Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

Tuli katsottua tänään videoita kiovasta ja muualta ukrainasta,ihmiset kulkee normaalisti kauppaan,ovat uimarannoilla lasten kans jne. Tuntuu ettei sota edes näy siellä, puhumattakaan länsi ukrainasta. Satunnaisia sotilasyksiköitä näkyy katukuvassa,muuten näyttää ihan normaalilta. Eli kannattaa muistaa ettei se koko maa ole kaaoksessa ja jatkuvassa tykistön kohteena, ja aika harvakseltaan niitä mopo iskujakaan tulee kaupunkeihin enään.

Jopa Kiovan yöelämä kukoisti kuten missä tahansa kaupungissa. Porukka istuu baarien ulkopuolella eikä mitään erikoista näy, tämä pointti vähän hämärtyy ihmisillä. Varsinkin ns julkisen informaation varassa olevilla. Eli ne jotka katsoo jotain MTV3 koosteita. Toki eivät halua näyttää tuota puolta kun saattais aiheuttaa joillekin möykkää siitä isosta rahamäärästä mitä sinne pumpataan.
 
karih kirjoitti:
Eikös Galileo ole häirinnänsietokykyisempi? Eikö noita voisi päivittää käyttämään sitä GPS:n sijaan tai lisänä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Vertaatko tässä GPS:n siviili- vai sotilasversiota Galileoon? Olettaisin että USAn aseet käyttävät vain GPS:n sotilasversiota, eivätkä aio muuta käyttää. Galileo on taas puhtaasti siviilisysteemi. Galileon häiriöherkkyydestä verrattuna sotilasgepsiin en osaa sanoa.
 
John Hilly kirjoitti:
Oho!

www.verkkouutiset.fi

USA muuttanut salaa Ukrainalle antamiaan Himars-raketinheittimiä | Verkkouutiset

Taustalla kerrotaan olevan riski sodan eskaloitumisesta.
www.verkkouutiset.fi www.verkkouutiset.fi
Klikkaa laajentaaksesi...

Vanhanen. Tiedettiin jo viime vuonna.


Edit: Ei helkkari, Verkkouutisten jutussa on linkki WSJ:n juttuun, joka on päivitetty viimeksi 5.12.2022. Verkkouutiset, oikeastiko ajattelitte uutisoida yli 8 kuukautta vanhan jutun pohjalta?
 
Time -lehden pitkä artikkeli Ukrainan vastahyökkäyksestä ja mitä mahdollisesti tuleman pitää. Toisaalta luetellaan Ukrainan näkökulmasta ne vaikeudet, joita nyt nähty, mutta toisaalta avataan Venäjän näkökulma ja tilanne, joka ei ole paranemaan päin. Ukrainan vastahyökkäyksen täytyy onnistua vain yhdessä kohtaa, ja jos Venäjän rantakaistale katkaistaan missä tahansa, koko rintama on mennyttä.

time.com

How the Ukraine Counteroffensive Can Still Succeed

The Ukrainian counteroffensive is going slow, but success is still possible
time.com time.com
 
Panssari Salama kirjoitti:
Time -lehden pitkä artikkeli Ukrainan vastahyökkäyksestä ja mitä mahdollisesti tuleman pitää. Toisaalta luetellaan Ukrainan näkökulmasta ne vaikeudet, joita nyt nähty, mutta toisaalta avataan Venäjän näkökulma ja tilanne, joka ei ole paranemaan päin. Ukrainan vastahyökkäyksen täytyy onnistua vain yhdessä kohtaa, ja jos Venäjän rantakaistale katkaistaan missä tahansa, koko rintama on mennyttä.

time.com

How the Ukraine Counteroffensive Can Still Succeed

The Ukrainian counteroffensive is going slow, but success is still possible
time.com time.com
Klikkaa laajentaaksesi...
Rannikon huoltotien saaminen putkitykistön kantamalle ja jatkuvan tulen alle tekisi sekin venäläisten olot Hersonin alueella ja Krimillä hyvin hankaliksi kun Kerchin salmen silta näkyy olevan varsin epävarma yhteys sekin eikä tarvittavaa tavaramäärää millään pysty lennättämään tai lauttaamaan.
 
– Ukrainan joukot ovat joutuneet muuttamaan taktiikkaansa Venäjän äärimmäisen kovan puolustuksen edessä ja palaamaan pitkän matkan iskuihin huoltolinjoja ja ylimpiä kenraaleja vastaan pelastaakseen horjuvan vastahyökkäyksensä, Martin toteaa.

Hänen mielestään muutettu taktiikka parantaa vastahyökkäyksen mahdollisuuksia onnistua.

www.verkkouutiset.fi

Ukraina muutti taktiikkaansa - pelastaako tämä vastahyökkäyksen? | Verkkouutiset

Evp-upseerin mukaan Ukrainalla on nyt yksi tavoite.
www.verkkouutiset.fi
 
Lyhyt anekdootti dronejen merkityksestä, varsinkin jos heittimien ja tykistön laukaukset ovat rajoittava tekijä.

Toki pitää olla varovainen, ettei tee vääriä johtopäätöksiä, koska arvatenkin erilaiset anti-drone -menetelmät kehittyvät samalla kovaa vauhtia. EW-kyvyt varsinkin.

Silti vaikea nähdä, että niitä voisi olla joka paikassa yhtäaikaa ja siten dronet ovat varmasti tulleet pysyäkseen.

A quick anecdote to underscore the value of drones for Ukraine.

This weekend I sat down with a Ukrainian SOF drone operator, and he described an operation in which a Ukrainian mortar unit fired 46 120 mm rounds at a Russian target — only 1 out of those 46 shots was a direct hit.

The SOF drone team then took over.

Using a single drone, they flew four back-to-back sorties and dropped four 120 mm rounds (taken from the nearby mortar unit) on the Russian target. Four out of four direct hits. The target was done.

In an attritional war in which ammunition supplies are a limiting factor, drones are a potent force multiplier.

They are an invaluable way to increase precision — both through ISR, as well as strikes — in order to maximize the effect of available ammunition.

https://twitter.com/x/status/1691408732314292224
 
King’s College Londonin sotatieteiden laitoksen tutkija, entinen Britannian asevoimien upseeri Mike Martin arvioi viestipalvelu X:ssä julkaisemassa sotakatsauksessaan, että Ukrainan vastahyökkäyksen perusstrategia ei ole kuukausien aikana muuttunut.

– Se on hyvän strategian merkki – kun se ei muutu kymmenen minuutin välein ja kun resurssit asetetaan sen taakse, mitä toivot saavuttavasi. Ota mallia, Venäjä, Martin kirjoittaa.

Martin itse kutsuisi vastahyökkäystä ennemmin hyökkäykseksi, sillä aloite on Ukrainan puolella.

Strategia itsessään on hyvin yksinkertainen. Sen tavoitteena on pitää Venäjän joukot levittäytyneenä laajalle ja kyvyttöminä vahvistamaan niitä.

– Se toimii. Venäjän reservit näyttävät loppuneen ja he siirtävät nyt yksiköitä etulinjan eri osista toisiin, Martin kirjoittaa.

lisää: https://www.verkkouutiset.fi/a/vena...puneen-todella-huono-uutinen-heille/#7a84b5b0
 
Kenties minulla on pää täynnä Ukrainan sotaa, enkä ole seurannut Taiwanin touhuja riittävällä tarkkuudella, mutta minun silmissä tämän dronen monet piirteet näyttävät erehdyttävästi iranilaisilta Shahed-136/131 droneilta. En pidä tätä huonona asiana: talouspakotteiden ja muiden haasteiden kanssa painiva Iran on ollut pakotettu miettimään kustannustehokasta pitkän kantomatkan asejärjestelmää. Tuloksena on syntynyt mm. Shahed-136/131.

Ukrainasta nähdään että niiden torjunta ei ole hirvittävän vaikeaa, mutta toisaalta niitä kyetään valmistamaan paljon (ainakin jos vertaa muihin vastaavanlaisiin aseisiin kuten risteilyohjukset). Pitkä kantomatka / lentoaika tarkoittaa myös sitä että laitteelle voi ohjelmoida monimutkaisemman reitin, jos kohde on lähempänä. Voidaan kiertää tarpeettoman vaikeasti, ei ole pakko lentää suorinta mahdollista reittiä.

Pidän tässä taiwanilaisessa järjestelmässä kuljetusalustasta: puoliperävaunuun rakennettu yksikkö, jolloin vetoautona toimii vetopöytäauto. Halpoja kuin mitä ja jos yhteen tulee vika, se on helposti korvattavissa toisella. Lisäksi jos perävaunu sijoitetaan jonnekin pidemmäksi aikaa, auto voi irroittautua siitä ja mennä tekemään jotain tuottavampaa työtä (kiskomaan toisia puoliperävaunuja).

Toki minkään asejärjestelmän kehitys ei tapahdu yhdessä yössä, arvatenkin tämäkin on ollut työn alla jo vuosien ajan. Kiinnitin huomiota ulkonäköön ja muihin yksityiskohtiin, mutta arvatenkin tämä on huomattavasti laadukkaampi laitos kuin iranilaisten tekele. Kiinaa ja Venäjää vastaan tarvitaan laadun lisäksi myös määrää, joten tämä voi olla hyvä kompromissi (osana muiden asejärjestelmien laajempaa kokonaisuutta).

Taiwan’s NCSIST Chien Hsiang anti-radiation loitering munition.These indigenous anti-radiation loitering munitions are designed to take out enemy radars positioned at sea, on the coast, or inland.

Chien Hsiang has a maximum flight time of five hours and can strike targets approximately 621 miles away (1,000 km).

https://twitter.com/x/status/1692248384709579121
 
Antares kirjoitti:
Kenties minulla on pää täynnä Ukrainan sotaa, enkä ole seurannut Taiwanin touhuja riittävällä tarkkuudella, mutta minun silmissä tämän dronen monet piirteet näyttävät erehdyttävästi iranilaisilta Shahed-136/131 droneilta. En pidä tätä huonona asiana: talouspakotteiden ja muiden haasteiden kanssa painiva Iran on ollut pakotettu miettimään kustannustehokasta pitkän kantomatkan asejärjestelmää. Tuloksena on syntynyt mm. Shahed-136/131.

Ukrainasta nähdään että niiden torjunta ei ole hirvittävän vaikeaa, mutta toisaalta niitä kyetään valmistamaan paljon (ainakin jos vertaa muihin vastaavanlaisiin aseisiin kuten risteilyohjukset). Pitkä kantomatka / lentoaika tarkoittaa myös sitä että laitteelle voi ohjelmoida monimutkaisemman reitin, jos kohde on lähempänä. Voidaan kiertää tarpeettoman vaikeasti, ei ole pakko lentää suorinta mahdollista reittiä.

Pidän tässä taiwanilaisessa järjestelmässä kuljetusalustasta: puoliperävaunuun rakennettu yksikkö, jolloin vetoautona toimii vetopöytäauto. Halpoja kuin mitä ja jos yhteen tulee vika, se on helposti korvattavissa toisella. Lisäksi jos perävaunu sijoitetaan jonnekin pidemmäksi aikaa, auto voi irroittautua siitä ja mennä tekemään jotain tuottavampaa työtä (kiskomaan toisia puoliperävaunuja).

Toki minkään asejärjestelmän kehitys ei tapahdu yhdessä yössä, arvatenkin tämäkin on ollut työn alla jo vuosien ajan. Kiinnitin huomiota ulkonäköön ja muihin yksityiskohtiin, mutta arvatenkin tämä on huomattavasti laadukkaampi laitos kuin iranilaisten tekele. Kiinaa ja Venäjää vastaan tarvitaan laadun lisäksi myös määrää, joten tämä voi olla hyvä kompromissi (osana muiden asejärjestelmien laajempaa kokonaisuutta).

Taiwan’s NCSIST Chien Hsiang anti-radiation loitering munition.These indigenous anti-radiation loitering munitions are designed to take out enemy radars positioned at sea, on the coast, or inland.

Chien Hsiang has a maximum flight time of five hours and can strike targets approximately 621 miles away (1,000 km).

https://twitter.com/x/status/1692248384709579121
Klikkaa laajentaaksesi...
Kovasti on samaa näköä mutta joku tuollainen siitä väistämättä tulee, kun aletaan optimoida aerodynamiikkaa ja suunnittelun lähtökohdaksi on valittu deltasiipi työntöpotkurilla. Deltasiipi on ymmärtääkseni hyvin taloudellinen eli se tuottaa paljon nostovoimaa pienellä vastuksella. Lisäksi lyhyet ja tanakat siivet ovat halpoja valmistaa, koska ne on helppo tehdä jäykiksi ilman kalliita rakenteita, kuten hiilikuituista siipisalkoa. Canardeja ei tarvita, koska tarkoitus ei ole lentää temppuja.

Työntöpotkuri on nähdäkseni myös taloudellisempi kuin perinteinen vetopotkuri. Vetopotkuri sotkee virtauksen koneen ympärillä, mikä lisää vastausta. Yleisilmailukoneissa työntöpotkuri on harvinainen ratkaisu, koska sillä on myös paljon haittapuolia, esimerkiksi laskutelineistä tulee väkisinkin pitkät, koska muuten potkuri osuu maahan lentoonlähdössä. Dronessa tämä ei tietystikään ole mikään ongelma, jos sillä ei ole tarkoituskaan laskeutua... Samoin deltasiiven huonoilla hidaslento-ominaisuuksilla ei ole väliä, jos aparaatti tuupataan raketilla matkaan ja loppuaika lennetään ns. urku auki.

Samanlaisesta ulkonäöstä huolimatta kyseessä on ihan eri kategorian laite: itsemurhalennokille riittää, että se lentää ohjelmoituja GPS-reittipisteitä pitkin kohteeseen mutta vaanivassa aseessa (loiterin munition) pitää olla sensorit, joilla maali tunnistetaan. Kaksisuuntainen datalinkki mahdollistaa maalin hyväksymisen tai vaihtamisen lennon aikana, mikä lienee erittäin toivottava ominaisuus, kun taas sokeassa ja kuurossa GPS-lennokissa datalinkki ei ole läheskään yhtä tarpeellinen. Tässä tapauksessa kyydissä on näyttäisi olevan joko optiikkaa tai tutkasäteilyyn hakeutumiseen tarvittava hakupää. Videolla näkyy kahta eri mallia, joista toisen nokalla on kirkas ikkuna ja toisessa on maidonvalkoinen radomi. Toki tuosta syntyy helposti myös Shahed-tyyppinen budjettimalli: poistetaan vain ylimääräiset osat ja ammutaan GPS-koordinaatteihin.

Videon lopussa taiwanilainen drone pukkaa ulos jonkinlaiset lisäevät(?). Niiden tarkoistus jää videon perusteella mysteeriksi. Jos arvata pitää, niin ne vakauttavat dronen lentotilan pystysyöksyssä ja lisäävät sen verran ilmanvastusta, että drone ei mene ylinopeudelle ja riko ohjainpintojaan?
 
Nettikeskusteluissa ladattiin paljon toiveita länsikaluston (leopardit + IFV:t) varaan ihmeaseina, jotka kääntäisivät sodan suunnan. Vastahyökkäyksen haasteiden osoitettua epärealistiset odotukset vääriksi alkoi syyttely, miten ukrainalaiset tekevät kaiken väärin. Komentaattorit kilpaa ylianalysoivat videoita ja vastahyökkäyksen onnistumista mitattiin lähinnä kaikista helpoimmalla tavalla eli neliökilometreillä. Kiinteä miinakenttien suojaama linnoitettu puolustusasema on edelleen erittäin vaikea puhkaistava. Aika moni keskustelija tääläkin leimasi tälläisen jäykän puolustamisen vanhanaikaiseksi ja kritisoi ukrainan päätöstä taistella sitkeästi Bakhmutista.

Länsi tankkeihin liittyen tankit edelleen vakuuttava asejärjestelmä, mutta taistelukentän uhkakuvat ovat muuttuneet kylmän sodan maailmasta, johon nykyiset länkkäri tankit on lähtökohtaisesti kehitetty. Leopard 2 sarjaan, Challengereihin ja Abramseihin on pitkälti valittu sellaisia ominaisuuksia, jotka tukevat puolustustaistelua hull-down asemasta neuvostoliiton panssarilauttoja vastaan. Panssarointi näissä tankeissa on erittäin vahva tornin etuosassa ja seuraavaksi vahvin rungon keulassa. Tornien sivuissa vielä löytyy paksua peltiä, mutta niin tornin, kuin rungon takaosat ovat lähinnä paperia vähän liioitellusti sanottuna. Rungon sivupanssarit ilman ERA päivityksiä ovat myöskin lähes paperia. Paino alkaa asettamaan omat rajansa vastaan, kuinka hyvin sivut, katto ja takaosa voidaan panssaroida.

Tykistön uhkakuvaa tankeille on aina väheksytty. Uutena uhkana mukaan ovat tulleet FPV-dronet, droneista pudotetut kranaatit ja ihan hc kamikaze dronet (esim lancet). Ukrainassa ei vielä ole nähty modernien APS systeemien tehokkuutta. Itse vähän epäilen näiden systeemien taistelun kestävyyttä. Toisaalta systeemit eivät ole kovin kalliita. Tässä vaiheessa joku saattaa lukea, että mitä vittua "ei kalliita". No kaikki on suhteellista, kun kyse on tankeista. Länsimaallainen top tier 120mm tykin nuoliammus maksaa sen 5000-10000 usd kappaleelta. Moderni HEAT-MP ammus on arviolta puolet tästä eli 2500-5000 uds. Muistaakseni Trophy APS systeemi maksaa suunnilleen 900 000 usd. Periaatteessa ei varmaan ole vaikeaa tuunata Trophyn kaltaista järjestelmää eliminoimaan drone uhkaa myös.

Taistelupanssarivaunujen kustannukset alkavat olemaan niin korkeita, että näkisin aselajin roolin pienenevän. FPV-dronet ja droneista pudotettavat kranaatit ovat tulleet jäädäkseen. En tarkoita näillä dronesta pudotettavilla kranaateilla mitään kaupallisesta dronesta pudotettavia 40mm kranaattikonekiväärin kranaatteja vaan ihan kunnon 82 mm ja 120 mm kranaatteja ja tähän käyttöön vartavasten valmistettuja droneja. Vaikka näen taistelupanssarivaunujen roolin pienenevän en usko sen olevan häviämässä mihinkään. Taistelupanssarivaunujen on sopeuduttava uuteen uhkamaailmaan ja taktisesti on hyväksyttävä uudet realiteetit. Drone ilmaylivoimainen mekanisoitu vastustaja, jolla dronejen ja maajoukkojen yhteistoiminta on hiottu nappiinsa ikäänkuin dronet olisivat nykyajan stukat kuulostaa varsin vaaralliselta vastustajalta.
 
Viimeksi muokattu:
stunt cock kirjoitti:
Nettikeskusteluissa ladattiin paljon toiveita länsikaluston (leopardit + IFV:t) varaan ihmeaseina, jotka kääntäisivät sodan suunnan. Vastahyökkäyksen haasteiden osoitettua epärealistiset odotukset vääriksi alkoi syyttely, miten ukrainalaiset tekevät kaiken väärin. Komentaattorit kilpaa ylianalysoivat videoita ja vastahyökkäyksen onnistumista mitattiin lähinnä kaikista helpoimmalla tavalla eli neliökilometreillä. Kiinteä miinakenttien suojaama linnoitettu puolustusasema on edelleen erittäin vaikea puhkaistava. Aika moni keskustelija tääläkin leimasi tälläisen jäykän puolustamisen vanhanaikaiseksi ja kritisoi ukrainan päätöstä taistella sitkeästi Bakhmutista.

Länsi tankkeihin liittyen tankit edelleen vakuuttava asejärjestelmä, mutta taistelukentän uhkakuvat ovat muuttuneet kylmän sodan maailmasta, johon nykyiset länkkäri tankit on lähtökohtaisesti kehitetty. Leopard 2 sarjaan, Challengereihin ja Abramseihin on pitkälti valittu sellaisia ominaisuuksia, jotka tukevat puolustustaistelua hull-down asemasta neuvostoliiton panssarilauttoja vastaan. Panssarointi näissä tankeissa on erittäin vahva tornin etuosassa ja seuraavaksi vahvin rungon keulassa. Tornien sivuissa vielä löytyy paksua peltiä, mutta niin tornin, kuin rungon takaosat ovat lähinnä paperia vähän liioitellusti sanottuna. Rungon sivupanssarit ilman ERA päivityksiä ovat myöskin lähes paperia. Paino alkaa asettamaan omat rajansa vastaan, kuinka hyvin sivut, katto ja takaosa voidaan panssaroida.

Tykistön uhkakuvaa tankeille on aina väheksytty. Uutena uhkana mukaan ovat tulleet FPV-dronet, droneista pudotetut kranaatit ja ihan hc kamikaze dronet (esim lancet). Ukrainassa ei vielä ole nähty modernien APS systeemien tehokkuutta. Itse vähän epäilen näiden systeemien taistelun kestävyyttä. Toisaalta systeemit eivät ole kovin kalliita. Tässä vaiheessa joku saattaa lukea, että mitä vittua "ei kalliita". No kaikki on suhteellista, kun kyse on tankeista. Länsimaallainen top tier 120mm tykin nuoliammus maksaa sen 5000-10000 usd kappaleelta. Moderni HEAT-MP ammus on arviolta puolet tästä eli 2500-5000 uds. Muistaakseni Trophy APS systeemi maksaa suunnilleen 900 000 usd. Periaatteessa ei varmaan ole vaikeaa tuunata Trophyn kaltaista järjestelmää eliminoimaan drone uhkaa myös.

Taistelupanssarivaunujen kustannukset alkavat olemaan niin korkeita, että näkisin aselajin roolin pienenevän. FPV-dronet ja droneista pudotettavat kranaatit ovat tulleet jäädäkseen. En tarkoita näillä dronesta pudotettavilla kranaateilla mitään kaupallisesta dronesta pudotettavia 40mm kranaattikonekiväärin kranaatteja vaan ihan kunnon 82 mm ja 120 mm kranaatteja ja tähän käyttöön vartavasten valmistettuja droneja. Vaikka näen taistelupanssarivaunujen roolin pienenevän en usko sen olevan häviämässä mihinkään. Taistelupanssarivaunujen on sopeuduttava uuteen uhkamaailmaan ja taktisesti on hyväksyttävä uudet realiteetit. Drone ilmaylivoimainen mekanisoitu vastustaja, jolla dronejen ja maajoukkojen yhteistoiminta on hiottu nappiinsa ikäänkuin dronet olisivat nykyajan stukat kuulostaa varsin vaaralliselta vastustajalta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Yksisilmäisesti tarkastelet vain yhden aselajin osuutta taistelussa, jos ympärillä ei mikään toimi kuten pitäisi lopputulos ei haluttu.
Erilaisilla aktiivisilla omasuojajärjestelmillä ongelmana on se uhka minkä muodostaa omalle jalkautuneelle jalkaväelle.
Dronet hallitsevat ilmatilaa tasan yhtä pitkää, kunnes häirintä alkaa ohjaustaajuuksilla olemaan kunnossa. Nyt sitä ei juuri ole nähty kummankaan puolen toiminnassa. Lisäksi mitä isommaksi dronet rakentuvat sitä helpompi ne on torjua, mm koska koko ja ääni paljastaa. Nyt alkaa sama kilpajuoksu kuin IED kanssa oli mm Afganistanissa uhka ja uhan torjunta.
Miinakenttien osalta kaikki tarvittava välineistö on olemassa sellaisen läpäisyyn, mutta määrä tarve on suurempi mitä aikaisemmissa laskelmissa on ajateltu.
Panssareiden, mekanisoidun jalkaväen, pioneerien, tykistön, viestijärjestelmien, ilmatorjunnan sekä logistiikan yhteistoiminta on ainoa tapa voittaa taistelu. Itse en ole tuota yhteistoimintaa juuri nähnyt.
Johtamisen ongelmana voi kertoa esimerkin, suomalainen sotatieteidenkandi (luutnantti) kävi Ukrainassa hakemassa kokemusta lataajana heitinryhmässä eli ihan ei koulutus ja kyvyt kohdanneet tehtävän kanssa mitä hoiti.
 
Pitäsikö meilläkin olla tulevaisuudessa valmiiksi varastoituna dronen kokoamislinjoja?
tai paremmin kokoamis ja osien valmistus linjoja. Tarpeen tulleen niitä voisi ottaa pois varastoista ja käyttöön…
 
Mikfin70 kirjoitti:
Yksisilmäisesti tarkastelet vain yhden aselajin osuutta taistelussa, jos ympärillä ei mikään toimi kuten pitäisi lopputulos ei haluttu.
Erilaisilla aktiivisilla omasuojajärjestelmillä ongelmana on se uhka minkä muodostaa omalle jalkautuneelle jalkaväelle.
Dronet hallitsevat ilmatilaa tasan yhtä pitkää, kunnes häirintä alkaa ohjaustaajuuksilla olemaan kunnossa. Nyt sitä ei juuri ole nähty kummankaan puolen toiminnassa. Lisäksi mitä isommaksi dronet rakentuvat sitä helpompi ne on torjua, mm koska koko ja ääni paljastaa. Nyt alkaa sama kilpajuoksu kuin IED kanssa oli mm Afganistanissa uhka ja uhan torjunta.
Miinakenttien osalta kaikki tarvittava välineistö on olemassa sellaisen läpäisyyn, mutta määrä tarve on suurempi mitä aikaisemmissa laskelmissa on ajateltu.
Panssareiden, mekanisoidun jalkaväen, pioneerien, tykistön, viestijärjestelmien, ilmatorjunnan sekä logistiikan yhteistoiminta on ainoa tapa voittaa taistelu. Itse en ole tuota yhteistoimintaa juuri nähnyt.
Johtamisen ongelmana voi kertoa esimerkin, suomalainen sotatieteidenkandi (luutnantti) kävi Ukrainassa hakemassa kokemusta lataajana heitinryhmässä eli ihan ei koulutus ja kyvyt kohdanneet tehtävän kanssa mitä hoiti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Droonien EW-häirintä on välivaiheen vasta-ase juurikin noita 40 mm kranaatteja tiputtelevia kaupallisia drooneja vastaan ja jossakin määrin myös reaaliaikaista tiedustelutietoa välittäviä MILSPEC-drooneja vastaan.

Jos droonia halutaan käyttää nimenomaan vaikuttamiseen, niin ei ole mitään syytä, miksi ihmisen pitäisi ohjata sitä. Ilman lukitusta ammuttavia fire-and-forget aseita, jotka etsivät itse maalinsa, on ollut vuosikymmenien ajan. Panssariin hakeutuvista voidaan mainita äkkiseltään SADARM, STRIX, BONUS sekä uudemmista Brimstone ja StormBreaker. Teknologia on jo olemassa, se miksi sitä ei ole sovellettu lennokkeihin, se on mysteeri. Mutta kenties isot aseyhtiöt eivät halua keikuttaa venettä laittamalla parasta osaamistaan drooneihin, pienillä pajoilla taas ei ole riittävästi TK-rahaa käytettävissä algoritmien ym. kehitykseen.
 
Mikfin70 kirjoitti:
Yksisilmäisesti tarkastelet vain yhden aselajin osuutta taistelussa, jos ympärillä ei mikään toimi kuten pitäisi lopputulos ei haluttu.
Erilaisilla aktiivisilla omasuojajärjestelmillä ongelmana on se uhka minkä muodostaa omalle jalkautuneelle jalkaväelle.
Dronet hallitsevat ilmatilaa tasan yhtä pitkää, kunnes häirintä alkaa ohjaustaajuuksilla olemaan kunnossa. Nyt sitä ei juuri ole nähty kummankaan puolen toiminnassa. Lisäksi mitä isommaksi dronet rakentuvat sitä helpompi ne on torjua, mm koska koko ja ääni paljastaa. Nyt alkaa sama kilpajuoksu kuin IED kanssa oli mm Afganistanissa uhka ja uhan torjunta.
Miinakenttien osalta kaikki tarvittava välineistö on olemassa sellaisen läpäisyyn, mutta määrä tarve on suurempi mitä aikaisemmissa laskelmissa on ajateltu.
Panssareiden, mekanisoidun jalkaväen, pioneerien, tykistön, viestijärjestelmien, ilmatorjunnan sekä logistiikan yhteistoiminta on ainoa tapa voittaa taistelu. Itse en ole tuota yhteistoimintaa juuri nähnyt.
Klikkaa laajentaaksesi...
EIköhän nuo dronet ole tulleet jäädäkseen. On hyvin hankala nähdä tulevaisuuden taistelukenttää, jossa droneilla ei olisi vielä nykyistä suurempaa merkitystä. Siinä ei ole paljoa perinteisten aselajien yhteistoiminnalla merkitystä, jos vastustajalla on merkittävä drone ilmaylivoima. Eiköhän tästä saatu jo Nagorno-Karabakhissa riittävät näytöt. Sekin täytyy muistaa, että tuollainen häirintäjärjestelmä loistaa kuin soihtu.

Aliarvioit mielestäni aika ronskisti osapuolien EW kykyjä dronejen torjunnassa. Molemmilla osapuolilla on varsin laajat kyvyt dronejen torjunnassa.

Näkemyksesi miinakenttien ja kiinteiden puolustusasemien merkityksestä on virheellinen. Paperilla aselajien yhteistoiminta ratkaisee kaikki ongelmat. Pää onkin helppo laittaa pensaaseen sekä turvautua linjalle "ukrainalaiset tekevät kaiken väärin". Todellisuudessa pitää muistaa se, että onhan sielä se vastapuolikin olemassa. Tuollaisten miinakenttien läpäisy ei ole mitenkään yksinkertaista. Tääläkin on ollut hienoja selityksiä, kuinka miinakentistä ja kiinteistä puolustusasemista päästään läpi toimivalla aselajien yhteistyöllä. Valitettavasti nuo selitykset ovat, kuin korttitalo, jossa ei oteta ollenkaan huomioon vastustajan reakointia.

Yksinkertaisesti nuo miinakenttien suojaamat kiiteät puolustusasemat ovat erittäin vaikeasti läpäistäviä. Tuo asenne, että ukrainalaiset tekevät kaiken väärin on mielestäni erittäin huono.
 
Viimeksi muokattu:
stunt cock kirjoitti:
EIköhän nuo dronet ole tulleet jäädäkseen. Aliarvioit mielestäni aika ronskisti osapuolien EW kykyjä dronejen torjunnassa. Molemmilla osapuolilla on varsin laajat kyvyt dronejen torjunnassa.

Näkemyksesi miinakenttien ja kiinteiden puolustusasemien merkityksestä on virheellinen. Paperilla aselajien yhteistoiminta ratkaisee kaikki ongelmat. Pää onkin helppo laittaa pensaaseen sekä turvautua linjalle "ukrainalaiset tekevät kaiken väärin". Todellisuudessa pitää muistaa se, että onhan sielä se vastapuolikin olemassa. Tuollaisten miinakenttien läpäisy ei ole mitenkään yksinkertaista. Tääläkin on ollut hienoja selityksiä, kuinka miinakentistä ja kiinteistä puolustusasemista päästään läpi toimivalla aselajien yhteistyöllä. Valitettavasti nuo selitykset ovat, kuin korttitalo, jossa ei oteta ollenkaan huomioon vastustajan reakointia.

Yksinkertaisesti nuo miinakenttien suojaamat kiiteät puolustusasemat ovat erittäin vaikeasti läpäistäviä. Tuo asenne, että ukrainalaiset tekevät kaiken väärin on mielestäni erittäin huono.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuten totesin, nyt alkaa työ vasta UAV toiminnalle ja sen kehittämiselle. En ole erityisen vakuuttunut kummankaan elektronisen häirinnän kyvystä, koska se on paljon enemmän kuin vain lähettimet ja mikäli häirintä estää oman toiminnan on se huonosti johdettu ja toteutettua.

Kaikki mikä on ihmisen rakentamaa on mahdollista läpäistä, kyllä läntisille joukoille on ollut yllätys kuinka paljon miinoja on kylvetty. Ei venäläinen ole mitään uutta keksinyt, nyt vain voi todeta, että tiedustelu on pettänyt sekä analyysi mikä on laadittu tiedustelutiedon pohjalta on ollut väärä.

Aselajien yhteistoiminnalla esim savutuksella sekä murtokohdan tulen alla pitämisellä epäsuoralla tulella mahdollistetaan raivaaminen eri tapoja yhdistämällä sekä eristetään murtokohta muusta puolustuksesta sekä täydennysten vastatoiminta tai hyökkäys. Toimenpiteet on vain mitoitettava sen mukaan mitä on vastassa. Eipä Ukraina juuri ole käyttänyt mm JDAM tai JSOW pommeja mm. murtokohtien tuhoamiseen.

Ukraina on tehnyt isoja strategisen tason virheitä 2014 - 2021 välisenä aikana laiminlyöden armeijansa kehittämisen.
 
Mikfin70 kirjoitti:
Ukraina on tehnyt isoja strategisen tason virheitä 2014 - 2021 välisenä aikana laiminlyöden armeijansa kehittämisen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mihin tämä näkemys perustuu? Ukrainahan nimenomaan on tuona aikana kehittänyt armeijaansa ja tämä näkyi selvästi sodan ensimmäisenä vuotena. Onko muuten sinun mielestä ukraina tehnyt mitään oikein?

Huomasitko tuosta asellajien yhteistoimintaa koskevasta selostuksestasi, kuinka hyvin tuo korttitalo kestää vastustajan reakointia. Saat sen kuulostamaan niin helpolta noilla selostuksillasi, mutta tilanteeseen reakoivan vastustajan kanssa tuo ei enää ole niin yksinkertaista, kuin paperilla.
 
Poisto
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top