Jokainen sota vaatii jalkaväkeä. Millä valtiolla on laittaa liki miljoona (pieni pyöristys vain) koulutettua miestä asteisiin NATOn ainoaa vihulaista vastaan? Lopputuloksen kannalta ei ole merkittävää, ryhmittyvätkö nämä joukot Pietarin pohjois- vai eteläpuolella.
NATO ei olisi ilman USAta
Valitettavasti asia ei raportin mukaan ole ihan noin ainakaan vielä, lainaukset sivulta 44-46:
Matti Vanhanen: Nato-jäsenyys ei saa olla mikään ideologinen valinta, vaan perustelujen pitää olla turvallisuuspoliittiset (mutta silti pidän pääni syvällä pensaassa).
Vanhanen Kajaanissa: Nato-jäsenyys vaihtoehto, jos turvallisuustilanne muuttuu perusteellisesti
JUHA NEUVONEN
Matti Vanhanen puhui lauantaina iltapäivällä Kekkospatsaalla Kajaanissa. Hän osallistui keskustan Kajaanin kunnallisjärjestön vapputilaisuuteen.
Kainuu Julkaistu 30.4.2016 klo 15:54 | 0
Maria Kalliokoski
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Matti Vanhanenkatsoo, että Nato-jäsenyys ei saa olla mikään ideologinen valinta, vaan perustelujen pitää olla turvallisuuspoliittiset.
– Myös kannattamani kielteisen ratkaisun perustelujen, Vanhanen sanoo.
Hän puhui vappuaattona Kajaanissa keskustan vapputapahtumassa.
Pysymällä sotilasliiton ulkopuolella Suomi edistää Vanhasen mukaan lähialueidensa vakautta ja ennakoitavuutta.
Hän pitää Nato-jäsenyyttä kuitenkin Suomelle aitona vaihtoehtona, jos turvallisuustilanne muuttuu perustavanlaatuisesti ja jos vakautus ei Suomesta riippumattomista syistä onnistu.
Tällä Vanhanen kertoo tarkoittavansa Venäjän käyttäytymistä.
– Venäjän kohdalla ennakoitavuus on heikentynyt, ja se on aito ääneen lausuttava ongelma. Tämän ennakoitavuusongelman voi vain Venäjä itse ratkaista.
Ruotsi-yhteistyötä Vanhanen pitää Suomelle äärimmäisen tärkeänä erityisesti Itämeren alueen vakauden kannalta. Vanhanen painottaa, että silti kukin maa ratkaisee lopulta asiansa itse.
– Tämän tiedostaminen ehkä auttaa Pohjanlahden molemmin puolin hakemaan syvää yhteistä ymmärrystä siitä, mikä on turvallisuuspoliittisesti täällä järkevintä.
Tämänhetkisistä turvallisuusuhkista Vanhanen nimeää suurimmaksi terrorismin ja luonnehtii sitä ”todelliseksi, piileväksi ja vaikeasti todennettavaksi”.
Vanhanen sanoo, että valmisteltavana oleva ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko mahdollistaa perusteellisen keskustelun Suomen kansainvälisestä asemasta ja tarvittavista ratkaisuista. Hän toivoo laajaa keskustelua kansalaisten kanssa ja sanoo päätöksensä tavoitella keskustan presidenttiehdokkuutta liittyvän juuri tähän.
Erkki Tuomioja: Nato-jäsenyys on ideologinen valinta, ja USA on paha, paha, paha.
Erkki Tuomioja
2 hrs ·
Neljältä riippumattomalta asiantuntijalta tilattu ns. Nato-selvitys on saatu ja julkistettu. Selvitys on sinänsä omista lähtökohdistaan huolellista työtä. Se ei ota kantaa siihen tulisiko Suomen hakea Nato-jäsenyyttä vai ei – se ei kuulunut toimeksiantoon ja selvittäjät tuskin olisivat päätyneet siitä yksimieliseen näkemykseen. Sen sijaan se käsittelee yksityiskohtaisesti sitä miten jäsenyys voitaisiin toteuttaa ja mitä lyhyen aikavälin seurauksia siitä olisi.
Selvityksen tärkein anti on sen painottaminen, että mitä tahansa valintoja Suomessa tehdään, on tärkeätä että ne tehdään yhteisymmärryksessä ja samanlaisina Ruotsin kanssa. Se että vain toinen näistä maista liittyisi Natoon ja toinen jäisi sotilaallisesti liittoutumattomaksi, toisi lähinnä vain kielteisiä seurauksia kummallekin, kuten myös Natolle. Tähän johtopäätökseen on helppo yhtyä ja Suomen ja Ruotsin kohtalonyhteyden alleviivaaminen näin korostetulla tavalla onkin selvityksen tärkein anti.
Muutoin on todettava että selvitys on suppea-alaisuudessaan pettymys. Selvitystä ovat sen tekijät itse kiittäneet suorapuheisuudesta ja siitä että siinä käsitellään avoimesti Venäjän tilannetta ja sen mahdollisia reaktioita Suomen Nato-jäsenyyteen. Venäjän kuvaaminen arvaamattomaksi toimijaksi, joka on osoittanut voivansa toimia myös kansainvälisistä normeista ja laeista piittaamatta, on perusteltua eikä siitä ole syytä vaieta. Suppea-alaisuudesta kuitenkin kertoo se, ettei mitään vastaavaa kuvausta tai analyysia Yhdysvaltain toimista ja tämän maan suhteesta unilateralismiin tai sen mahdollisesta arvaamattomuudesta – mikä ei maan presidentinvaaleja seuraavalla voi olla tuntematon asia – selvityksessä ole.
Vakavin puute on, ettei selvityksessä esitetä kysymystä saati vastausta siihen lisäisikö vai vähentäisikö Suomen (tai Ruotsin) Nato-jäsenyys vakautta lähialueillamme ja lisäisikö vai vähentäisikö se Suomen (tai Ruotsin) mahdollisuutta tulla vedetyksi mukaan Itämeren piirissä syntyvään tai sinne ulottuvaan sotilaalliseen konfliktiin.
On siis kysyttävä, toimisiko Nato-jäsenyys ennaltaehkäisevästi sille että Suomeen kohdistettaisiin sotilaallisia toimia vai lisäisikö se tällaista mahdollisuutta. Sotilasliittoon kuulumattomuus ei sinänsä takaa sitä etteikö maa voisi tulla vedetyksi mukaan laajempaankin sotilaalliseen konfliktiin, mutta toisin päin on jo määritelmän mukaan varmaa että sotilasliiton jäsenenä maa ainakin on osapuolena konfliktissa.
Selvitys ei siten ole tuonut uutta turvallisuuspolitiikan arviointiin. Se ei ollut sen tarkoituskaan. Kaikki selvityksessä käsitellyt asia olisi voitu ja pitänyt ottaa mukaan vaalikausittain tehtävään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Selvityksen tilaaja on kuitenkin saanut mitä on halunnut, eli yhden tilaisuuden taas käydä kampanjaansa sotilaallisesta liittoutumattomuudesta luopumiseksi.
.
Tilaajana on näet pidettävä lähinnä kokoomusta, jolla ennen vaaleja oli oma tiekarttansa Nato-päätökselle. Siinä selvitys oli tarkoitettu pohjustamaan Nato-päätöstä. Keskusta ei tästä syystä erillistä Nato selvitystä kannattanut ja hallitusneuvotteluissa kompromissiksi tuli, että selvitys teetetään tausta-aineistoksi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistamiselle.
Tilaajan kannalta se että selvitys ei suosita Nato-jäsenyyttä sen enempää kuin sen ulkopuolella pysyttäytymistäkään ei ole oleellista. Siitä riippumatta se olisi ja on otettu vastaan taas yhtenä tilaisuutena horjuttaa Suomea pois vakaalta linjaltaan, johon kuuluu omasta puolustuskyvystämme huolehtiminen, laaja kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö EU:n jäsenenä ja Naton kumppanimaana sekä erityisesti kahden sotilaallisesti liittoutumattoman maan Suomen ja Ruotsin kahdenvälinen yhteistyö. Se sisältää senkin, että Suomi suvereenina valtiona voi harkita myös sotilaallista liittoutumista jos sen etujensa mukaiseksi näkee. Nykyisessä tilanteessa ei tälle ole kuitenkaan perusteita.
matin pää on syvällä jonkun tyhmän naaraan "majavassa" tai sen kadoksissa olevan lautakasan alla..
Erkki Tuomioja: Nato-jäsenyys on ideologinen valinta, ja USA on paha, paha, paha.
Erkki Tuomioja
2 hrs ·
Neljältä riippumattomalta asiantuntijalta tilattu ns. Nato-selvitys on saatu ja julkistettu. Selvitys on sinänsä omista lähtökohdistaan huolellista työtä. Se ei ota kantaa siihen tulisiko Suomen hakea Nato-jäsenyyttä vai ei – se ei kuulunut toimeksiantoon ja selvittäjät tuskin olisivat päätyneet siitä yksimieliseen näkemykseen. Sen sijaan se käsittelee yksityiskohtaisesti sitä miten jäsenyys voitaisiin toteuttaa ja mitä lyhyen aikavälin seurauksia siitä olisi.
Selvityksen tärkein anti on sen painottaminen, että mitä tahansa valintoja Suomessa tehdään, on tärkeätä että ne tehdään yhteisymmärryksessä ja samanlaisina Ruotsin kanssa. Se että vain toinen näistä maista liittyisi Natoon ja toinen jäisi sotilaallisesti liittoutumattomaksi, toisi lähinnä vain kielteisiä seurauksia kummallekin, kuten myös Natolle. Tähän johtopäätökseen on helppo yhtyä ja Suomen ja Ruotsin kohtalonyhteyden alleviivaaminen näin korostetulla tavalla onkin selvityksen tärkein anti.
Muutoin on todettava että selvitys on suppea-alaisuudessaan pettymys. Selvitystä ovat sen tekijät itse kiittäneet suorapuheisuudesta ja siitä että siinä käsitellään avoimesti Venäjän tilannetta ja sen mahdollisia reaktioita Suomen Nato-jäsenyyteen. Venäjän kuvaaminen arvaamattomaksi toimijaksi, joka on osoittanut voivansa toimia myös kansainvälisistä normeista ja laeista piittaamatta, on perusteltua eikä siitä ole syytä vaieta. Suppea-alaisuudesta kuitenkin kertoo se, ettei mitään vastaavaa kuvausta tai analyysia Yhdysvaltain toimista ja tämän maan suhteesta unilateralismiin tai sen mahdollisesta arvaamattomuudesta – mikä ei maan presidentinvaaleja seuraavalla voi olla tuntematon asia – selvityksessä ole.
Vakavin puute on, ettei selvityksessä esitetä kysymystä saati vastausta siihen lisäisikö vai vähentäisikö Suomen (tai Ruotsin) Nato-jäsenyys vakautta lähialueillamme ja lisäisikö vai vähentäisikö se Suomen (tai Ruotsin) mahdollisuutta tulla vedetyksi mukaan Itämeren piirissä syntyvään tai sinne ulottuvaan sotilaalliseen konfliktiin.
On siis kysyttävä, toimisiko Nato-jäsenyys ennaltaehkäisevästi sille että Suomeen kohdistettaisiin sotilaallisia toimia vai lisäisikö se tällaista mahdollisuutta. Sotilasliittoon kuulumattomuus ei sinänsä takaa sitä etteikö maa voisi tulla vedetyksi mukaan laajempaankin sotilaalliseen konfliktiin, mutta toisin päin on jo määritelmän mukaan varmaa että sotilasliiton jäsenenä maa ainakin on osapuolena konfliktissa.
Selvitys ei siten ole tuonut uutta turvallisuuspolitiikan arviointiin. Se ei ollut sen tarkoituskaan. Kaikki selvityksessä käsitellyt asia olisi voitu ja pitänyt ottaa mukaan vaalikausittain tehtävään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Selvityksen tilaaja on kuitenkin saanut mitä on halunnut, eli yhden tilaisuuden taas käydä kampanjaansa sotilaallisesta liittoutumattomuudesta luopumiseksi.
.
Tilaajana on näet pidettävä lähinnä kokoomusta, jolla ennen vaaleja oli oma tiekarttansa Nato-päätökselle. Siinä selvitys oli tarkoitettu pohjustamaan Nato-päätöstä. Keskusta ei tästä syystä erillistä Nato selvitystä kannattanut ja hallitusneuvotteluissa kompromissiksi tuli, että selvitys teetetään tausta-aineistoksi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistamiselle.
Tilaajan kannalta se että selvitys ei suosita Nato-jäsenyyttä sen enempää kuin sen ulkopuolella pysyttäytymistäkään ei ole oleellista. Siitä riippumatta se olisi ja on otettu vastaan taas yhtenä tilaisuutena horjuttaa Suomea pois vakaalta linjaltaan, johon kuuluu omasta puolustuskyvystämme huolehtiminen, laaja kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö EU:n jäsenenä ja Naton kumppanimaana sekä erityisesti kahden sotilaallisesti liittoutumattoman maan Suomen ja Ruotsin kahdenvälinen yhteistyö. Se sisältää senkin, että Suomi suvereenina valtiona voi harkita myös sotilaallista liittoutumista jos sen etujensa mukaiseksi näkee. Nykyisessä tilanteessa ei tälle ole kuitenkaan perusteita.
Täytyy nyt kommentoida selvityksen neljättä lukua ja sen kolmea ensimmäistä kappaletta s.38-48. Käsittelevät Nato jäsenyyden vaikutusta Suomen puolustusjärjestelyihin.
Täysin asiallista ja jopa kuivan realistista analyysia Nato jäsenyyden vaikutuksesta Suomen puolustukseen.
Esimerkiksi pro-Nato asenteestaan tunnettu Markku Salomaa tarjoaa kirjassaan Kylmän Sodan toinen erä aivan toisenlaisen vision Nato Suomen asevoimista ja sen vaikutuksesta mm. tarvittaviin budjettivaroihin.
Salomaan mielestä Nato jäsenyys mahdollistaisi ilmavoimien lakkauttamisen tai supistamisen 12 koneeseen (tunnistuslennot). Myös merivoimat muuttuisivat käytännössä tarpeettomiksi ja ne voitaisiin lopettaa tai supistaa murto-osaan nykyisestä.
Maavoimille luotaisiin 80 kuljetushelikopetria ja 12 taisteluhelikopteria käsittävä ilmamekanisoitu nyrkki. Salomaan mielestä kyseinen osasto pystyisi lentämään Venäjän hallussa olevan maa-alueen päällä lähes vaaratta, jos vain lennettäisiin keveän ilmatorjunnan kantaman yläpuolella???
Helikopterit saataisiin Yhdysvalloista hyvin edullisesti tai ehkä leasing järjestelyin. Salomaan perustelu on mielenkiintoinen. Yhdysvaltain kansalliskaartilla on runsaasti helikoptereita käytössä ja koska Salomaa virheellisesti/valheellisesti väittää, että kansalliskaarti on vain valtion sisäisen käyttöön, niin Salomaan mielestä koptereita täytyisi rittää Suomeen puoli-ilmaiseksi. Ajatteluketju on mielenkiintoinen Salomaan mielestä kansalliskaarti saa kopterit käyttöönsä "ilmaiseksi"??? Kansalliskaarti on vain Yhdysvaltain maaperällä toimiva organisaatio (ei totta). Ja koska Suomen on tärkeämpi puolustusalue kuin Yhdysvaltain manneralue on Suomi oikeutettu saamaan kopterit myös "ilmaiseksi" tai "puoli-ilmaiseksi".
Ilmapuolustuksen hoitaisi Suomeen sijoitettu Yhdysvaltain lentotukikohta. Salomaa myös antaa suosituksen, että sinne varastoitaisiin juuri modernisoituja ydinpommeja, jotka hänen mielestään olisivat oivia aseita Venäjän hyökkäysmuodostelmien tuhoamiseen.
Lopuksi Salomaa väittää, että Nato jäsenyys mahdollistaisi puolustusmäärärahojen laskemisen.
Ei ole, mutta silti ei pidä aliarvioida suurvallan kykyä painostaa pientä naapurimaataan. Taloudellinen, diplomaattinen ja kulisseissa tapahtuva poliittinen vaikuttaminen olisi selviö, samoin infokampanja, mutta pidän vakavampiakin vastatoimia mahdollisina.
Kyllä Trumpin ulkopolitiikan linjaukset ovat todella poikkeuksellisia, verrattuna vaikka Clintoniin tai oikeastaan keneen tahansa. Valtion oma etu ei ole mikään kiveen hakattu itsestäänselvyys vaan tulkintakysymys.
Miljoonan "pakolaisen" työntäminen rajan yli? Ei tuota teatteria huvin vuoksi esitetty.
En väittänyt Amerikkaa valtiona epäitsekkääksi. Siitä huolimatta on aivan varmasti merkitystä kuka sitä laivaa ohjaa. Yhden mielestä USA:n etu on ajaa aktiivisesti asioitaan maailmalla, toinen haluaa muiden hoitavan itse tonttinsa.