Ulkoministeriön Nato-selvitys
- Viestiketjun aloittaja Minuteman
- Aloitus PVM
Erittäin.Vahvensin. Onko Suomen moraalinen, taloudellinen, kaupallinen, teollinen, koulutuksellinen yms. kehitys, fantastinen jatkumo siis, Kremlin pirullisuuksien ansiota???? Eiköhän tämä keitto ole pitkälti keitetty iha ite ja toisaalta globaalin kehityksen kyseenalaista ansiota? Ultraneokapitalismi on ajamassa/ajanut miinaan, laulujen lunnaat jäävät tavallisten veronsuorittajien niskoille.
- Turvallisuuspoliittinen maariski on edelleen rahatalojen mielestä aivan marginaalinen, toki se voi muuttua. Mutta sankarilliseen puolustussotaan ajautunut pieni demokratia pussin perillä on sijoittajan mielestä täynnä maariskejä, kuului se Natoon eli ei. Jos tässä siis näin käy.
Yli varojen eläminen on tullut Suomessa tiensä päähän jo aikoja sitten.....sen tunnustaminen tekee häijyä. Ja kun yhteiskunta alkaa oirehtia etsitään syy kappas vain: ulkoa. Sama mekanismi jumaliste kuin Venäjällä.
Minuteman
Eversti
Nato-selvitys
Venäläisasiantuntijat Ylellä: "Suomi muuttuisi neutraalista valtiosta vihollismaaksemme"
Talouselämä
Asiantuntijanelikko luovutti hallituksen pyynnöstä tekemänsä selvityksen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista perjantaina. Venäläiset sotilasasiantuntijat sanovat Ylellä, että Suomen Nato-jäsenyys johtaisi Itämerellä asevarustelun kiihtymiseen ja pakottaisi Venäjän vastatoimiin.
"Jos Suomi liittyy Natoon, niin Suomi on välittömästi Venäjän armeijan seuraava maalitaulu. Teidän pitää tajuta se", sotilaskommentaattori ja eläkkeellä oleva evertsi Viktor Baranets sanoo Ylellä suoraan.
Moskovalainen sotilasanalyytikko, Kansallinen puolustus -lehden päätoimittaja, reservin eversti Igor Korotshenkouskoo, että vastatoimet tehtäisiin maltillisen harkinnan jälkeen.
"Suomi tekisi kohtalokkaan virheen liittyessään Natoon, koska se tarkoittaisi avointa sotilaallista uhkaa Venäjälle. Suomi muuttuisi neutraalista valtiosta vihollismaaksemme", Korotshenko sanoo Ylellä.
Turvallisuuspolitiikan asiantuntija Aleksandr Golts puolestaan uskoo, että Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyys muuttaisi Itämeren alueen täydellisen vastakkainasettelun alueeksi. Golts kuitenkin epäilee, että Venäjällä ei ole lähettää länsirajoilleen suurta määrää tehokkaasti toimivia sotajoukkoja.
----------------------------------------------------------------------------------------------
Joopa joo. Ensinnäkin Venäjän tärkeimmät yhteistyö- ja kauppakumppanit ovat NATO-maita, tärkeimpänä Saksa. Toisekseen suomalaisille kerrottiin jo Neuvostoliiton aikana suoraan että Suomea pidetään länsimaana ja mikäli Neuvostoliitto joutuu sotaan länsimaita vastaan, Suomea pidetään vihollisleiriin kuuluvana maana ja sitä tullaan kohtelemaan tämän mukaisesti.
Sama viesti on toistunut Venäjänkin suunnalta säännöllisesti eivätkä Suomen rajan pintaan keskitettvät joukko-osastot ja sotilasinfra oikein viestitä sen suuntaan että meitä pidettäisiin neutraalina valtiona.
Venäläisasiantuntijat Ylellä: "Suomi muuttuisi neutraalista valtiosta vihollismaaksemme"
Talouselämä
Asiantuntijanelikko luovutti hallituksen pyynnöstä tekemänsä selvityksen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista perjantaina. Venäläiset sotilasasiantuntijat sanovat Ylellä, että Suomen Nato-jäsenyys johtaisi Itämerellä asevarustelun kiihtymiseen ja pakottaisi Venäjän vastatoimiin.
"Jos Suomi liittyy Natoon, niin Suomi on välittömästi Venäjän armeijan seuraava maalitaulu. Teidän pitää tajuta se", sotilaskommentaattori ja eläkkeellä oleva evertsi Viktor Baranets sanoo Ylellä suoraan.
Moskovalainen sotilasanalyytikko, Kansallinen puolustus -lehden päätoimittaja, reservin eversti Igor Korotshenkouskoo, että vastatoimet tehtäisiin maltillisen harkinnan jälkeen.
"Suomi tekisi kohtalokkaan virheen liittyessään Natoon, koska se tarkoittaisi avointa sotilaallista uhkaa Venäjälle. Suomi muuttuisi neutraalista valtiosta vihollismaaksemme", Korotshenko sanoo Ylellä.
Turvallisuuspolitiikan asiantuntija Aleksandr Golts puolestaan uskoo, että Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyys muuttaisi Itämeren alueen täydellisen vastakkainasettelun alueeksi. Golts kuitenkin epäilee, että Venäjällä ei ole lähettää länsirajoilleen suurta määrää tehokkaasti toimivia sotajoukkoja.
----------------------------------------------------------------------------------------------
Joopa joo. Ensinnäkin Venäjän tärkeimmät yhteistyö- ja kauppakumppanit ovat NATO-maita, tärkeimpänä Saksa. Toisekseen suomalaisille kerrottiin jo Neuvostoliiton aikana suoraan että Suomea pidetään länsimaana ja mikäli Neuvostoliitto joutuu sotaan länsimaita vastaan, Suomea pidetään vihollisleiriin kuuluvana maana ja sitä tullaan kohtelemaan tämän mukaisesti.
Sama viesti on toistunut Venäjänkin suunnalta säännöllisesti eivätkä Suomen rajan pintaan keskitettvät joukko-osastot ja sotilasinfra oikein viestitä sen suuntaan että meitä pidettäisiin neutraalina valtiona.
Minuteman
Eversti
Hornettien hankinta oli Suomen talouden kannalta erittäin merkittävä asia koska se viestitti Suomen kuuluvan länsimaihin. Ei se ole mitenkään itsestäänselvää, mihin ryhmään meidät luetaan ja tämmöisilläkin asioilla on yllättävän suuri merkitys kun talouden päätöksiä tehdään mahonkisten pöytien ääressä jossain Wall Streetin kupeessa.
Meidän pitäisi houkutella maahan investointeja, isoja pelureita jotka haluavat perustaa Suomeen toimintoja jotka tuottavat meille hyvinvoinia, työpaikkoja ja tuloja. Niille on kyllä muitakin ottajia ja jos Suomi alkaa näyttäytyä maana jonka olemassaolokin voi olla kyseenalainen niin ihan turha haikailla mitään uuden teknologian tuotekehitysklusteria tai mitään muutakaan merkittävää näille nurkille.
Jos kaikki Itämeren ympäristön EU-maat Suomea lukuunottamatta kuuluvat NATO:on niin Suomen status paistaa sijoittajan silmään kuin merkintä luottorekisterissä.
Investointilaskelmia laskettaessa prosentin osillakin on merkitystä. Nos NATO-raja kulkee Pohjanlahdella niin investoinnit jäävät sen länsipuolelle.
Viimeksi muokattu:
http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/...-nato-paatos-vaikuttaisi-naapuriinkin/5868968
Ruotsin hallitus ei aio seurata Suomen esimerkkiä ja tehdä omaa selvitystä mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista
Peter Hultqvistin mukaan syynä on se, että Ruotsi ei halua luoda tilannetta, jossa voitaisiin spekuloida maan turvallisuuspoliittisen linjan muutoksella.
Hultqvist korostaa, että Nato-jäsenyys ei kuitenkaan ole missään määrin Ruotsin punavihreän hallituksen agendalla. Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin välisissä keskusteluissa on lähdetty siitä, että yhteistyötä tehdään sotilaallisen liittoutumattomuuden pohjalta.
http://www.hs.fi/politiikka/a1461909716916
Ruotsin puolustusministeri HS:lle: ”Meillä ei ole aietta valmistella Nato-hakemusta, ja olen ymmärtänyt että sama pätee Suomeen
Milestäni on täysin selvää että ruotsi EI mene natoon tämän hallituksen aikana.
StepanRudanskij
Respected Leader
Minuteman
Eversti
Tai sitten se päätös on jo tehty ja Venäjä - sekä Suomi - asetetaan nielemään Ruotsin NATO-jäsenyys tapahtuneena tosiasiana.
Minuteman
Eversti
http://ristoejpenttila.fi/2016/04/29/nato-ei-ole-suunnanmuutos/
Nato ei olisi suunnanmuutos
Asiantuntijoiden tekemä NATO-selvitys on laadukas analyysi, mutta siinä on yksi sisäinen ristiriita. Samaan aikaan kun ryhmä kertoo, että Suomi on päättäväisesti lähestynyt Natoa 1990-luvun alusta saakka, se toteaa, että Nato-jäsenyys olisi suunnanmuutos. Tämä on väärä kielikuva.
Suunnanmuutos olisi se, että Suomi ja Ruotsi päättäisivät lopettaa länsisuuntauksen ja tekisivät sopimuksen Venäjän kanssa. Tämä olisi todellinen suunnanmuutos. Jäsenyys Natossa tarkoittaisi kaksikymmentä vuotta kestäneen suuntauksen vahvistamista. Seurustelu muuttuisi avioliitoksi.
Francois Heisbourg käytti pressitilaisuudessa toista kielikuvaa: vesi, joka muuttuu jääksi. Tämä on selkeästi parempi kielikuva. Joku voisi väittää, että sitähän se naimisiinmenokin on. Mutta en minä.
Nato ei olisi suunnanmuutos
Asiantuntijoiden tekemä NATO-selvitys on laadukas analyysi, mutta siinä on yksi sisäinen ristiriita. Samaan aikaan kun ryhmä kertoo, että Suomi on päättäväisesti lähestynyt Natoa 1990-luvun alusta saakka, se toteaa, että Nato-jäsenyys olisi suunnanmuutos. Tämä on väärä kielikuva.
Suunnanmuutos olisi se, että Suomi ja Ruotsi päättäisivät lopettaa länsisuuntauksen ja tekisivät sopimuksen Venäjän kanssa. Tämä olisi todellinen suunnanmuutos. Jäsenyys Natossa tarkoittaisi kaksikymmentä vuotta kestäneen suuntauksen vahvistamista. Seurustelu muuttuisi avioliitoksi.
Francois Heisbourg käytti pressitilaisuudessa toista kielikuvaa: vesi, joka muuttuu jääksi. Tämä on selkeästi parempi kielikuva. Joku voisi väittää, että sitähän se naimisiinmenokin on. Mutta en minä.
Kyllä se lövenin nato kanta on selvä.
Viikon vanha artikkeli kauenpaa kattottuna http://www.ft.com/cms/s/0/a641c074-ffdd-11e5-9cc4-27926f2b110c.html#axzz47ICJQmDq
But Sweden’s centre-left government is still deeply opposed to membership, pointing to its co-operation with neighbouring Finland, which is also outside Nato.
“I’m convinced that if we were to change that right now, it will weaken the security in our region and for our own country,” said Stefan Lofven, Sweden’s prime minister.
Vaikea uskoa että tässä kysymyksessä ruotsin vihreät ja demarit vastoin puheita hakis jäsenyyttä. Seuraavat vaalitkin on jo 2018, joten eiköhän se ole sitten seuraavan hallituksen asia.
Minuteman
Eversti
HS-analyysi
Suomen Nato-jäsenyys muuttaisi Eurooppaa
Tuore selvitys sitoo Ruotsin ja Suomen mahdolliset Nato-jäsenyydet tiukasti toisiinsa. Baltian turvallisuus on tärkeä molemmille maille, mutta Natossakin Suomi puolustaisi ennen kaikkea omaa aluettaan.
Kotimaa 30.4.2016
Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon olisi pinta-alalla mitattuna puolustusliiton suurin yksittäinen laajentuminen sitten Kreikan ja Turkin liittymisen vuonna 1952. Naton ja Venäjän rajan pituus kaksinkertaistuisi.
Jäsenyys todennäköisesti vahvistaisi Suomen välitöntä turvallisuutta, mutta Naton laajentumista vastustavalla Venäjälle se olisi merkittävä tappio. Venäjän reaktio olisi ankara.
Niin kerrotaan perjantaina julkistetussa Nato-selvityksessä, mutta mitä sitten pitäisi tehdä, liittyä Natoon vai ei?
Siihen selvityksen tekijät eivät saaneet toimeksiantonsa mukaan vastata. He kuitenkin kertovat hyvin muut kysymykset ja niihin käytettävissä olevat vastaukset.
Perjantaina iltapäivällä Helsingissä julkistetussa selvityksessä ei tyydytä arvioimaan Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia vain Suomen kannalta vaan myös Naton ja Venäjän näkökulmasta. Ruotsin ja Suomen samanaikainen liittyminen Natoon on teemana selvityksen alusta loppuun, vaikka Ruotsikaan ei kuulunut alkuperäisen toimeksiannon piiriin.
Arviointikulman laajentamista helpotti se, että selvitysryhmän suomalaisjäsenten René Nybergin ja Teija Tiilikaisen lisäksi mukana olivat Mats Bergquist Ruotsista ja François Heisbourg Ranskasta. Lopputulos on yhteinen, mutta Heisbourgilla on ilmeisesti ollut paljon vaikutusta muotoiluihin.
Kansainvälisyys näkyy siinäkin, että selvityksen alkuosa on suomalaisen lukijan kannalta ehkä turhan pitkä poliittisen historian katsaus.
Selvityksen teettäminen ulkopuolisella asiantuntijaryhmällä tarkoitti, ettei se sido Suomen hallitusta mitenkään, mutta toisaalta sen tekijöillä oli suurempi vapaus johtopäätöksissään. Sitä he ovat käyttäneet muun muassa perusteellisen ilottomassa arviossa Venäjän toiminnasta ja näkymistä.
Venäjä on selvityksessä ”tyytymätön valta”, joka käyttää voimaansa Ukrainan sodassa ja järjestää epävarmuutta turvapaikanhakijoilla Norjan ja Suomen rajoilla.
”Jäsenyys johtaisi todennäköisesti määrittelemättömäksi ajaksi vakavaan kriisiin Venäjän kanssa”, selvityksessä päätellään. Kahdenkeskiset suhteet menisivät sekaisin. Venäjä ryhmittelisi uudelleen joukkojaan Suomen tuntumassa, jota se tekee kyllä muutenkin.
Euroopan kannalta katsottuna Ruotsin ja Suomen samanaikainen jäsenhakemus ”muuttaisi huomattavasti poliittista maantiedettä”. Yhteinen hakemus olisi strategisesti paljon parempi vaihtoehto kuin se, että toinen maista hakisi jäsenyyttä yksin.
Selvityksessä korostetaan toistuvasti vaikeuksia, joita Suomelle seuraisi Nato-maana ilman Ruotsin jäsenyyttä. Suomen strateginen asema olisi aika suojaton ja Naton kannalta Suomesta olisi yksin vähemmän hyötyä Baltian puolustukselle.
Yhtä lailla korostetaan hankaluuksia Suomelle, jos Ruotsi vuorostaan liittyisi yksin. Suomi jäisi harmaalle alueelle Naton ja Venäjän väliin, mutta Natolle tilanne olisi vähemmän huono kuin Suomen liittyessä yksin.
Vaihtoehtojen kuvaamisessa selvityksessä kuljetetaan vieraskielisiä termejä sitkeästi mukana suomenkielisen tekstin ohessa. Esimerkiksi ”liittyminen yksin” on Alleingang.
Aiemmassa keskustelussa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta ja sitä vastaan on vastuu Baltian puolustuksesta nostettu esille ongelmien joukossa. Yhden vanhan tulkinnan mukaan Baltian puolustus on oikeastaan ainoa syy sille, että Nato ylipäätään ottaisi Suomen jäsenekseen.
Selvitys antaa Baltiaan uuden näkökulman ja vie tätä kuten muitakin juuttuneita kiistoja eteenpäin. Kyseessä ei ole Suomen uhrautuminen Baltian puolesta.
”Viron, Latvian ja Liettuan tulevaisuus on Suomen ja Ruotsin kannalta ratkaisevan tärkeä asia”, selvityksessä sanotaan. ”Suomen ja Ruotsin kannalta on strategisesti tärkeää, että Suomenlahden etelärannikko ja Itämeren itärannikko säilyvät vapaina.”
Samaan aikaan Suomen rooli Baltian puolustuksessa olisi Nato-maana rajallinen. Suomen tärkein sotilaallinen voimavara Naton kannalta on kyky puolustaa omaa aluettaan asevoimien suurella sodanajan vahvuudella. Aluepuolustusta ei heikennettäisi velvoitteilla muualla, joskin myös Suomelta odotettaisiin osallistumista liittouman operaatioihin jo poliittisistakin syistä.
Miten Natoon sitten mentäisiin? Siihen selvitys antaa vastauksia, vaikka ei neuvo, pitääkö sinne mennä.
Yksi kynnys on Naton 28 jäsenmaan halukkuus ottaa Ruotsi ja Suomi uusiksi jäsenmaiksi.
Joissakin arvioissa on esitetty, että osa jäsenmaista ei halua huonontaa suhteita Venäjään entisestään ottamalla kriisin keskellä mukaan maita, joiden jäsenyyttä Venäjä vastusti viimeksi ulkoministeri Sergei Lavrovin suulla Dagens Nyheterin haastattelussa torstaina.
Selvityksen mukaan varsinaista vastustusta Ruotsin ja Suomen jäsenyydelle ei ole.
Ero aiempiin laajenemisiin etelässä ja idässä on kuitenkin se, että niiden perusteet olivat poliittiset. Maat haluttiin mukaan yhtenevään Eurooppaan.
Uusia pohjoismaisia jäseniä arvioidaan strategisesti, eli sen perusteella, miten ne vaikuttavat Natoon nimenomaan keskinäisenä puolustusliittona.
Toinen kysymys on se, onko Suomella ja Ruotsilla liittoutumisessa vaihtoehtoja Natolle.
Ei ole, sanoo selvitys. Puolustusyhteistyö Ruotsin, muiden Pohjoismaiden tai EU-maiden kanssa ei ole lähelläkään täyttää puolustusliiton edellytyksiä.
Selvitys jättää Ruotsin ja Suomen kahdenkeskisen puolustusyhteistyön Yhdysvaltain kanssa vähälle huomiolle, joskin sanoo, että Ruotsilla on siinä vahvemmat perinteet kuin Suomella.
Nopeus on valttia sitten, kun ja jos jäsenhakemukset päätetään jättää, neuvotaan selvityksessä. Heti perään myönnetään, ettei nopeus välttämättä onnistu.
Ongelma ei ole Nato. Ruotsin ja Suomen asevoimat ovat jo täysin yhteensopivia toimintaan muiden Nato-maiden kanssa.
Neuvotteluissa maille pitää räätälöidä paikka Naton puolustusrakenteissa ja niiden pitää esimerkiksi ilmoittaa, jos ne eivät vaikkapa halua varastoitua sotakalustoa alueelleen, tai jos ne nimenomaan haluavat sitä.
Hidastimena ovat maiden omat poliittiset prosessit. Jäsenyydet pitäisi todennäköisesti hyväksyä kansanäänestyksissä. Hankkeen kaatuminen loppumetreillä yhdessä maassa olisi ongelma, jonka ohittamiseen ei ole oikotietä.
____________________________________________________________________
"Jäsenyys myös johtaisi todennäköisesti määrittelemättömäksi ajaksi vakavaan kriisiin Venäjän kanssa."
Mitähän se käytännössä olisi? Sotako?Pistäisikö Venäjä energiatoimitukset poikki? Lopettaisi lopunkin kaupankäynnin?
Käytännössä se "vakava kriisi" tarkoittaisi sitä että Venäjä mököttäisi aikansa loukkaantuneena muuriensa sisällä mutta mitään muutosta päivittäiseen toimintaan ei olisi havaittavissa.
Suomi kun ei ole mitenkään missään riippuvuussuhteessa Venäjään.
Suomen Nato-jäsenyys muuttaisi Eurooppaa
Tuore selvitys sitoo Ruotsin ja Suomen mahdolliset Nato-jäsenyydet tiukasti toisiinsa. Baltian turvallisuus on tärkeä molemmille maille, mutta Natossakin Suomi puolustaisi ennen kaikkea omaa aluettaan.
Kotimaa 30.4.2016
Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon olisi pinta-alalla mitattuna puolustusliiton suurin yksittäinen laajentuminen sitten Kreikan ja Turkin liittymisen vuonna 1952. Naton ja Venäjän rajan pituus kaksinkertaistuisi.
Jäsenyys todennäköisesti vahvistaisi Suomen välitöntä turvallisuutta, mutta Naton laajentumista vastustavalla Venäjälle se olisi merkittävä tappio. Venäjän reaktio olisi ankara.
Niin kerrotaan perjantaina julkistetussa Nato-selvityksessä, mutta mitä sitten pitäisi tehdä, liittyä Natoon vai ei?
Siihen selvityksen tekijät eivät saaneet toimeksiantonsa mukaan vastata. He kuitenkin kertovat hyvin muut kysymykset ja niihin käytettävissä olevat vastaukset.
Perjantaina iltapäivällä Helsingissä julkistetussa selvityksessä ei tyydytä arvioimaan Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia vain Suomen kannalta vaan myös Naton ja Venäjän näkökulmasta. Ruotsin ja Suomen samanaikainen liittyminen Natoon on teemana selvityksen alusta loppuun, vaikka Ruotsikaan ei kuulunut alkuperäisen toimeksiannon piiriin.
Arviointikulman laajentamista helpotti se, että selvitysryhmän suomalaisjäsenten René Nybergin ja Teija Tiilikaisen lisäksi mukana olivat Mats Bergquist Ruotsista ja François Heisbourg Ranskasta. Lopputulos on yhteinen, mutta Heisbourgilla on ilmeisesti ollut paljon vaikutusta muotoiluihin.
Kansainvälisyys näkyy siinäkin, että selvityksen alkuosa on suomalaisen lukijan kannalta ehkä turhan pitkä poliittisen historian katsaus.
Selvityksen teettäminen ulkopuolisella asiantuntijaryhmällä tarkoitti, ettei se sido Suomen hallitusta mitenkään, mutta toisaalta sen tekijöillä oli suurempi vapaus johtopäätöksissään. Sitä he ovat käyttäneet muun muassa perusteellisen ilottomassa arviossa Venäjän toiminnasta ja näkymistä.
Venäjä on selvityksessä ”tyytymätön valta”, joka käyttää voimaansa Ukrainan sodassa ja järjestää epävarmuutta turvapaikanhakijoilla Norjan ja Suomen rajoilla.
”Jäsenyys johtaisi todennäköisesti määrittelemättömäksi ajaksi vakavaan kriisiin Venäjän kanssa”, selvityksessä päätellään. Kahdenkeskiset suhteet menisivät sekaisin. Venäjä ryhmittelisi uudelleen joukkojaan Suomen tuntumassa, jota se tekee kyllä muutenkin.
Euroopan kannalta katsottuna Ruotsin ja Suomen samanaikainen jäsenhakemus ”muuttaisi huomattavasti poliittista maantiedettä”. Yhteinen hakemus olisi strategisesti paljon parempi vaihtoehto kuin se, että toinen maista hakisi jäsenyyttä yksin.
Selvityksessä korostetaan toistuvasti vaikeuksia, joita Suomelle seuraisi Nato-maana ilman Ruotsin jäsenyyttä. Suomen strateginen asema olisi aika suojaton ja Naton kannalta Suomesta olisi yksin vähemmän hyötyä Baltian puolustukselle.
Yhtä lailla korostetaan hankaluuksia Suomelle, jos Ruotsi vuorostaan liittyisi yksin. Suomi jäisi harmaalle alueelle Naton ja Venäjän väliin, mutta Natolle tilanne olisi vähemmän huono kuin Suomen liittyessä yksin.
Vaihtoehtojen kuvaamisessa selvityksessä kuljetetaan vieraskielisiä termejä sitkeästi mukana suomenkielisen tekstin ohessa. Esimerkiksi ”liittyminen yksin” on Alleingang.
Aiemmassa keskustelussa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta ja sitä vastaan on vastuu Baltian puolustuksesta nostettu esille ongelmien joukossa. Yhden vanhan tulkinnan mukaan Baltian puolustus on oikeastaan ainoa syy sille, että Nato ylipäätään ottaisi Suomen jäsenekseen.
Selvitys antaa Baltiaan uuden näkökulman ja vie tätä kuten muitakin juuttuneita kiistoja eteenpäin. Kyseessä ei ole Suomen uhrautuminen Baltian puolesta.
”Viron, Latvian ja Liettuan tulevaisuus on Suomen ja Ruotsin kannalta ratkaisevan tärkeä asia”, selvityksessä sanotaan. ”Suomen ja Ruotsin kannalta on strategisesti tärkeää, että Suomenlahden etelärannikko ja Itämeren itärannikko säilyvät vapaina.”
Samaan aikaan Suomen rooli Baltian puolustuksessa olisi Nato-maana rajallinen. Suomen tärkein sotilaallinen voimavara Naton kannalta on kyky puolustaa omaa aluettaan asevoimien suurella sodanajan vahvuudella. Aluepuolustusta ei heikennettäisi velvoitteilla muualla, joskin myös Suomelta odotettaisiin osallistumista liittouman operaatioihin jo poliittisistakin syistä.
Miten Natoon sitten mentäisiin? Siihen selvitys antaa vastauksia, vaikka ei neuvo, pitääkö sinne mennä.
Yksi kynnys on Naton 28 jäsenmaan halukkuus ottaa Ruotsi ja Suomi uusiksi jäsenmaiksi.
Joissakin arvioissa on esitetty, että osa jäsenmaista ei halua huonontaa suhteita Venäjään entisestään ottamalla kriisin keskellä mukaan maita, joiden jäsenyyttä Venäjä vastusti viimeksi ulkoministeri Sergei Lavrovin suulla Dagens Nyheterin haastattelussa torstaina.
Selvityksen mukaan varsinaista vastustusta Ruotsin ja Suomen jäsenyydelle ei ole.
Ero aiempiin laajenemisiin etelässä ja idässä on kuitenkin se, että niiden perusteet olivat poliittiset. Maat haluttiin mukaan yhtenevään Eurooppaan.
Uusia pohjoismaisia jäseniä arvioidaan strategisesti, eli sen perusteella, miten ne vaikuttavat Natoon nimenomaan keskinäisenä puolustusliittona.
Toinen kysymys on se, onko Suomella ja Ruotsilla liittoutumisessa vaihtoehtoja Natolle.
Ei ole, sanoo selvitys. Puolustusyhteistyö Ruotsin, muiden Pohjoismaiden tai EU-maiden kanssa ei ole lähelläkään täyttää puolustusliiton edellytyksiä.
Selvitys jättää Ruotsin ja Suomen kahdenkeskisen puolustusyhteistyön Yhdysvaltain kanssa vähälle huomiolle, joskin sanoo, että Ruotsilla on siinä vahvemmat perinteet kuin Suomella.
Nopeus on valttia sitten, kun ja jos jäsenhakemukset päätetään jättää, neuvotaan selvityksessä. Heti perään myönnetään, ettei nopeus välttämättä onnistu.
Ongelma ei ole Nato. Ruotsin ja Suomen asevoimat ovat jo täysin yhteensopivia toimintaan muiden Nato-maiden kanssa.
Neuvotteluissa maille pitää räätälöidä paikka Naton puolustusrakenteissa ja niiden pitää esimerkiksi ilmoittaa, jos ne eivät vaikkapa halua varastoitua sotakalustoa alueelleen, tai jos ne nimenomaan haluavat sitä.
Hidastimena ovat maiden omat poliittiset prosessit. Jäsenyydet pitäisi todennäköisesti hyväksyä kansanäänestyksissä. Hankkeen kaatuminen loppumetreillä yhdessä maassa olisi ongelma, jonka ohittamiseen ei ole oikotietä.
____________________________________________________________________
"Jäsenyys myös johtaisi todennäköisesti määrittelemättömäksi ajaksi vakavaan kriisiin Venäjän kanssa."
Mitähän se käytännössä olisi? Sotako?Pistäisikö Venäjä energiatoimitukset poikki? Lopettaisi lopunkin kaupankäynnin?
Käytännössä se "vakava kriisi" tarkoittaisi sitä että Venäjä mököttäisi aikansa loukkaantuneena muuriensa sisällä mutta mitään muutosta päivittäiseen toimintaan ei olisi havaittavissa.
Suomi kun ei ole mitenkään missään riippuvuussuhteessa Venäjään.
Eihän tämä hyvältä näytä!
Yhdynkin esitykseen, että Suomi ja Ruotsi varmistaisivat nopealla aikataululla ja diplomatialla kaikkien nykyisten Natomaiden positiivisen suhteutumisen "fast track" menettelyyn. Tämä olisi tavallaan "Nato-option" kehittyneempi versio, johon Venäjä ei kuitenkaan voisi puuttua. Varsinainen jäsenyys olisi silloin hyvin lähellä ja toteutettavissa nopeasti jos siihen tulee tarve.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016043021494071_uu.shtml
Venäjän painostus on jo alkanut
Lauantai 30.4.2016 klo 06.49
Kuten tuoreessa Nato-selvityksessäkin todetaan, olisi Suomen Nato-jäsenyyshakemus valtava poliittinen tappio Moskovalle, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Nina Leinonen.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vieraili Suomessa vuonna 2015. (MARKKU RUOTTINEN)
Suomen johtavat poliitikot vakuuttavat kilvan, että Venäjä varmuudella uhkailee ja ärisee, jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, mutta aggressioksi ärinä tuskin äityy. Olisin vielä reilut kaksi vuotta sitten ollut taipuvainen myötäilemään tätä linjaa. En enää.
Kuten Suomen tuore Nato-selvitys esittää, on Venäjä epävakaa ja ennakoimaton naapuri. Tämän se osoitti käytännössä vallatessaan Krimin niemimaan Ukrainalta ja käydessään edelleen jatkuvaa sotaa Itä-Ukrainassa. Kuka olisi uskonut vielä alkuvuodesta 2014, että Venäjä valtaa Krimin? Ei kovin moni, vaikka se Ukrainan rajan tuntumaan keräsikin massiivisia sotajoukkoja.
Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Naton 5. artikla toisi Suomelle turvatakuun, eli Venäjä tuskin suuntaisi aggressiotaan Suomea kohtaan. Ilman Naton täysjäsenyyttä tuota takuuta Suomella ei ole, ja Venäjä on jo aloittanut painostuksen ja uhkailun. Kuin tilauksesta Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov toi julki Kremlin suhtautumisen edes keskusteluun Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Lavrov ärähti päivää ennen Suomen Nato-selvityksen julkistamista. Lisäksi Kremlin edustajat tuovat yhä enenevissä määrin esille Venäjän ydinaseet ja etupiiriajattelun.
Kuten tuoreessa Nato-selvityksessäkin todetaan, olisi Suomen Nato-jäsenyyshakemus valtava poliittinen tappio Moskovalle. Ja epäilen, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putin aio menettää kasvojaan pienen naapurimaansa itsenäisen päätöksenteon vuoksi. Vaikuttaminen suomalaiseen päätöksentekoon on jo alkanut. Vain rohkeimmat päättäjät uskaltavat enää sanoa julkisesti Nato-kantansa. Suurin osa peesailee perässä, jättäen "ovea raolleen", kehottamalla odottamaan vakaampaa turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä, väläyttelemällä kyseenalaista nato-optiota.
Suomi on jo nyt Nato-yhteensopiva, eli niin lähellä Natoa kuin se voi olla olematta puolustusliiton jäsen. Tähän nähden on mahdollista, että Suomi voisi hakea Natoon nopeutetulla eli fast track -menettelyllä. Tuolloin 5. artiklan sitoumukset olisivat voimassa jo ennen täysjäsenyyttä. Uhkailu idästä voisi jatkua päätöksenteon ajan, mutta sotilaallista aggressiota Suomea kohtaan tuskin olisi odotettavissa.
NINA LEINONEN
[email protected]
Yhdynkin esitykseen, että Suomi ja Ruotsi varmistaisivat nopealla aikataululla ja diplomatialla kaikkien nykyisten Natomaiden positiivisen suhteutumisen "fast track" menettelyyn. Tämä olisi tavallaan "Nato-option" kehittyneempi versio, johon Venäjä ei kuitenkaan voisi puuttua. Varsinainen jäsenyys olisi silloin hyvin lähellä ja toteutettavissa nopeasti jos siihen tulee tarve.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016043021494071_uu.shtml
Venäjän painostus on jo alkanut
Lauantai 30.4.2016 klo 06.49
Kuten tuoreessa Nato-selvityksessäkin todetaan, olisi Suomen Nato-jäsenyyshakemus valtava poliittinen tappio Moskovalle, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Nina Leinonen.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vieraili Suomessa vuonna 2015. (MARKKU RUOTTINEN)
Suomen johtavat poliitikot vakuuttavat kilvan, että Venäjä varmuudella uhkailee ja ärisee, jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, mutta aggressioksi ärinä tuskin äityy. Olisin vielä reilut kaksi vuotta sitten ollut taipuvainen myötäilemään tätä linjaa. En enää.
Kuten Suomen tuore Nato-selvitys esittää, on Venäjä epävakaa ja ennakoimaton naapuri. Tämän se osoitti käytännössä vallatessaan Krimin niemimaan Ukrainalta ja käydessään edelleen jatkuvaa sotaa Itä-Ukrainassa. Kuka olisi uskonut vielä alkuvuodesta 2014, että Venäjä valtaa Krimin? Ei kovin moni, vaikka se Ukrainan rajan tuntumaan keräsikin massiivisia sotajoukkoja.
Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Naton 5. artikla toisi Suomelle turvatakuun, eli Venäjä tuskin suuntaisi aggressiotaan Suomea kohtaan. Ilman Naton täysjäsenyyttä tuota takuuta Suomella ei ole, ja Venäjä on jo aloittanut painostuksen ja uhkailun. Kuin tilauksesta Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov toi julki Kremlin suhtautumisen edes keskusteluun Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Lavrov ärähti päivää ennen Suomen Nato-selvityksen julkistamista. Lisäksi Kremlin edustajat tuovat yhä enenevissä määrin esille Venäjän ydinaseet ja etupiiriajattelun.
Kuten tuoreessa Nato-selvityksessäkin todetaan, olisi Suomen Nato-jäsenyyshakemus valtava poliittinen tappio Moskovalle. Ja epäilen, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putin aio menettää kasvojaan pienen naapurimaansa itsenäisen päätöksenteon vuoksi. Vaikuttaminen suomalaiseen päätöksentekoon on jo alkanut. Vain rohkeimmat päättäjät uskaltavat enää sanoa julkisesti Nato-kantansa. Suurin osa peesailee perässä, jättäen "ovea raolleen", kehottamalla odottamaan vakaampaa turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä, väläyttelemällä kyseenalaista nato-optiota.
Suomi on jo nyt Nato-yhteensopiva, eli niin lähellä Natoa kuin se voi olla olematta puolustusliiton jäsen. Tähän nähden on mahdollista, että Suomi voisi hakea Natoon nopeutetulla eli fast track -menettelyllä. Tuolloin 5. artiklan sitoumukset olisivat voimassa jo ennen täysjäsenyyttä. Uhkailu idästä voisi jatkua päätöksenteon ajan, mutta sotilaallista aggressiota Suomea kohtaan tuskin olisi odotettavissa.
NINA LEINONEN
[email protected]
skärdis
Greatest Leader
Majurin puheenvuoron alku vaikutti hyvältä, mutta tämä viimeinen kappale syö kyllä pahasti uskottavuutta.
Ei Kremlin ole tarvinnut saada raporttia pöydän alta käyttöönsä. Johtopäätökset ovat varmasti turvallisuuspolitiikkaan perehtyneiden venäläistenkin tehtävissä jo ennen raporttiakin. Jopa tämän palstan keskustelijat olivat päätyneet hyvin pitkälle samoihin näkemyksiin.
Enkä usko pätkääkään siihen, etteikö suomalaiset poliitikot ja virkamiehet olisi päätyneet samaan. Nyt vain asian kertominen saatiin ulkoistettua arvovaltaiselle raadille ilman, että kenenkään tarvitse ottaa poliittisia tai muita riskejä.
Jos raportissa olisi päädytty johonkin radikaalisti erilaiseen lopputulemaan, niin se olisi ollut uutinen - myös Kremlille.
fulcrum
Greatest Leader
Ja todennäköisemmin oikea. Tämä "Jos Ruotsi liittyy niin Suomi eristäytyy" -meemi on karannut täysin käsistä. En ole itse kuullut sille yhtään järkevää perustelua, pitääpä lukea onko selvityksessä sitten jotain, mutta epäillä sitäkin sopii. 'Eristäytyminen' on tietoinen monelta taholta ajetun politiikan tulos (Pohjois-Korea, Sveitsi, Albania), se EI riipu siitä kuuluuko vielä yhteen kultapossukerhoon. On joltisenkin mahdoton kuvitella sellaista tilannetta että Venäjä esimerkiksi hyökkäisi Suomeen, ja muut länsimaat eivät tekisi mitään vain siksi että Suomi ei kuulu Natoon.
ajs178
Respected Leader
Juu, mutta se "puolustusliitto" kestää vain niin kauan, kunnes Suomi päättää jättää Gripenit ostamatta. Tai vaihtoehtoisesti siihen asti, kun Gripenit ostetaan, eikä ole enää muita merkittäviä asekauppoja tiedossa. Mitään hinkua ei veli-ruotsalaisella ole tulla Suomen puolesta sotimaan Venäjää vastaan. Sehän nyt on päivän selvä asia
Benelli
Respected Leader
Ennen vuotta 2018 tapahtuu vähän kaikenlaista mistä nykyinen vähemmistö hallitus on vastuussa. Vassarit ja vihreät tuskin menestyvät kovin hyvin seuraavissa vaaleissa.
Täytyy nyt kommentoida selvityksen neljättä lukua ja sen kolmea ensimmäistä kappaletta s.38-48. Käsittelevät Nato jäsenyyden vaikutusta Suomen puolustusjärjestelyihin.
Täysin asiallista ja jopa kuivan realistista analyysia Nato jäsenyyden vaikutuksesta Suomen puolustukseen.
Esimerkiksi pro-Nato asenteestaan tunnettu Markku Salomaa tarjoaa kirjassaan Kylmän Sodan toinen erä aivan toisenlaisen vision Nato Suomen asevoimista ja sen vaikutuksesta mm. tarvittaviin budjettivaroihin.
Salomaan mielestä Nato jäsenyys mahdollistaisi ilmavoimien lakkauttamisen tai supistamisen 12 koneeseen (tunnistuslennot). Myös merivoimat muuttuisivat käytännössä tarpeettomiksi ja ne voitaisiin lopettaa tai supistaa murto-osaan nykyisestä.
Maavoimille luotaisiin 80 kuljetushelikopetria ja 12 taisteluhelikopteria käsittävä ilmamekanisoitu nyrkki. Salomaan mielestä kyseinen osasto pystyisi lentämään Venäjän hallussa olevan maa-alueen päällä lähes vaaratta, jos vain lennettäisiin keveän ilmatorjunnan kantaman yläpuolella???
Helikopterit saataisiin Yhdysvalloista hyvin edullisesti tai ehkä leasing järjestelyin. Salomaan perustelu on mielenkiintoinen. Yhdysvaltain kansalliskaartilla on runsaasti helikoptereita käytössä ja koska Salomaa virheellisesti/valheellisesti väittää, että kansalliskaarti on vain valtion sisäisen käyttöön, niin Salomaan mielestä koptereita täytyisi rittää Suomeen puoli-ilmaiseksi. Ajatteluketju on mielenkiintoinen Salomaan mielestä kansalliskaarti saa kopterit käyttöönsä "ilmaiseksi"??? Kansalliskaarti on vain Yhdysvaltain maaperällä toimiva organisaatio (ei totta). Ja koska Suomen on tärkeämpi puolustusalue kuin Yhdysvaltain manneralue on Suomi oikeutettu saamaan kopterit myös "ilmaiseksi" tai "puoli-ilmaiseksi".
Ilmapuolustuksen hoitaisi Suomeen sijoitettu Yhdysvaltain lentotukikohta. Salomaa myös antaa suosituksen, että sinne varastoitaisiin juuri modernisoituja ydinpommeja, jotka hänen mielestään olisivat oivia aseita Venäjän hyökkäysmuodostelmien tuhoamiseen.
Lopuksi Salomaa väittää, että Nato jäsenyys mahdollistaisi puolustusmäärärahojen laskemisen.
Täysin asiallista ja jopa kuivan realistista analyysia Nato jäsenyyden vaikutuksesta Suomen puolustukseen.
Esimerkiksi pro-Nato asenteestaan tunnettu Markku Salomaa tarjoaa kirjassaan Kylmän Sodan toinen erä aivan toisenlaisen vision Nato Suomen asevoimista ja sen vaikutuksesta mm. tarvittaviin budjettivaroihin.
Salomaan mielestä Nato jäsenyys mahdollistaisi ilmavoimien lakkauttamisen tai supistamisen 12 koneeseen (tunnistuslennot). Myös merivoimat muuttuisivat käytännössä tarpeettomiksi ja ne voitaisiin lopettaa tai supistaa murto-osaan nykyisestä.
Maavoimille luotaisiin 80 kuljetushelikopetria ja 12 taisteluhelikopteria käsittävä ilmamekanisoitu nyrkki. Salomaan mielestä kyseinen osasto pystyisi lentämään Venäjän hallussa olevan maa-alueen päällä lähes vaaratta, jos vain lennettäisiin keveän ilmatorjunnan kantaman yläpuolella???
Helikopterit saataisiin Yhdysvalloista hyvin edullisesti tai ehkä leasing järjestelyin. Salomaan perustelu on mielenkiintoinen. Yhdysvaltain kansalliskaartilla on runsaasti helikoptereita käytössä ja koska Salomaa virheellisesti/valheellisesti väittää, että kansalliskaarti on vain valtion sisäisen käyttöön, niin Salomaan mielestä koptereita täytyisi rittää Suomeen puoli-ilmaiseksi. Ajatteluketju on mielenkiintoinen Salomaan mielestä kansalliskaarti saa kopterit käyttöönsä "ilmaiseksi"??? Kansalliskaarti on vain Yhdysvaltain maaperällä toimiva organisaatio (ei totta). Ja koska Suomen on tärkeämpi puolustusalue kuin Yhdysvaltain manneralue on Suomi oikeutettu saamaan kopterit myös "ilmaiseksi" tai "puoli-ilmaiseksi".
Ilmapuolustuksen hoitaisi Suomeen sijoitettu Yhdysvaltain lentotukikohta. Salomaa myös antaa suosituksen, että sinne varastoitaisiin juuri modernisoituja ydinpommeja, jotka hänen mielestään olisivat oivia aseita Venäjän hyökkäysmuodostelmien tuhoamiseen.
Lopuksi Salomaa väittää, että Nato jäsenyys mahdollistaisi puolustusmäärärahojen laskemisen.
fulcrum
Greatest Leader
Täytyy nyt kommentoida selvityksen neljättä lukua ja sen kolmea ensimmäistä kappaletta s.38-48. Käsittelevät Nato jäsenyyden vaikutusta Suomen puolustusjärjestelyihin.
Täysin asiallista ja jopa kuivan realistista analyysia Nato jäsenyyden vaikutuksesta Suomen puolustukseen.
Esimerkiksi pro-Nato asenteestaan tunnettu Markku Salomaa tarjoaa kirjassaan Kylmän Sodan toinen erä aivan toisenlaisen vision Nato Suomen asevoimista ja sen vaikutuksesta mm. tarvittaviin budjettivaroihin.
Salomaan mielestä Nato jäsenyys mahdollistaisi ilmavoimien lakkauttamisen tai supistamisen 12 koneeseen (tunnistuslennot). Myös merivoimat muuttuisivat käytännössä tarpeettomiksi ja ne voitaisiin lopettaa tai supistaa murto-osaan nykyisestä.
Maavoimille luotaisiin 80 kuljetushelikopetria ja 12 taisteluhelikopteria käsittävä ilmamekanisoitu nyrkki. Salomaan mielestä kyseinen osasto pystyisi lentämään Venäjän hallussa olevan maa-alueen päällä lähes vaaratta, jos vain lennettäisiin keveän ilmatorjunnan kantaman yläpuolella???
Helikopterit saataisiin Yhdysvalloista hyvin edullisesti tai ehkä leasing järjestelyin. Salomaan perustelu on mielenkiintoinen. Yhdysvaltain kansalliskaartilla on runsaasti helikoptereita käytössä ja koska Salomaa virheellisesti/valheellisesti väittää, että kansalliskaarti on vain valtion sisäisen käyttöön, niin Salomaan mielestä koptereita täytyisi rittää Suomeen puoli-ilmaiseksi. Ajatteluketju on mielenkiintoinen Salomaan mielestä kansalliskaarti saa kopterit käyttöönsä "ilmaiseksi"??? Kansalliskaarti on vain Yhdysvaltain maaperällä toimiva organisaatio (ei totta). Ja koska Suomen on tärkeämpi puolustusalue kuin Yhdysvaltain manneralue on Suomi oikeutettu saamaan kopterit myös "ilmaiseksi" tai "puoli-ilmaiseksi".
Ilmapuolustuksen hoitaisi Suomeen sijoitettu Yhdysvaltain lentotukikohta. Salomaa myös antaa suosituksen, että sinne varastoitaisiin juuri modernisoituja ydinpommeja, jotka hänen mielestään olisivat oivia aseita Venäjän hyökkäysmuodostelmien tuhoamiseen.
Lopuksi Salomaa väittää, että Nato jäsenyys mahdollistaisi puolustusmäärärahojen laskemisen.
Itse olen tullut siihen tulokseen että Salomaalla viiraa päästä...tuollaiset puheet ovat hyvin vaarallisia. Natossa on jo Bulgarian ja Latvian kaltaisia vapaamatkustajia eikä sinne lisää kaivata. Jos Natoon mennään siinä illuusiossa ettei puolustukseen enää tarvitse sijoittaa, niin seuraava aamusuihku tulee olemaan todella kylmä.
Laamanator
Eversti
Eikö vodka sopisi paremmin.
Krim merkkistä venäläistä shampanjaa, vodkaa ja suolakurkkuja.
Tämäpä hämmentävä lausunto Kremlin suunnasta. Vielä edellisessä lausunnossa Suomi katsottiin jo Natoon kuuluvaksi maaksi ja siten viholliseksi, mutta nyt Suomi on jälleen "neutraali". Venäjällä voitaisiin jo hiljalleen päättää, että haluavatko pitää Suomea Natoon kuuluvana vihollismaana vai sotilaallisesti liittoutumattomana "ystävällismielisenä" valtiona.
Olemme tilanteessa, jossa Suomen realistinen puolustus vaatii lisäpanostuksia. Venäjän nopeaan toimintaan pystyvät joukot aiheuttavat jo nykytilanteessa painetta lisätä valmiutta. Parempi valmius vaatii jotain seuraavista tai mahdollisesti kaikkia - pidemmät palvelusajat varusmiehille, enemmän kantahenkilökuntaa ja aktiivireservin valmiuden nostamista.
Kun tarkastellaan asiaa poliittiselta kannalta niin ongelmia riittää.
Asevelvollisuusajan pidentäminen on useimmille poliitikoille vastenmielinen ajatus ja tekee hallaa kannatukselle.
Kantahenkilökunnan lisääminen ja toimintavalmiit yksiköt vaativat rahaa, jota taas tarvitaan kaikkialla muuallakin.
Maakuntajoukkolaisten aseistaminen sotilasaseilla ja paremmat korvaukset "puoliammattilaisille" ovat taas vastenmielisiä keskustalle, vasemmistolle ja myös työnantajille.
Sen sijaan ihmelääke Nato näyttäisi tarjoavan lääkkeen kaikkiin vaivoihin ja vain 40 milj. euroa vuodessa hinnalla.
Jos politiikko laitetaan tilanteeseen jossa vaaditaan äänestäjiltä uhrauksia rahaa, aikaa ja epämukavuutta JA kun toisena vaihtoehtona on, että sanotaan julkisuudessa "XXXX hoitaa tämän", niin suomalaiset poliitikot tuntien - kumpi vaihtoehto valitaan?