Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

Eikö Switchblade 600 vaadi ihmisen ohjaamaan?
Avaa ensin tulenjohtoyksikön (FCU) "Radio link" -valikko. Etsi sieltä "Radio" -asetus ja vaihda sen arvoksi "Disabled". Mene sen jälkeen "Guidance" -sivulle ja poista ruksi kohdasta "TAP-TO-TARGET". Avaa "Target Types" -välilehti ja paina "All" -nappia. Nyt voit muuttaa listalla olevien kohteiden prioriteettejä plus (+) ja miinus (-) napeista. Mene lopuksi "Attack Mode" -sivulle ja laita ruksi kohtaan "MADDOG". Suuntaa putki tarkasti itään päin ja vedä narusta. Nauti valo- ja ääniefekteistä sekä horisointista pian raikuvista cyka blyat -huudoista! ;)

Siitähän tämä lähti - drooni ei kuulemma ole vaara panssarivaunulle, koska sen datalinkki voidaan pimentää EW:llä ja näin ollen neutraloida uhka. Minä taas olen vahvasti sitä ajatusta vastaan - panssarivaunu on mahdollista tunnistaa ohjelmallisin keinoin, on ollut jo pitkän aikaa, ja tietokone pystyy tekemään hyökkäyspäätöksen. Kuten Bonuksessa.

Tuo mitä asuntovaunuista ja Bonuksen erehtyväisyydestä kirjoitat, se on hyvä huomio. Asuntovaunuja suurempi ongelma lienee tosin tarkoitukselliset valemaalit, joita vihollinen voi levittää selustaansa. Niihin voi hyvinkin tietokoneohjelma haksahtaa, tosin niin voi ihminenkin. USAF väitetysti pommitti foliosiltoja Balkanilla 90-luvulla, kun niitä oli vedetty joen ylitse ja ne hohtivat yöllä lämpökameran kuvassa.

Mitä tulee sitten siihen, etteikö tekoäly saa hyökätä, niin sehän on puhdasta paskaa. Näin kauniisti ilmaistuna. Jos joku päättää tuoda tai pitää siviilejä ihmiskilpinä sotatoimialueella, niin ainoa sotarikollinen on ihmiskilven käyttäjä itse. Ei kukaan muu. Ei etenkään, jos siitä on varoitettu, että tietyllä alueella tullaan hyökkäämään ja käyttämään sotilaallista voimaa. En näe sitä minkäänlaisena ongelmana, en Suomen asemassa.

Noin yleisesti ottaenhan tuota väärien kohteiden tuhoamista voidaan kuitenkin estää monin tavoin. Ei isketä muihin kuin "varmasti" (suhteellista) vihamieliseksi tunnistettuihin kohteisiin, ei isketä paikallaan oleviin kohteisiin tai isketään vain tietyllä alueella oleviin kohteisiin.
Vaanivassa aseessa datalinkki on ehdottomasti vahvuus, ei heikkous. Jos oma tai vihollisen EW tukkii datalinkin, niin käytettävyys heikkenee olennaisesti. Aseessa voi olla tai voi olla olematta "MADDOG" -moodi ja oikein epätoivoisessa tilanteessa sen käyttö saattaisi olla jopa perusteltua. Vaaniva ase on todella pulassa, jos EW tukkii myös GPS:n. Hyvin "maalirikkaassa ympäristössä" sen voisi ehkä ampua "tarkasti itään päin" ja se saattaisi silti osua johonkin ryssälle rakkaaseen mutta tämä alkaa olla jo aseen tuhlaamista?

Tykillä ammuttu BONUS ei ole riippuvainen GPS-satelliiteista. Tarkkuus on kiinni tulenjohtajien ja tykkimiesten toiminnasta. Hyökkäyspäätös syntyy, kun tykkimies vetää narusta. Autonomisten aseiden asteikolla BONUS ei ole tavallista sirotemiinaa ihmeellisempi: sirotemiinan "sensorin" kantama on lyhyt mutta toiminta-aika on pitkä, kun taas BONUKsen toiminta-aika on lyhyt mutta sensorin kantama on pitkä. Eli kummallakin aseella on oma "ekologinen lokeronsa" mutta molempien kohdalla on ihan yhtä hassua puhua ammuksen tekemästä "hyökkäyspäätöksestä".

En tunne BONUKsen "uhkakirjastoa" mutta siellä on ihan varmasti paljon muutakin kuin panssarivaunuja: raketinheittimiä, IT-järjestelmien lataus-, tutka- ja laukaisuajoneuvoja, maastokuorma- ja säiliöautoja, ponttoonikalustoa, erilaisia hinausvehkeitä, helikoptereita, lentokoneita, jne. Tarvitaan aika päheä Skynet-tekoäly, että nämä saadaan tunnistettua luotettavasti (hyvin vähän vääriä negatiivisia) eikä hutejakaan saisi tulla ihan tolkuttomasti (hyvin vähän vääriä positiivisia).

Tietysti operaattoritkin tekevät virheitä mutta ne myös oppivat virheistään, toisin iskussa tuhoutunut drone. Tuhoutunut drone ei osaa kertoa, mitä kohdetta vastaan iskettiin ja osuttiinko edes lähelle? Se ei myöskään osaa ladata hyvän mielen videoita YouTubeen nojatuolikenraalien iloksi.
 
Viimeksi muokattu:
Stabiili liikkumaton joukko on helppo saartaa ja tuhota, jos hyökkääjällä on riittävästi materiaalia ja liikuntakykyä.
Suomalaisessa maastossa se liikkuvuus on aika nolla, jos ei vihollinen halua metsään mennä ja tapella siellä, kun jalkaväkiprikaatit ovat tulppana muualla. Huonosti on onnistunut tuo saartaminen ja tuhoaminen ryssiltä Ukrainassa Ukrainalaisia paikallisjoukkoja vastaan ja jopa kokonaisia saarrettuja kaupunkeja vastaan.
Puolustuksen on oltava hyvin aktiivista. Tässä mielessä nykyinen aluepuolustuksen taistelutapa loppujen lopuksi ei hirveän paljon eroa talvisodan Raatteen tien ja Suomussalmen suomalaistaktiikasta.
Taktisesti kyllä toki, mutta operatiivisesti ei. Ja kun ei ole voimia semmoiseen liikkuvaan puolustukseen, ei vain ole panssareita, panssaroituja ajoneuvoja ja ilmatorjuntaakaan Suomella. Eri asia olisikin, jos kyse olisi valinnasta, että laitetaanko 20 mekanisoitua prikaatia seisomaan paikoillaan vaiko liikkuvaan puolustukseen...oikeasti tuollaista vaihtoehtoa ei ole. On vain vaihtoehtona käydä liikuntasotaa muutamalla prikaatilla tai sitten käydä jämähtävämpää sotaa reilulla kymmenellä prikaatilla ja päälle liikuntasotaa parilla prikaatilla...siihen riittää rahkeet.
Linnoittamisesta ei ole luovuttu. Asema, tilapäinenkin, pitää tehdä kunnolla. Kaivinkoneelle voi olla käyttöä.
Ei ole tietenkään luovuttu, mutta perehdyppä nyt vaikkapa miten jalkaväkiprikaatin oli tarkoitus taistella ja minkämoisissa asemissa versus sitten tämä nykyinen liikkuva sodankäynti pikapoteroineen.
 
Tietysti operaattoritkin tekevät virheitä mutta ne myös oppivat virheistään, toisin iskussa tuhoutunut drone. Tuhoutunut drone ei osaa kertoa, mitä kohdetta vastaan iskettiin ja osuttiinko edes lähelle? Se ei myöskään osaa ladata hyvän mielen videoita YouTubeen nojatuolikenraalien iloksi.

Jos dronessa on datalinkki niin se voinee lähettää logitiedot operaattorille? Koodarina pitäisin arvokkaana tietona päästä tutkailemaan miten drone päätyi valitsemaan maalin.

Raakadata ei tietenkään ole täydellistä, siitä voi selvitä mitä dronen sensorit havaitsivat ja millä logiikalla drone valitsi maalin. Mutta puuttuu tieto mikä maali oikeasti oli, ja ymmärrettävistä syistä kamikaze-drone ei palaa raportoimaan osuman aiheuttamaa tuhoa. Logitiedon etu verrattuna videostreamiin on että se menee pieneen tilaan. Haittana että viihdyttää vähemmän kaltaisiani nojatuolisotureita.
 
Avaa ensin tulenjohtoyksikön (FCU) "Radio link" -valikko. Etsi sieltä "Radio" -asetus ja vaihda sen arvoksi "Disabled". Mene sen jälkeen "Guidance" -sivulle ja poista ruksi kohdasta "TAP-TO-TARGET". Avaa "Target Types" -välilehti ja paina "All" -nappia. Nyt voit muuttaa listalla olevien kohteiden prioriteettejä plus (+) ja miinus (-) nappeista. Mene lopuksi "Attack Mode" -sivulle ja laita ruksi kohtaan "MADDOG". Suuntaa putki tarkasti itään päin ja vedä narusta. Nauti valo- ja ääniefekteistä sekä horisointista pian raikuvista cyka blyat -huudoista! ;)

Linkkiä manuaaliin ja sassiin, jos tuo ei ollut piruilua. (Edit: Oli, kun kerran putkea suunnataan...)

Vaanivassa aseessa datalinkki on ehdottomasti vahvuus, ei heikkous. Jos oma tai vihollisen EW tukkii datalinkin, niin käytettävyys heikkenee olennaisesti. Aseessa voi olla tai voi olla olematta "MADDOG" -moodi ja oikein epätoivoisessa tilanteessa sen käyttö saattaisi olla jopa perusteltua. Vaaniva ase on todella pulassa, jos EW tukkii myös GPS:n. Hyvin "maalirikkaassa ympäristössä" sen voisi ehkä ampua "tarkasti itään päin" ja se saattaisi silti osua johonkin ryssälle rakkaaseen mutta tämä alkaa olla jo aseen tuhlaamista?

Tykillä ammuttu BONUS ei ole riippuvainen GPS-satelliiteista. Tarkkuus on kiinni tulenjohtajien ja tykkimiesten toiminnasta. Hyökkäyspäätös syntyy, kun tykkimies vetää narusta. Autonomisten aseiden asteikolla BONUS ei ole tavallista sirotemiinaa ihmeellisempi: sirotemiinan "sensorin" kantama on lyhyt mutta toiminta-aika on pitkä, kun taas BONUKsen toiminta-aika on lyhyt mutta sensorin kantama on pitkä. Eli kummallakin aseella on oma "ekologinen lokeronsa" mutta molempien kohdalla on ihan yhtä hassua puhua ammuksen tekemästä "hyökkäyspäätöksestä".

En tunne BONUKsen "uhkakirjastoa" mutta siellä on ihan varmasti paljon muutakin kuin panssarivaunuja: raketinheittimiä, IT-järjestelmien lataus-, tutka- ja laukaisuajoneuvoja, maastokuorma- ja säiliöautoja, ponttoonikalustoa, erilaisia hinausvehkeitä, helikoptereita, lentokoneita, jne. Tarvitaan aika päheä Skynet-tekoäly, että nämä saadaan tunnistettua luotettavasti (hyvin vähän vääriä negatiivisia) eikä hutejakaan saisi tulla ihan tolkuttomasti (hyvin vähän vääriä positiivisia).

Tietysti operaattoritkin tekevät virheitä mutta ne myös oppivat virheistään, toisin iskussa tuhoutunut drone. Tuhoutunut drone ei osaa kertoa, mitä kohdetta vastaan iskettiin ja osuttiinko edes lähelle? Se ei myöskään osaa ladata hyvän mielen videoita YouTubeen nojatuolikenraalien iloksi.

1. Ohjaukseen käytettävä datalinkki on hyvä renki, mutta huono isäntä. Häirintä on ilmeinen syy, miksi karsastan riippuvuutta datalinkistä. Toinen on se, että jos jokaiselle droonille pitää olla oma maa-asema ja operaattori, niin se rajoittaa käyttöä monimaalitilanteissa. (Kuvittele ne venäläisten kymmenien kilometrien kolonnat kohti Kiovaa... sellaiseen pitäisi ampua niin paljon kuin mahdollista.)

1.1. Drooni voi hyvinkin lähettää tietoa takaisin ihmiselle (ja takuulla onnistuu videolataukset Youtubeen, livestreamitkin ja AI:n generoimien Putin-vitsien twiittaaminen, jos speksataan oikein...), jos siinä on edes yksisuuntainen (droonista-kotiin) datalinkki. Nimierkkiä @SatSotHist kiinnostanee tieto, että JASSM:ssa on sellainen (lähettää statuspäivityksiä matkan varrelta ja kuvia kohteesta, johon ohjus lopulta iskee) ja Storm Shadowiin oli sellainen työn alla v. 2005 Ranskan tilaamana (nämä tiedot Wikipediasta ao. aseiden artikkeleista).

2. Itsenäinen suunnistaminen ilman satelliittinavigointia on täysin mahdollista. Monissa edullisissakin älyaseissa on inertiasuunnistusjärjestelmä (INS) GPS-vastaanottimen rinnalla (JDAM käy esimerkiksi tällaisesta). Satelliittipaikannusta vastaavaa tarkkuutta ei saavuteta realistisissa hintaluokissa, mutta tässä tapauksessahan itse maaliin hakeutuminen tapahtuisi kuvantavilla sensoreilla.

2.1 Myös maastonmuodoista voi suunnistaa - amerikkalaiset latailivat jo nelisenkymmentä vuotta sitten Tomahawkiin ilmakuvia, joita ohjus vertasi lennon aikana sen omien sensorien näkemään. Siihen aikaan se oli jokseenkin alkeellista puuhaa muistin ja laskentatehon puutteessa, mutta nyt peukalonkynnen kokoiselle muistikortille voi tallettaa teratavullisen ilmakuvia ja laskentatehoa on julmetusti yhdessä iPhonessakin...
 
1.1. Drooni voi hyvinkin lähettää tietoa takaisin ihmiselle (ja takuulla onnistuu videolataukset Youtubeen, livestreamitkin ja AI:n generoimien Putin-vitsien twiittaaminen, jos speksataan oikein...), jos siinä on edes yksisuuntainen (droonista-kotiin) datalinkki. Nimierkkiä @SatSotHist kiinnostanee tieto, että JASSM:ssa on sellainen (lähettää statuspäivityksiä matkan varrelta ja kuvia kohteesta, johon ohjus lopulta iskee) ja Storm Shadowiin oli sellainen työn alla v. 2005 Ranskan tilaamana (nämä tiedot Wikipediasta ao. aseiden artikkeleista).

Kiinnostaa kyllä. Ihan muun ohjelmointi-kokemuksen perusteella ajattelin että tuon pitäisi olla peruskauraa. Voisin kuvitella että statuspäivitys on pelkkä datapurske joka sisältää sensorien ja toiminnan logit. Niistähän voi sitten tutkailla jälkikäteen laite oli tekemässä.
 
Suomalaisessa maastossa se liikkuvuus on aika nolla, jos ei vihollinen halua metsään mennä ja tapella siellä, kun jalkaväkiprikaatit ovat tulppana muualla. Huonosti on onnistunut tuo saartaminen ja tuhoaminen ryssiltä Ukrainassa Ukrainalaisia paikallisjoukkoja vastaan ja jopa kokonaisia saarrettuja kaupunkeja vastaan.

Taktisesti kyllä toki, mutta operatiivisesti ei. Ja kun ei ole voimia semmoiseen liikkuvaan puolustukseen, ei vain ole panssareita, panssaroituja ajoneuvoja ja ilmatorjuntaakaan Suomella. Eri asia olisikin, jos kyse olisi valinnasta, että laitetaanko 20 mekanisoitua prikaatia seisomaan paikoillaan vaiko liikkuvaan puolustukseen...oikeasti tuollaista vaihtoehtoa ei ole. On vain vaihtoehtona käydä liikuntasotaa muutamalla prikaatilla tai sitten käydä jämähtävämpää sotaa reilulla kymmenellä prikaatilla ja päälle liikuntasotaa parilla prikaatilla...siihen riittää rahkeet.

Ei ole tietenkään luovuttu, mutta perehdyppä nyt vaikkapa miten jalkaväkiprikaatin oli tarkoitus taistella ja minkämoisissa asemissa versus sitten tämä nykyinen liikkuva sodankäynti pikapoteroineen.


Voisiko näistä kahdesta uutisesta päätellä, että on olemassa suunnitelma miten Suomea aletaan linnoittamaan, kun tarve sitä edellyttää.

Niin sodit, kuin harjoittelet.
 
Kiinnostaa kyllä. Ihan muun ohjelmointi-kokemuksen perusteella ajattelin että tuon pitäisi olla peruskauraa. Voisin kuvitella että statuspäivitys on pelkkä datapurske joka sisältää sensorien ja toiminnan logit. Niistähän voi sitten tutkailla jälkikäteen laite oli tekemässä.

Asekehityksen kannalta tosiaan hyödyllistä tietoa, mutta riippuen päivitysten tiheydestä myös taktista informaatiota taistelukentältä voisi olla rakennettavissa. Jos useampi ohjus mykistyy yllättäen samoilla huudeilla, niin siellä lienee ilmatorjunnan assetteja. SEAD-operaatioita voi sitten kohdistaa juuri sille alueelle ja/tai reitittää myöhemmät risteilyohjukset kiertämään ko. alue.
 
Asekehityksen kannalta tosiaan hyödyllistä tietoa, mutta riippuen päivitysten tiheydestä myös taktista informaatiota taistelukentältä voisi olla rakennettavissa. Jos useampi ohjus mykistyy yllättäen samoilla huudeilla, niin siellä lienee ilmatorjunnan assetteja. SEAD-operaatioita voi sitten kohdistaa juuri sille alueelle ja/tai reitittää myöhemmät risteilyohjukset kiertämään ko. alue.
Eikö järkevää olisi kehittää dronesysteemi, jossa tiedustelu/harhautusdronet kartoittavat taistelutilan kylläisyyttä kulkemalla etunenässä ja näiden perässä seuraa kehittyneempi kommunikaatiolinkki/EW drone ja tämän perässä vasta itse taistelu/itsemurhadronet? Harhautusdronet menevät edessä ja jos niihin menetetään kontakti, tiedetään, että on parasta varmaan kiertää ko. alue ja sieltä missä ne pääsevät läpi, sopii muidenkin seurata perässä...kun taas on menty läpi niin kommunikaatiolinkki/EW drone jää kiertelemään ja huolehtii että ohjaussignaalit välittyvät varmasti itsemurhadroneille ja samalla etsii kohteita niille.

Parvelua käyttäen tietenkin dronet voisivat itsenäisesti toimia, eli tajuta, mistä ei kannata koettaa läpi (eli mistä ei harhautusdroneja ole kadonnut juuri nyt) ja suunnitella itse vaihtoehtoisen reitin kohdealueelle - vaikka lentäen elektronisesti mahdollisimman hiljaisina tuon matkan (vaikka vain dataa vastaanottaen, mutta ei lähettäen). Toisin sanoen, operaattorin ei tarvitsisi muuta, kuin näyttää kartasta alue, jota halutaan partioida ja iskeä, tarvittaessa se kommunikaatiolinkki/EW drone antaa lisävinkkiä missä maaleja voisi olla ja sen jälkeen homma pyörisi joko täysin ilman ihmistä tai ihminen varmistamassa kohteet joihin isketään tms.? Jos homma toimisi tuolla tapaa parven kanssa autonomisesti keinoälyllä, niin hyvänä puolena olisi myös signaalien vähäisyys, koska ohjaus- ja komentosignaaleita ei tarvitse lähettää kuin vain kommunikaatio/EW dronelta harhautusdroneille ja itsemurhadroneille (ja niitäkin vain hyvin harvoin itse asiassa, ei jatkuvasti).
 
Lyhyt kommentti Starlinkistä ja ryssän yrityksistä vaikuttaa siihen, mieheltä jonka voisi kuvitella tietävän mistä puhuu (toki sodan aikana on liikkunut monenlaista huhua, osan mukaan toisinaan olisi kyetty vaikuttamaan Starlink datayhteyteen)

Commander of the U.S. Space Forces, General Chance Saltzman:

Russia is trying to jam Starlink used in Ukraine. These attempts have been unsuccessful.


 
Linkkiä manuaaliin ja sassiin, jos tuo ei ollut piruilua. (Edit: Oli, kun kerran putkea suunnataan...)

1. Ohjaukseen käytettävä datalinkki on hyvä renki, mutta huono isäntä. Häirintä on ilmeinen syy, miksi karsastan riippuvuutta datalinkistä. Toinen on se, että jos jokaiselle droonille pitää olla oma maa-asema ja operaattori, niin se rajoittaa käyttöä monimaalitilanteissa. (Kuvittele ne venäläisten kymmenien kilometrien kolonnat kohti Kiovaa... sellaiseen pitäisi ampua niin paljon kuin mahdollista.)

1.1. Drooni voi hyvinkin lähettää tietoa takaisin ihmiselle (ja takuulla onnistuu videolataukset Youtubeen, livestreamitkin ja AI:n generoimien Putin-vitsien twiittaaminen, jos speksataan oikein...), jos siinä on edes yksisuuntainen (droonista-kotiin) datalinkki. Nimierkkiä @SatSotHist kiinnostanee tieto, että JASSM:ssa on sellainen (lähettää statuspäivityksiä matkan varrelta ja kuvia kohteesta, johon ohjus lopulta iskee) ja Storm Shadowiin oli sellainen työn alla v. 2005 Ranskan tilaamana (nämä tiedot Wikipediasta ao. aseiden artikkeleista).

2. Itsenäinen suunnistaminen ilman satelliittinavigointia on täysin mahdollista. Monissa edullisissakin älyaseissa on inertiasuunnistusjärjestelmä (INS) GPS-vastaanottimen rinnalla (JDAM käy esimerkiksi tällaisesta). Satelliittipaikannusta vastaavaa tarkkuutta ei saavuteta realistisissa hintaluokissa, mutta tässä tapauksessahan itse maaliin hakeutuminen tapahtuisi kuvantavilla sensoreilla.

2.1 Myös maastonmuodoista voi suunnistaa - amerikkalaiset latailivat jo nelisenkymmentä vuotta sitten Tomahawkiin ilmakuvia, joita ohjus vertasi lennon aikana sen omien sensorien näkemään. Siihen aikaan se oli jokseenkin alkeellista puuhaa muistin ja laskentatehon puutteessa, mutta nyt peukalonkynnen kokoiselle muistikortille voi tallettaa teratavullisen ilmakuvia ja laskentatehoa on julmetusti yhdessä iPhonessakin...

Eli Switchblade 600:een on vaikea edes kuvitella autonomisia toimintoja sisältävää softaa mutta liian kalliin BONUKsen käyttöä on helppo tehostaa pulttaamalla se johonkin halpaan droneen ja lisäämällä siihen JASSMin yksisuuntaisen datalinkki, JDAMin GPS/INS-navigointi sekä Tomahawkin TERCOM-suunnistus? Tämän kevyen tuunauksen lopputuloksena 80-luvun BONUKsesta kuoriutuukin oikein moderni LCAASin tappaja. Mää ihmettelen oikke kauhiast tämmöst ja ole niinkun klapil päähä lyöty!

Jos droneja halutaan käyttää massamaisesti, niin niiden pitää olla edullisia. Edullisuus tarkoittaa, että tarvitaan erilaisia droneja eri käyttötarkoituksiin. Ensimmäinen virhe on laittaa kaikki herkut joka laitteeseen, koska tällöin lopputulos on kaikkea muuta kuin halpa.

Toinen virhe on yrittää tehdä droneista mahdollisimman autonomisia vain siksi, että datalinkki vaatii näköyhteyden tai sen kantama on huono tai sitä yritetään häiritä, jne. Oma toiminta pitää sovittaa rajoitusten mukaan tai sitten venytetään niitä: paremmat radiot, toistindronet, satelliittiyhteydet, kaikenlaisen HARMin aiheuttaminen ryssän maaliman parhaalle EW-kalustolle, jne. Autonomisiakin droneja pitää pystyä ohjaamaan: yksinkertaisilla komennoilla ne saadaan tekemään monimutkaisia temppuja.

Kolmas virhe on kuvitella, että dronet olisi paras tapa vaikuttaa kaikkiin maaleihin. Jos kohteet ovat "monimaalitilanteessa" Putten possujunassa, niin (drone)tiedustelu paikallistaa maalin, minkä jälkeen tykistö tai ilmavaivat kippaavat ihan perinteisiä rypäleammuksia (tai niitä vähän fiksumpia BONUS / BLU-108 -tytärammuksia) niskaan sen verran, että tulee ns. kerralla valmista.
 
Eikö järkevää olisi kehittää dronesysteemi, jossa tiedustelu/harhautusdronet kartoittavat taistelutilan kylläisyyttä kulkemalla etunenässä ja näiden perässä seuraa kehittyneempi kommunikaatiolinkki/EW drone ja tämän perässä vasta itse taistelu/itsemurhadronet? Harhautusdronet menevät edessä ja jos niihin menetetään kontakti, tiedetään, että on parasta varmaan kiertää ko. alue ja sieltä missä ne pääsevät läpi, sopii muidenkin seurata perässä...kun taas on menty läpi niin kommunikaatiolinkki/EW drone jää kiertelemään ja huolehtii että ohjaussignaalit välittyvät varmasti itsemurhadroneille ja samalla etsii kohteita niille.

Parvelua käyttäen tietenkin dronet voisivat itsenäisesti toimia, eli tajuta, mistä ei kannata koettaa läpi (eli mistä ei harhautusdroneja ole kadonnut juuri nyt) ja suunnitella itse vaihtoehtoisen reitin kohdealueelle - vaikka lentäen elektronisesti mahdollisimman hiljaisina tuon matkan (vaikka vain dataa vastaanottaen, mutta ei lähettäen). Toisin sanoen, operaattorin ei tarvitsisi muuta, kuin näyttää kartasta alue, jota halutaan partioida ja iskeä, tarvittaessa se kommunikaatiolinkki/EW drone antaa lisävinkkiä missä maaleja voisi olla ja sen jälkeen homma pyörisi joko täysin ilman ihmistä tai ihminen varmistamassa kohteet joihin isketään tms.? Jos homma toimisi tuolla tapaa parven kanssa autonomisesti keinoälyllä, niin hyvänä puolena olisi myös signaalien vähäisyys, koska ohjaus- ja komentosignaaleita ei tarvitse lähettää kuin vain kommunikaatio/EW dronelta harhautusdroneille ja itsemurhadroneille (ja niitäkin vain hyvin harvoin itse asiassa, ei jatkuvasti).
Ihan samaa oon omassa lahossa päässä ajatellut.
 
Ryssä käyttää kevyitä perävaunuja ZALA Lancet -itsemurhadronejen laukaisualustana (twiitissä on myös video jossa näkyy lentoon lähtö):

The Russians are using trailers attached to trucks as mobile launchers for ZALA Lancet loitering munitions.

https://t.me/horevica/14228?single


1692895358754.png

1692895383497.png


-

Impressive drone photographs featuring a pickup truck with a launching device and the Lancet loitering munition have been published by @externalPilot.

In the second photo, you can observe the camouflage of the setup during its transportation by blending it with a civilian car.


 
Viimeksi muokattu:
Eli Switchblade 600:een on vaikea edes kuvitella autonomisia toimintoja sisältävää softaa mutta liian kalliin BONUKsen käyttöä on helppo tehostaa pulttaamalla se johonkin halpaan droneen ja lisäämällä siihen JASSMin yksisuuntaisen datalinkki, JDAMin GPS/INS-navigointi sekä Tomahawkin TERCOM-suunnistus? Tämän kevyen tuunauksen lopputuloksena 80-luvun BONUKsesta kuoriutuukin oikein moderni LCAASin tappaja. Mää ihmettelen oikke kauhiast tämmöst ja ole niinkun klapil päähä lyöty!

Olkiukko. Bonuksen lennokkiinsovitus oli vain esimerkinomainen vaihtoehto tuollaisen laitteen luomiseksi.

Jos droneja halutaan käyttää massamaisesti, niin niiden pitää olla edullisia. Edullisuus tarkoittaa, että tarvitaan erilaisia droneja eri käyttötarkoituksiin. Ensimmäinen virhe on laittaa kaikki herkut joka laitteeseen, koska tällöin lopputulos on kaikkea muuta kuin halpa.

Jos pistät ne eri vehkeisiin, niin tarvitset enemmän drooneja. Lisäksi kudot monimutkaisen verkon, jonka yhden osan pettäminen romauttaa koko systeemin.

Yksikäyttöisyys on mennyttä maailmaa. Vrt. monitoimihävittäjät ovat korvanneet hävittäjät ja rynnäkkökoneet.

Toinen virhe on yrittää tehdä droneista mahdollisimman autonomisia vain siksi, että datalinkki vaatii näköyhteyden tai sen kantama on huono tai sitä yritetään häiritä, jne. Oma toiminta pitää sovittaa rajoitusten mukaan tai sitten venytetään niitä: paremmat radiot, toistindronet, satelliittiyhteydet, kaikenlaisen HARMin aiheuttaminen ryssän maaliman parhaalle EW-kalustolle, jne. Autonomisiakin droneja pitää pystyä ohjaamaan: yksinkertaisilla komennoilla ne saadaan tekemään monimutkaisia temppuja.

Kolmas virhe on kuvitella, että dronet olisi paras tapa vaikuttaa kaikkiin maaleihin. Jos kohteet ovat "monimaalitilanteessa" Putten possujunassa, niin (drone)tiedustelu paikallistaa maalin, minkä jälkeen tykistö tai ilmavaivat kippaavat ihan perinteisiä rypäleammuksia (tai niitä vähän fiksumpia BONUS / BLU-108 -tytärammuksia) niskaan sen verran, että tulee ns. kerralla valmista.

Mitä monimutkaisemman ja pidemmän kill-chainin yrität rakentaa, sitä todennäköisemmin jokin osa siitä pettää. Ukreillakin oli vaikeuksia saada sitä tykistötulta niihin Venäjän kolonnoihin helmikuussa 2022 - eikö ollut aseita kantamalla, tulenjohtajia paikantamaan maaleja, viestiyhteyksiä tiedonvälitykseen vai sulutteita ja jalkaväkeä pitämään maalit koossa, sitä en tiedä.
 
Amerikkalaiset sotilasviranomaiset ovat kehottaneet ukrainalaisia palaamaan yhdistettyyn asekoulutukseen, jonka he saivat liittoutuneiden tukikohdissa Euroopassa ja keskittämään joukkonsa yrittämään murtautua Venäjän puolustuksen läpi ja tunkeutua Asovanmerelle, kertoo The Wall Street Journal.

Kiova on tehnyt joitain muutoksia viime viikkoina, mutta osapuolet ovat edelleen erimielisiä siitä, kuinka muuttaa tilanne rajoitetussa ajassa, joka Ukrainalla on ennen talven tuloa.

– Et ymmärrä tämän konfliktin luonnetta, Ukrainan asevoimien komentaja kenraali Valeri Zaluzhnyi vastasi yhdessä keskustelussa amerikkalaisten kanssa, amerikkalaisvirkamies kertoo WSJ:lle.

– Tämä ei ole kapinan kukistamista. Tämä on Kursk, Zaluzhnyi sanoi viitaten valtavaan toisen maailmansodan aikaiseen taisteluun Saksan ja Neuvostoliiton välillä. lisää:

 
iedusteluanalyytikot saattavat katsoa Etelä-Ukrainan karttaa ja nähdä etäisyyksiä. Sotilaalliset suunnittelijat soveltavat sotilasmatematiikkaa ja näkevät jotain aivan muuta. He tietävät, että murskatakseen Venäjän armeijan ja kuristaakseen joukot rintamalinnoitteisiin heidän ei tarvitse edetä 50 mailia. 10 mailia riittää, Yhdysvaltain asevoimien sotilasakatemian apulaisprofessorina toimiva Kallberg sanoo Center for European Policy Studies -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

– Vaikka olisi hienoa, että ukrainalaiset joukot murtautuisivat Asovanmeren rannalle, niiden ei tarvitse. Sen sijaan ne voivat saavuttaa merkittävän operatiivisen tuloksen saattamalla Venäjän maayhteydet tulensa alle, hän toteaa.

 
Ukrainan GUR päällikkö kenraali Budanov kommentoi ns. itsemurhavesiskoottereista ja niiden hinta-laatu -suhteesta. Sanoo että näistä 60-70% menetetään erilaisista syistä, mutta merkittävintä on se että 30% pääsee maaliin asti ja tekee tuhoa:

Of course, they destroy 60%, maybe even 70% [of USVs]. It's true. Nothing to hide here, as we say. However, the problem for them is that 30% [...] The price of such a drone and the price of a warship are incomparable.

For example, the story when sea scooters entered the waters of the Sevastopol bay. Known case. It was destroyed. During the approach to the frigate "Admiral Essen". If you look at this situation at first, it seemed unsuccessful. But from the shock wave, because it was destroyed about 100m from the ship, and the charge was quite powerful, the debris completely damaged the ship's radio-electronic equipment, certain electronics, antennas, certain systems and the sonar system. She stood in the dock for 3.5 months,

- Gen. Budanov


 
Mielenkiintoinen väite australialaisten "pahvidroneista" joita Ukraina väitetysti käytti tuoreessa iskussa Kurskin sotilaslentokentälle (näistä oli ainakin yksi lehtijuttu viime vuonna, vaan sen jälkeen ollut hiljaisempaa).

Tällä Fighterbomber-telegram tilillä on (väitetysti) läheiset välit ryssän ilmavoimien kanssa joten lähteitä pitäisi olla ja siten alla kerrottu voi pitää paikkansa.

Fighterbomber

Khokhols used in Australian SYPAQ UAVS for the first time to attack an airfield.

Such a drone can carry 4-5 kg of cargo in the kamikaze version. The engine may be electric. The main feature of this drone is its modularity and disposability, because it is made almost entirely of wax-impregnated paper and rubber bands, which together makes it almost invisible to the radar.

Tonight, crests used them in a bunch, interspersing drones with warheads with empty drones.


1693152511952.png

 
Viimeksi muokattu:
Back
Top