Naton toisena heikkona alueena on pidetty Suomelle läheisempiä Baltian maita.
Tarton yliopistossa useita vuosia työskennelleen McNamaran mukaan Virossa ihaillaan Suomen asevelvollisuuteen nojaavan täysivaltaisen alueellisen puolustuksen politiikkaa erityisesti asevoimien johdossa. Siviilijohdon puolella vastavoimana tälle on toiminut halu kehittää kollektiivista puolustusta ja pienempää ammattiarmeijaa, joka sopisi osaksi Naton tehtäviä.
Tätä ajoivat Nato ja Yhdysvallat 2000-luvun alussa, jolloin Venäjää ei pidetty uhkana ja laajaa asevelvollisuutta ajateltiin tuhlauksena. Myös Virossa oli poliittista painetta luopua asevelvollisuudesta, mutta Georgian vuoden 2008 sodan vuoksi siitä pidettiin kiinni, McNamara kertoo. Suomen esimerkin mukaista kokonaisvaltaista puolustusta pidetään entistä enemmän esikuvana, ja tutkijan mukaan Viro onkin Baltian maista selvästi parhaiten asemoitunut oman alueensa puolustukseen.
– Kun aloin käydä Virossa yli kymmenen vuotta sitten, ihmiset vielä vitsailivat siitä, miten he välttivät asevelvollisuuden suorittamisen. Vuosikymmentä myöhemmin kukaan ei enää vitsaile sellaisella, siitä päätyisi sosiaaliseksi hylkiöksi, McNamara sanoo.
Tutkijan mukaan Virossa on yhä joitakin jännitteitä Suomelta opitun täyden puolustuksen ja Natolta opitun kollektiivisen puolustuksen mallien välillä, mutta maa on onnistunut yhdistämään ne.
Sen sijaan etelänaapuri Latvian tilanne herättää enemmän epäilyksiä. Maa siirtyi vuonna 2007 täyteen ammattiarmeijaan, ja hallitus puolusti tätä linjaa myös Krimin niemimaan valtauksen jälkeen
vuonna 2017. Myös Liettua luopui asevelvollisuudestaan vuonna 2008, mutta palautti sen jälleen käyttöön vuonna 2015 Venäjän vallattua Krimin niemimaan.
– Baltian maat ovat tällä hetkellä sekalainen seurakunta. Lisäksi maiden välisessä yhteistyössä on ongelmia, se ei ole koskaan saanut tulta alleen. – – Ne ovat kuin kolme veljestä, jotka kilpailevat alituiseen ja ovat erimielisiä. Kukin pahastuu, jos joku toinen yrittää sanoa tälle, mitä tehdä, McNamara kertoo.
Tutkijan mukaan Viro on ollut halukkaampi yhteistyöhän esimerkiksi Suomen kuin etelänaapureidensa kanssa. Heikommin puolustetusta rajanaapuri Latviasta puhuttiin ennen Krimin kriisiä Viron mediassa jopa maan suurimpana sotilaallisena uhkana, joka oli kuin lukitsematon ovi Viron etelärajalla.
Sittemmin puhetavat ovat muuttuneet diplomaattisemmiksi, kun Venäjän uhka on kasvanut, kertoo McNamara.