Ukrainan konflikti/sota

ajs178 kirjoitti:
Nyt kun taas uutisoitiin, että viikonloppuna Venäjä ampui useita satoja drooneja Ukrainan kaupunkeihin, niin osaako joku selittää, mikä sotilaallinen tarkoitus tällä on? Selvästikään kohteina ei ole Ukrainan armeijan joukot, jotka ovat rintamalla, vaan ammutaan kaupunkeihin ja tuhotaan infrastruktuuria siellä. Yritän siis ymmärtää, millä logiikalla tämä nopeuttaa Venäjän pääsyä haluamaansa sodan lopputulokseen. Onko idea, että he yrittävät tuhota esim. puolustusvälineteollisuutta ja sitten vahingossa osuvat siviili-infraan? Vai onko idea alun perinkin tuhota siviili-infraa?

Ehkä siinä voisi olla joku koulukiusaajalogiikka, että saataisiin ukrainan kansa eli siviilit anelemaan armoa suurelta Venäjältä, kun heitä tarpeeksi kauan höykytetään? Tai että ukrainan kansa saataisiin kääntymään omia johtajiaan vastaan, kun eivät suostu Venäjän rauhan ehtoihin ja siten välillisesti ovat syypäitä Venäjän pommitusten jatkamiseen? Tämä logiikka sinällään jo on epärealistista, koska lopputuloksena on, että ukrainalaiset vain vihaavat venäläisiä entistä enemmän, ei se, että he jotenkin syyttäisivät Zelenskyiä Putinin pommmeista. Toki venäläisten kyky ihan peruslogiikkaankin on todella vajavainen, joten en ihmettelisi, jos vaikka tällainen ajattelu olisikin taustalla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Onkohan ihan vain perinteistä terroripommitusta. Pyrkimyksenä on nujertaa kansan taistelutaho ja pakottaa kohde antautumaan. Perinteisesti on saavutettu juuri päinvastainen lopputulos, joten sopisi hyvin ryssäläiseen ajatusmaailmaan.

Ei kai se ole toiminut kuin yhden kerran tarkoitetulla tavalla, silloin kohteena olivat Hiroshima ja Nagasaki.
 
Luulisi että Kiovan ilmatilan suojaamiseen olisi helpompi löytää innokkaita kuin maajoukkojen lähettämiseen?
Tosin ei sitä hävittäjillä voi suojata ballistisia vastaan. Tekemätön paikka.
 
Peeveli kirjoitti:
Onkohan ihan vain perinteistä terroripommitusta. Pyrkimyksenä on nujertaa kansan taistelutaho ja pakottaa kohde antautumaan. Perinteisesti on saavutettu juuri päinvastainen lopputulos, joten sopisi hyvin ryssäläiseen ajatusmaailmaan.

Ei kai se ole toiminut kuin yhden kerran tarkoitetulla tavalla, silloin kohteena olivat Hiroshima ja Nagasaki.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja tuokin kerta on kyseenalaistettu, varustettuna väitteellä että antautumishalukkuuden varmisti vasta neuvostoliiton sodanjulistus ja uhka joutua stalinin miehittämäksi USA:n sijaan. Tiedä tuosta sitten...
wargame kirjoitti:
Luulisi että Kiovan ilmatilan suojaamiseen olisi helpompi löytää innokkaita kuin maajoukkojen lähettämiseen?
Tosin ei sitä hävittäjillä voi suojata ballistisia vastaan. Tekemätön paikka.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei täysin tekemätön, mutta vaatii että hävittäjä pääsee ampumaan ballistista kiihdytysvaiheessa. Iskanderin kokoluokkaan asti teknisesti mahdollista, mutta sen vaatima tuki, mm. ilmatorjunnan lamauttaminen, olisi niin isoa jo itsessään että tuo varsinaisten ballististen pysäyttäminen jäisi alaviitteeksi koko sodan tarinassa.

Alastulopuolelle ei taida olla esitetty teoreettisiakaan torjuntamalleja. Sinänsähän ohjuksentorjuntaohjuksen hakeutuva törmääjä ei välitä siitä, laukaistiinko se alunperin maa-, vesi-, vai ilma-aluksesta. Mutta ballististen torjunta taitaa vaatia niin suuren energian lentoratoja, että lentokoneen nopeudesta saatava kineettisen energian lisä on täysin mitätön kokonaistarpeeseen verrattuna.
 
Jukkis kirjoitti:
Ja tuokin kerta on kyseenalaistettu, varustettuna väitteellä että antautumishalukkuuden varmisti vasta neuvostoliiton sodanjulistus ja uhka joutua stalinin miehittämäksi USA:n sijaan. Tiedä tuosta sitten...

Ei täysin tekemätön, mutta vaatii että hävittäjä pääsee ampumaan ballistista kiihdytysvaiheessa. Iskanderin kokoluokkaan asti teknisesti mahdollista, mutta sen vaatima tuki, mm. ilmatorjunnan lamauttaminen, olisi niin isoa jo itsessään että tuo varsinaisten ballististen pysäyttäminen jäisi alaviitteeksi koko sodan tarinassa.

Alastulopuolelle ei taida olla esitetty teoreettisiakaan torjuntamalleja. Sinänsähän ohjuksentorjuntaohjuksen hakeutuva törmääjä ei välitä siitä, laukaistiinko se alunperin maa-, vesi-, vai ilma-aluksesta. Mutta ballististen torjunta taitaa vaatia niin suuren energian lentoratoja, että lentokoneen nopeudesta saatava kineettisen energian lisä on täysin mitätön kokonaistarpeeseen verrattuna.
Klikkaa laajentaaksesi...
Lentokoneeseen asennettua laseria on joskus esitetty ballististen torjuntaan.
Tuossa olisi maalaseriin verrattuna etuna että ilma on ohuempaa ja pilvet eivät ole välissä.
Tosin hävittäjän sijaan alustaksi tarvittaisiin käytännössä isompi kone.
Laser AWACS tavallaan.
Tuollainen voisi myös puolustaa itseään ohjuksilta.
Aikaikkuna juuri laukaistun ohjuksen torjuntaan on niin pieni että käytännössä on helpompaa vain ampua lavetti.
 
Yksi syy sotaan liittymättömien siviilikohteiden pommituksiin on epäilemättä myös ryssän halu pitää yllä mainettaan, siis pelotevaikutusta.

Esim. Jenkit ovat aikaisemmin profiloituneet korkean sotateknologian avulla, ja kieltämättä sillä onkin saatu yksittäisiä näyttäviä onnistumisia kun vastassa on jotain hiekkasotien porukkaa. Ryssät taas haluavat ylläpitää mainettaan siitä, kuinka likaisesti he sotivat. Lihaa säästämättömät rynnäköt ovat heille ylpeilyn aihe, he katsovat olevansa niin kovia tyyppejä että on varaa tapattaa omia vaikka kuinka paljon, kunhan vain etenemistä tapahtuu. Samalla tavalla he ylpeilevät sillä että ei pelata millään säännöillä, vaan vastustajan siviili-infra paskotaan surutta, vaikka sillä ei olisi edes mitään välittömiä tai välillisiä hyötyjä sotatilanteeseen. Jos siinä menee mukana itse siviilejäkin, niin sen parempi.

Kieltämättä tuo toimii jonkinmoisena pelotevaikutuksena. Ryssän kanssa ei ihan huvikseen lähdetä voimia mittelemään vaikka paperilla oltaisiinkin vahvempia, ei ainakaan kukaan ns. sivistynyt länsimaa. Sian kanssa painiessa itsekin likaantuu, ja sikakin lähinnä vain pitää siitä.
 
teknohippi kirjoitti:
Droonien määrää on seurattu täällä pitemmän aikaa ja pikkuhiljaa se on ollut nousussa. Joten juuri nyt uutisointi on muuttunut eli kannattaa tuoda julki enemmän siviilikohteita. Toinen asia lienee se että ryssä ei löydä sotilaskohteita vaan joutuu ampumaan kuukausisaldon siviilikohteisiin. Sotilaskohteisiin osumista kun Ukraina ei ole oikein koskaan kertonut. Näiden kahden vaikutuksena uutisvirta näyttää rajulle pommitusten lisääntymiselle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ukraina on kommentoinut tämän vuoden puolella ryssän pyrkimyksiä kasvattaa Shahed-136 / Geran-2 / "niiden kaltaisten dronejen" tuotantoa, muutama kuukausi sitten sanoivat että lähiaikoina saatetaan näidä 500 kpl droneja päivässä (oletan että tarkoitettiin yksittäistä iskua eikä uutta normaalia). Eilen puolestaan kommentoivat että suunnitelmissa olisi kasvattaa tuotantomäärä 1000 kpl per päivä.

Uskon että tuo on tarkoituksena, mutta miten kaukana siitä ollaan? Radikaali uustuotannon lisääminen tarkoittaisi uusien tuotantolinjojen avaamista ja uusien työntekijöiden rekrytointia. Lisäksi pitää kyetä ostamaan kaikki tarvittavat komponentit.

Tässä Ukrainan torjuntailmoituksilta koostettu dronejen laukaisumäärä aikavälillä 1.1.2024 - 26.5.2025:

1748259334065.webp

-

Radikaali dronejen laukaisumäärien kasvu alkoi elokuussa 2024, joten tässä sama kuvaaja jos rajataan aikaväliksi 1.8.2024 - 26.5.2025:

1748259501317.webp

-

Tässä sama aikaväli mutta seitsemän päivän liukuva keskiarvo:

1748259730206.webp

Laskin että aikavälillä 19.10.2024 - 7.2.2025 keskiarvoinen dronejen laukaisumäärä oli 75 kpl per päivä. Kuten nähdään, kuvaajassa on huippuja ja laaksoja eli laukaisumäärät vaihtelivat, heiluen tämän keskiarvon molemmin puolin.

5.2.2025 jälkeen laukaisumäärät kasvoivat nopeasti.

Laskin aikavälin 13.2.2024 - 31.3.2024 eli helmikuun ja maaliskuun 2025 korkeamman tason keskiarvoksi 150 kpl per päivä, tosin tätä seurasi selvästi hiljaisempi huhtikuu.

-

Tässä vielä sama kuvaaja jos rajataan aikaväliksi 1.3.2025 - 26.5.2025 eli karkeasti ottaen viimeiset kolme kuukautta (huhtikuu 2025 erottuu edukseen, droneja käytettiin silloin selvästi vähemmän kuin maaliskuussa 2025 - lisäksi erikoista että leikkaus tapahtui tasan kuukauden vaihtumisen hetkellä ja jatkui kolmen viikon ajan):
1748261884758.webp

-

Tässä on laskettu eri kuukausien kokonaismäärät ja siitä päivän keskiarvo, jonka luulisi kertovan uustuotannon tasosta tällä hetkellä:

1748259797504.webp

Helmikuun, maaliskuun ja toukokuun 2025 laukaisumäärien perusteella uustuotannon voisi kuvitella olevan tällä hetkellä tasolla 135-140 kpl per päivä, mikä tarkoittaa 4050 - 4200 kpl per kuukausi (jos lasketaan 30 päivän kuukaudella). Näin siis jos lasketaan toteutuneita kokonaisia kuukausia. Laskin tuossa ylempänä että aikavälin 13.2.2024 - 31.3.2024 eli helmikuun ja maaliskuun 2025 korkeamman tason keskiarvo on 150 kpl per kuukausi, mutta selvästi tämä ei jatkunut pidempään.

Suuria määriä, kyllä, mutta ollaan kaukana 500 - 1000 kpl droneja per päivä tasolta. Voin uskoa sen että ryssä käyttäisi yhden kuukauden aikana pienemmän määrän droneja, jonka jälkeen niitä olisi kertynyt varastoon sellainen määrä joka voidaan käyttää yhden tai useamman päivän aikana pois. Tällöin voitaisiin hyvinkin nähdä 500 kpl tai jopa 1000 kpl droneja yhden päivän aikana - ehkä jopa useita tällaisia päiviä.

Toisaalta numeroita tarkasteltaessa ei voi olla kysymättä: mitä tapahtui huhtikuussa 2025? Oliko siinä juuri tällainen kuukausi että käyttivät 1500-1700 kpl vähemmän droneja kuin mitä heidän uustuotantonsa on? Vai johtuiko määrän lasku jostain tuotannon tai logistiikan häiriöstä?

Toukokuussa 2025 on palattu samalle tasolle kuin millä oltiin helmikuussa ja maaliskuussa 2025, tosin viimeisen viikon aikana on käytetty hyvin suuri määrä droneja. Tätä voidaan osaksi selittää "voitonpäivän" kolme päivää kestäneellä "hiljaisuudella": 8.5.2025 - 10.5.2025 ryssä laukaisi vain 31 kpl droneja. Jos oletetaan uustuotannon olevan keskiarvoisesti 135-140 kpl per päivä niin tällöin näiden kolmen päivän aikana jäi laukaisematta 374 - 389 kpl droneja. Johtuuko viimeisen viikon rajusti kasvanut dronejen käyttö tästä tauosta? VAI johtuuko se huhtikuun huomattavasti merkittävämmästä "tauosta"?

Ryssä on laukaissut 1390 kpl droneja viimeisen seitsemän päivän aikana, määrien ollessa nämä:

20.5.2025 = 108
21.5.2025 = 76
22.5.2025 = 128
23.5.2025 = 175
24.5.2025 = 250
25.5.2025 = 298
26.5.2025 = 355

Tästä nähdään myös että määrä on (toistaiseksi) kasvanut tasaisesti päivästä toiseen ja viime yön isku oli selvästi aikaisempia suurempi. Jatkuuko tämä kasvu lähipäivinä ja -viikkoina JA miten kauan tätä kasvua voi jatkua?

JOS selittävä tekijä on "voitonpäivän" tauko niin silloin näiden hyvin suurten droneiskujen luulisi palaavan "normaalille tasolle" muutamassa päivässä.

JOS selittävä tekijä on "voitonpäivän" tauko + huhtikuussa tapahtunut "säästäminen" niin silloin tätä voi jatkua pidempään, tai voidaan nähdä muutama hyvin suuri päivä seuraavien viikkojen aikana. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa voidaan laskea että ryssä on voinut jättää käyttämättä jopa 1700 kpl droneja huhtikuussa 2025 ja jos oletetaan uustuotannon pysyneen 4200 kpl per kuukausi tasolla, niin silloin heillä olisi käytettävissä 5900 kpl droneja tässä kuussa. Selvästikin eivät ole käyttäneet tällaista määrää tähän mennessä, mutta käyttömäärä ovat kasvaneet ja nopeasti viime päivinä. HUOM: 5900 kpl droneja per kuukausi tarkoittaisi keskiarvoisesti 198 kpl per päivä, jos lasketaan 30 päivän kuukaudella. Ryssä on käyttänyt viime päivinä selvästi tätä suurempia määriä, mikä tarkoittaisi että tällä logiikalla "säästetyt" dronet oltaisiin käytetty nopeammin.
 
Viimeksi muokattu:
Antares kirjoitti:
Verrattain harvinainen isku ryssän junia vastaan (ainakin julkisuuteen jaettujen tietojen perusteella eivät ole olleet kovin yleisiä):

May 24, 2025, Ukraine’s GUR struck a Russian fuel train with OWA-UAV's
IVO 47.091981, 35.318199 Novobohdanivka, Zaporizhia.

3+ tank cars and 50,000+ gallons fuel destroyed
1+ box car damaged/destroyed

This is the first attack on Russian Trains in Occupied Ukraine in 5 months

Second Russian Fuel Train attacked with OWA-UAVS in 5 months

First train attacked along the Dzhankoi-Tokmak line attacked

5th train attacked along the Russian Southern Front GLOC.

Third image is tracking of trains attacked by both sides since 2022. Yellow line is the front.

Katso liite: 122030

https://twitter.com/x/status/1926566389503959213

-

Tämä on ollut yksi Ukrainan sodan turhauttavista piirteistä: jokainen ymmärtää kuinka suuresti ryssän sotakone on riippuvainen junista ja rataverkosta joten miksei isketä useammin ja vahvemmin niitä vastaan? Samoin junat liikkeellä pitävä sähköverkko, niin miehitetyn Ukrainan kuin myös varsinaisen Venäjän alueella.

Todennäköisin selitys on että tämän arvo tunnistetaan mutta ei ole riittävän paljon riittävän tarkkoja iskuvälineitä, joilla sitä vastaan voitaisiin iskeä purevasti. Samoin iskujen vähäisyys voidaan selittää liian hitaalla tai puutteellisella kaukotiedustelulla, tosin luulisi että junien tapauksessa tämä ei olisi niin suuri ongelma: rataverkko on selvästi harvempi kuin maantieverkko JA ennenkaikkea junien lastaaminen ja purku onnistuu vain tietyissä paikoissa (toki tätä voidaan yrittää muuttaa perustamalla erilaisia "väliaikaisia purku- ja lastauspaikkoja" junaradan varteen, mutta tämä on helpommin sanottu kuin tehty). Junan täytyy olla pysähtynyt paikoilleen lastauksen ja purkamisen ajaksi ja se työ vie aikaa, vaikka sota-aikana se pyritään varmasti saamaan lyhyimmäksi mahdolliseksi.

Rata- ja sähköverkon osalta kohteiden koko ja määrä voi myös olla selittävä tekijä. Niihin olisi siis vaikea osua ja pitää tuhota suurehko määrä ennen kuin saadaan näkyviä vaikutuksia aikaan? Toisaalta sähköverkon osalta pitäisi iskeä niitä suurempia muuntajakenttiä vastaan, jotka ruokkivat laajempia alueita. Aikaisemmin on spekuloitu, onko Ukrainan käsiä sidottu tiettyjen "siviilikohteiden" osalta eli avun jatkuminen olisi ehdollistettu. Tästä ei ole todisteita, tosin länsimaat ovat aikaisemmin asettaneet ehtoja sille, mihin heidän antamillaan aseilla saa iskeä (Ukrainan oma tuotanto on asia erikseen).

Jos haluaa ottaa ehdottoman positiivisen lähestymiskulman tähän, niin kenties Ukraina on odottanut talvikauden eli lämmityskauden päättymistä ennen kuin aloittaa tällaiset iskut rata- ja sähköverkkoa vastaan? Muuten heitä voisi syyttää siitä että "venäläiset siviilit jäätyvät koteihinsa", näin siis silloin jos onnistuisivat lamaannuttamaan merkittäviä osia sähköverkosta pidemmäksi aikaa. HUOM: tästä ei ole todisteita että tällainen iskukampanja olisi tiedossa alkaneen kesän aikana. Toivon että sellainen nähdään, koska ryssän junalogistiikan lamaannuttamisella olisi laajat ja nopeasti näkyvät vaikutukset sodan jatkamisen kannalta.

Realistina pitää kuitenkin todeta, että sotaa on käyty nyt yli kolmen vuoden ajan (ei olla kaukana 1200. päivästä) eikä Ukraina ole tähän mennessä hyökännyt massiivisesti ja koordinoidusti ryssän junaratoja tai sähköverkkoa vastaan. Yksittäisiä iskuja, silloin tällöin, mutta ei sellaista merkittävää operaatiota joka saisi havahtumaan. Realistina todettava myös että "helpommin sanottu kuin tehty".
Klikkaa laajentaaksesi...
Tässä on hyvä muistaa myös se että venäjän rautatieliikenne ei ole sähköstä riippuvainen pois lukien vaihteiden toiminta(mikäli ei manuaalisesti saada toimimaan)diesel kalustoo varmasti riittää ja piisaa.
 
Operatiivinen tilannetieto 26.5.2025 klo 08.00 – Venäjän hyökkäys
Kunnia Ukrainalle!

Alkanut on 1188. päivä Venäjän federaation laajamittaista aseellista hyökkäystä Ukrainaa vastaan.

Vihollinen hyödyntää ylivoimaansa elävällä voimalla ja jatkaa hyökkäyksiään asemiamme vastaan. Ukrainan puolustajat torjuvat miehittäjien painetta päättäväisesti ja aiheuttavat viholliselle merkittäviä tappioita.

Kuluneen vuorokauden aikana kirjattiin yhteensä 180 taistelukosketusta.

Tarkennettujen tietojen mukaan vihollinen teki yhden ohjusiskun ja 112 ilmaiskua, käytti 84 ohjusta ja pudotti 189 ohjattua lentopommia. Lisäksi venäläiset hyökkäsivät 3005 itsemurhalennokilla ja suorittivat 4961 tulitusta puolustusasemiamme ja asutuskeskuksia vastaan.

Ilmaiskujen kohteena olivat mm. seuraavat paikat: Osoivka (Sumyn alue), Dovha Balka, Oleksandro-Kalynove, Stepanivka, Novopil (Donetskin alue), Novodarivka, Huliaipole, Malynivka, Mala Tokmatška, Kamjanske, Štšerbaky (Zaporižžjan alue).

Puolustusvoimien ilma-, ohjus- ja tykistöjoukot iskivät vuorokauden aikana kahdeksaan vihollisen elävän voiman, aseistuksen ja kaluston keskittymäalueeseen, yhteen lennokkihallintapisteeseen sekä yhteen vihollisen tykistöjärjestelmään.

Rintamatilanne:
• Harkovan suunta: vihollinen hyökkäsi kuudesti puolustajiemme asemiin Vovtšanskissa, Stroivkassa ja Krasne Pershessä.

• Kupjanskin suunta: kaksi vihollisen hyökkäystä, torjuttu Kruhliakivkan ja Nova Kruhliakivkan alueilla.

• Lymanin suunta: 21 vihollisen hyökkäystä kohti Ridkodubia, Zelenaa Dolynaa, Novoji Myria sekä Hrekivkan, Lypoven, Torsken ja Serebrjanskin metsän alueilla.

• Siverskin suunta: kuusi hyökkäystä pysäytettiin Hryhorivkan, Bilohorivkan ja Verhniokamjansken lähistöllä.

• Kramatorskin suunta: kymmenen taistelukosketusta Predtetschnen, Bila Horan ja Tšasiv Jarin sekä Kurdjumivkan alueilla.

• Toretskin suunta: kymmenen vihollisen hyökkäystä Toretskin, Romaniivkan, Dyliivkan ja Novospaskeen suuntaan.

• Pokrovsken suunta: puolustajamme torjuivat 63 hyökkäystä Kotljarivkan, Malynivkan, Lysivkan, Udatschnen, Zviroven, Troitsken, Jelyzavetivkan, Andrijivkan, Nova Poltavkan, Horikhoven sekä Novomykolajivkan, Ševtšenko Pershyn, Zorian, Muravkan, Oleksiivkan ja Myroljubivkan alueilla.

• Novopavlivkan suunta: 24 hyökkäystä Novopilin, Kostiantynopilin, Novosilkan, Vilne Polen sekä Myrnen, Ševtšenkon, Komarin, Zelenyi Polen ja Bahatyryn suuntaan.

• Huliaipolen suunta: ei taistelukosketuksia.

• Orikhivin suunta: viisi vihollisen hyökkäystä Novodanylivkan ja Stepoven alueilla.

• Dneprin suunta: kolme epäonnistunutta yritystä edetä Kozatši Laherin alueella.

• Volynin ja Polissjan suunnat: ei merkkejä vihollisen hyökkäysryhmityksistä.

Kurskin suunta: Ukrainan puolustusvoimat jatkavat miehittäjien torjumista. Vuorokauden aikana vihollinen teki 14 ilmaiskua pudottaen 25 ohjattua pommia, ampui 225 kertaa, joista 13 kertaa raketinheitinjärjestelmillä. Ukrainan puolustajat torjuivat 26 hyökkäysyritystä.

Puolustajamme aiheuttavat miehittäjille merkittäviä tappioita sekä rintamalla että syvällä vihollisen selustassa, heikentäen hyökkäyspotentiaalia.

Venäjän tappiot vuorokauden aikana:
• Henkilöstöä: 1000
• Tankkeja: 4
• Panssaroituja taisteluajoneuvoja: 8
• Tykistöjärjestelmiä: 51
• Raketinheitinjärjestelmiä: 1
• Ilmatorjuntajärjestelmiä: 2
• UAV (operaatio-taktinen): 264
• Ohjuksia: 53
• Ajoneuvoja: 92

IMG_3374.webp

Liity puolustusvoimiin!
Yhdessä voittoon!
Kunnia Ukrainalle!
Klikkaa laajentaaksesi...
t.me

Генеральний штаб ЗСУ

Оперативна інформація станом на 08.00 26.05.2025 щодо російського вторгнення Слава Україні! Розпочалася 1188-ма доба широкомасштабної збройної агресії російської федерації проти України. Противник, використовуючи свою перевагу в живій силі, атакує наші позиції. Українські захисники стійко...
t.me t.me
 
Antares kirjoitti:
Toisaalta numeroita tarkasteltaessa ei voi olla kysymättä: mitä tapahtui huhtikuussa 2025? Oliko siinä juuri tällainen kuukausi että käyttivät 1500-1700 kpl vähemmän droneja kuin mitä heidän uustuotantonsa on? Vai johtuiko määrän lasku jostain tuotannon tai logistiikan häiriöstä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Logistiikkaan tuo viittaa selkeästi. Dronet perustuvat kriittisiltä osiltaan länsitekniikkaan ja näiden vientireittejä pyritään tulppaamaan kokoajan. Näin ryssälle syntyy jollaintasaisella tahdilla droneja varastoon joista puuttuu aina jotain kriittistä. Kaikki lentokuntoiset ammutaan kyllä Ukrainaan, kyse on kulutussodasta. Toteuma on sitten vaihteleva ja kuukauden toteutunut valmistussmäärä riippuu sitten kuinka moneen saadaan ihan kaikki osata paikoilleen. Varastossa voi olla tosiaan tuhansia puolivalmiita ja ne saa nopeaan valmiiksi kun pulttaa viimeisenkin hilvitkuttimen kiinni ja kuljettaa rintamalle.

Nyt on todennäköisesti jokin tuotannon ulkopuolinen kuristin pettänyt ja droneja saadaan liikkeelle.
 
Tämä voisi olla pelkästään tuolla talousketjussakin, mutta kirjoittaja on hyvin tiivistänyt joitain näkemyksiä tekstin alkuun, jotka liittyvät sodan alkamiseen kun Euroopan vätystely 2008 ja 2014 näyttivät Putinille vihreää valoa minkä lisäksi energiariippuvuus teki toimet sodan alussa äärimmäisen laihoiksi.

Siitä syystä Venäjän talouteen vaikuttaminen ja samanaikaisesti sen energiatuonnista vapautuminen on kahdella tapaa hyvää turvallisuuspolitiikkaa Euroopan osalta, matka vain on ollut pitkä ja kivinen tähän saakka eikä jarruvaunumiehistäkään ole ollut puutetta. Siitä huolimatta mennään kohti parempaa tulevaisuutta paketti ja toimenpide kerrallaan, UK on hyvin samassa veneessä, toivottavasti USA saadaan vielä mukaan ja siellä onneksi edustajainhuoneessa alkaa olla kannatusta reippaasti kireämmille pakotteille, joskin Valkoisesta talosta ne päätökset lopulta sitten tulevat jos tulevat. Iran on omalla tavallaan musta hevonen kuten jutun lopussa mainitaan, ryssä ja Iran yrittävät tahoillaan lyödä kiilaa Euroopan ja USA:n välille millä tahansa tavalla. Saa nähdä miten onnistuvat siinä, Iran näki läheltä Syyrian hallinnon luhistumisen, joten ei ryssien kelkassa pelaaminen mikään vahva kortti ole tässä maailman tilanteessa.

oilprice.com

Brussels Moves Ahead with 2027 Russian Gas Exit Strategy | OilPrice.com

Facing potential future Russian military aggression, Europe is linking energy independence with defense strategy
oilprice.com oilprice.com
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top