Ulkoministeriön Nato-selvitys

Minuteman

Eversti
Ulkoministeriö julkistaa Nato-selvityksen torstaina – se on samalla Venäjä-analyysi
Raportti arvioi HS:n tietojen mukaan myös laajasti Suomen riippuvuutta Ruotsin Nato-ratkaisuista.
Kotimaa 23.4.2016 2:00 Päivitetty: 23.4.2016 12:32

Helsingin Sanomat

Suomen Nato-keskustelu saa uusia eväitä ensi viikolla, kun ulkoministeriön asiantuntijaryhmä julkistaa Nato-selvityksensä.

Englanninkielinen versio selvityksestä jaettiin valikoidun joukon sähköposteihin jo torstaina. Ulkoministeriön on määrä julkistaa noin puolen sadan sivun mittainen raportti ensi torstaina.
 
Pahoin pelkään että on jo ennalta päätetty tulokseksi että tämä nykyinen tie on ainoa oikea ettei vain Venäjää ärsytetä (olemme käsittääkseni suvereeni valtio joka tekee omat päätöksensä eikä sen naapuri) ja NATO-jäsenyydelle on keksitty tuhat ja yksi olematonta estettä joihin vasemmistomme voi tarttua ja venäläistrollit vinkua palstoilla. Toivon olevani väärässä tämän suhteen.
 
Pahoin pelkään että on jo ennalta päätetty tulokseksi että tämä nykyinen tie on ainoa oikea ettei vain Venäjää ärsytetä (olemme käsittääkseni suvereeni valtio joka tekee omat päätöksensä eikä sen naapuri) ja NATO-jäsenyydelle on keksitty tuhat ja yksi olematonta estettä joihin vasemmistomme voi tarttua ja venäläistrollit vinkua palstoilla. Toivon olevani väärässä tämän suhteen.
Veikkaan samaa varsinkin nyt kun tietoon tuli, että raportissa ei juuri puida "sotilasteknisiä" asioita, mutta keskitytään poliittisten vaikutusten lisäksi vaikutuksiin ulkomaankaupassa. Tosiasiahan on, että Venäjän-elintarvikevienti on Kepulle erittäin tärkeää ja me elämme Kepu-landiassa tällä hetkellä. Tällaiset raportit nimellisestä riippumattomuudestaan ja objektiivisuudestaan huolimatta ovat aina poliittisia pamfletteja, joita vallassa olijat tilaavat poliittisiksi selkänojikseen. Luulen, että raportin yksi tärkeä johtopäätös on, että Suomen tulee huorata liittoutumattomuudellaan, jotta hyvin kalliin maatalouden ylijäämävoivuoret voidaan jälleen dumpata Venäjälle.
 
En usko NATO jäsenyyteen. Jos sitä ei tällä hallituskokoonpanolla saada päätettyä, niin ei todellakaan demarien vetämänä tulevaisuudessa. Myöskään kansan isä ei ole innokas asian suhteen. Hyvä näin, säilyy naapurisopu eikä maatamme kohtaan toteuteta simuloitua ydinasehyökkäyksiä saati jouduta kuluttamaan kalliita lentotunteja tunnistuslentoihin.
 
Kohtahan tuo selviää :)

Itse heräsin pohtimaan, olisiko tässä yhteydessä hyvä kohta ja lähestymistapa maalailla "punaisia viivoja" turvallisuuspoliittiseen maastoon, viestinä että näistä jos yli mennään niin NATO-hakemusta lähdetään edistämään.

Esim seuraava eurooppalaiseen valtioon kohdistuva toiminta / alueen valtaus olisi sellainen. Se laittaisi pienen lisäpohdinnan Kremlinkin suuntaan, että jos teemme näin niin veli suomalainen lähtee NATO:oon. Tietyllä tapaa tämä olisi turvallisuuspoliittista tilannetta vakauttava asia, eikös tätä näin tätä NATO-optiota perustella että sen pelkkä olemassa olo on pelote sinällään. Näillä uusilla rajauksilla saisi lisää konkretiaa asiaan.
 
Kohtahan tuo selviää :)

Itse heräsin pohtimaan, olisiko tässä yhteydessä hyvä kohta ja lähestymistapa maalailla "punaisia viivoja" turvallisuuspoliittiseen maastoon, viestinä että näistä jos yli mennään niin NATO-hakemusta lähdetään edistämään.

Esim seuraava eurooppalaiseen valtioon kohdistuva toiminta / alueen valtaus olisi sellainen. Se laittaisi pienen lisäpohdinnan Kremlinkin suuntaan, että jos teemme näin niin veli suomalainen lähtee NATO:oon. Tietyllä tapaa tämä olisi turvallisuuspoliittista tilannetta vakauttava asia, eikös tätä näin tätä NATO-optiota perustella että sen pelkkä olemassa olo on pelote sinällään. Näillä uusilla rajauksilla saisi lisää konkretiaa asiaan.

Vahvennan. Vahvalla oletuksella veikkaan, että tämä piirustus on tehty jo aikapäiviä. Venäläinen retoriikka on keskittynyt kahden päivän ajan nimenomaan Ruotsin suuntaan. Taitaa Kreml tietää jo melko tarkkaan nyt julkaistavan tuotoksen sisällön. Suomen ulkopoliittinen johto paaluttaa tänään jotain, siitä tulee huoneenkirja, Venäjä tuskin on jätetty kuunteluoppilaan rooliin odottamaan mitä tuleman pitää. Ylläripylläreitä tuskin on kehitelty.
 
Venäjällä ei pidetä todennäköisenä, että Suomi lähtee yksin hakemaan jäsenyttä. Ruotsin hakiessa Suomenkin on vähän pakko. Suomen uhkailemisella Venäjä ei saavuta mitään.
 
Venäjällä ei pidetä todennäköisenä, että Suomi lähtee yksin hakemaan jäsenyttä. Ruotsin hakiessa Suomenkin on vähän pakko.
No näinhän se näköjään tuossa tiedotustilaisuudessakin tuli ilmi. Selvityksessä oli tiedotustilaisuuden perusteella keskeisimpänä kohtana se, että Suomen ja Ruotsin päätyminen eri ratkaisuihin olisi Suomelle seurausten kannalta vaikein vaihtoehto, etenkin silloin, jos Suomi jäisi Naton ulkopuolelle.
 
Ruotsilla on siis avaimet päättää puolustusratkaisustamme.

No, parempi sekin kuin YYA-aika ja Tehtaankadun veto-oikeus.

Positiivista, että sanotaan suoraan sekin, että Ruotsin NATO-jäsenyys tekisi liittoumattoman Suomen aseman todella hankalaksi. Näinhän se tietysti on ja objektiivisesti asiaa katsoville ollut täysin selvää tähänkin asti. Kremlologian taitajat toki esittävät asian niin, ettei Suomella ja Ruotsilla ole mitään kohtalon yhteyttä - ja kuka "puolueetonta" Suomea edes uhkaisi?
 
Venäjä-selvitys... :p

Nato-selvitys listaa Venäjän reaktiot – ”Vihamielisiä vastatoimia”
Kotimaa Julkaistu 29.04.2016 15:30

20

”Venäjä alkaisi hyvinkin häijyksi”

Uutisklipit

3 min 6 s


Neljän turvallisuuspolitiikan huippuasiantuntijan selvitys kuvaa sangen suorasukaisesti, millaisia reaktioita Venäjältä olisi odotettavissa, mikäli Suomi päättäisi liittyä Natoon.

Selvityksen mukaan Venäjä kohdistaisi Suomeen kovaa painostusta. Naton aiempien laajentumiskierrosten perusteella ”Venäjän poliittiset ja taloudelliset reaktiot olisivat voimakkaita, jopa tylyjä, etenkin siirtymävaiheessa”.

Juuri siirtymävaiheessa, eli silloin kun jäsenyyttä on päätetty hakea mutta se ei ole vielä voimassa, Venäjän vastatoimet olisivat selvityksen mukaan ”vihamielisimmillään”.

Selvityksessä annetaan konkreettisia esimerkkejä:

– ”Henkilökohtainen” reaktio samaan tapaan kuin viime vuoden lopulla, kun Turkin ilmavoimat ampui alas Turkin puolelle Syyriasta lentäneen venäläisen hävittäjän. Venäjän presidentti Putin ja Turkin presidentti Erdogan syyttelivät tuolloin toisiaan kovasanaisesti.

– Turvapaikanhakijoiden käyttäminen ns. pakolaisaseena. Selvityksessä muistutetaan viime vuoden lopun tilanteesta Suomen pohjoisella rajalla, jonne Venäjä alkoi päästää viisumittomia turvapaikanhakijoita. Tämä tapahtui täysin odottamatta, ilman, että Suomi oli provosoinut mitenkään.

– Venäjä saattaisi lisätä painetta Baltian vastaisilla rajoillaan, mikä heijastuisi myös Suomeen.

– Suomen venäläisperäisen väestön poliittinen aktivoiminen eli lietsominen propagandan keinoin Suomea ja suomalaisia vastaan.

– Kauppa todennäköisesti kärsisi huomattavasti.

Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa Nato-selvitys jättää eräitä merkityksellisiä asioita myös mainitsematta. Miten Nato-jäsenyys vaikuttaisi suomalaisten suuryritysten, esimerkiksi Fortumin, Venäjän-liiketoimiin? Entä mitä tapahtuisi Fennovoiman ydinvoimalahankkeelle Pyhäjoella? Voimalan osaomistajahan on 34 prosentin osuudella venäläinen Rosatom.


Kaiken kaikkiaan Venäjän reaktion ennakoimista pidetään vaikeana. ”Vaikkei se turvautuisi varsinaiseen voimankäyttöön, on vaikea ennustaa, millaisiin vastatoimiin Venäjä ryhtyisi”, selvityksessä sanotaan.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...jan-reaktiot-vihamielisia-vastatoimia/5868078

Toimituspäällikön kommentti: Nato-selvitys on myös Venäjä-selvitys
Kotimaa Julkaistu 29.04.2016 16:04

1

”Venäjä alkaisi hyvinkin häijyksi”

Uutisklipit

3 min 6 s


Rohkaisen jokaista turvallisuuspolitiikasta kiinnostunutta suomalaista lukemaan neljän huippuasiantuntijan Nato-selvityksen hetimiten. Annan lukusuosituksen myös niille, jotka eivät turvallisuuspolitiikasta niin perusta.

”Arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista” on nimittäin paljon enemmän kuin Nato-selvitys. Se avaa koko Suomen sodanjälkeisen turvallisuuspolitiikan jatkumon kaiken kansan ymmärrettävässä muodossa. Se selittää, miten Suomen jäsenyys olisi kytköksissä ennen muuta Ruotsiin mutta myös muihin Suomen läntisiin naapurimaihin.

Se kertoo, millainen yhteisö Nato on ja millaisia valintoja jäsen voi liittokunnan sisällä tehdä. Yksi esimerkki: Norja ei suostu rauhan aikana ottamaan ulkomaisia joukkoja tai ydinaseita alueelleen.

Kaiken lisäksi selvitys on kirjoitettu selkokielellä, vaikeitakaan asioita kaihtamatta. Se ei ole ollut arkipäivää suomalaisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa, jota ovat näihin päiviin hallinneet liturgiat höystettynä vanhalla kunnon ryssänpelolla.

Mikä tärkeintä, selvitys antaa realistisen vastauksen perimmäiseen kysymykseen: miten Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaisi Venäjä-suhteisiin?

Selvityksen tietty vinkeys on siinä, että sekä Nato-jäsenyyden vastustajat että kannattajat voivat saada siitä argumentteja näkemystensä tueksi. Ja mikä paradoksaalista, kummankin leirin perusargumentti on todennäköisesti sama: Venäjä.

Pelkistäen: Suomen ei pitäisi liittyä Natoon, koska se vaarantaa Venäjä-suhteen. Suomen pitäisi liittyä Natoon, koska Venäjä on niin vaarallinen.

Toki selvityksessä mainitaan myös kolmas vaihtoehto, siis se, jota Suomi nykyisin noudattaa. Suomi on Naton rauhankumppani, joka ”ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä”, niin kuin asia Sipilän hallitusohjelmassa on ilmaistu.

Tämä on yksi tapa Suomelle selviytyä Venäjän naapurina - ”hallita pysyvää geopoliittista dilemmaansa”.

Venäjän todennäköisistä reaktioista Suomen Nato-jäsenhakemukseen maalataan selvityksessä hyytävä kuva: poliittista ja taloudellista painostusta, Suomessa asuvan venäläisperäisen väestön lietsomista suomalaisia vastaan, jännityksen kiristämistä Baltiassa.

Toisaalta Suomi on saanut maistiaisia tällaisesta ilman Nato-jäsenyyttäkin. Vai mitä pitäisi ajatella ns. lapsiasiamiehen Suomen-visiiteistä muutama vuosi sitten? Tai siirtolaisaseen kokeilusta Suomea vastaan pohjoisilla raja-asemilla sydäntalvella?

Miksi Nato-selvityksen lukeminen on niin tärkeää?

Siksi, että Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä edeltäisi todennäköisesti kansanäänestys. Jos näin kävisi, yhdenkään äänioikeutetun ei pitäisi mennä vaaliuurnille mutumeiningillä.

Kansallinen turvallisuus on gigaluokan asia, tiukan paikan tullen paljon isompi kuin turvapaikanhakijatulva, sote, yhteiskuntasopimus, Panama-paperit, Talvivaara, kestävyysvaje tai mikään muukaan viime aikojen poliittinen puheenaihe.

Äänestyskopissa kansalainen tekee lopullisen valintansa tunteella, mutta juuri tässä asiassa tunteen tueksi kannattaa hankkia järkiperusteita.


Niitä Nato-selvityksessä on tarjolla roppakaupalla. Suuntaan ja toiseen.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...nato-selvitys-on-myos-venaja-selvitys/5868308

Nato-selvitys otti yhden selvän kannan: Ei sotilasliittoon ilman Ruotsia
Kotimaa Julkaistu 29.04.2016 15:30

4





Nelihenkinen Nato-arviointityöryhmä ei anna Suomen poliittisille päättäjille sen paremmin kuin tavallisille kansalaisillekaan suositusta siitä, pitäisikö Suomen liittyä Naton jäseneksi vai ei.

– Tehtävänämme oli laatia arvio mahdollisen jäsenyyden vaikutuksista mahdollisimman kliinisesti, kirjoittavat Mats Bergqvist, Francois Heisbourg, René Nyberg ja Teija Tiilikainen perjantaina julkistetun selvityksen esipuheessa.

Yhtäältä Naton jäsenyys antaisi Suomelle sotilasliiton turvatakuut ja toimisi pelotteena Venäjää vastaan. Toisaalta jäsenyys johtaisi ”todennäköisesti määrittelemättömäksi ajaksi vakavaan kriisiin Venäjän kanssa”.




”Venäjä alkaisi hyvinkin häijyksi”

Uutisklipit

3 min 6 s

Venäjä vastaisi ankaralla painostuksella
Vastakkainasettelu Venäjän kanssa kovenisi, mutta kirjoittajat tulkitsevat, ettei tästä välttämättä seuraisi avointa konfliktia, ”koska Venäjä on tietoinen siitä, että mikä rikkomus tahansa vetäisi koko liittokunnan mukaansa”.

66-sivuisessa selvityksessä puntaroidaan varsin seikkaperäisesti sitä, mikä merkitys olisi sillä, hakeeko Suomi jäsenyyttä yksin vai Ruotsin kanssa.

– Saimme keskusteluissamme jatkuvaa vahvistusta väittämälle, että mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset olisivat Suomen kannalta huomattavasti suotuisammat kuin jos Suomi liittyisi yksin, selvityksessä sanotaan.

Suomen kannalta erityisen hankala olisi tilanne, jossa Ruotsi päättää liittyä mutta Suomi ei. Tällöin Suomi jäisi ”strategisesti suojattomaan asemaan” Venäjän naapuriksi mutta muissa ilmansuunnissa Nato-maiden ympäröimäksi.

Suunnilleen yhtä huono vaihtoehto olisi se, että Suomi hakeutuisi Natoon, mutta Ruotsi jäisi ulkopuolelle.

Suomi ”toimisi tällöin yksin Naton strategisena etuvartioasemana, ja ainoa maayhteys sen ja liittokunnan välillä kulkisi kaukana pohjoisessa sijaitsevan laajalti asumattoman, vuoristoisen ja vaikeakulkuisen Norjan raja-alueen kautta”.

Selvityksessä korostetaan, kuinka perustavaa laatua oleva muutos Suomen ja Ruotsin samanaikainen liittyminen olisi koko Pohjois-Euroopan geopoliittisella tilanteelle.

– Nämä olisivat kauaskantoisia päätöksiä, jotka muuttavat maiden asemaa poliittisina ja strategisina toimijoina, selvityksessä todetaan.

Venäjä vastaisi ainakin alkuvaiheessa ankaralla poliittisella ja taloudellisella painostuksella.


Mutta myös Naton sisällä muutos olisi iso. Asiantuntijoiden päätelmä on kuitenkin, ettei Naton sisällä syntyisi juurikaan vastustusta Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle, vaikkakaan kaikki maat eivät ehkä pitäisi sitä toivottavana.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...nnan-ei-sotilasliittoon-ilman-ruotsia/5867850
 
Tässä kaivattu selvitys kokonaisuudessaan. Yllättävän suorapuheista tekstiä.
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=345679
Kuten itse tilaisuudessa useampaan kertaan todettiin; analyysin tekijät eivät esitä mitään, eivätkä polemisoi, he ovat analysoineet tilanteen oman osaamisensa ja saamiensa tietojen perusteella. Aika selvää tekstiä ottaen huomioon, ettei asialla ollut varsinaisia Nato-faneja. Polemisointi ja tulkinnat ovat seuraavana vuorossa ja varsinainen poliittinen tulkinta seuraa hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa.

Mielenkiintoinen lukuhetki on kuitenkin edessä!
 
Löydättekö tekstistä mitään kovin suurta ja merkittävää, jota emme olisi jo palstalla käsitelleet?
Näppituntumalta, ei suoranaista uutta, mutta muu olisikin ollut erikoista! Kyseiset herrat eivät kuitenkaan ole Nato-faneja, joten uutta on lähinnä erittäin pragmaattinen suhtautuminen asiaan. Jos Ruotsi menee Natoon, Suomen jääminen ulkopuolelle olisi todella vaarallinen liike (ja päinvastoin). Tämä helpottaa poliitikkojemme tuskaa. Olemme samassa veneessä Ruotsin kanssa ja yhdessä niin vahvoja, että voimme tarvittaessa uhmata Venäjän raivoa, tai sitten yhdessä muodostaa "tekoliittoutumattoman" blokin. Todellisuus alkaa kuitenkin olla aivan muuta.
 
Löydättekö tekstistä mitään kovin suurta ja merkittävää, jota emme olisi jo palstalla käsitelleet?

Luin selvityksen kertaalleen läpi. Selvitys antaa hyvin asiallisen, perusteellisen ja objektiivisen kuvan työryhmän työstä. Selvityksen julkistamisen yhteydessähän kerrottiin, että selvitys on suunnattu sekä kotimaiseen että kansainväliseen käyttöön. Tämä näyttää olleen tekijöilläkin mielessä: asiat taustoitetaan selkeästi, ja taustaselvityksestä edetään loogisesti nykytilanteeseen sekä siihen liittyviin huomioihin.

+++

Ensimmäinen keskeinen ja perustavaa laatua oleva huomioni on tämä:

Luku IV; NATO:n täysjäsenyys, kappale 1: Miten edetään nykytilanteesta jäsenyyteen, sivut 39-40:

Lainaan koko kappaleen:

1. Miten edetään nykytilanteesta jäsenyyteen

Ennen kuin siirrymme käsittelemään näitä vaikutuksia yksityiskohtaises- ti, on huomioitava, että myös mahdollisen liittymisen nopeudella saattaa olla omia vaikutuksiaan. Jäsenyysprosessit voivat pitkittyä jossain määrin riippuen liittyvän maan poliittisen päätöksenteon tilasta sekä siitä, kuin- ka toivottava kyseisen maan täysjäsenyys on olemassa olevien Nato-mai- den mielestä tai kuinka valmis sen katsotaan olevan täysjäsenyyteen. Entis- ten kommunististen maiden jäsenyys toteutui suhteellisen hitaasti kahdesta syystä: siihen aikaan suosittiin maiden liittymistä ryhminä (TŠekin tasavalta, Unkari ja Puola vuonna 1999 ja sen jälkeen vuoden 2004 ”suuri pamaus”, jolloin Natoon liittyi seitsemän uutta jäsenmaata, Baltian maat mukaan lukien) ja näiden aiemmin Varsovan liittoon kuuluneiden maiden muutta- misessa Nato-yhteensopiviksi oli omat luontaiset vaikeutensa. Mutta aika ei ollut oleellinen tekijä tuon strategisesti suotuisan ajanjakson aikana. Enti- set kommunistimaat, kuten Albania, Kroatia tai viimeisimpänä Montene- gro, eivät myöskään käy malleiksi Suomelle mitä Nato-standardien täyttä- miseen tulee.

ARVIO SUOMEN MAHDOLLISEN NATO-JÄSENYYDEN VAIKUTUKSISTA

Ehkä lähimpänä Suomen ja Ruotsin tilanteeseen verrattavissa oleva liit- tymisprosessi sisäpoliittisen dynamiikkansa puolesta voisi olla Espanjan tapaus. Samaan tapaan kuin suomalaiset (ja ruotsalaiset), espanjalaisetkin olivat jakautuneet kahteen leiriin jäsenyyden suhteen pitkälti puoluerajo- jen mukaisesti. Huolimatta siitä, että Espanja liittyi Pohjois-Atlantin liittoon vuonna 1982, maassa oltiin asiasta hyvin erimielisiä ja täyden osallistumisen toimeenpanoa lykättiin. Maassa järjestettiin asiasta kansanäänestys vuonna 1986, jolloin 52,5 % kansasta kannatti jäsenyyttä siitä huolimatta , että mie- lipidetiedustelut olivat ennustelleet kielteistä tulosta. Tässä tapauksessa liit- tymisen tahdin määritteli selvästi poliittinen päätöksentekoprosessi eivätkä tekniset esteet. Aika ei ollut ratkaiseva tekijä.

Suomen maantieteellinen sijainti on Espanjaa suojattomampi, joten ymmär- rettävistä poliittisista syistä hypoteettisesta liittymisprosessista voi tulla pitkä. Siirtymäkausi nykyisestä turvallisuusjärjestelmästä mahdolliseen Nato-jäse- nyyteen vaatisi huolellista diplomaattista ja poliittista valmistelua (kts. kohta 4 alla). Se, että Suomen tulisi etukäteen valmistella mahdollista liittymistään läntisten kumppaneidensa kanssa, etenkin mahdollisten Venäjän reaktioiden osalta, on ollut toistuva puheenaihe useissa tapaamisissamme Euroopassa.


+++

Nostan esille viimeisen kappaleen viimeisen lauseen:

Se, että Suomen tulisi etukäteen valmistella mahdollista liittymistään läntisten kumppaneidensa kanssa, etenkin mahdollisten Venäjän reaktioiden osalta, on ollut toistuva puheenaihe useissa tapaamisissamme Euroopassa.

Sanamuoto antaa selkeästi ymmärtää, että tämänkaltaisesta mahdollisesta liittymisestä ei ole i) keskusteltu läntisten kumppaneidemme kanssa; ii) haastatellut henkilöt eivät ole tietoisia tällaisista keskusteluista, vaikka niitä olisi käyty, tai iii) haastatellut henkilöt tietävät tällaisia keskusteluja käydyn, mutta eivät halua tuoda sitä julki, johtuen esimerkiksi salassapitosopimuksista. (kohdat ii ja iii voivat toki liittyä toisiinsa).

Mutta oletetaan, että tilanne on kuten on kirjoitettu: haastatellut henkilöt antavat selvän vinkin, että tällainen keskustelu tulisi käynnistää, mikäli nopeutettu hakemusprosessi halutaan vaihtoehdoksi. Tämä puolestaan tarkoittaa, että näin ei ole tehty. Toisin sanoen Suomen ulkopolittiinen johto koko "NATO-optio" keskustelun ajan, tietoisesti tai saamattomuuttaan, ei ole laittanut tikkua ristiin asian selvittelyn ja alustavan mahdollisen valmistelun eteen.

+++

No niin. Sana optio

Optio-oikeus
Optio-oikeus eli valintaoikeus (lat. optio, valinta) tarkoittaa oikeutta valita eri vaihtoehdoista.[1]

Taloustieteessä optio-oikeus merkitsee yrityksen osakkaan tai työntekijän mahdollisuutta valita ostaako vai jättääkö ostamatta yrityksen osakkeita ennalta päätettyyn hintaan määrättyyn päivään mennessä.[2] Aihetta käsitellään tarkemmin sivulla optio.

Kansainvälisessä oikeudessa optio-oikeus tarkoittaa toisen valtion hallintaan luovutettavalla alueella asuvien ihmisten oikeutta valita pysyvätkö he aluetta aiemmin hallinneen valtion kansalaisina vai vaihtavatko he kansalaisuuttaan. Optio-oikeudesta sovitaan tavallisesti valtiosopimuksella, jossa sovitaan myös määräpäivä, johon mennessä oikeutta on käytettävä. Tavallisesti sopimus velvoittaa vanhan kansalaisuutensa säilyttävän henkilön muuttamaan pois luovutettavalta alueelta. Valintaoikeuden tarjoamisella yritetään lieventää aluemuutoksen asukkaille aiheuttamia seurauksia. Esimerkiksi Suomen ja Venäjän kesken 1920 solmitussa Tarton rauhassa annettiin Petsamon alueen venäläiselle väestölle optio-oikeus.[3]

Nostan esille: Optio-oikeudesta sovitaan tavallisesti valtiosopimuksella, jossa sovitaan myös määräpäivä, johon mennessä oikeutta on käytettävä.

+++

Pitkän kaavan kautta tehtävä johtopäätös, jota on tosin jo epäilty että näinhän tämä on, mutta joka nyt näyttäisi tämän selvityksen perusteella kertakaikkiaan olevan asian tila:

Mitään NATO-optiota ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan.

Kaikki poliitikot, jotka vuosien saatossa ovat NATO-optiosta kansalaisille puhuneet, ovat tietoisesti puhuneet muunneltua totuutta.

Tai mitäpä tuota kiertämään, kun emme ole eduskunnassa:

Nämä poliitikot ovat täysin tietoisena asian todellisesta tilanteesta valehdelleet kansalle, edistääkseen omaa poliittista näkemystään, että i) NATO:on ei tule liittyä, ii) eikä tästä edes tulisi käydä avointa kansalaiskeskustelua.


+++

Toivon, että myös tämä näkökulma nousee julkisessa keskustelussa esille selvitystä ruodittaessa:

Miten on mahdollista että NATO-option olemassaoloa on vakuutettu kansalaisille jo kahden vuosikymmenen ajan, vaikka sellaista ei ole ollut olemassa, eikä sellaisen saamiseen ole edes varauduttu tai valmistauduttu mitenkään.


Uskomatonta.
 
Viimeksi muokattu:
Näppituntumalta, ei suoranaista uutta, mutta muu olisikin ollut erikoista! Kyseiset herrat eivät kuitenkaan ole Nato-faneja, joten uutta on lähinnä erittäin pragmaattinen suhtautuminen asiaan. Jos Ruotsi menee Natoon, Suomen jääminen ulkopuolelle olisi todella vaarallinen liike (ja päinvastoin). Tämä helpottaa poliitikkojemme tuskaa. Olemme samassa veneessä Ruotsin kanssa ja yhdessä niin vahvoja, että voimme tarvittaessa uhmata Venäjän raivoa, tai sitten yhdessä muodostaa "tekoliittoutumattoman" blokin. Todellisuus alkaa kuitenkin olla aivan muuta.

Tätäkin asiaa olemme käsitelleet. Taustoitettu, joo, mutta mitään isompaa en löydä.
 
Turun Sanomilla oli muuten hyvä näkökulma siihen, miksi raportti julkaistiin juuri nyt:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/86...uhlii+pitkaan++Suomi+julkaisi+Natoselvityksen
Kommentti: Venäjä juhlii pitkään – Suomi julkaisi Nato-selvityksen

Karhu nukkuu? Venäjä valmistautuu parin viikon juhlaputkeen, jonka huipentaa voitonpäivän paraati Punaisella torilla 9. toukokuuta. Ballistisia RS-24-ohjuksia kuljetetaan jo paraatipaikalle kansan ihailtavaksi.
Kotimaa | Turun Sanomat | 17:48 | 0
Matti Posio/LM

Miksi Suomen ulkoministeriö julkisti Nato-selvityksen perjantaina iltapäivällä juuri ennen vappua? Todennäköisesti ajankohta oli tarkan harkinnan ja osaavan tiedustelutoiminnan tulosta. Meillä on sittenkin Venäjä-osaamista.

Suomessa moni toimittaja ihmetteli, oliko perjantain iltajulkistuksella tarkoitus vaikeuttaa suomalaisen median työtä ja Nato-selvityksestä raportoimista. Vastaus löytyy katsomalla naapurimaa Venäjän kalenteria. Kaikesta päättäen ajoitus oli suunniteltu pehmentämään venäläisen median vastareaktiota.

Suomen julkistaessa Nato-selvityksensä Venäjä valmistautuu pitkään juhlakauteen. Toukokuun alku on naapurimaassa aina juhlien aikaa, mutta tämä vuosi on vapaiden pitämisessä sielläkin ennätyksellinen.

Venäjällä juhlitaan sunnuntaina 1. toukokuuta vappua, ja samalle päivälle osuu tänä vuonna ortodoksien pääsiäinen. Edeltävä lauantai on vapun aatto ja muutenkin vapaapäivä.

Koska vappu osuu sunnuntaille, venäläisen järjestelmän mukaan siitä aiheutuva vapaa siirtyy ensimmäiselle arkipäivälle eli maanantaille.

Tiistaina 3. toukokuuta Venäjä viettää siirtovapaata uudenvuoden juhlista. Tammikuun toinen päivä on aina kansallinen vapaapäivä, ja sen osuminen lauantaille aiheutti venäläisille siirtovapaan, joka päätettiin sijoittaa vapun jatkoksi.

Keskiviikko ja torstai ovat tavallisia työpäiviä, mutta perjantai onkin taas jo lyhennetty päivä. Silloin edessä ovat toisen maailmansodan eli suuren isänmaallisen sodan voitonpäivän juhlapyhät, joihin kalenterissa osuu kolme vapaata. Varsinainen pääjuhla on maanantaina 9.5. ja tietenkin vapaapäivä.

Moni venäläinen käyttää juhlakauden hyväkseen ja ottaa saman tien vapaata tästä perjantaista aina 10. toukokuuta saakka. Koska silloin alkava työviikko on vain nelipäiväinen, monella työhönpaluu venyy peräti parin viikon päähän.

Propagandakoneisto nukkuu, trolliarmeija nostelee maljoja. Koko maa ihailee voitonpäivän paraatia. Venäjän television Nato-vastaista paatosta uhkuvat uutislähetykset ovat enimmäkseen tauolla.

Suomen Nato-selvitys voisi tuskin osua fiksumpaan aikaan.
 
Löydättekö tekstistä mitään kovin suurta ja merkittävää, jota emme olisi jo palstalla käsitelleet?
En muista onko käsitelty... vaiko haaveissani vain ajatellut, mutta mielestäni tuo loppupuolella mainittu mahdollinen Nopeutettu käsittely on varsin mielenkiintoinen juttu. ...hakutilanteessa artikla viiden turvatakuu julistettaisiin voimaan, vaikka varsinaista jäseneksi ottamista ei vielä olisi tehty. Varsin oleellinen juttu tuossa tilanteessa. Tai voidaanhan sitä pitää yhteisiä Natoharjoituksia suomessa vaikka seuraava vuosi eteenpäin ;)
 
En muista onko käsitelty... vaiko haaveissani vain ajatellut, mutta mielestäni tuo loppupuolella mainittu mahdollinen Nopeutettu käsittely on varsin mielenkiintoinen juttu. ...hakutilanteessa artikla viiden turvatakuu julistettaisiin voimaan, vaikka varsinaista jäseneksi ottamista ei vielä olisi tehty. Varsin oleellinen juttu tuossa tilanteessa. Tai voidaanhan sitä pitää yhteisiä Natoharjoituksia suomessa vaikka seuraava vuosi eteenpäin ;)

Jospa Suomelle ja Ruotsille on luvattu jotain tuollaista?
 
Back
Top