Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

Mikähän näiden kappalehinta on ja olisiko valmistettavissa Suomessa lisenssillä?

Voisi vielä modernisoida laukaisumahdollisuuksia hieman monipuolisemmaksi mutta toisi oivan lisän tiealuiden hallintaan sulutteiden yhteydessä kun laukeaa niin haluttaessa vaikka pelkästään moottorin ääneen ja sopisi vihollisen kuluttamiseen heti rajalta alkaen sekä asutuskeskuksissa sellaisten väylien sulkemiseen joihin ei välttämättä joukkoja riitä (siviilien evakuoinnin jälkeen).

Tästä voisi tehdä myös version 2 jossa olisi kaksi kärkeä hieman eri korkeudelle suunnattuna ja suurempi lataus niin olisi aivan soiva peli kiitoradan varteen ottamaan ensimmäinen laskeutuva maahanlaskukone vastaan.

PARM
 
Talteen tänne - todella mielenkiintoisia huomioita!

Laitan tähän kaveriksi yhden twitter-ketjun, missä jutellaan Venäjän joukkojen vajaamiehityksestä:


Tämä on parin viikon takaa ja tätä on pyöritelty tässä ketjussa aikaisemminkin, joten ei sinänsä uutta asiaa. Tuossa on myös vihdoinkin yhdenlainen organisaatiokaavio sille "tank heavy BTG" pumpulle, jota itsekin etsin melkein sodan alusta lähtien (kun siitä tuli ensimmäisen kerran juttua). Heillähän oli jo rauhanajan miehityksessä tyypillistä, että prikaatilla oli yksi komppania varustettuna ja lähtövalmiudessa ja kaksi muuta oli olemassa käytännössä paperilla ja sodan tultua "aavesotilaat" yritettiin piilottaa huonosti koulutetuillaa varusmiehillä. Oletan että näitäkään ei riittänyt tarpeeksi joka paikkaan, joten BTG:t olisivat olleet vajaalla miehityksellä ihan sodan alusta asti.

Tuo perustuu mm. tähän Stanimir Dobrevin viestiketjuun sodan ihan ensipäiviltä, yksi sen viesti joka käsittelee joukkojen kokoonpanoa:


Tuntuu että kerta toisensa jälkeen tämä Dobrevin ketju tuntuu osuvan enemmän ja enemmän oikeaan, kun pyritään selittämään miksi Venäjän armeija toimii kuten se toimii. Samoja signaaleja on tullut toki monelta eri taholta ja koko sodan ajan, mutta tämä oli ensimmäinen joka avasi kuviota tarkemmin minulle.

Jotkut ovat jopa spekuloineet tiettyjen panssarijoukkojen toimivan siten että on vaunussa kaksi miestä kolme sijaan, mutta tuota en kyllä usko ilman vahvoja todisteita (joita en ole nähnyt toistaiseksi). Teoriassa tarvitaan ajaja ja ampuja jos ajatellaan että liikutaan ja ammutaan vain, mutta entäs yhteydenpito muihin vaunuihin? Jo 80 vuotta sitten yhden miehen tornit todettiin huonoksi ideaksi, liian paljon työtä yhdelle miehelle joten en usko että edes vanja olisi noin hullu ja epätoivoinen. Jos vahvoja todisteita saadaan, niin mieli voi toki muuttua.
 
Tästä voisi tehdä myös version 2 jossa olisi kaksi kärkeä hieman eri korkeudelle suunnattuna ja suurempi lataus niin olisi aivan soiva peli kiitoradan varteen ottamaan ensimmäinen laskeutuva maahanlaskukone vastaan.

Maahanlaskuja varten viuhkamiinat ovat parempia, joskin tuo laukaisujärjestelmä on varsin mielenkiintoinen. Myös kylkimiinat toimivat laskeutuvia koneita vastaan, joskin vaikutus voi olla heikko. Ja lisäksi voi tietenkin harkita sitä että kiitotien varteen laittaa tykistön kranaatteja IED:ksi.
 
@vompatti linkkasi HS:n artikkelin seurantaketjuun. Tässä siitä relevantteja otoksia. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008773996.html

Everstiluutnantti Marat Suleimanov toimii kaukopartio-osaston johtajana ja sai kranaattitulessa traumaperäisen aivovamman. HS haastatteli sotasairaalassa.

”Huoltoreitti etuvartioomme on 12 kilometriä pitkä”, Suleimanov kertoo. ”Sitä pitkin kuljetamme sinne varusteita ja vaihdamme miehistöä. Miehet väsyvät taistelussa, ja heidän on välillä päästävä lepäämään.”[Toiminta-alueelle siirtyessä] Reitin viimeiset seitsemän kilometriä on kuljettava jalan tietä, jota venäläiset tulittavat kranaatin- ja raketinheittimillä. Siksi matka on taitettava yöllä. --
”Emme voineet kulkea suoraan tietä pitkin, vain kiersimme maastossa. Sitten venäläisten lennokki havaitsi meidät ja alkoi ajaa takaa. Meitä oli kymmenen henkeä, mutta jakauduimme kolmeen partioon. Etummainen partio harhautti lennokin peräänsä, kunnes pääsi piiloon. Sitten toinen partio liikkui ja niin edelleen.”-- Venäläiset alkoivat tulittaa ryhmää 120 millimetrin kaliiperin kranaateilla. Kolmeen partioon jakautuneena se keplotteli eteenpäin. Välillä miehet heittäytyivät piiloon sinne, minne kranaatti oli jo osunut luottaen siihen, ettei ammus putoa toista kertaa samaan kohtaan.
Venäjän maalitus siis toimii ainakin jollain tasolla valoisalla, lennokit tätä päivää. Ilmasuojan merkitys korostuu. Partion kokoa ei artikkelissa kerrota, mutta matkassa on "tarkka-ampujia ja neljä konekiväärimiestä" joten joukkue lienee oikeaa kokoluokkaa eli artikkelin "partiot" tarkoittaa ryhmiä. Sillä pääsee siis jo Venäjän maalihierarkiaan.

Kranaattitulessa haavoittuneet saivat lieviä aivo- ja sirpalevammoja. Ne ovat sodassa tyypillisiä vammoja, joita juuri tällä osastolla hoidetaan.
Kun vihollisen saattue on oikeassa paikassa, se tuhotaan. Takaa operaation tekijöitä suojaa kaksi konekivääriä ja tarkka-ampuja. --Iskun jälkeen on päästävä nopeasti piiloon. Viholliskolonnaa suojannut kopteri nimittäin tekee kierroksen ja ”puhdistaa” tienpientareet sirpaleammuksilla.
Taasen tuttua väistä tai linnottaudu tavaraa. Huomiona kopterin käyttö suojaamiseen. Liikkuvaa tulitukea joka ei ole siellä samassa motissa jos kolonna ajaa väijytykseen. Pystyy notkeasti siirtymään tukemaan seuraavaa kuljetusta. Eli herkullinen maali.

Erityisen vaarallisia ovat Sulemainovin mukaan ”medaljongeiksi” kutsutut venäläiset POM-3-miinat, jotka reagoivat maan tärähdykseen. ”Niitä ei voi purkaa muuta kuin ampumalla, ja se taas herättäisi vihollisen huomion.” Niinpä miinojen ohi on hiivittävä. 300 metrin matkaan voi mennä neljä tuntia.
Venäjä suojaa sivustojaan miinoittamalla. Viitannee siihen että oppaita on alettu taas lukea ja toisaalta Venäjän tempo on aika paljon hitaampi ja vastaiskujen mahdollisuus korkeampi.

Takana odottaa Venäjän kansalliskaarti eli Rosgvardija varmistamassa, ettei kukaan peräänny. Samoin hän kertoo ryhmän löytäneen venäläisiltä vainajilta tabletteja, joiden on sittemmin tutkimuksissa osoitettu sisältäneen pervitiiniä eli metamfetamiinia.

Jotain uuttakin Venäjän maalta. NKVD:n nimi vaihdettu ja rohkaisevat votkahömpsyt vaihtuneet jäykempään tavaraan.
 
@vompatti linkkasi HS:n artikkelin seurantaketjuun. Tässä siitä relevantteja otoksia. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008773996.html

Everstiluutnantti Marat Suleimanov toimii kaukopartio-osaston johtajana ja sai kranaattitulessa traumaperäisen aivovamman. HS haastatteli sotasairaalassa.


Venäjän maalitus siis toimii ainakin jollain tasolla valoisalla, lennokit tätä päivää. Ilmasuojan merkitys korostuu. Partion kokoa ei artikkelissa kerrota, mutta matkassa on "tarkka-ampujia ja neljä konekiväärimiestä" joten joukkue lienee oikeaa kokoluokkaa eli artikkelin "partiot" tarkoittaa ryhmiä. Sillä pääsee siis jo Venäjän maalihierarkiaan.



Taasen tuttua väistä tai linnottaudu tavaraa. Huomiona kopterin käyttö suojaamiseen. Liikkuvaa tulitukea joka ei ole siellä samassa motissa jos kolonna ajaa väijytykseen. Pystyy notkeasti siirtymään tukemaan seuraavaa kuljetusta. Eli herkullinen maali.


Venäjä suojaa sivustojaan miinoittamalla. Viitannee siihen että oppaita on alettu taas lukea ja toisaalta Venäjän tempo on aika paljon hitaampi ja vastaiskujen mahdollisuus korkeampi.



Jotain uuttakin Venäjän maalta. NKVD:n nimi vaihdettu ja rohkaisevat votkahömpsyt vaihtuneet jäykempään tavaraan.
Tuosta jutusta mitä luin, niin koko ryhmä oli saanut jonkin asteisia aivovammoja tulituksessa. En ole alan asiantuntija, mutta ilmeisesti paineaalto vaikuttaa paljonkin. Aivothan "hölskyy" helposti ja varmaan ainakin pientä aivovammaa voi tulla helpostikin jos paukku napsahtaa riittävän lähelle ja vaikka sirpaleet ei osuisikaan.
 
Tuosta jutusta mitä luin, niin koko ryhmä oli saanut jonkin asteisia aivovammoja tulituksessa. En ole alan asiantuntija, mutta ilmeisesti paineaalto vaikuttaa paljonkin. Aivothan "hölskyy" helposti ja varmaan ainakin pientä aivovammaa voi tulla helpostikin jos paukku napsahtaa riittävän lähelle ja vaikka sirpaleet ei osuisikaan.

Luulen, että kyseessä on käännöskukkanen.
 
Onko kukaan nähnyt mitään materiaalia näistä uudemmista RPG-varianteista? Siis -27, -28, -29 ?

Joskus olen ihmetellyt, että mihin nämä naapurin organisaatiossa edes menisi, mutta pitäisikö tässä nyt vetää johtopäätös että nuo on puhtaasti tarkoitettu vientiin.
 
Kait voidaan, jos saadaan lisää rahaa ostaa jotain tilalle.. 155mm
No sitä saa anottua mm EU:lta. Nyt muut laittaa sinne vanhenevaa kalustoa, saavat hyvää aikaiseksi ja lisäksi EU maksaa siitä heille (me siinä mukana). Ja me vielä lähetämme rahaa myös suoraan Ukrainaan.
 
Luulen, että kyseessä on käännöskukkanen.
Paineaalto, varsinkin potta päässä, vaurioittaa aivoja. Jenkeissä luonnollisesti aihetta tutkittu. Toki luoti, sirpale kypärään aiheuttaa myös, vaikkei läpäise. BFD.


Ops coren vastaus on AirFrame https://viranomainen.fi/p67687/crye-precision-airframe-helmet
 
Maahanlaskuja varten viuhkamiinat ovat parempia, joskin tuo laukaisujärjestelmä on varsin mielenkiintoinen. Myös kylkimiinat toimivat laskeutuvia koneita vastaan, joskin vaikutus voi olla heikko. Ja lisäksi voi tietenkin harkita sitä että kiitotien varteen laittaa tykistön kranaatteja IED:ksi.
Kotimaiset viuhkamiinat voi räjäyttää useammalla tavalla. Jos siis ei noudata jalkaväkimiinakieltoa.

Liiketunnistimella, ääniherätteestä, kauko-ohjattuna esim kamerakuvan perusteella (käy myös miinakieltosopparin puitteissa), langalla, tärinästä. Ja näihin voi rakentaa esim viiveen: ensimmäisen uhreja kerätään kun toinen laukeaa (ei tosin tepsi ryssiin - jättävät haavoittuneet toverinsa). Voivat räjähtää myös esim telamiinan räjähdettyä. Vaihtoehtoja on monia.
 
Naton toisena heikkona alueena on pidetty Suomelle läheisempiä Baltian maita.
Tarton yliopistossa useita vuosia työskennelleen McNamaran mukaan Virossa ihaillaan Suomen asevelvollisuuteen nojaavan täysivaltaisen alueellisen puolustuksen politiikkaa erityisesti asevoimien johdossa. Siviilijohdon puolella vastavoimana tälle on toiminut halu kehittää kollektiivista puolustusta ja pienempää ammattiarmeijaa, joka sopisi osaksi Naton tehtäviä.
Tätä ajoivat Nato ja Yhdysvallat 2000-luvun alussa, jolloin Venäjää ei pidetty uhkana ja laajaa asevelvollisuutta ajateltiin tuhlauksena. Myös Virossa oli poliittista painetta luopua asevelvollisuudesta, mutta Georgian vuoden 2008 sodan vuoksi siitä pidettiin kiinni, McNamara kertoo. Suomen esimerkin mukaista kokonaisvaltaista puolustusta pidetään entistä enemmän esikuvana, ja tutkijan mukaan Viro onkin Baltian maista selvästi parhaiten asemoitunut oman alueensa puolustukseen.
– Kun aloin käydä Virossa yli kymmenen vuotta sitten, ihmiset vielä vitsailivat siitä, miten he välttivät asevelvollisuuden suorittamisen. Vuosikymmentä myöhemmin kukaan ei enää vitsaile sellaisella, siitä päätyisi sosiaaliseksi hylkiöksi, McNamara sanoo.
Tutkijan mukaan Virossa on yhä joitakin jännitteitä Suomelta opitun täyden puolustuksen ja Natolta opitun kollektiivisen puolustuksen mallien välillä, mutta maa on onnistunut yhdistämään ne.
Sen sijaan etelänaapuri Latvian tilanne herättää enemmän epäilyksiä. Maa siirtyi vuonna 2007 täyteen ammattiarmeijaan, ja hallitus puolusti tätä linjaa myös Krimin niemimaan valtauksen jälkeen vuonna 2017. Myös Liettua luopui asevelvollisuudestaan vuonna 2008, mutta palautti sen jälleen käyttöön vuonna 2015 Venäjän vallattua Krimin niemimaan.
– Baltian maat ovat tällä hetkellä sekalainen seurakunta. Lisäksi maiden välisessä yhteistyössä on ongelmia, se ei ole koskaan saanut tulta alleen. – – Ne ovat kuin kolme veljestä, jotka kilpailevat alituiseen ja ovat erimielisiä. Kukin pahastuu, jos joku toinen yrittää sanoa tälle, mitä tehdä, McNamara kertoo.
Tutkijan mukaan Viro on ollut halukkaampi yhteistyöhän esimerkiksi Suomen kuin etelänaapureidensa kanssa. Heikommin puolustetusta rajanaapuri Latviasta puhuttiin ennen Krimin kriisiä Viron mediassa jopa maan suurimpana sotilaallisena uhkana, joka oli kuin lukitsematon ovi Viron etelärajalla.
Sittemmin puhetavat ovat muuttuneet diplomaattisemmiksi, kun Venäjän uhka on kasvanut, kertoo McNamara.

Naton ulkopuolisista maista Suomi saa Global Firepower -indeksissä pisteet 0,8825. Se asettaisi Suomen Naton keskiluokkaan suurin piirtein Tanskan naapuriksi.
Asevelvollisuudestaan tilapäisesti luopunut Ruotsi saa vertailussa yllättäen huomattavasti kovemmat pisteet 0,4231, eli se syrjäyttäisi Nato-listalla Kreikan kymmenen kärjestä. Juha Pyykönen tyrmää tämän ajatuksen.
– Ruotsi on ihan väärässä joukossa, siellä on laskettu ihan jotain muita kuin sotilasjuttuja. Ruotsilla on ollut suuria vaikeuksia saada uudistukset käyntiin. – – Sodanajan vahvuus on 25 000, niin ei sillä kesää tehdä, Pyykönen sanoo.
Joo tiedän, surkea indeksi, mutta sitä käytetään kun ei taida muitakaan löytyä. Tai ainakaan itse en löytänyt, kun muutama kuukausi sitten etsiskelin.


Toisenlaisia kommentteja Naton suhteen kuului latvialaiselta komentajalta, jolle Ukrainan asia on hyvin läheinen. Komentaja Uldis Gutmanis sanoo olevansa tyytyväinen, että kaikki Baltian maat ovat jo Natossa.
Samalla hän toivoo myös, että sinne liittyisivät pian Ruotsi ja Suomikin.
”Olemme tyytyväisiä. Se on kuin olisi voittanut lotossa. Olisimme onnellisia, jos Suomikin olisi Natossa jo. Suomi toisi sinne vahvat ilmavoimat, merivoimat ja maavoimat, joita meillä ei ole”, Gutmanis sanoo.
”Suomi on ollut aina meille esimerkki siitä, miten venäläisiä vastaan taistellaan. Siksi me olemme täällä oppimassa.”
 
Henkilökohtaiset opetukseni ovat:
1. Hätävara kuntoon.
2. Vangiksi ei kannata jäädä. Eli metsästysaseella vastustamisesta tilanne ei huonone, ei ole mitään menetettävää.
3. Siltä varalta, että jos kuitenkin jään vangiksi, niin pitänee hoitaa peräpukamat kuntoon. Näköjään raiskaavat miehiäkin.
 
Henkilökohtaiset opetukseni ovat:
2. Vangiksi ei kannata jäädä. Eli metsästysaseella vastustamisesta tilanne ei huonone, ei ole mitään menetettävää.

Jatkosodassa ryssältä opittua antautumisesta : Säilytä käsikranaattia taskussa. Sitten kun ryssän upseeri/paljon ryssiä on lähellä, niin vedä sokasta.
Ei siinä mitään häviä.
 
Back
Top