Ukrainan konflikti/sota

Venäjä toista yötä peräkkäin iskeny Ukrainalaiskaupunkeihin. Tällä kertaa yhteensä ainakin 8 kuollutta ja 20 loukkaantunutta. Yhdessä iskussa kuoli kerralla kolme lasta Kiovassa.

Venäjä sai myös ammuttua yhden oman pommittajan alas Tverissä.

Edit: Venäjän median mukaan tosin oli matkustajakone jota eivät saaneet alas.
"Oman" koneen pudotuksesta ei ole näyttöä. Jotain konetta kohti on avattu tuli, seuraukset vielä epäselvät.
 
Jaoin maanantaina eli 19.5.2025 tällaisen viestin, jossa ennakoitiin seuraavaa merkittävää ohjusiskua tai ainakin vähintään ilmasta laukaistavien risteilyohjusten käyttöä. Sellaista ei ole toistaiseksi nähty, tosin viime yönä tehtiin merkittävän suuri hyökkäys Kiovaan (hyvin suuri määrä droneja ja 14 kpl Iskander-M ballistisia ohjuksia).

Päätin vilkaista, mitä tämä sama tili on kirjoittanut tämän viikon aikana eli onko uutta tietoa "tulevasta iskusta" (hän on ollut oikeassa aikaisemmin, mistä syystä häntä kannattaa seurata - ei siis keksi näitä omasta päästään). Tässä valmisteluja sivuavat twiitit aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan:

22.5.2025: LÄHDE

Its looks to be quiet. Strike set for another day it seems.

anyways...its not far away.


-

23.5.2025: LÄHDE

I thought preperations was over...they are still preparing.

TU-95MS are still moving from Olenya to Engels-2 and Belaya to Engels-2 and to Olenya from both <- Soon.

Pari hänen vastaustaan tuohon twiittiin tulleisiin kysymyksiin:

Yes, movement today aswell. reason why I posted right now.

1 TU-95MS was taking of from Engels-2 earlier (likely training)

1 TU-95MS flew from Olenya to Engels-2

1 TU-95MS landed at Engels-2 likely coming from Belaya.

Sat images tomorrow I believe.. I will see how many there are at said airfields + likely some movement tomorrow aswell.


-

23.5.2025 (22 tuntia sitten): LÄHDE

Preperations are now completed.

2 more TU-95MS likely from Belaya air base heading to Olenya.

Now its just a waiting game.


-

24.5.2025 (5 tuntia sitten): LÄHDE

All TU-95MS that was sitting at Belaya air base has been moved to Olenya, Murmansk region.

8-9x at Olenya
2-3x at Engels-2

2 Tu-95MS from the Olenya airfield, heading towards the Engels-2 airfield.

Loading up with missiles...

This attack coming up will be larger than I first thought...


-

24.5.2025 (15 min sitten): LÄHDE

Russian strategic bomber activity has been noted.

attack likely coming tomorrow morning

2x kilo class submarines are also in the black sea and can launch up to 12 kalibr cruise missiles.

Attack likely in the next 9 hours.


-

ELI hän arvioi että isku tapahtuisi seuraavan yhdeksän tunnin aikana, mikä tarkoittaa käytännössä seuraavaa yötä, huomisaamun klo 5.00 ollessa "takaraja".

Viime yön iskussa käytettiin tosiaan suuri määrä droneja ja ballistisia ohjuksia ja ryssä on toiminut aikaisemminkin siten että merkittävää ohjushyökkäystä on edeltänyt suuri määrä droneja. Tällä paitsi kulutetaan torjuntaohjuksia niin myös pyritään kartoittamaan "turvallisia" lentoreittejä risteilyohjuksille, jotta niillä olisi parempi todennäköisyys päästä torjunnan läpi.

Millainen määrä ohjuksia saatetaan käyttää? Eilen käytettiin suuri määrä Iskander-M ballistisia joten niitä ei välttämättä käytetä ollenkaan tai ainakaan yhtä suurta määrää. Tu-95MS ja Tu-160 pommikoneista laukaistavat Kh-101 risteilyohjukset muodostanevat suurimman osan ohjuksista ja yllä lainatuissa twiiteissä mainitaan kaksi Kalibr-risteilyohjusten laukaisuun kykenevää sukellusvenettä (yhteensä max 12 kpl ohjuksia).

Ehkä näiden lisäksi käytetään myös muita ohjuksia? Viime talvikauden "merkittävät ohjusiskut" voivat antaa suuntaa tulevasta, tässä taulukko niistä:

Katso liite: 122019

Edellinen "merkittävä ohjusisku" tehtiin 24.4.2025 eli tasan kuukausi sitten. En olisi yllättynyt jos ensi yön isku olisi yhtä suuri, tosin ehkä Iskander-M ballistisia käytettäisiin vähemmän. Toisaalta Kh-22/32 sekä Kinzhaleita ei ole käytetty pitkään aikaan, joten ehkä niitä nähdään nyt?

Tästä taulukosta 25.12.2024 tehty isku näyttää myös mahdolliselta eli 12 kpl Kalibr, 50 kpl Kh-101 ja 2 kpl Iskander-M, jolloin näiden summa on 64 kpl. Tällöin Kh-101 risteilyohjukset olisivat suuremmassa roolissa.

Toki tätä taulukkoa tarkastellessa huomataan myös että ryssä on tehnyt suuremman määrän pienempiä ohjusiskuja kuin sellaisia joissa käytettiin 60 kpl ohjuksia tai enemmän. Pidemmän tauon voisi ennakoida tarkoittavan suurempaa iskua, mutta tämäkään ei ole ehdottoman varmaa.

Massiivinen ohjus- ja mopedi-isku sieltä sitten tuli. Aika hyvät torjuntaprosentit massaan nähden mutta tästä määrästä pitäisi torjua saddamilaiset äänestysprosentit ettei tulisi isoja vahinkoja. Kuolleita ja haavoittuneita, myös lapsia.

 
Operatiivista tietoa Venäjän hyökkäyksestä 25.5.2025 klo 08.00 mennessä
Kunnia Ukrainalle!

Venäjän federaation laajamittaisen aseellisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan 1187. päivä on alkanut.

Ukrainan puolustajat pidättelevät järkähtämättömästi miehittäjien hyökkäystä aiheuttaen viholliselle merkittäviä tappioita.

Yhteensä 204 taisteluyhteenottoa kirjattiin viimeisen 24 tunnin aikana.

Päivitettyjen tietojen mukaan vihollinen laukaisi eilen kaksi ohjus- ja 97 ilmaiskua, käytti kahdeksaa ohjusta ja pudotti 138 ohjattua pommia. Lisäksi se toteutti 5 461 tykistökeskitystä, joista 129 raketinheittimillä, ja käytti noin 2 600 kamikaze-droonia.

Hyökkääjä teki ilmaiskuja erityisesti Krasichkan ja Velyka Pysarivkan asutuskeskusten alueilla Sumyn alueella; Zorya, Novotoretske, Sofiivka, Koptievye, Dovga Balka, Poltavka, Shakhove, Pokrovsk, Novopavlivka, Oleksandro-Kalynove, Myrnograd, Sukhyi Yar, Novopil, Perestroika, Komar Donetskin alueella; Dnipropetrovskin alueen Dacha; Novodarivka, Hulyaipole, Malynivka, Novoandreivka Zaporizhian alueella; Kozatske, Hersonin alue.

Viimeisen vuorokauden aikana puolustusvoimien ilmailu, ohjusjoukot ja tykistö ovat osuneet yhdeksään henkilöstön, aseiden ja sotilaallisen kaluston keskityskohtaan, viiteen tykistöalukseen, seitsemään komentopaikkaan ja kahteen muuhun tärkeään viholliskohteeseen.

Harkivin suunnassa vihollinen yritti viisi kertaa murtautua puolustajiemme puolustuslinjojen läpi Vovchanskin, Stroivkan, Kutkivkan ja Vovchanski Khutoryn asutuskeskusten alueilla.

Kupyanskin suuntaan tapahtui eilen viisi hyökkääjien hyökkäystä. Puolustajamme torjuivat vihollisen hyökkäykset Petropavlivkan, Zagryzoven ja Novaja Kruglyakivkan suuntiin.

Limanin suuntaan vihollinen hyökkäsi 23 kertaa. Hän yritti tunkeutua puolustuksemme Kopankyn, Lypoven, Ridkodubin, Zelena Dolynan, Kolodyazin, Torsken, Novomykhailivkan ja Karpivkan, Hryhorivkan, Hrekivkan, Olhivkan siirtokuntien alueilla.

Siverskyn suunnassa vihollinen yritti kolme kertaa edetä Belogorivkan, Viyimkan ja Pereyznen alueilla.

Kramatorskin suunnassa hyökkääjät hyökkäsivät neljä kertaa Andriyivkan länsipuolella sekä Predtechynin ja Bila Horan suuntaan.

Toretskin suunnassa vihollinen suoritti 16 hyökkäystä lähellä Družbaa, Diliivkaa, Krymskeä, Toretskia, Shcherbynivkaa, Petrivkaa ja Pleshchiivkan ja Yablunivkan suunnilla.

Pokrovskin suunnassa puolustajamme pysäyttivät 65 hyökkääjän hyökkäystä Zorya, Nova Poltavka, Myrolyubivka, Yelyzavetivka, Lysivka, Udachne, Malynivka, Sukhyi Yar, Novosešekka, Muravka, Troitstke, Kolyholyverhiiv, Horickke, Kolyholyverhiiv, Horikovka Novoukrainka, Oleksiivka ja Andriivka.

Novopavlivsken suunnassa vihollinen teki viimeisen vuorokauden aikana 14 hyökkäystä Konstantinopolin, Bahatyrin, Odradnen, Ševtšenkon, Veselen, Vilne Polen, Novosilkan, Zelene Polen ja Novopilin asutuskeskusten lähellä.

Orihivin suunnassa miehitysjoukot etenivät neljä kertaa puolustajiemme asemiin Stepovoyen, Maly Shcherbakyn alueilla ja Novoandreyevkan suunnassa.

Viimeisen vuorokauden aikana vihollinen ei suorittanut aktiivisia hyökkäysoperaatioita Hulyaipilin ja Prydniprovskin suunnissa.

Volynin ja Polissjan suunnissa ei havaittu merkkejä vihollisen hyökkäysryhmien muodostumisesta.

Ukrainan puolustusvoimat jatkavat operaatiota Kurskin suunnassa. Viimeisen 24 tunnin aikana vihollinen on tehnyt 12 ilmaiskua, pudottanut 16 ohjattua pommia, ja tehnyt 246 hyökkäystä, joista kuusi tehtiin useilla raketinheittimillä. Ukrainan puolustajat estivät 39 hyökkääjän hyökkäystä.

Sotilaamme aiheuttavat miehitysjoukoille merkittäviä tappioita sekä työvoimassa että kalustossa ja heikentävät aktiivisesti vihollisen hyökkäyspotentiaalia selustassa.

Venäläisten hyökkääjien tappiot viime päivänä olivat yhteensä 1 020 ihmistä. Ukrainan sotilaat tuhosivat myös kaksi panssarivaunua, 11 panssaroitua taisteluajoneuvoa, 68 tykistöjärjestelmää, yhden monilaukaisuraketinheitin järjestelmän, 190 operatiivis-taktisen tason miehittämätöntä ilma-alusta, kuusi ohjusta, 112 ajoneuvoa ja seitsemän miehittäjien erikoisvarustusyksikköä.

IMG_7546.webp

Liity Puolustusvoimiin!

Yhdessä me voitamme!

Kunnia Ukrainalle!

Kostjantynivkan suunnalla ne saatanat jatkavat aktiivisia hyökkäystoimia sivustassa, yrittäen murtautua alueella Novoolenivka – Rusyn Jar.

IMG_7547.webp

Paikoin heillä on menestystä ja etenemistä, tilanne on dynaaminen; hitaasti mutta varmasti LBS liikkuu kohti Konstahia. Kun he yrittävät kiertää sivustasta näin kaukaa, kaupungin suora puolustaminen voi tulevaisuudessa muuttua hyvin vaikeaksi.

Upseeri ✙

Yhdysvaltojen Defence Intelligence Agencyn tämän vuoden uhka-arviossa on asiaa mm. Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Russian President Vladimir Putin regards the war in Ukraine as an existential struggle against the West that will determine Russia’s place in the world, Putin’s hold on power, and his historical legacy. Putin remains confident in Russia’s ultimate victory in Ukraine and is prepared to use military force at least through 2025. Putin also remains steadfast in his demand that Ukraine be permanently prohibited from joining the North Atlantic Treaty Organization (NATO) while insisting Kyiv withdraw all its military forces from Donetsk, Luhansk, Zaporizhzhia, and Kherson Oblasts.

Despite Western provision of lethal aid to Ukraine, Russia almost certainly seeks to avoid direct conflict with NATO because it assesses it cannot win a conventional military confrontation with the alliance. However, Moscow remains fully capable of employing asymmetric capabilities against the United States and allies, including cyber and information campaigns, and ultimately possesses an existential threat capability with its strategic nuclear forces that can range the U.S. Homeland.

The war in Ukraine is part of Putin’s broader objectives to recoup the prestige and global influence that he perceives Russia lost when the Soviet Union collapsed in 1991 and to exercise control over former Soviet states. Russia aims to wield strong influence over these states’ foreign, domestic, and economic policies, while limiting inroads by rival foreign powers.

Trajectory of Russia’s War in Ukraine

Putin almost certainly is committed to victory in Ukraine, and his objectives remain mostly unchanged since the beginning of the war: Ukrainian neutrality and a further partition of the Ukrainian state. In the absence of a negotiated settlement or, alternatively, robust Western aid, the battlefield outlook probably will continue to slowly trend in Russia’s favor through 2025, though Russian battlefield gains are slowing and continue to come at the expense of high personnel and equipment losses. Since the war’s start, Russia has lost at least 10,000 ground combat vehicles, including more than 3,000 tanks, as well as nearly 250 aircraft and helicopters, and more than 10 naval vessels. Russia has experienced more than 700,000 personnel casualties during the war. Russian forces maintain small, incremental progress toward capturing portions of Donetsk and Luhansk Oblasts and expelling Ukrainian forces from Kursk Oblast. To this end, Russia introduced more than 10,000 North Korean soldiers along the Kursk salient to support Russian offensive operations. Simultaneously, Russia is targeting critical Ukraine infrastructure with a combination of one-way attack UAVs and long-range missiles to degrade its national will to fight.

While affirming an openness to a negotiated settlement, Russia has remained largely steadfast in its demands for post-conflict Ukrainian neutrality, authority over the size of Ukraine’s armed forces, and a further partitioning of the Ukrainian state. Russia is likely to continue its strategy 12 |of attrition, focused on degrading Ukraine’s ability and will to resist through 2025, and allowing Russia to impose its preferred terms in any future negotiated settlement. Although Putin and his military leaders probably would prefer more rapid battlefield gains, Moscow seems comfortable with the current cost of its slow advances, calculating they can steadily drain Ukraine’s resources and will, and outlast the West’s support for Ukraine. The war against Ukraine has proven costly to the Russian military, especially to Russia’s ground forces, which probably have suffered more than 170,000 fatalities since the war began.

💥 Miehittämättömien järjestelmien joukot tuhoavat vihollisen kerrostettua ilmatorjuntajärjestelmää

Donetskin suunnalla 14. erillisen miehittämättömien ilma-alusten rykmentin “Charlie”-komppanian operaattorit yhteistyössä 15. tykistötiedusteluprikaatin “Musta metsä” kanssa havaitsivat ja iskivät kolmeen Venäjän ilmatorjuntaohjusjärjestelmään sekä ilmatorjuntadivisioonan komentokeskusajoneuvoon. Kohteina olivat:

🔹 Tor (tarkentamaton versio) – ilmamaalien torjuntaetäisyys jopa 15 km
🔹 Buk-M3 (tuhottu) – uusin versio, kantama jopa 70 km
🔹 S-300 – tarkoitettu lentokoneiden sekä risteily- ja ballististen ohjusten torjuntaan jopa 200 km:n etäisyydeltä

Vihollinen käyttää eri kantaman ilmatorjuntajärjestelmiä muodostaakseen kerrostetun puolustuksen ukrainalaisia lentokoneita, ohjuksia ja drooneja vastaan tietyllä rintamalohkolla.

❌ Komentokeskusajoneuvon tuhoaminen lamauttaa tai merkittävästi vaikeuttaa vihollisen ilmatorjuntadivisioonan johtamista ja luo haavoittuvia kohtia sen ilmatilaan.

Vihollisen korsun tuhoaminen: ammattitaitoinen työ “SIGNUM”-pataljoonan piloteilta

📍Lymanin suunta

▪️”SIGNUM”-pataljoonan taistelijat osoittivat poikkeuksellista taitoa suorittaessaan taistelutehtävää.

Vaativissa olosuhteissa, metsäisessä maastossa, he havaitsivat vihollisen pilottien suojapaikan – korsun sisäänkäynnin, joka oli peitetty verkolla ja puunoksilla.

Maaston vaikeudesta ja vihollisen yrityksistä piilottaa asemansa huolimatta pilotti ohjasi droonin tarkasti kohteeseen, lensi luonnollisten esteiden läpi ja tuhosi kohteen onnistuneesti.
 

Verrattain harvinainen isku ryssän junia vastaan (ainakin julkisuuteen jaettujen tietojen perusteella eivät ole olleet kovin yleisiä):

May 24, 2025, Ukraine’s GUR struck a Russian fuel train with OWA-UAV's
IVO 47.091981, 35.318199 Novobohdanivka, Zaporizhia.

3+ tank cars and 50,000+ gallons fuel destroyed
1+ box car damaged/destroyed

This is the first attack on Russian Trains in Occupied Ukraine in 5 months

Second Russian Fuel Train attacked with OWA-UAVS in 5 months

First train attacked along the Dzhankoi-Tokmak line attacked

5th train attacked along the Russian Southern Front GLOC.

Third image is tracking of trains attacked by both sides since 2022. Yellow line is the front.


1748167723903.webp


-

Tämä on ollut yksi Ukrainan sodan turhauttavista piirteistä: jokainen ymmärtää kuinka suuresti ryssän sotakone on riippuvainen junista ja rataverkosta joten miksei isketä useammin ja vahvemmin niitä vastaan? Samoin junat liikkeellä pitävä sähköverkko, niin miehitetyn Ukrainan kuin myös varsinaisen Venäjän alueella.

Todennäköisin selitys on että tämän arvo tunnistetaan mutta ei ole riittävästi paljon riittävän tarkkoja iskuvälineitä, joilla sitä vastaan voitaisiin iskeä purevasti. Samoin iskujen vähäisyys voidaan selittää liian hitaalla tai puutteellisella kaukotiedustelulla, tosin luulisi että junien tapauksessa tämä ei olisi niin suuri ongelma: rataverkko on selvästi harvempi kuin maantieverkko JA ennenkaikkea junien lastaaminen ja purku onnistuu vain tietyissä paikoissa (toki tätä voidaan yrittää muuttaa perustamalla erilaisia "väliaikaisia purku- ja lastauspaikkoja" junaradan vertaan, mutta tämä on helpommin sanottu kuin tehty). Junan täytyy olla pysähtynyt paikoilleen lastauksen ja purkamisen ajaksi ja se työ vie aikaa, vaikka sota-aikana se pyritään varmasti saamaan lyhyimmäksi mahdolliseksi.

Rata- ja sähköverkon osalta kohteiden koko ja määrä voi myös olla selittävä tekijä. Niihin olisi siis vaikea osua ja pitää tuhota suurehko määrä ennen kuin saadaan näkyviä vaikutuksia aikaan? Toisaalta sähköverkon osalta pitäisi iskeä niitä suurempia muuntajakenttiä vastaan, jotka ruokkivat laajempia alueita. Aikaisemmin on spekuloitu, onko Ukrainan käsiä sidottu tiettyjen "siviilikohteiden" osalta eli avun jatkuminen olisi ehdollistettu. Tästä ei ole todisteita, tosin länsimaat ovat aikaisemmin asettaneet ehtoja sille, mihin heidän antamillaan aseilla saa iskeä (Ukrainan oma tuotanto on asia erikseen).

Jos haluaa ottaa ehdottoman positiivisen lähestymiskulman tähän, niin kenties Ukraina on odottanut talvikauden eli lämmityskauden päättymistä ennen kuin aloittaa tällaiset iskut rata- ja sähköverkkoa vastaan? Muuten heitä voisi syyttää siitä että "venäläiset siviilit jäätyvät koteihinsa", näin siis silloin jos onnistuisivat lamaannuttamaan merkittäviä osia sähköverkosta pidemmäksi aikaa. HUOM: tästä ei ole todisteita että tällainen iskukampanja olisi tiedossa alkaneen kesän aikana. Toivon että sellainen nähdään, koska ryssän junalogistiikan lamaannuttamisella olisi laajat ja nopeasti näkyvät vaikutukset sodan jatkamisen kannalta.

Realistina pitää kuitenkin todeta, että sotaa on käyty nyt yli kolmen vuoden ajan (ei olla kaukana 1200. päivästä) eikä Ukraina ole tähän mennessä hyökännyt massiivisesti ja koordinoidusti ryssän junaratoja tai sähköverkkoa vastaan. Yksittäisiä iskuja, silloin tällöin, mutta ei sellaista merkittävää operaatiota joka saisi havahtumaan. Realistina todettava myös että "helpommin sanottu kuin tehty".
 
Massiivinen ohjus- ja mopedi-isku sieltä sitten tuli. Aika hyvät torjuntaprosentit massaan nähden mutta tästä määrästä pitäisi torjua saddamilaiset äänestysprosentit ettei tulisi isoja vahinkoja. Kuolleita ja haavoittuneita, myös lapsia.


Puolustajan näkökulmasta risteilyohjus on risteilyohjus eli ymmärrän mikseivät ota kantaa, mikä määrä oli Kalibreita ja mikä määrä Kh-101.

Numeroiden pyörittäjän näkökulmasta toki toivoisi että saataisiin jonkinlainen vahvistus tai edes arvio tuosta. Hyökkäystä edeltäneiden kirjoitusten perusteella sekä pommikoneita että sota-aluksia oli liikkeellä suurehko määrä, joten arvaaminen ei oikein onnistu. Aikaisempien iskujen perusteella Tu-95MS ja Tu-160 pommikoneista laukaistavia Kh-101 ohjuksia on aika laukaistu suurempi määrä (usein selvästi suurempi) kuin mereltä laukaistavia Kalibreita.

Toisaalta Kalibrien laukaisuun kykeneviä sota-aluksia sanottiin olevan merellä enemmän kuin ne kaksi sukellusvenettä (niiden max. yhteensä 12 kpl Kalibreita). "Merkittävien ohjusiskujen" aikana on laukaistu enintään 24 ja 28 kpl Kalibreita, Ukrainan torjuntailmoitusten perusteella.

ELI jos olettaisi että nyt laukaistiin 24 kpl Kalibreita, se tarkoittaisi että Kh-101 ohjuksia olisi laukaistu 31 kpl - yhteensä siis 55 kpl.

Miksi näin toimittaisiin? Yksi selitys olisi se etteivät halunneet käyttää liian paljoa Kh-101 ohjuksia tässä iskussa, ja looginen selitys tälle olisi se että haluaisivat tehdä toisen suurehkon ohjusiskun lähiviikkojen aikana. Muutama twitter-tili on jo kirjoittanut että "lähteiden" perusteella ryssä voisi kaavailla tällaista joko ennen toukokuun loppua tai kesäkuun ensimmäiselle viikolle. Toukokuuta on jäljellä kuusi päivää, joten kiire tulee jos aikoo ehtiä ennen sitä.

HUOM: tuollaiset kirjoitukset voivat perustua hyvin ohuisiin huhuihin, joten paras odottaa vahvempia ennusmerkkejä ennen kuin asettaa niille enemmän painoarvoa. Hyvä myös tiedostaa, että Kalibreita on myös voitu käyttää todennäköisempi pienempi määrä 12-16 kpl, jolloin Kh-101 olisi täytynyt käyttää 39-43 kpl joka on lähellä väitettyä kuukauden uustuotantomäärää. JOS laukaisujen määrät olisivatkin nämä, niin siinä tapauksessa seuraava suurempi ohjusisku joutuisi nojaamaan varastoon valmistettujen ohjusten käyttöön (jos sellaisia on) tai kokonaismäärä jäisi väistämättä pienemmäksi jos ollaan pelkän uustuotannon varassa.

-

MUOKKAUS: katsotaanpa jos aikaisempien iskujen perusteella voisi arvata Kh-101 määrää. JR2 jakoi tästä viime yön iskusta tällaisen aikajanan:

Chronology of the night missile attack:

- 19:40 - launches of Shahed drones from Chalino, Navlia, Orel, Shatalowo, Milerevo, Primorsk-Akhtarsk, Chauda, Berdyansk.
- 22:40 departure of 7 x Tu-95MS from Olenya
- 00:00 departure 3 x Tu-160 from Engels
- 01:45-02:30 Kalibr starts from Gelendzhik district
- 01:25-02:00 missile launches from Tu-95MS and Tu-160 from Saratov/Volgograd region and from the Caspian Sea
- parallel launches of Iskander-M/KN-23 from Bryansk, Kursk and Voronezh regions
- launch of Kh-69 from 2 Su-57 aircraft from Kursk area
- Tu-22M3 launched Kh-22

Tu-160s fired rockets from internal bomb bays (6 Kh-101)


1748170881686.webp


-

Tuossa mainitaan että Tu-160 pommikoneet kantoivat ohjukset sisäisesti eli teoriassa niitä voitiin laukaista tuollaisista revolverimakasiineista jopa 6 kpl per pommikone eli kolmen koneen summa olisi 18 kpl. Olen skeptinen, koska tämän sodan aikana on saatu laskea, että pommikoneita on käytetty selvästi suurempi määrä kuin laukaistujen ohjusten kokonaismäärä vaatisi, JOS siis oletetaan kunkin kantavat maksiminsa verran. Pommikoneiden lukumääriä on raportoitu harvoin Ukrainan virallisilla torjuntailmoituksilla, joten on tietysti mahdollista että joskus koneet tosiaan ovat laukaisseet maksiminsa verran.

Hain aikaisemmilta torjuntailmoituksilta, löytyykö sieltä mainintaa iskuista joissa olisi käytetty samansuuruinen määrä pommikoneita JA mikä määrä Kh-101 ohjuksia silloin laukaistiin.

24.4.2025 tehdyn iskun osalta väitettiin tällaista, tosin virallinen torjuntailmoitus puhuu ainoastaan Tu-95MS pommikoneista eikä kerro niiden määrää:

- 37 Kh-101 missiles by 6 x Tu-95MS and 3 x Tu-160 from Saratov

17.11.2024 tehdystä iskusta jaettiin tällainen data:

- 101 Kh-101 Kalibr cruise missiles;

The enemy engaged 7 Tu-160 and 16 Tu-95MS strategic bombers


-

TOISAALTA vuosien 2022 ja 2023 ajoilta löytyy iskuja, jolloin yhteensä 10 kpl pommikoneita laukaisi noin 20 kpl Kh-101 risteilyohjuksia (käytettiin Tu-95MS ja Tu-160 pommikoneita kumpiakin).

Eli pommikoneiden määrästä ei pysty ehdottomasti päättelemään, kuinka monta risteilyohjusta laukaistiin.

Jotenkin olen silti taipuvainen arvaamaan että tuo 24.4.2025 tehty isku voisi olla samanlainen kuin viime yön isku, tosin viime yönä käytettiin 7 x Tu-95MS ja 3 x Tu-160 jos JR2 jakamat tiedot pitävät paikkansa. Täten Kh-101 risteilyohjuksia on saatettu käyttää yli 40 kpl.

Tällöin oltaisiin siis lähempänä yllä arvaamaani:

Hyvä myös tiedostaa, että Kalibreita on myös voitu käyttää todennäköisempi pienempi määrä 12-16 kpl, jolloin Kh-101 olisi täytynyt käyttää 39-43 kpl joka on lähellä väitettyä kuukauden uustuotantomäärää.

HUOM: tämä on vain aikaisempien tietojen perusteella tehty arvaus, totuus voi olla jotain muuta.
 
Viimeksi muokattu:
Venäjä toista yötä peräkkäin iskeny Ukrainalaiskaupunkeihin. Tällä kertaa yhteensä ainakin 8 kuollutta ja 20 loukkaantunutta. Yhdessä iskussa kuoli kerralla kolme lasta Kiovassa.

Venäjä sai myös ammuttua yhden oman pommittajan alas Tverissä.

Edit: Venäjän median mukaan tosin oli matkustajakone jota eivät saaneet alas.
 
Venäläisten mukaan Putinin tiistaisella Kurskin vierailulla Suuren sotapäällikön helikopteri oli keskellä suurta ilmataistelua. It-kenraalin mukaan Putinin kopteri oli keskellä ukrainalaisten valtavaa droonihyökkäystä, mutta urhoolliset ilmatorjuntamiehet torjuivat kaikki droonit ja suojelivat ylipäällikköään.

Putin's helicopter was at the epicenter of the Ukrainian Armed Forces attack during a visit to the Kursk region​


MOSCOW, May 25. /TASS/. The helicopter of Russian President Vladimir Putin was at the epicenter of repelling a large-scale attack by Ukrainian drones during a visit to the Kursk region on May 20. This was reported by the commander of the air defense division Yuri Dashkin.

"[The helicopter of the Russian president was] actually at the epicenter of repelling a massive attack by enemy drones. <…> The intensity of the attack during the flight of the aircraft with the supreme commander-in-chief over the territory of the Kursk region increased significantly. Therefore, we simultaneously conducted an anti-aircraft battle and ensured the safety of the flight of the president's helicopter in the air," Dashkin said on the air of the Russia-24 TV channel.

He emphasized that the task was accomplished, "the attack by enemy drones was repelled, all air targets were destroyed."

The president visited the Kursk region on May 20. In particular, he held meetings with volunteers, heads of municipalities and with the acting governor Alexander Khinshtein, and also inspected the Kursk NPP-2 under construction. This was Putin's first trip to the Kursk region after the region was completely liberated from the Ukrainian Armed Forces.
https://tass.ru/armiya-i-opk/24040653
 
Verrattain harvinainen isku ryssän junia vastaan (ainakin julkisuuteen jaettujen tietojen perusteella eivät ole olleet kovin yleisiä):

May 24, 2025, Ukraine’s GUR struck a Russian fuel train with OWA-UAV's
IVO 47.091981, 35.318199 Novobohdanivka, Zaporizhia.

3+ tank cars and 50,000+ gallons fuel destroyed
1+ box car damaged/destroyed

This is the first attack on Russian Trains in Occupied Ukraine in 5 months

Second Russian Fuel Train attacked with OWA-UAVS in 5 months

First train attacked along the Dzhankoi-Tokmak line attacked

5th train attacked along the Russian Southern Front GLOC.

Third image is tracking of trains attacked by both sides since 2022. Yellow line is the front.


Katso liite: 122030


-

Tämä on ollut yksi Ukrainan sodan turhauttavista piirteistä: jokainen ymmärtää kuinka suuresti ryssän sotakone on riippuvainen junista ja rataverkosta joten miksei isketä useammin ja vahvemmin niitä vastaan? Samoin junat liikkeellä pitävä sähköverkko, niin miehitetyn Ukrainan kuin myös varsinaisen Venäjän alueella.

Todennäköisin selitys on että tämän arvo tunnistetaan mutta ei ole riittävästi paljon riittävän tarkkoja iskuvälineitä, joilla sitä vastaan voitaisiin iskeä purevasti. Samoin iskujen vähäisyys voidaan selittää liian hitaalla tai puutteellisella kaukotiedustelulla, tosin luulisi että junien tapauksessa tämä ei olisi niin suuri ongelma: rataverkko on selvästi harvempi kuin maantieverkko JA ennenkaikkea junien lastaaminen ja purku onnistuu vain tietyissä paikoissa (toki tätä voidaan yrittää muuttaa perustamalla erilaisia "väliaikaisia purku- ja lastauspaikkoja" junaradan vertaan, mutta tämä on helpommin sanottu kuin tehty). Junan täytyy olla pysähtynyt paikoilleen lastauksen ja purkamisen ajaksi ja se työ vie aikaa, vaikka sota-aikana se pyritään varmasti saamaan lyhyimmäksi mahdolliseksi.

Rata- ja sähköverkon osalta kohteiden koko ja määrä voi myös olla selittävä tekijä. Niihin olisi siis vaikea osua ja pitää tuhota suurehko määrä ennen kuin saadaan näkyviä vaikutuksia aikaan? Toisaalta sähköverkon osalta pitäisi iskeä niitä suurempia muuntajakenttiä vastaan, jotka ruokkivat laajempia alueita. Aikaisemmin on spekuloitu, onko Ukrainan käsiä sidottu tiettyjen "siviilikohteiden" osalta eli avun jatkuminen olisi ehdollistettu. Tästä ei ole todisteita, tosin länsimaat ovat aikaisemmin asettaneet ehtoja sille, mihin heidän antamillaan aseilla saa iskeä (Ukrainan oma tuotanto on asia erikseen).

Jos haluaa ottaa ehdottoman positiivisen lähestymiskulman tähän, niin kenties Ukraina on odottanut talvikauden eli lämmityskauden päättymistä ennen kuin aloittaa tällaiset iskut rata- ja sähköverkkoa vastaan? Muuten heitä voisi syyttää siitä että "venäläiset siviilit jäätyvät koteihinsa", näin siis silloin jos onnistuisivat lamaannuttamaan merkittäviä osia sähköverkosta pidemmäksi aikaa. HUOM: tästä ei ole todisteita että tällainen iskukampanja olisi tiedossa alkaneen kesän aikana. Toivon että sellainen nähdään, koska ryssän junalogistiikan lamaannuttamisella olisi laajat ja nopeasti näkyvät vaikutukset sodan jatkamisen kannalta.

Realistina pitää kuitenkin todeta, että sotaa on käyty nyt yli kolmen vuoden ajan (ei olla kaukana 1200. päivästä) eikä Ukraina ole tähän mennessä hyökännyt massiivisesti ja koordinoidusti ryssän junaratoja tai sähköverkkoa vastaan. Yksittäisiä iskuja, silloin tällöin, mutta ei sellaista merkittävää operaatiota joka saisi havahtumaan. Realistina todettava myös että "helpommin sanottu kuin tehty".
Jep, tämä on yksi sodan suurista arvoituksista. Junien luulisi olevan selvästi helpompia kohteita kuin sotilasajoneuvot. Niiden jäljittäminen on hyvin yksinkertaista ja pitkät lastausajat lisäävät haavoittuvuutta.

Kenties on kuitenkin niin että junakohteet ovat helposti yli 100 km päässä etulinjasta jolloin perintinen keinovalikoima rajoittuu gimlereihin ja ATACMS:n joille on paljon muutakin käyttöä (ja tiellä saattavat olla USA:n asettamat rajoitukset, esim. että örkkiperällä ei tällaisia iskuja sallita, vain miehitetyillä alueilla).

Droonien lisääntyvät kantamat, määrät ja räjähdekuormat voivat muuttaa tilannetta olennaisesti seuraavan vuoden aikana. Myös konenäön yms. automaation kannalta juniin iskeminen on helppoa. Tosin Ukraina joutuu varomaan siviiliuhreja, örkkien ei tarvitse niistä välittää.
 
Back
Top