Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

[Huhta]

Eikös näitä kontteja pinota rahtilaivoissa ja satamissa useita päällekkäin ja kaikissa täynnä rahtia? Pakko kai ne aika mainittavia kuormia on kantaa, kun pitää merenkäyntikin kestää? Ei ne nyt niin heiveröisiä ole, etteikö muutamaa metriä maata kantaisi päällänsä? Tai lastia hiekkaa, vaikka useampi kontti päällekkäinkin?
Katso liite: 61495

Kuten sanoin, lattia ja runko kestävät. Voimat ovat (enimmäkseen) niiden varassa ja ne ovat paksua tavaraa.



Kontit lepäävät toistensa päällä kulmista, eivät koko pinnalta. Kuten alapuolisesta voi havaita, katto on hieman kulmien konttilukkoja alempana. Samoin kyljet ovat runkoa sisempänä.



Sen sijaan seinät ja katto tehdään ohkaisiksi, koska niiden ei tarvitse kestää paljoakaan. Onneksi tehdäänkin. Kontit olisivat varsin kalliita ja painavia ihan tyhjinäkin, jos ne olisivat tasapaksusta metallilevystä hitsattuja kuutioita.

The thickness of the metal sides of a shipping container is 1.6 to 2 mm.

Why are the Walls of the Shipping Container Corrugated? | Live in a Container

We see wavy metal walls and roofs on industrial, agricultural, and homes all around the world. There are several good reasons why the metal walls…

liveinacontainer.com

Jenkkisurvivalistit ovat kokeilleet käytännössä, miten peruskontit kestävät hautaamista... ei hyvin. Toki kaikenlaisia vahvistuksia voi hitsailla, mutta se on sitten toinen asia samoin kuin muihin käyttötarkoituksiin kuin rahtikuljetuksiin tarkoitetut kontit.

Why you shouldn't bury shipping containers for bunkers

There's a lot more that you have to consider if you're thinking about burying a shipping container to be used as a bunker. They're not designed for that and you could end up being crushed if you don't know what you're doing.

graywolfsurvival.com

Epäilisin, että seinätkin saattavat näyttää repeilemisen merkkejä, jos kontin yrittää lapioida ääriään myöten täyteen hiekkaa.

 

[Huhta]

Juu, varmasti on PV miettinyt näitä asioita ja keskustellut muiden maiden kanssa myös. Tarkennuksena siellä taitaa olla CHU adapteri Sisun 8x8 autoissa, muualta puuttuu. PVn logistiikassa asuu parastieto eikö asiasta sovi keskustella. Täh? Minusta taasen PV:lla ei ole mikään logistiikan osan parasta tietoa: koukkulavat, vaijerilavat, merikontit, maataloustraktorit, kuorma-auto jne. Heillä on varmasti paras tieto näiden yhdistelmästä omaan toimintaan.

Kiitos hyvästä kommentista. Itse yritän tässä painottaa, otto puolen ja PVn oman kaluston/ ottokaluston ja ulkomaan tuonnin/viennin kalustoa ja näiden yhteensovittamista.
Erityisesti tilanteessa jossa PVn kalustoa tuhoutuu/ on vajaa käytöllä/PVn logistiikka kangertelee ja ottokaluston yhdistämistä PVn toimintaan. Erityisesti olen tuonut omaa mielipidettäni esiin (voi olla väärä). Olen painottanut Koukku(vaijeri myös)lavan rekisteriä mitä meillä ei ole suomessa sekä merikonttien (20") käyttöä PVn logistiikassa. Miksi 20 jalan konteista, koska niitä on suomen liikenteessä aika paljon, sekä niiden osuus ulkomaan kaupassa. Kyräkullille, näetkö sinä merinkontin toimittaminen ilman välilastauksia (aika monelle tavaralle sopivan kokoinen kuljetusyksikkö) olevan logistiikan kannalta hyvä.

Tuolla toissaalla olen yrittänyt keskustelua tästä. meillä on kohtuullinen logistiikka kuokku vaihtolavoille, mutta saman laitteen (perus)kontti adapteri puuttuu. Sillä saisi kontin tuotua lähemmäksi, ilman ylimääräisiä purku/lastaus operaatioita. 2. vielä tärkeämpi olisi Traficom pitämä rekisteri vaihtolavoista samaa mallia kuin venerekisteri.

Kyllä niitä kontinkäsittelylaitteita on. Löytyy myös valmistajan siviilituotevalikoimasta. Noita on Scania-alustalla ainakin, Sisusta en tiedä.

Hiab gains additional order for the Finnish Defence Forces' equipment renewal programme - Cargotec

Smarter cargo flow for a better everyday. With our business areas Hiab and MacGregor, we offer products, services and solutions that make global trade faster, smarter and more sustainable. Our vision is to become the global leader in sustainable cargo flow.

www.cargotec.com

Mitä taas tulee kontteihin, vaihtolavoihin ym., niin niitä kyllä riittää siviilissä. Yksinomaan kontinvalmistus on sellainen 10 miljardin bisnes maailmanlaajuisesti. Yksittäisen uuden kontin hinta on n. 5-10 k$ luokassa (20-40 ft), eli markkinoille voi laskea tulevan yli miljoona uutta konttia vuodessa. Plus tietysti ne lukemattomat, jotka ovat kierrossa jo valmiiksi niin kotimaassa kuin maailmalla. Ei meillä noista tule pula, ja jos tulee, niin markkinavoimat toimittavat ulkomailta lisää. Konttirekisterin ym. byrokratiaan kuluvat rahat mieluummin Javelinien ostoon!

 

[Huhta]

Vanhalle panssariautokalustolle en kyllä keksi muuta käyttöä kuin ambulanssi tai joku muu rahtaus, on kai kuitenkin maastokelpoinen ja sirpalesuojattu. Onko Saxon (ja varmaan myös Saracen) APC-luokan T-72... Kelvoton se on jos hajoilee eikä ole varaosia.

Nuo ei kyllä taida olla mitään lajoituskamaa, vaan nuo on ollut käytössä tuolla jo jo pitkään. Ukraina hankki nuo brittien ylijäämä varastosta jo ensimmäisen kahinan aikoihin, totesivat että ei pärjää maastossa BTR:lle, joten antoivat nuo UAV miehille ja selvästikin ambulansseiksi. Ottaen huomioon sen tilanteen missä Ukraina oli tuolloin, niin ihan varmasti saivat rahoilleen vastinetta, joskin soveltuvat vain tiettyihin tehtäviin. Hinnasta minulla on kaksi muistikuvaa, 10 000 puntaa ja 60 000 puntaa.

Ukraina osti briteiltä 75 Saxonia. "Käyttökelvoton kalusto on osoittautunut yllättävän käyttökelpoiseksi"

Linkki / defence24.com

38 donaa kappale ($)

Kuulostaa kalliilta. Mutta kyllähän nuo painosta (10.6 t) ja mitoista päätellen ovat ihan asiallisesti suojattuja, luultavasti paremmin kuin alkusarjojen Pasit. Ja jos siellä on käytössä kaiken maailman BRDM:t, niin kaipa nuo ne voittavat?

 

[SJ]

Kuulostaa kalliilta. Mutta kyllähän nuo painosta (10.6 t) ja mitoista päätellen ovat ihan asiallisesti suojattuja, luultavasti paremmin kuin alkusarjojen Pasit. Ja jos siellä on käytössä kaiken maailman BRDM:t, niin kaipa nuo ne voittavat?

Yksilön hinta on epäilemättä ollut halvempi, mutta noita on laitettu jonkinlaiseen kuntoon ennen toimitusta ja mahdollisesti varusteltu, niin kyllähän siihen on hintaa tullut. Ja toimitus ei varmaan ole halpaa sekään.

BRDM on varsin erikoistunut ajoneuvo ja ergonomia (siis se tiedustelurpartio jalkautuu luukuista jotka on tornin edessä) on varsin ihmeellinen. Itse ainakin löydän enemmän käyttöä ajoneuvosta jossa kulkee kokonainen ryhmä. Ja itseasiassa tuo Saxon näyttää siltä että siinä ukot kulkee suhteellisen mukavasti kun ajoneuvo näyttäisi olevan varsin korkea.

 

[Huhta]

Voipi olla että konteilla tulee maahan erittäin vähän tavaraa. Konttilaivat lopettaa selaamisen kun Itämeri on vaarallinen. Rahtiliikenne siirtyy kulkemaan Ruotsin kautta rekoilla ja roro-aluksilla Perämeren satamien välillä. Ahvenanmaan ja Perämeren suojaaminen on Suomelle elintärkeää.

Oleelliset kysymykset konttien kansainvälisessä liikenteessä ovat:
Kenen se kontti on? Vastaus: Laivavarustamon kontti .
Miten se menee Tornioon? Vastaus: Suuri määrä kontteja huoltovarmuuden takia ei mene mitenkään Tornioon. Laivaliikenne ei toimi Itämerellä ja Ruotsilla ei ole kapasiteettia sekä intressiä kuljettaa kontteja junalla tms Tornioon.

Se mitä tapahtuu on, että erilaiset rekkafirmat asettaa trailerinsa lastauksiin Eurooppalaisissa satamissa joissa konttien tavarat puretaan autoon. Sitten ne ajaa Ruotsin läpi ja käyttää kaikkia mahdollisia satamia heti Tukholmasta pohjoiseen, mihin Suomi on saanut neuvoteltua roro-laivat ajamaan. Varustamot ei anna omia konttejaan Euroopan pääsatamia edemmäksi. Yksikään merkittävä konttivarustamo ei ole suomalainen.
Ruotsikin repii pelihousut siitä rekkarallista minkä Suomen huoltovarmuus aiheuttaa, mutta joutuu nielemään kiukkunsa koska auttaa on pakko.
.

Mitenkä meinasit sen rekkarallin Suomesta ulkomaille toimivan, kotimaisessa omistuksessa olevilla pullakaapeillako? Niillä samoilla, jotka normaalisti hoitavat maan sisäistä liikennettä? (Unohdetaan toki se, paljonko niitä kotimaisia pullakaappeja näkyy Suomen maanteillä versus ulkomaisten huolintaliikkeiden kontit ja irtoperät... pahimmillaan ulkomaankilpisten autojen matkassa.)

Kyllä se tavara tulee ja lähtee maasta jatkossakin konttien ja irtoperien avulla. Suomi on maailman mittapuulla yksi kärpäsenpaska, mutta aika helvetin rikas sellainen. Kontteja, autoja, konttiruotoja ym. saa maailmalta rahalla ja huolitsijat hoitavat tasan tarkkaan parhaiten maksavat asiakkaat. Ellei sitten kuse omaa mainettaan Venäjän tavoin, niin ettei kukaan halua olla tekemisissä, mutta ainakaan Venäjän reaktiota ei huolitsijan tarvitse pelätä - esim. Marsk ajoi justiinsa alas Venäjän toimintonsa. Jos Sankkerit ja Waltterit alkavat pelätä konttien ja perävaunujen tuhoutumista, niin sitten lyödään välitystilille 100 milliä ja todetaan, että siitä maksetaan tarvittaessa korvauksia, mikäli jotakin hajoaa. No big deal.

Se mistä voi tulla pulaa on kuljettajat. Eihän homma toimi nykyäänkään kotimaisella työvoimalla ja halukkuus ajaa sotaakäyvään valtioon voi olla romanialaisella, puolalaisella jne. työvoimalla melko alhainen. Mutta toisaalta hätä yleensä keksii keinot ja kortillisia kuljettajia löytyy Suomestakin jokunen. Lisäksi Suomen poliisilla voi muutenkin olla hieman korkeamman prioriteetin hommia hoidettavana kuin ajoaikojen, pätevyyksien ja ylikuormien kyttääminen... (Okei, tämä on tietysti toiveajattelua - on paljon turvallisempaa sakottaa sunnuntairekkapenoja kuin jahdata vihollisen erikoisjoukkoja ja vakoojia.)

 

[Ylimatruusi]

Kyllä niitä kontinkäsittelylaitteita on. Löytyy myös valmistajan siviilituotevalikoimasta. Noita on Scania-alustalla ainakin, Sisusta en tiedä.

Hiab gains additional order for the Finnish Defence Forces' equipment renewal programme - Cargotec

Smarter cargo flow for a better everyday. With our business areas Hiab and MacGregor, we offer products, services and solutions that make global trade faster, smarter and more sustainable. Our vision is to become the global leader in sustainable cargo flow.

www.cargotec.com

Mitä taas tulee kontteihin, vaihtolavoihin ym., niin niitä kyllä riittää siviilissä. Yksinomaan kontinvalmistus on sellainen 10 miljardin bisnes maailmanlaajuisesti. Yksittäisen uuden kontin hinta on n. 5-10 k$ luokassa (20-40 ft), eli markkinoille voi laskea tulevan yli miljoona uutta konttia vuodessa. Plus tietysti ne lukemattomat, jotka ovat kierrossa jo valmiiksi niin kotimaassa kuin maailmalla. Ei meillä noista tule pula, ja jos tulee, niin markkinavoimat toimittavat ulkomailta lisää. Konttirekisterin ym. byrokratiaan kuluvat rahat mieluummin Javelinien ostoon!

Tuolla Hiab 188 nosturilla nostaa juuri tyhjän kontin (4 metriin- 3850 kg). Sillä ei käsitellä tai nosteta lastissa olevaa konttia kyytin.
Konteissa on tietty rekisteri meriliikenteessä käytettävissä konteissa. Rekisteriä ei ole koukku vaihtolavoilla näin kriisin aikana tuhoutumis vauhti voi yllättää uusien valmistuksen.
Kontin käsittely mahdollisimman lähelle käyttäjää hyvinkin rajallinen ilman adapteria koukkulaitteisiin. Voin(toivon) olla väärässä, että PV:ssa on kuljetuskalustolla niin suuri reservi kriisiajan toimintaan ,ettei tuhoutuneiden tilalle / täyden LKPn tarpeisiin tarvita siviilipuolen koukkulavoja/ kontteja.

Kontti kyllä kestää seinistä aikapaljon (60%) kantavuudestaan). Kontin katto pitää kyllä tueta erikseen.

 

[Huhta]

Tuolla Hiab 188 nosturilla nostaa juuri tyhjän kontin (4 metriin- 3850 kg). Sillä ei käsitellä tai nosteta lastissa olevaa konttia kyytin.
Konteissa on tietty rekisteri meriliikenteessä käytettävissä konteissa. Rekisteriä ei ole koukku vaihtolavoilla näin kriisin aikana tuhoutumis vauhti voi yllättää uusien valmistuksen.
Kontin käsittely mahdollisimman lähelle käyttäjää hyvinkin rajallinen ilman adapteria koukkulaitteisiin. Voin(toivon) olla väärässä, että PV:ssa on kuljetuskalustolla niin suuri reservi kriisiajan toimintaan ,ettei tuhoutuneiden tilalle / täyden LKPn tarpeisiin tarvita siviilipuolen koukkulavoja/ kontteja.

Kontti kyllä kestää seinistä aikapaljon (60%) kantavuudestaan). Kontin katto pitää kyllä tueta erikseen.

Siinä tiedotteessa oli muutakin, kun lukee ensimmäistä kappaletta pidemmälle...

The original order in 2014 comprised 172 MULTILIFT XR2IZ hooklifts, 13 HIAB X188 cranes and 16 MULTILIFT CHU container handling units.

Tuskin voi olla kyseessä mitään muuta kuin tämä:

Mitä lavoihin ja niiden tuhoutumisiin tulee, niin:

A) lavoja löytyy helkkarin monelta firmalta (jätehuolto-, maanrakennus-, kuljetusyritykset jne.) ja myös pihojenperiltä
B) suunnilleen mikä hyvänsä metallipaja pystyy valmistamaan lavan ja luultavasti moni autotallihitsarikin, jos joku toimittaa piirustukset ja materiaalit
C) lavat ovat niitä liikutteleviin autoihin verrattuna ydinpomminkestäviä (pari sirpaletta hydrauliikkaan/moottoriin/renkaisiin pysäyttää auton, vrt. lava ei ole moksiskaan, jos se ei oikeasti hajoa kappaleiksi jostakin 152 mm täysosumasta)

 

[Huhta]

Yksilön hinta on epäilemättä ollut halvempi, mutta noita on laitettu jonkinlaiseen kuntoon ennen toimitusta ja mahdollisesti varusteltu, niin kyllähän siihen on hintaa tullut. Ja toimitus ei varmaan ole halpaa sekään.

BRDM on varsin erikoistunut ajoneuvo ja ergonomia (siis se tiedustelurpartio jalkautuu luukuista jotka on tornin edessä) on varsin ihmeellinen. Itse ainakin löydän enemmän käyttöä ajoneuvosta jossa kulkee kokonainen ryhmä. Ja itseasiassa tuo Saxon näyttää siltä että siinä ukot kulkee suhteellisen mukavasti kun ajoneuvo näyttäisi olevan varsin korkea.

Joskus mietin, että josko Sprinterin panssaroisi, mikäli haetaan lähinnä sirpalesuojaa ja ehkä suojaa konetuliaseilta. Mutta kyllähän siinä maastokelpoisuus kärsii ja voi olla, että suojaus olisi halvempi toteuttaa pikemmin kuorma-auton kuin pakettiauton alustalle (ei tarvita kevyitä ja kalliita erikoismateriaaleja, vaan halpa teräs riittää). Samalla saadaan sitten helposti myös enemmän maastokelpoisuutta ja miinasuojaakin, kun ei olla niin lähellä maata.

 

[Huhta]

@SJ

Vielä BRDM:stä:

Olisiko niin, että se on tarkoitettu mekanisoidun joukon aggressiiviseen tiedusteluun eikä mihinkään tossutteluun? Ajoneuvohan on aseistettu melko järeästi ja toisaalta on turha tapattaa paljon ukkoja ajamalla kokonainen ryhmä surman suuhun.

 

[Ylimatruusi]

Siinä tiedotteessa oli muutakin, kun lukee ensimmäistä kappaletta pidemmälle...



Tuskin voi olla kyseessä mitään muuta kuin tämä:

Mitä lavoihin ja niiden tuhoutumisiin tulee, niin:

A) lavoja löytyy helkkarin monelta firmalta (jätehuolto-, maanrakennus-, kuljetusyritykset jne.) ja myös pihojenperiltä
B) suunnilleen mikä hyvänsä metallipaja pystyy valmistamaan lavan ja luultavasti moni autotallihitsarikin, jos joku toimittaa piirustukset ja materiaalit
C) lavat ovat niitä liikutteleviin autoihin verrattuna ydinpomminkestäviä (pari sirpaletta hydrauliikkaan/moottoriin/renkaisiin pysäyttää auton, vrt. lava ei ole moksiskaan, jos se ei oikeasti hajoa kappaleiksi jostakin 152 mm täysosumasta)

Sori Huhta, en lukenut loppuun.
A) Olen samaa mieltä, kyllä löytyy, mutta parempi olisi rekisteri. Vaikka PVn käyttöön ottamien lavojen tilalle löytyisi käyttäjälle joku lava.
B) olen sama mieltä noista koukkulavoista
C) hyvä pointti.

 

[Kiusankpl]

Mitenköhän olisi käynyt, jos irakilaisilla olisi ollut PST-aseita? Enkä tarkoita jotakin joukkueen sinkopartiota... Jos sitä lanattavaa hautaa on vaikkapa kilometri, yksi mies kolmea metriä kohden ja jokaisella kessi mukana, niin en haluaisi olla puskutraktorin puikoissa.

Ei haittaa, näillä toimitaan.

IDF Caterpillar D9 - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Huhta]

Ei haittaa, näillä toimitaan.

Katso liite: 61505

IDF Caterpillar D9 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Grilli on väärin asennettu (kylkeen), joten tarjotaan sitten NLAW:ia.

 

[Rauhantekijä]

Mitenkä meinasit sen rekkarallin Suomesta ulkomaille toimivan, kotimaisessa omistuksessa olevilla pullakaapeillako?

Pulla-autot ei kuulu kansainvälisten kuljetusten keskusteluun. Normaalit trailerit on sen 13,6 metriä pitkiä, ne liikkuu jo nyt irtonaisina ja niitä on suomalaisessa rekisterissäkin. Niitä käytetään, niin pitkään kuin mahdollista ja vesi ylitetään sellaisilla ro-ro aluksilla mihin trailereita saadaan kyytiin.

Kyllä se tavara tulee ja lähtee maasta jatkossakin konttien ja irtoperien avulla.

Irtoperien kanssa kyllä, kriisitilanteessa tulee ottaa huomioon että varustamot omistavat kontit ja niiden kanssa kuljettaminen ei ole ollenkaan varmaa. Etenkin jos konttilaivojen liikkuminen Itämerellä loppuu, niin se oli siinä. Viittaan edellä kirjoittamaani ro-ro alusten käyttöön, ne eivät ole konttialuksia.

Jos Sankkerit ja Waltterit alkavat pelätä konttien ja perävaunujen tuhoutumista, niin sitten .....

DB Schenker, Walter, Dachser, DHL, DSV, Ahola jne ... ne jotka operoivat nykyäänkin omalla kalustollaan voivat asettaa sen edelleen Suomen liikenteeseen. Osa heidän kalustostaan on jo Suomen rekisterissä. Kontteja joita kuljettavat (välittävät) ovat sen sijaan yleensä varustamojen omistuksessa ja tältä osin viittaan aikaisemmin kirjoittamaani.

Se mistä voi tulla pulaa on kuljettajat. Eihän homma toimi nykyäänkään kotimaisella työvoimalla ja halukkuus ajaa sotaakäyvään valtioon voi olla romanialaisella, puolalaisella jne. työvoimalla melko alhainen.

Kuljetusalan kuljettajapula on uutisten ja mediassa käsitellyn mukaan ollut esillä jo pari vuotta koko Euroopan mittakaavassa. Olemme siis jo samalla hieman harjoittelemassa sitä kuljettajapulaa nyt tällä hetkellä.

.

 

[John Hilly]

Tuhottujen venäläisten Suhoi 34 -koneiden ohjaamoista on löytynyt teipillä kiinnitettyjä gps-laitteita ja ajoneuvoista 1980-luvun paperikarttoja

Tilannekuvan luomisen merkitys korostuu sodassa, eikä Ukraina ole tästä poikkeus.

www.tekniikkatalous.fi

 

[Rannari]

Yksilön hinta on epäilemättä ollut halvempi, mutta noita on laitettu jonkinlaiseen kuntoon ennen toimitusta ja mahdollisesti varusteltu, niin kyllähän siihen on hintaa tullut. Ja toimitus ei varmaan ole halpaa sekään.

BRDM on varsin erikoistunut ajoneuvo ja ergonomia (siis se tiedustelurpartio jalkautuu luukuista jotka on tornin edessä) on varsin ihmeellinen. Itse ainakin löydän enemmän käyttöä ajoneuvosta jossa kulkee kokonainen ryhmä. Ja itseasiassa tuo Saxon näyttää siltä että siinä ukot kulkee suhteellisen mukavasti kun ajoneuvo näyttäisi olevan varsin korkea.

On siitä tilavampikin evoluutioversio olemassa.

http://www.army-guide.com/images/uba_001.jpg

 

[ctg]

Oryx. Ryssitty ylitys. Joen rannat on vaarallisia paikkoja kokoontua.

 

[hillhead]

Tuhottujen venäläisten Suhoi 34 -koneiden ohjaamoista on löytynyt teipillä kiinnitettyjä gps-laitteita ja ajoneuvoista 1980-luvun paperikarttoja

Tilannekuvan luomisen merkitys korostuu sodassa, eikä Ukraina ole tästä poikkeus.

www.tekniikkatalous.fi

Aivan käsittämätöntä töhöilyä.

 

[Ylimatruusi]

Pulla-autot ei kuulu kansainvälisten kuljetusten keskusteluun. Normaalit trailerit on sen 13,6 metriä pitkiä, ne liikkuu jo nyt irtonaisina ja niitä on suomalaisessa rekisterissäkin. Niitä käytetään, niin pitkään kuin mahdollista ja vesi ylitetään sellaisilla ro-ro aluksilla mihin trailereita saadaan kyytiin.


Irtoperien kanssa kyllä, kriisitilanteessa tulee ottaa huomioon että varustamot omistavat kontit ja niiden kanssa kuljettaminen ei ole ollenkaan varmaa. Etenkin jos konttilaivojen liikkuminen Itämerellä loppuu, niin se oli siinä. Viittaan edellä kirjoittamaani ro-ro alusten käyttöön, ne eivät ole konttialuksia.


DB Schenker, Walter, Dachser, DHL, DSV, Ahola jne ... ne jotka operoivat nykyäänkin omalla kalustollaan voivat asettaa sen edelleen Suomen liikenteeseen. Osa heidän kalustostaan on jo Suomen rekisterissä. Kontteja joita kuljettavat (välittävät) ovat sen sijaan yleensä varustamojen omistuksessa ja tältä osin viittaan aikaisemmin kirjoittamaani.


Kuljetusalan kuljettajapula on uutisten ja mediassa käsitellyn mukaan ollut esillä jo pari vuotta koko Euroopan mittakaavassa. Olemme siis jo samalla hieman harjoittelemassa sitä kuljettajapulaa nyt tällä hetkellä.

.

Konetta on kyllä,aikapaljon myös liisareiden omistuksessa, joko omissa väreissä tai varustamon.

 

[Ylimatruusi]

Kontteja omistaa myös liisarit omalla tai varustamon väreissä.

 

[J0h1F]

Laitan tämän opetuksiin, lahjoituaseita

375 CT on Desert Techin oma patruuna. Jenkkilässä 10 patruunan laatikko maksaa noin 171+ taalaa ja niitä on hyvin vähän, pienen tuotannon vuoksi. Sotarintamalla, Ukrainassa, erikoiskalibeeria voi olla hiukka vaikea metsästää.

Kyllä .375 CheyTac on muillakin valmistajilla käytössä, Desert Tech on vain suurin. Sehän pohjautuu .408 CheyTaciin, joka oli kyseisennimisen firman kehittämä.
Noilta tosin meni CIP-standardisointi 2020 jostain syystä, joten Euroopassa saatavuus on ollut huonoa.

Ja jos niitä aseita löytyykin oikein vanhan liiton tapaan säilöttynä niin puuhaa piisaa käyttökuntoon saattamisessa:

https://www.originalcosmoline.com/s...ove-cosmoline-from-military-surplus-firearms/

Etenkin, kun itäblokissa ja Kiinassa on ollut tapana käyttää säilöntäkosmoliinissa arsenikkia. Sen peseminen pois ilman varikkotason laitteistoa ei ole terveellistä.