymenko on yksi Turun "Suomen ukrainalaiset" -järjestön perustajista. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle
Myös toinen ukrainalainen järjestö sai hylkäyksen
STEA:n tämän vuoden päätös oli ikävä yllätys myös toiselle ukrainalaiselle järjestölle, Ukrainalaisten yhdistykselle Suomessa.
Aiemmin yhdistys perusti STEA:n myöntämän avustuksen turvin ukrainalaispakolaisten avustuskeskuksen Helsingin Vallilaan. Nyt yhdistys
haki tälle vuodelle avustusta ukrainalaisten integrointiin ja nuorten työllistämiseen.
– Lopulta saimme päätöksen, jossa vain työttömien nuorten työllistämishankkeemme hyväksyttiin 43 000 euron avustuksella. Integraatioprojekti ei saanut mitään, kertoo yhdistyksen hallituksen jäsen ja ukrainalaisten avustuskeskuksen pääkoordinaattori
Tanja Mustonen.
STEA: Mikä tahansa kansallinen ryhmä voi hakea avustuksia
Ylen saamassa sähköpostivastauksessa STEA:n viestintäasiantuntija
Johanna Kotonen kertoi, että avustushakemusten on täytettävä tiukat vaatimukset ja niissä on esitettävä yksityiskohtaiset perustelut.
Esimerkiksi Turun Ukraina-keskus ei saanut rahoitusta toimintaansa, vaikka STEA:ssa myönnetään, että hankkeen ”aihe ja tarve ovat ajankohtaisia”.
– Toimintasuunnittelussa olisi kuitenkin tullut kuvata tarkemmin etenkin toiminnan tarvetta ja toiminnalla jo aikaisemmin saavutettuja tuloksia, Kotonen kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.
Ukrainalaisten yhdistyksen Suomessa integrointiprojektista STEA huomauttaa, että suunnitelma kaipasi kauttaaltaan kehittämistä, ja toiminnan sisältö sekä odotetut tulokset olisi pitänyt kuvata tarkemmin.
Vuodelle 2024 STEA myönsi avustuksia 43 projektille, joista 12 oli käynnistetty jo vuonna 2023. Näissä yhtenä kohderyhmänä ovat ukrainalaiset pakolaiset.
Hankkeita toteuttavat myös tunnetut suomalaiset järjestöt, kuten Mannerheimin lastensuojeluliitto, Suomen pakolaisapu ja MIELI Suomen mielenterveys ry.
Listalla on kuitenkin myös venäjänkielisiä järjestöjä, jotka ovat saaneet avustuksia ukrainalaisten auttamiseen.
– STEA noudattaa toiminnassaan yhdenvertaisuuslakia, eikä avustusehdotuksen valmistelussa suljeta mitään ihmisryhmää toiminnan ulkopuolelle, Kotonen kertoo.
– Ukrainasta paenneista osa on ukrainankielisiä ja osa venäjänkielisiä, hän selittää.
Venäjänkieliset järjestöt saavat satoja tuhansia euroja ukrainalaisten auttamiseen
STEA:n vuonna 2024 hyväksytyissä hakemuksissa on mukana esimerkiksi
Vantaan venäläisen klubin ”Tsempataan!”-projekti, joka on saanut
286 000 euroa. Projektin tavoitteena on parantaa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden, mukaan lukien venäjänkielisten ukrainalaisten, hyvinvointia ja työllistymistä.
Järjestön hallituksen puheenjohtaja
Svetlana Tchistiakova kertoi Ylelle, että he järjestävät ukrainalaisille pakolaisille venäjänkielisiä integraatiokursseja ja antavat neuvontaa sosiaalikysymyksissä. Järjestöllä ei ole tilastoja siitä, paljonko sen toimintaan osallistuu ukrainalaisia.
– Vuonna 2022 ukrainalaisten osuus konsultaatiopalveluiden käyttäjistä oli noin 50 prosenttia, tällä hetkellä ehkä noin 30 prosenttia projektin kaikista osallistujista.
Suomen venäjänkielisten keskusjärjestö ry on puolestaan saanut
337 000 euron avustuksen, jonka kohderyhmänä ovat muun muassa venäjänkieliset ukrainalaiset.
Järjestö ei vastannut kysymykseen, paljonko sen toimintaan osallistuu ukrainalaisia, mutta kertoi sähköpostivastauksessaan monista ukrainalaisille suunnatuista palveluista. Järjestö antaa muun muassa neuvontaa erilaisissa sosiaali- ja arjen kysymyksissä, järjestää kerhoja lapsille ja vaatekeräyksiä.
Muista venäjänkielisistä järjestöistä Venäjänkielisten liitto
FARO on saanut 12 000 euroa vuodelle 2024 ja yhteensä
378 000 euroa vuosille 2023–2025. Tämänkin järjestön kohderyhmänä ovat venäjänkieliset ukrainalaiset.
Monikulttuurisista, venäläistaustaisten johtamista järjestöistä suurimman avustuksen,
425 000 euroa, on saanut
Fenix Finland -organisaatio, joka tarjoaa psykologista apua sotaa paenneille ukrainalaispakolaisille. Organisaation johtajana toimii suomenvenäläinen
Tanja Fomina.
Merkittävää tukea on myös saanut
House of Helsinki -järjestö, jonka hallituksen puheenjohtaja on suomenvenäläinen
Artem Kuosti. Järjestö on saanut 39 000 euroa tänä vuonna ja
441 000 euroa vuosille 2023–2025.
Miksi venäjänkielisten järjestöjen apu on ongelma ukrainalaisille sotapakolaisille?
Ukrainalaisjärjestöt kokevat, että STEA:n rahanjaossa on moraalinen ristiriita.
Lisäksi järjestöt huomauttavat, että palvelujen tarjoaminen venäjäksi voi olla traumatisoiva kokemus erityisesti niille ukrainalaisille, jotka ovat kokeneet Venäjän miehityksen.
– STEA:lle ei näytä ole merkitystä, millä kielellä palveluja tarjotaan ukrainalaisille, toteaa Mustonen Ukrainalaisten yhdistys Suomessa -järjestöstä.
Oulun yliopiston ja Kiovan kansallisen kielitieteellisen yliopiston yhteisen
verkkokyselyn mukaan Suomessa asuvista ukrainalaisista 63 prosenttia pitää äidinkielenään ukrainaa. 23 prosenttia pitää äidinkielenään sekä ukrainaa että venäjää ja vain 8 prosenttia pitää äidinkielenään pelkästään venäjää.
Maksym Ševeleviä Turun ”Suomen ukrainalaiset” -yhdistyksestä huolettaa mahdollinen Ukrainan kansalaisten henkilötietojen väärinkäyttö.
– Kuinka paljon herkkää tietoa ukrainalaisista on jo kulkenut venäjänkielisten organisaatioiden kautta? Kuinka turvallista se on Ukrainan kansalaisille, kun Venäjän kansalainen on aina Venäjän kansalainen kaikkine seurauksineen? hän pohtii.
Ševelev viittaa tässä Venäjän lainsäädäntöön, jonka mukaan Venäjän kansalaisen pitää aina tehdä yhteistyötä Venäjän viranomaisten kanssa, eikä mahdollista kaksoiskansaisuutta oteta huomioon.
Yksi merkittävä huolenaihe ukrainalaisten järjestöissä on venäjänkielisten yhdistysten suhtautuminen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.
Cultura-säätiön
kyselyn mukaan joka viides venäjänkielinen Suomessa tukee Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, ja yhtä moni ei halua tai voi ilmaista kantaansa.
Venäjänkielisistä organisaatioista, jotka ovat saaneet rahoitusta ukrainalaisten auttamiseen, vain House of Helsinki ja Fenix Finland ovat julkisesti tuominneet sodan. Muut venäjänkieliset organisaatiot eivät mainitse sotaa tai Venäjän hyökkäystä verkkosivuillaan tai sosiaalisen median sivuillaan.
Kun Yle kysyi suoraan Suomen venäjänkielisten keskusjärjestöltä heidän suhtautumisestaan sotaan, organisaatiosta kieltäydyttiin antamasta kommentteja.
– Suosittelen, että kysytte kantaa Venäjän federaation suurlähetystöstä, koska sieltä vastataan kysymyksiin kannoista. Meillä ei ole mitään kantaa eikä aikomustakaan ilmaista sitä, sanoi organisaation edustaja
Olga Liukkonen Ylelle puhelimitse.
Vantaan venäläinen klubi kieltäytyi myös sähköpostivastauksessaan ilmaisemasta kantaansa sotaan. Organisaatioiden edustajat eivät edes kutsu konfliktia sodaksi vastauksissaan.
– Sääntömme mukaan emme ole poliittinen rakenne emmekä ilmaise julkista kantaa poliittisiin kysymyksiin. Uskomme, että neutraalin kannan ylläpitäminen mahdollistaa meidän työskentelemään tehtävässämme tehokkaasti ja tarjoamaan apua kaikille poliittisista vakaumuksista riippumatta, kirjoitti Vantaan venäläisen klubin hallituksen puheenjohtaja Svetlana Tchistiakova.
Alkuperäisen ukrainankielisen ja venäjänkielisen artikkelin voit lukea Yle Novynyn ja Yle Novostin sivuilla. Tämä artikkeli on käännetty suomeksi YleGPT-tekoälysovelluksen avulla. Toimittaja on lyhentänyt ja editoinut käännöksen.
