Ukrainan konflikti/sota

Shahed 147 lentää 20 kilometrissä ja Ukrainalla on torjuntadrooneja, jotka nousevat 11 kilometriin:


7,5 kilometrin lentokorkeus on paljon lähinnä hyökkäysdrooneille, jotka ovat tähän asti pyrkineet lentämään matalalla tutkilta piilossa. Jos ryssän strategiaan on tulossa muutos, niin olisi kiinnostavaa tietää miksi? Tai sitten kyseessä on yksittäistapaus, testi, koepallo tai ihan vain uutisankka.
Onhan shahedin tyyppisten lentokorkeuksia nostettu matalamman ulottuvuuden ilmatorjunnalta pakoon. Ammusilmatorjunta olisi kustannustehokasta, mutta ei sillä osu kuin riittävän lähellä lenteleviin. 7,5 km ei vaan tunnu oikein tolkulliselta. Yhdyn lopun arvailuihisi.

11 kilometriä on toki melko yksinkertaisella lennokilla saavutettavissa jos hyötykuormaa on kyydissä vähän. Kiinnostaisi tietää lisää juuri niitä speksejä, joita ei pitkin internettiä sovi uudesta sotatekniikasta huudella. Maalinosoitus, ohjaus/hakeutuminen, toiminta-aika ja -säde jne.
 
Jos sota jatkuu pitkälle tulevaisuuteen niin Ukrainan ei auta muuta kuin jollain ilveellä päästä Shahed-ongelman alkulähteille eli etenkin Tatarstanin tehdaskompleksin kimppuun. Muussa tapauksessa ongelma varmasti vaan pahenee koko ajan...

Ukrainan kannattaisi pistää kaikki diplomaattiset paukut siihen että jenkeiltä heruisi Tomahawkeja, ja toisaalta omien kauas yltävien aseiden pitäisi olla ykkösprioriteetti myös.
 
YK:n parin viikon takainen raportti venänäjän rikoksista on saavuttanu kotimaisen median.


Edit: Poistettu video jossa venäläinen pioneeri puhuu lelujen miinoittamisesta.
 
Viimeksi muokattu:
Ukrainan pitäis tuottaa erillaisia droneja 28 kertaisesti ryssiin verrattuna, jos vaikutus suhteutetaan maiden kokoeroon. No tämähän on vaan pelkkään maan kokoon perustuva luku, mutta suuntaa antava...
 
Suurehko terrorihyökkäys viime yönä. Ballistisia + Kinzhal paljon. Energiainfa erityisenä kohteena jälleen.


Tässä lista syksyn 2025 "merkittävistä ohjushyökkäyksistä":

1762674943510.webp

Toissayön iskussa käytettiin hyvin suuri määrä Iskander-M ballistisia ohjuksia ja niiden lisäksi Iskander-K ja Kinzhal ohjuksia sekä pieni määrä mereltä laukaistavia Kalibr risteilyohjuksia.

Huomionarvoista on myös se ettei laukaistu yhtäkään Kh-101 risteilyohjusta, niiden edellinen merkittävä käyttö oli 30.10.2025 (eli 10 päivää sitten) ja sitä edelliset 5.10.2025 (iskujen aikaväli 25 päivää eli noin 3,5 viikkoa), 28.9.2025 (iskujen aikaväli 7 päivää) ja 20.9.2025 (iskujen aikaväli 8 päivää). Mietinkin, nähdäänkö seuraava merkittävä Kh-101 ohjuksia sisältävä isku 3-4 viikon kuluttua edellisestä, mikä tarkoittaisi noin 20.11.2025 - 27.11.2025.

Kuten taulukosta nähdään, merkittäviä ohjusiskuja on kuitenkin tehty keskiarvoisesti kuuden päivän välein, tosin viimeisen viiden keskiarvo on 6,8 eli kenties lipsutaan kohti "kerran viikossa". Kahden edellisen aikavälit ovat tätäkin pidemmät eli 8 päivää ja 9 päivää mutta nämä asettuvat pidemmällä aikavälillä jakauman toiseen ääripäähän, eli kenties seuraava isku nähdään taas lyhyemmän aikavälin kuluttua? Tai kenties aikaisemmat lyhyemmät aikavälit johtuivat varastoista ja nyt ne on käytetty pois, jolloin uustuotannon varassa tehtyjen iskujen aikaväli kasvaa pidemmäksi?

Kh-101 ohjusten käytön ollessa harvempaa, muita ohjuksia on jouduttu käyttämään enemmän: erityisesti Iskander-M, mutta myös Iskander-K ja Kinzhalit sekä parissa viimeisessä iskussa muutama Kalibr (tosin yleisesti ottaen niiden käyttö on ollut vähäistä ja kohtuu harvinaista).

Merkittävää on että Kh-22/32 ohjuksia ei ole käytetty hyvin pitkään aikaan. Ukrainan ilmoitusten perusteella niiden edelliset käytöt olivat: 3.8.2025 (1 kpl), 9.6.2025 (3 kpl), 25.5.2025 (1 kpl) ja 1.2.2025 (8 kpl). Lähteestä riippuen Kh-32 ohjus on joko vanhojen Kh-22 ohjusten modernisointia tai oikeaa uustuotantoa. JOS se olisi uustuotantoa, miksei ohjuksia ole käytetty tämän enempää ja tiuhemmin? Toisaalta käytön vähäisyys voi selittyä myös laukaisulavettien eli Tu-22M3 pommikoneiden huonolla kunnolla tai kenties ohjusten epätarkkuus on koettu ongelmaksi. Toisaalta ryssä terroripommittaa Ukrainaa joka yö joten miksei käytettäisi myös Kh-22 / 32 ohjuksia? Epätarkkuuden ei luulisi olevan se suurin selitys vähäiselle käytölle. Yksi looginen selitys olisi tietysti se että Kh-32 ohjukset ovat vanhojen Kh-22 ohjusten modernisointeja eikä aitoa uustuotantoa ole ollut eli kun Kh-22 varastot loppuvat, samalla loppuu myös Kh-22 / 32 ohjusten käyttö.

-

Strategisten ohjusten ja Shahed-136 / Geran-2 / "niiden kaltaisten dronejen" käytön piikit täsmäävät toistensa kanssa:

1762675732832.webp

1762675748329.webp

Toisaalta näistä piikeistä huolimatta dronejen kokonaismäärä heiluu noin 160 kpl per päivä -tason molemmin puolin eli keskiarvoisesti ollaan lähellä ko. numeroa:

1762675806345.webp

30 päivän liukuva keskiarvo vahvistaa tämän (se on tänään 152,97):

1762675831285.webp

HUOM: kuvaajien otsikosta huolimatta nämä kaikki eivät ole Shahed-136 / Geran-2 droneja, esim. 8.11.2025 tehdyssä iskussa Ukrainan kertoman mukaan noin 300 kpl oli niitä, jolloin noin 158 kpl oli "niiden kaltaisia droneja" eli erilaisia valemaaleja yms. LÄHDE

Shahed-136 / Geran-2 osuus olisi siis noin 66% tosin tämä vaihtelee iskusta toiseen. Ukrainan kertoman mukaan valtaosa öisten iskujen droneista on kuitenkin niitä, mutta en ole laskenut prosenttilukua eikä Ukraina kerro arviota / tietoa niiden määrästä joka yön osalta.

JOS oletetaan että dronejen uustuotanto olisi noin 160 kpl per päivä ja 66% tästä määrästä olisi Shahed-136 / Geran-2 droneja, se tarkoittaisi että niitä valmistuisi 105,6 kpl per päivä eli hieman reilut 3200 kpl per kuukausi.

Elokuussa 2025 nähtiin tauko dronejen ja ohjusten käytössä, joten ei kannata tarkastella sitä tarkemmin. Syyskuussa 2025 nähtiin 5 kpl merkittävän suurta ohjus- ja dronehyökkäystä. Lokakuussa 2025 niiden määrä oli myös 5 kpl. Nyt marraskuussa 2025 niitä on nähty 1 kpl ja kuukautta on eletty 9 päivää.

Päätin myös laskea, mikä on aikavälin 22.8.2025 - 9.11.2025 dronejen käytön keskiarvo näiden merkittävien iskujen ulkopuolella eli niiden "hiljaisempien päivien" osalta: aikavälillä on tehty 14 kpl merkittäviä ohjusiskuja ja jos jätetään ne pois laskuista, päiviä on 65 kpl ja niiden aikana on käytetty yhteensä 6941 kpl droneja. Se tarkoittaa keskiarvoisesti noin 107 kpl per päivä.

Keskiarvo tietysti hämää ja todellisuudessa näiden päivien kesken on ollut suurta vaihtelua: vähimmillään on laukaistu vain 32 kpl ja enimmillään 223 kpl.
 
Viimeksi muokattu:
Ukrainan ilmavoimien aktiivijoukkojen hävittäjäkalusto ennen ryssän hyökkäyksen alkamista:

The frontline fighter strength of the Ukrainian air force in February of 2022.

This graphic is based on information from @Helionbooks's Europe@War No. 40 Ukraine War, Volume 6; The air war February-March 2022.

A full-resolution graphic can be downloaded from the link in the description.


https://ko-fi.com/C0C5UCYPJ?viewimage=IT6T81O4Q2Y

1762678364505.webp


-

Yksi viestiin tullut kommentti:

The logos are good although the 40th BrTA would not have had the Ghost of Kyiv skull logo in Feb 2022

More importantly, the active aircraft counts (if that is what they are) are unfortunately not correct for any of the units pictured

-


Kuvan numerot tekstinä:

SU-24M = 18
SU-24MR = 9

SU-27S/P/P1M/UB = 23

MIG-29S = 9
MIG-29MU1 = 11
MIG-29UB = 2

MIG-29S/MU1 = 18
MIG-29UB = 3

MIG-29S/MU1 = 18
MIG-29UB = 2-3

SU-25/M1/M1K = 24
SU-25UB/UBM1/UBM1K = 7

SU-27S/P/P1M/UB = 22

Tästä voidaan laskea karkeasti eri hävittäjätyyppien kokonaismäärät (jätetään pois laskuista Su-25 maataistelukoneet sekä SU-24MR tiedustelukoneet ja harjoitushävittäjät eli UB-mallit niissä tapauksissa kun niiden kokonaismäärä on kerrottu):

SU-24M = 18

SU-27S/P/P1M = 55 (numero sisältää jonkin määrän UB-koneita, arvaan 5-6 kpl)

MIG-29S/MU1 = 56

Yhteensä siis 129 kpl.

Näitä ilmavoimia vastaan Venäjä ei ole siis kyennyt sodan missään vaiheessa saavuttamaan ilmaherruutta. Toki ilmaherruuden kiistämisessä on ollut iso rooli Ukrainan vahvalla ilmatorjunnalla mitä on lisätty ja modernisoitu koko sodan ajan. Sama juttu sen sekä hävittäjäkaluston tappioiden korvaamisella (omista ja kumppanien varastoista).

Silti, jos sodan alussa olisi joku kysynyt minulta, miten tulee käymään niin olisi melko todennäköisesti arvannut että Ukrainan ilmavoimat tullaan tuhoamaan ja sen jälkeen ryssä kykenee tuhoamaan ilmatorjuntakaluston ja tutkat pikku hiljaa palanen kerrallaan. Tämän jälkeen heillä on ilmaherruus ja sen avulla kyetään vaikuttamaan ratkaisevasti Ukrainan maavoimiin eli iskemään logistiikkaan, eri keskittymiin jne jne. Kuvittelin myös että ryssän satelliitti- ja signaalitiedustelu kykenisi löytämään ja paikallistamaan näitä kohteita minkä jälkeen niihin isketään risteilevillä ja ballistisilla ohjuksilla. Tietyt kohteet tietysti vaihtaisivat paikkaa ja tutkia pidetään päällä katkonaisesti jne jne, mutta silti arvelin että näistäkin tempuista huolimatta pelkkä iskujen ja ohjusten määrä alkaisi pikkuhiljaa kallistamaan voimatasapainoa ryssän suuntaan kunnes ylitetään kriittinen piste ja loppuluisu alkaa.

Hyvin pian hyökkäyksen alkamisen jälkeen kävi selväksi että ryssän ilmavoimat eivät ole alkuunkaan kykeneviä siihen ja ne ovatkin taantuneet ilmatilan valvontaa tekeväksi "rajavartijaksi" sekä erilaisten ohjusten ja erityisesti ohjautuvien liitopommien laukaisulaveteiksi. SEAD-kyvyt vaikuttavat olevan melko olemattomat, vaikka heillä on hyvin suuri määrä uutta, modernia kalustoa.

Näin jälkikäteen tarkasteltuna minun ajattelussa oli pari selvää virhettä, jotka eivät olleet niin selviä ennen kuin ryssä joutui todelliseen koetukseen. En tietysti olettanut että ryssän ilmavoimien osaaminen olisi samalla tasolla kuin länsimaisten, mutta oletin että moderni kalusto ja sen määrä olisivat riittäviä kompensoimaan mm. harjoittelun vähäisyyttä. Oletin myös että ryssän ilmavoimien tappioidensietokyky olisi ollut parempi eli oltaisiin isketty suurella riskillä mm. sotilaslentokenttiä, ilmatorjuntaa ja tutkia vastaan. Tappioita olisi tietysti tullut, mutta tämä olisi hyväksytty suuremman kokonaisuuden nimissä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, kenties luotettiin risteilyohjusten ja ballististen ohjusten hoitavan tämän työn eikä otettu riskejä hävittäjäkaluston kanssa? Kenties oletettiin että maavoimat ajavat sodan maaliin eikä ilmavoimien tarvitse muuta kuin tukea hieman sivusta. Toisaalta kun kävi selvästi, että ohjukset yksin eivät riitä ja maavoimien hyökkäys pysäytettiin, se ei johtanut muutoksiin hävittäjien käytössä ja niiden riskien ottamisessa.

Olen lukenut selityksiä, joiden mukaan ilmaherruuden saavuttaminen sodan ensimmäisten päivien tai viikkojen aikana ei olisi koskaan ollut osa Neuvostoliiton tai Venäjän strategiaa eli ilmavoimien kaluston käyttö olisi linjassa tämän kanssa. ELI luotettaisiin juurikin strategisten ohjusten tekemään työhön ja ilmavoimat keskittyisi maavoimien suojaamiseen ja tukemiseen (turvalliselta etäisyydeltä). Ohjautuvat liitopommit ovat venäläisittäin uusi tuote, ne on otettu kunnolla arsenaaliin vasta tämän sodan aikana vaikka niitä olikin (teoriassa) olemassa pieniä määriä ennen hyökkäyksen alkua (ryssän vastine Yhdysvaltain JDAM-pommille).
 
Viimeksi muokattu:
Suurin osa Venäjästä on äärimmäisen harvaan asutettua, eli ei siellä kohteita sentään noin paljoa enempää ole.

Valtaosa merkittävistä kohteista sijaitsee Ural-vuoriston länsipuolella tai hyvin lähellä Ural-vuoristoa sen itäpuolella.

Tämä läntinen Venäjä tai "eurooppalainen Venäjä" kuten wikipediassa sitä nimitetään on pinta-alaltaan 3 969 100 km2 (alla olevan kuvan tummanvihreä alue): LÄHDE

1762680694119.webp

Tämäkään ei tietysti kerro ihan koko kuvaa, koska tämän alueen pohjois-osat ovat myös niitä harvaan asuttuja seutuja, tosin niillä on myös öljy- ja kaasulähteitä sekä niihin liittyvää teollisuutta eli ei niitä voi myös jättää kokonaan pois laskuista.

Ukrainan pinta-ala on 603 628 km2 LÄHDE

Näiden kahden numeron suhdeluku on 6,575

Ukraina tarvitsee määrää JA laatua ohjusten ja dronejen kanssa, mutta merkittävä rooli on myös operaatioiden suunnittelulla ja tiedustelulla. Yhden tuoreen kommentin mukaan valtaosa ryssän ilmatorjunnasta on keskitetty Ukrainan vastaiselle rajalle ja Moskovan ympäristöön. Eli jos pääsee tästä torjunnasta läpi tai löytää reittit sen kiertämiseen, loput lentomatkasta on kohtuu turvallista. Tällöin on tärkeää että ohjus tai drone lentää perille kohteeseen eikä kärsi mitään toimintahäiriötä matkan aikana. Samoin on tärkeää että kohteessa osutaan siihen mihin tähdättiinkin eli maksimaalinen määrä vaurioita.
 
Viimeksi muokattu:
Taganrog kaupungin seudulla palaa jotain:

A video posted on local Telegram channels, allegedly from Taganrog, shows thick smoke rising after an explosion. Another clip appears to show a fire at a power substation, likely the same site, suggesting the substation sustained damage.

This video source: Exilenova

A video from the ground provides a better sense of the extent of the damage and confirms that the substation in Taganrog, likely located at 47.212312, 38.874790, was the target.



-

Tarkentuneen datan perusteella kyseisen iskun kohde oli tämä muuntajakenttä:

The target, the T-25 electrical substation (110/35/6 kV), is located in an industrial area near the PJSC Beriev Aircraft Company, which Ukraine has struck multiple times during the war.

Russian have blurred the site on Yandex Maps, making it easier to identify valuable targets


1762681441498.webp

-

It also has been reported that fire caused emergency shutdown of a high-voltage power line in Taganrog

1762681420750.webp


-

Koordinaatit 47.212312, 38.874790 kartalla:

1762681580919.webp
 
Viimeksi muokattu:
Oli youtube video jossa selostettiin Ukrainan tekemä drooni hyökkäys moskovan liepeille. Kahdessa noin 20 kpl aallossa menivät ja vain jälkimmäisessä oli ne neljä joiden oli tarkoitus osua maaleihin. Muilla vajaalla neljälläkymmenellä uuvutettiin lähinnä Pantsir kalusto kuiviin. Jos tämä kuvaus pitää paikkansa niin voihan tuo 7500 metrissä liihoittava shaedi olla decoy ilman kuormaa ja ideana imuroida itseensä juurikin niitä kaikkein arvokkaimpia torjunta ohjuksia.
 
Vaikutuksen suhteuttaminen pinta-alaan on aika mieletön. Väkiluku parempi.
Koitin just saada hahmoteltua sen, kuinka laajalla alueella niitä maaleja sijaitsee dronemäärään nähden Ukrainassa ja vennäällä. Olen tietoinen siitä että vennäällä on idässä isoja alueitta missä juodaan jurtassa jakinmaitoa ja muuta siellä ei paljoakaan ole. Rintamahan on yhtä pitkä kummallekin, mutta pinta-ala on hyvä vertailukohta siihen, kuinka laaja alue droneilla tulisi kattaa maalien sijaintiin nähden. Väkiluku ei ole oleellinen tässä.
 
. Olen tietoinen siitä että vennäällä on idässä isoja alueitta missä juodaan jurtassa jakinmaitoa ja muuta siellä ei paljoakaan ole. Rintamahan on yhtä pitkä kummallekin, mutta pinta-ala on hyvä vertailukohta siihen, kuinka laaja alue droneilla tulisi kattaa maalien sijaintiin nähden. Väkiluku ei ole oleellinen tässä.
Venäjällä on suunnilleen 4x enemmän kohteita, koska 4x suurempi väestö tarvii 4x enemmän infraa. Ne on kuitenkin ripoteltu laajemmalle alueelle, mikä aiheuttaa hankaluuksia IT-puolustukselle. Se kohteiden määrä merkkaa eikä se kuinka laajalle alueelle nämä levittäytyvät.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä mulle tulee väkisinkin mieleen että liian moni näistä mies puolisista pakkolaisita on isänmaaattomia Ukrainan ryssiä jotka eivät ole kokeneet tätä sotaa sotimisen arvoiseksi. Näistä vielä saadaan nauttia mikäli ryssää ei onnistuta lyömään kerta kaikkiaan polvilleen. Ja kun ollaan realisteja niin näinhän ei tule käymään pitkällä aika välillä. Kyykyssä käy, mutta saadaanko kanveesiin pysyvästi. Epäilen. Eiköhän tämä ole myöskin se kansan osa joka tuohon awol-junaan hyppii suuremamssa määrin.
Realistinen kuva. Näin se on. Tietenkin lähtijät olivat enimmäkseen idästä ja etelästä. Ei venäläisyys heitä pelottanut vaan sota ja miehiä vielä pelko rekrytoinnista... Ukrainan armeijaan.

Tutkitaan vähän.

Tilastokeskus raportoi, että vuonna 2024 Suomeen Ukrainasta tulleiden maahanmuuttajien määrä oli 63 965.

Julkaisussa Valtioneuvoston selvitys‑ ja tutkimustoiminta on raportti The situation of Ukrainians in Finland who fled the war: Survey results, jossa mainitaan: “The majority of respondents (74 %) came to Finland from the eastern parts of Ukraine most damaged by the war: the Kharkiv, Kyiv, Donetsk, Kherson …”


Raportti on jo vuodelta 2022, mutta tämä kertoo, että suuri osa sodan takia Suomeen tulleista ukrainalaisista oli ainakin silloin kotoisin separatistiparatiiseista. Se ei tietenkään merkitse sitä, että olisivat venäjämielisiä.

Vuoden 2025 Sisäministeriön kyselyn mukaan valtaosa vastaajista on kotoisin Itä-Ukrainasta. Ministeriön tiedotteen mukaan nyt 63 %.


Ministeriön kyselyt mittaavat kielitaitoa ja käytettyä kieltä, eivät rekisteröityä äidinkieltä. 2024/2025‐raporttien mukaan valtaosa vastaajista ilmoitti venäjän osaamista), mutta tämä ei välttämättä ole äidinkieli eikä riitä yksinään arvioimaan venäjänkielisten syntyperäistä osuutta.

Sitten täällä on ukrainankielisiä lapsia, jotka vasta täällä pistettiin venäjänkieliseen ryhmään:


Melkoinen sotku.
 
Realistinen kuva. Näin se on. Tietenkin lähtijät olivat enimmäkseen idästä ja etelästä. Ei venäläisyys heitä pelottanut vaan sota ja miehiä vielä pelko rekrytoinnista... Ukrainan armeijaan.

Tutkitaan vähän.

Tilastokeskus raportoi, että vuonna 2024 Suomeen Ukrainasta tulleiden maahanmuuttajien määrä oli 63 965.

Julkaisussa Valtioneuvoston selvitys‑ ja tutkimustoiminta on raportti The situation of Ukrainians in Finland who fled the war: Survey results, jossa mainitaan: “The majority of respondents (74 %) came to Finland from the eastern parts of Ukraine most damaged by the war: the Kharkiv, Kyiv, Donetsk, Kherson …”


Raportti on jo vuodelta 2022, mutta tämä kertoo, että suuri osa sodan takia Suomeen tulleista ukrainalaisista oli ainakin silloin kotoisin separatistiparatiiseista. Se ei tietenkään merkitse sitä, että olisivat venäjämielisiä.

Vuoden 2025 Sisäministeriön kyselyn mukaan valtaosa vastaajista on kotoisin Itä-Ukrainasta. Ministeriön tiedotteen mukaan nyt 63 %.


Ministeriön kyselyt mittaavat kielitaitoa ja käytettyä kieltä, eivät rekisteröityä äidinkieltä. 2024/2025‐raporttien mukaan valtaosa vastaajista ilmoitti venäjän osaamista), mutta tämä ei välttämättä ole äidinkieli eikä riitä yksinään arvioimaan venäjänkielisten syntyperäistä osuutta.

Sitten täällä on ukrainankielisiä lapsia, jotka vasta täällä pistettiin venäjänkieliseen ryhmään:


Melkoinen sotku.

Itäisestä Ukrainasta tulleet ovat keskimääräistä enemmän pikkukylistä ja -kaupungeista. Ns. maaseutu on itä-Ukrainassakin enempi ukrainalaista tai sekasotkua kuin isojen teollisuuskaupunkien väestö, jonka juuret ovat sinne siirretyissä venäläisissä.
 
Back
Top