Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

Mitä noita oli? 50-100kpl ja Ukraina on pitänyt huolta useista. Kantama noilla näyttää olevan 3-10km. Hyvä että paljastavat itsensä tohottamalla ehkä jopa miehittämättömiä korsuja eturintamalla jolloin ne saadaan tuhottua. Ennenkuin ne ovat jonkun suuremman kaupungin laidalla sitä tuhoamassa.

Jos kunnon kaivinkone rupeaa rauhanaikana kaivamaan kauhanlevyistä juoksuhautaa, niin paljonko tulee päivässä? Kolme kaivamaan linjaa: pari 5metriä erossa kaivaa aina vaiheittain kymmenen metriä ja yksi vetää niihin yhteydet. _I-I_I-I_

Ei täydellistä, koska ei vuorauksia sortumia estämässä. Mutta onko tarpeeksi hyvä? En tiedä.

Onko sodassa mikään täydellistä?

Vain siksi, että vihollinen vahvistaa asemaansa käyttämällä ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustusta, ei tarkoita, että hyökkääjien on käytettävä ensimmäisen maailmansodan aikaisia taktiikoita voittaakseen heidät.

"Rather than clear the trenches man-by-man, the Americans simply plowed through the Iraqis on combat earthmovers, even burying some defenders alive as they tried in vain to shoot the bulldozers.
"For all I know, we could have killed thousands," Col. Anthony Moreno, commander of the brigade that led the assault. "I came through right after the lead company. What you saw was a bunch of buried trenches with peoples' arms and things sticking out of them."

 
Ja vain koska se on vanha tapa ei tee siitä välttämättä huonompaa.

On ollut hieman vähissä nuo rynnäkköcatepillarit tuolla Ukrainan rintamalla. Ja oikeastaan kaikilla muillakin rintamilla maailmanhistoriassa.

Aina löytyy syy minkävuoksi jotain ei voi tehdä. Sillä aikaa juoksuhaudat Ukrainan rintamalla on ollut ilmeisen toimivia.
 
Ja vain koska se on vanha tapa ei tee siitä välttämättä huonompaa.

On ollut hieman vähissä nuo rynnäkköcatepillarit tuolla Ukrainan rintamalla. Ja oikeastaan kaikilla muillakin rintamilla maailmanhistoriassa.

Aina löytyy syy minkävuoksi jotain ei voi tehdä. Sillä aikaa juoksuhaudat Ukrainan rintamalla on ollut ilmeisen toimivia.
Eikös monella panssarivaunun valmistajalla ole näitä pioneeri- tai raivausvaunuja tai mikä se nimitys nyt onkaan? Että voi noita saada sekä T että Leo-sukuisina.. Luulen jopa nähneeni jossain tapahtumassa suomalaisenkin tuollaisena versiona.
Toinen asia jota olen tässä peilannut Ukrainan sotaa vasten liittyen panssareihin, niin onko se T-72 vaunu eri versioineen miten hyvä/ huono verrattuna muihin vaunuihin? Vai onko ne torninheittokisat vain seurausta vaunujen huonosta käytöstä? Parolassa vuonna 94-95 ainakin sain sen käsityksen että suomalaisella miehistöllä ja varustelulla se oli maailman parhaimmistoa alallaan?
 
Dronet on tämän sodan uusi juttu. Ei varsinainen uutuus, mutta määrät ja koot. Myös pieniä käytetään tiedusteluun. Dronen torjunta nousee arvoon arvaamattomaan ja ennen torjuntaa ne pitää havaita. Millä ja miten? Aktiivinen tutka vetää tulta puoleensa... Torjunnassa ei ole järkevää uhrata puolen miljoonan puikkoa tonnin droneen, mutta ei sitä tulenjohtajaakaan voi jättää taivaalle pörräämään.

Puolustusvoimilla ympäri maailmaa on mielenkiintoiset haasteet.
Kaikki mikä lähettää radiotaajuuksilla voidaan havaita, niin drone kuin ohjaajakin, jos vaan on riittävän lähellä.
Ja eiköhän se puolen miljoonan puikko kannata uhrata tonnin droneen, jos vaihtoehtona on miljoonien tappiot.

 
MGM-140 ATACMS (engl. Army Tactical Missile System) on maavoimien taktinen ohjusjärjestelmä – tykistöohjus. Laukaisualustana on M270 MLRS tai HIMARS-raketinheitinjärjestelmät.

Kansainväisesti vaikuttavan rypälepommien kiellon myötä kuorma-ammusten markkinat kuivuivat. Tämän johdosta Suomen maavoimat hankki M270 MLRS:eihin päivitykset, jotka mahdollistavat itseohjautuvien järjestelmien kuten ATACMS ja GMLRS käytön.[1] Ensin mainituista käytännössä ainoastaan viimeisin variantti MGM-168 ATACMS – Block IVA tulee kysymykseen, sillä aiemmat ovat ongelmallisia kuorma-ammuksia.

Sadan miljoonan euron ATACMS-ohjustilaus peruttiin 2014 vedoten korkeisiin kustannuksiin.[1] Puolustusvoimat piti järjestelmää yhtenä tärkeimmistä uskottavan puolustuskyvyn ylläpidon kannalta. Vastaavaa kaukovaikutuskykyä on hankittu Ilmavoimien JASSM-kaupan myötä. https://fi.wikipedia.org/wiki/MGM-140_ATACMS

Onneksi Suomella on kyky ampua tykistöohjuksia, vaikkei nyt kampetta olekkaan. Sotatilanteessa puikkoja saataneen asevelihintaan.
 
Ilmavoimat on kertonut Raven-nimellä kulkevasta erikois-yksiköstä, joka mm suojaa lentäjiä ja muita VIPpejä. Oisko Hesarissa ollut taannoin, ei jaksa etsiä.
 
Ilmavoimat on kertonut Raven-nimellä kulkevasta erikois-yksiköstä, joka mm suojaa lentäjiä ja muita VIPpejä. Oisko Hesarissa ollut taannoin, ei jaksa etsiä.
VIP-hommat kuuluu muutenkin myös SPOLeille, toki Raven-posse on varmasti paljo spesifimmin harjoitellut omaa tehtäväänsä omassa ympäristössään. Meitä kyllä lohdutettiin yli vuosikymmen sitten intissä, että desantit käy tappamassa lentäjät pre-harmaa/harmaan vaiheen aikana anyway kotiovelleen. Sekä muut korkea-arvoiset upseerit yms. nappulat, joilla on oleellista osaamista tai oleellinen rooli. Esim. erkkarit ja tarkka-ampujat.

Ukrainasta tämmöistä desanttien/sabotöörien toimintaa ei ole sotaa edeltävältä ajalta kuitenkaan kuulunut, tai sitten mennyt itseltäni ohi. Toki Ukrainalla on syy pitää salassa tuommoiset iskut, jos ryssä niissä on onnistunut, niin sen takia niistä ei välttämätä ole myöskään kuultu. Epäilen kuitenkin, että ryssä on mitään onnistunut saavuttamaan, kun Ukraina on ollut varpaillaan ja sodassa enemmän tai vähemmän jo 2014 asti ja sen mukaan on varmasti toimittu.
 
Dronet on tämän sodan uusi juttu. Ei varsinainen uutuus, mutta määrät ja koot. Myös pieniä käytetään tiedusteluun. Dronen torjunta nousee arvoon arvaamattomaan ja ennen torjuntaa ne pitää havaita. Millä ja miten? Aktiivinen tutka vetää tulta puoleensa... Torjunnassa ei ole järkevää uhrata puolen miljoonan puikkoa tonnin droneen, mutta ei sitä tulenjohtajaakaan voi jättää taivaalle pörräämään.
Onkohan jossain päin mietitty dronejen (ja muiden lentolaitteiden) havaitsemiseen vastaavia verkostoja joita käytetään sukellusveneitä vastaan? Suuri joukko mahdollisimman halpoja laitteita kuuntelee akustista ja sähkömagneettista ympäristöä ja raportoi eteenpäin jos havaitsee jotain mielenkiintoista. Näitä kun on riittävästi niin lähettäjän sijainti saadaan aika tarkkaan selville kolmioimalla. Nykyäänhän on kaikenlaisia iot-laitteita jotka toimivat verkostoina vuosikausia pienellä paristolla. Luulis että tuollaisen sais toimimaan kuukausia akulla ja jos hinta on sopiva, niin näitä vois sitten olla joka mäennyppylällä.
 
Yksi suurimmista opeista itselle on ollut se, ettei jäätynyttä kriisiä voi ratkaista millään muulla kuin sotilasoperaatiolla.
Nyt Ukraina antoi pitkään singnaalin, että se haluaa ratkaista ongelman neuvottelemalla. Tämä tulkittiin Venäjän toimesta heikkoudeksi, joka johti "erikoisoperaation" syttymiseen.
Sotilaallinen suorituskyky kuntoon ja tämän jälkeen kova operaatio tunkeitujan karkottamiseksi.

Nyt Georgian olisi syytä alkaa tuhoamaan näitä alueellaan olevia "tasavaltoja". Moldovan on syytä ryhtyä samaan ja pyytää Ukrainalta apua.
 
Jos kunnon kaivinkone rupeaa rauhanaikana kaivamaan kauhanlevyistä juoksuhautaa, niin paljonko tulee päivässä?
Noin 20-tonninen kaivinkone, keskiverto maaperä ja maa ei roudassa: arvioisin, että noin 200 juoksumetriä 1,5 m syvää kaivantoa (kaivumaat valliksi kaivannon viereen). Tämä yhdellä koneella kahdeksan tunnin työpäiviä tehden. Mahdollinen puusto ja kannot ensin poistettuina.
 
Noin 20-tonninen kaivinkone, keskiverto maaperä ja maa ei roudassa: arvioisin, että noin 200 juoksumetriä 1,5 m syvää kaivantoa (kaivumaat valliksi kaivannon viereen). Tämä yhdellä koneella kahdeksan tunnin työpäiviä tehden. Mahdollinen puusto ja kannot ensin poistettuina.
Meillä rakennetaan pääasiassa betonilaattapoteroita.
 
Noin 20-tonninen kaivinkone, keskiverto maaperä ja maa ei roudassa: arvioisin, että noin 200 juoksumetriä 1,5 m syvää kaivantoa (kaivumaat valliksi kaivannon viereen). Tämä yhdellä koneella kahdeksan tunnin työpäiviä tehden. Mahdollinen puusto ja kannot ensin poistettuina.
Kysyin ikänsä laikutuksia ja metsäojituksia tehneeltä kaverilta arvioita ja tämä meinas 500 metriä pitäis päivässä syntyä - riippuu tietty valtavasti maastosta. Puusto tietty haittaa, mutta samaa kyytiähän sitä kannattaa käyttää tukiseiniin jne. Kannoista 10+ tn koneelle ei ole mitään vastusta.

Pituuden maksimoinnin sijaan tärkeintä on tietty se että linnoitukset ja sulutukset on tehty oikeaan paikkaan ja että ne haittaa vihollisen liikettä mahdollisimman paljon. Välillä pitää tehdä pelkkää pengertä ettei ojasta tuu uima-allasta jne.
 
Meillä rakennetaan pääasiassa betonilaattapoteroita.
Näin olen ymmärtänyt. Betonirakennelmat voivat antaa maan päällekin tehtynä joissain tilanteissa riittävän suojan, mutta maan alle kaivautuminen lisää niidenkin suojavaikutusta. Sikäli tuo kaivinkoneen työteho on edelleen mielestäni oleellista tietoa.
 
Kysyin ikänsä laikutuksia ja metsäojituksia tehneeltä kaverilta arvioita ja tämä meinas 500 metriä pitäis päivässä syntyä - riippuu tietty valtavasti maastosta. Puusto tietty haittaa, mutta samaa kyytiähän sitä kannattaa käyttää tukiseiniin jne. Kannoista 10+ tn koneelle ei ole mitään vastusta.

Pituuden maksimoinnin sijaan tärkeintä on tietty se että linnoitukset ja sulutukset on tehty oikeaan paikkaan ja että ne haittaa vihollisen liikettä mahdollisimman paljon. Välillä pitää tehdä pelkkää pengertä ettei ojasta tuu uima-allasta jne.
Kyllä ojakauhalla sellaista V-mallista metrin syvyistä kaivantoa varmasti syntyykin 500 metriä päivässä. Siinä siirtyy maata reilu puoli kuutiota per juoksumetri, minun esimerkissäni 1,5 m3/jm. Kannot lähtevät kyllä kaivinkoneella, mutta niiden poisto vaikuttaa kuitenkin jonkin verran etenemisnopeuteen.

Samaa mieltä olen tuosta, että oikea sijainti on se tärkein tekijä. Uskoisin, että mäenharjan taakse kenttälapiolla kiireessä raapaistu, puustolta näkösuojaa saava matala painanne voi olla pellolle kaivettua, huolella tehtyä juoksuhautaa parempi, jos ensin mainittu toimii hyvänä tuliasemana jossain kapeikossa, josta vastapuolen maajoukot pyrkivät kulkemaan ja jälkimmäinen on alueella, missä liikkuu lähinnä vihollisen ilma-aluksia etsimässä jotain tuhottavaa.
 
Kyllä ojakauhalla sellaista V-mallista metrin syvyistä kaivantoa varmasti syntyykin 500 metriä päivässä. Siinä siirtyy maata reilu puoli kuutiota per juoksumetri, minun esimerkissäni 1,5 m3/jm. Kannot lähtevät kyllä kaivinkoneella, mutta niiden poisto vaikuttaa kuitenkin jonkin verran etenemisnopeuteen.

Samaa mieltä olen tuosta, että oikea sijainti on se tärkein tekijä. Uskoisin, että mäenharjan taakse kenttälapiolla kiireessä raapaistu, puustolta näkösuojaa saava matala painanne voi olla pellolle kaivettua, huolella tehtyä juoksuhautaa parempi, jos ensin mainittu toimii hyvänä tuliasemana jossain kapeikossa, josta vastapuolen maajoukot pyrkivät kulkemaan ja jälkimmäinen on alueella, missä liikkuu lähinnä vihollisen ilma-aluksia etsimässä jotain tuhottavaa.
Metsäojaa syntyy jopa pari kilsaa päivässä, ja ne on yleensä ~13tn koneita. +20tn koneella kaivaa luiskakauhalla varmasti yli 200m uraa päivässä, jos vaan maalaji antaa myöten.
 
Back
Top