setämies
Kenraali
Jos mieleni ei tee kepposia, tuo Top Gun lasit kaikille hornetpiloteille -läppä taitaa olla lähtöisin tältä foorumilta.
Ulkoministeriön Nato-selvitys
- Viestiketjun aloittaja Minuteman
- Aloitus PVM
Panssari Salama
Respected Leader
Selvitys toi esille varsin selvästi, miten NATO nimenomaan ei ole mikään USA:n käsikassara. Lukekaapa ne kohdat uudestaan.
Olen omissa kommenteissani toistanut, että valtioilla ei ole ystäviä, vaan intressejä, ja että suurvallalla on suurvallan intressit. USA aivan varmasti ajaa omia etujaan.
En ole itse koskaan lämmennyt ajatukselle, että Suomen turvallisuuspoliittisten intressien edistämistä vastustetaan, koska USA. Ja tästä voi taas viitata tuohon avauskappaleeseen.
Puolustusliitto joka on tuonut vakautta Eurooppaan jo 70 vuoden ajan on toiminut hyvin ja täyttänyt olemassaolonsa perusteen. Vaikka / koska USA.
Olen omissa kommenteissani toistanut, että valtioilla ei ole ystäviä, vaan intressejä, ja että suurvallalla on suurvallan intressit. USA aivan varmasti ajaa omia etujaan.
En ole itse koskaan lämmennyt ajatukselle, että Suomen turvallisuuspoliittisten intressien edistämistä vastustetaan, koska USA. Ja tästä voi taas viitata tuohon avauskappaleeseen.
Puolustusliitto joka on tuonut vakautta Eurooppaan jo 70 vuoden ajan on toiminut hyvin ja täyttänyt olemassaolonsa perusteen. Vaikka / koska USA.
Minuteman
Eversti
Harvinaisen suorat sanat Venäjästä
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001169860.html
Nato-selvitys on niin selkeää kieltä Suomen huonoista vaihtoehdoista, että kaikkien suomalaisten kannattaisi lukea se, erikoistoimittaja Arja Paananen kirjoittaa.
KAIKENLAISIA julkisen vallan tilaamia raportteja on tullut toimittajanuran aikana luettua ja yleensä niihin pätee yksi yhteinen piirre. Ne ovat joko niin kuivia, vaikeaselkoisia tai ympäripyöreitä, ettei kenenkään tavallisen ihmisen voisi kuvitellakaan jaksavan kahlata niitä vapaaehtoisesti läpi.
Perjantaina julkistettu asiantuntijaraportti Suomen Nato-jäsenyyden mahdollisista vaikutuksista on tässä suhteessa virkistävä poikkeus.
Selvitys on sujuvasti kirjoitettu ja sen teksti on helposti ymmärrettävää tavallisellekin ihmiselle, mutta silti siinä onnistutaan käsittelemään monia erittäin vaikeita asioita lyhyesti, mutta silti tarkasti.
Ulkoministeri Timo Soini (ps) kehui raporttia jo moneen otteeseen sen julkistustilaisuudessa, mutta niin hän olisi tehnyt virkansa puolesta joka tapauksessa. Olen kuitenkin Soinin kanssa samaa mieltä siitä, että jokaisen suomalaisen kannattaisi lukea ulkoministeriön nettisivuilta löytyvä 68-sivuinen raportti ja ryhtyä vasta sen jälkeen oikein toden teolla muodostamaan – tai kenties muuttamaan – omaa Nato-mielipidettään.
Voit lukea Nato-selvityksen täältä.
Raportti on kaukana Nato-intoilusta
Nato-selvityksestä sanottiin jo etukäteen, ettei se ota varsinaisesti kantaa siihen, pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä vai ei. Varsinkaan Nato-jäsenyyden vastustajien keskuudessa tätä vakuuttelua ei ole kuitenkaan täysin uskottu, vaan raportin on epäilty olevan yksi valtiojohtomme ovelista projekteista Nato-jäsenyyden hivuttamiselle.
Jokainen voi tietysti lukea raporttia sen rivien väleistä hieman eri tavalla, mutta itselleni syntyi pikemminkin mielikuva, että raportti on mahdollisimman kaukana mistään Nato-intoilusta.
Venäjän nykypolitikasta, maan henkisistä traumoista ja äkkiarvaamattomasta sotilaallisesta uhittelusta selvitys piirtää sen sijaan erittäin karun ja kaunistelemattoman kuvan. Eli jos on Vladimir Putinin Venäjä muuttunut rajusti sitten vuoden 2007 ja edellisen Nato-selvityksen teon, niin samalla on vihdoin muuttunut myös Suomen rohkeus puhua Venäjästä ja sen toimintamalleista ääneen suorin sanoin.
– Venäjä ei ole sinut itsensä eikä ympäröivän maailman kanssa… Venäjä jopa ylpeilee sillä, että sen päätöksentekoprosessi on mahdollisimman läpinäkymätön ja arvaamaton. Kyky tehdä nopeita strategisia päätöksiä sekä toteuttaa niitä erittäin nopeasti ja ketterästi niin sotilaallisesti kuin poliittisestikin erottaa Venäjän sekä tsaarinaikaisesta imperiumista että Neuvostoliitosta, raportissa kuvaillaan.
Yksi keskeisistä johtopäätöksistä on, että jos Suomi päättää hakea Nato-jäsenyyttä tai edes ryhtyy vakavasti valmistelemaan sen hakemista, Venäjä tulee reagoimaan voimakkaasti tai jopa tylysti. Kaikkein haavoittuvin olisikin juuri tämä hetki, kun Suomi ei olisi vielä Naton jäsen, mutta Venäjä kohdistaisi meihin jo kaikki mahdolliset vihamielisyytensä.
Venäjä reagoisi oletettavasti ainakin vahvistamalla asevoimiaan Suomen vastaisella rajalla, mutta kuten selvitys toteaa, se tekisi sen mahdollisesti muutenkin. Myös tätä dilemmaa raportti käsittelee hyvin.
Eli toisin sanoen, hakisimmepa jäsenyyttä tai ei, niin omissa epäluuloissaan kieriskelevä Venäjä on jo nyt taipuvainen pitämään meitä osana Nato-leiriä – pelkästään siis sen takia, että kuulumme Euroopan unioniin ja osallistumme Naton rauhankumppanuusohjelmaan. Ja vaikka päättäisimmekin lopulta jättää jäsenyyden hakematta, nyky-Venäjältä on turha odottaa meille lempeää kohtelua, sillä meitä epäiltäisiin ja meitä uhkailtaisiin joka tapauksessa.
– On sinänsä ristiriitaista, että Venäjä yrittää estää Suomen ja/tai Ruotsin Nato-jäsenyyden pelottelemalla pikemmin kuin vakuuttamalla, raportissa kuvaillaan.
Raportissa nostetaan esille myös Venäjän nykyinen voimakas halu muistuttaa ydinasepelotteestaan, Suomen itärajalla vastikään koettu pakolaisdraama sekä tapa, jolla Putin käynnisti pikavauhtia Turkin kanssa täyden sana- ja kauppasodan venäläiskoneen pudottamisen jälkeen.
– Venäjän reaktioihin voisi myös kuulua paineen lisääminen Baltian maiden vastaisilla rajoilla. Venäjä voi myös harkita Suomessa asuvan venäläistä syntyperää olevan väestön poliittista aktivoimista. Liittymisprosessin aikana ilmapiiri olisi myrkyttynyt ja kauppa voisi kärsiä huomattavasti, selvitys listaa.
Millaiseksi Putinin ajattelu vielä kehittyy?
Raportissa ollaan kuitenkin toiveikkaita sen suhteen, että Venäjä ei suhtaudu Suomeen ja sen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen samalla tavalla kuin Georgian ja Ukrainan Nato-pyrkimyksiin. Tämä sisältää siis ajatuksen, ettei Venäjä olisi silti valmis käynnistämään Suomea kohtaan samanlaista avointa sotilaallista voimannäyttöä, kuten se teki Georgian ja Ukrainan Nato-haaveiden romuttamiseksi.
Voi olla, että tämä toiveikkuus on perusteltua ja kuvaa hyvin ainakin nykytilannetta, mutta kuka tietää, millaiseksi Putinin ajattelu vielä tulevaisuudessa kehittyy? Kun vuoden 2007 Nato-selvitys julkaistiin, Putin oli silloinkin ollut Venäjän presidenttinä jo seitsemän vuotta, mutta kukaan ei vielä tuolloin osannut aavistaa, millainen Putin meillä nyt on.
Voit lukea vuoden 2007 Naton-selvityksen täältä.
Kaiken kaikkiaan raportista syntyy mielikuva, että Suomella on edessään vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja.
Jos Suomessa esimerkiksi päätettäisiin järjestää kansanäänestys Natosta, siitä tulisi ehkä yksi kansakuntamme historian repivimmistä kokemuksista. Meihin yritettäisiin vaikuttaa moninaisin hybridiuhkailun keinoin, eikä jonkinlainen voimankäyttökään olisi täysin poissuljettua.
Toisaalta raportti tekee selväksi myös sen, että teknisesti Suomen liittyminen Natoon olisi helppoa ja Suomi tulisi todennäköisesti saamaan hyväksynnän puolustusliiton muilta jäseniltä. Lisäksi nostetaan esille niin sanottu nopeutettu jäsenhakemusmenettely, jolloin Nato voisi ottaa poikkeuksellisesti Suomen ja Ruotsin kohdalla 5. artiklan turvatakuut käyttöön jo ennen kuin jäsenyys on virallisesti hyväksytty.
Nämä huomiot raportissa ovat selkeä viesti Venäjän suuntaan siitä, että jos Suomen poliittinen johto olisi jossain tilanteessa pakotettu hakemaan maallemme Nato-jäsenyyttä vaikkapa ilman jo liki luvattua kansanäänestystä, se olisi mahdollista, ja Suomi olisi ehkä Naton turvatakuiden piirissä ennen kuin Venäjä ehtisi kunnolla tajutakaan.
Eli kuten raportti päätyy toteamaan:
– Mahdollisuus hakea jäsenyyttä pysyy välineenä hallita sitä geopoliittista dilemmaa, jonka vaikeasti ennustettava naapurimaa aiheuttaa.
Asiantuntijat ovat työnsä tehneet, ja johtopäätösten teko jää Suomen poliittiselle johdolle. Eikä se tule olemaan helppoa, kuten ei näköjään ollut pääministeri Juha Sipilälle (kesk) helppoa raportin Venäjä-osuuden kommentointi perjantaina. Sipilä nimittäin onnistui päästämään suustaan lauseen:
– En usko, että Venäjän puolelta mitään painostusta tulee.
Myöhemmin päivällä Sipilän esikunta joutuikin tarkentamaan, että pääministeri viittasi lausunnollaan vain siihen, ettei hän usko Venäjän painostavan Suomea Nato-selvityksen valmistumisen vuoksi.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001169860.html
Nato-selvitys on niin selkeää kieltä Suomen huonoista vaihtoehdoista, että kaikkien suomalaisten kannattaisi lukea se, erikoistoimittaja Arja Paananen kirjoittaa.
KAIKENLAISIA julkisen vallan tilaamia raportteja on tullut toimittajanuran aikana luettua ja yleensä niihin pätee yksi yhteinen piirre. Ne ovat joko niin kuivia, vaikeaselkoisia tai ympäripyöreitä, ettei kenenkään tavallisen ihmisen voisi kuvitellakaan jaksavan kahlata niitä vapaaehtoisesti läpi.
Perjantaina julkistettu asiantuntijaraportti Suomen Nato-jäsenyyden mahdollisista vaikutuksista on tässä suhteessa virkistävä poikkeus.
Selvitys on sujuvasti kirjoitettu ja sen teksti on helposti ymmärrettävää tavallisellekin ihmiselle, mutta silti siinä onnistutaan käsittelemään monia erittäin vaikeita asioita lyhyesti, mutta silti tarkasti.
Ulkoministeri Timo Soini (ps) kehui raporttia jo moneen otteeseen sen julkistustilaisuudessa, mutta niin hän olisi tehnyt virkansa puolesta joka tapauksessa. Olen kuitenkin Soinin kanssa samaa mieltä siitä, että jokaisen suomalaisen kannattaisi lukea ulkoministeriön nettisivuilta löytyvä 68-sivuinen raportti ja ryhtyä vasta sen jälkeen oikein toden teolla muodostamaan – tai kenties muuttamaan – omaa Nato-mielipidettään.
Voit lukea Nato-selvityksen täältä.
Raportti on kaukana Nato-intoilusta
Nato-selvityksestä sanottiin jo etukäteen, ettei se ota varsinaisesti kantaa siihen, pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä vai ei. Varsinkaan Nato-jäsenyyden vastustajien keskuudessa tätä vakuuttelua ei ole kuitenkaan täysin uskottu, vaan raportin on epäilty olevan yksi valtiojohtomme ovelista projekteista Nato-jäsenyyden hivuttamiselle.
Jokainen voi tietysti lukea raporttia sen rivien väleistä hieman eri tavalla, mutta itselleni syntyi pikemminkin mielikuva, että raportti on mahdollisimman kaukana mistään Nato-intoilusta.
Venäjän nykypolitikasta, maan henkisistä traumoista ja äkkiarvaamattomasta sotilaallisesta uhittelusta selvitys piirtää sen sijaan erittäin karun ja kaunistelemattoman kuvan. Eli jos on Vladimir Putinin Venäjä muuttunut rajusti sitten vuoden 2007 ja edellisen Nato-selvityksen teon, niin samalla on vihdoin muuttunut myös Suomen rohkeus puhua Venäjästä ja sen toimintamalleista ääneen suorin sanoin.
– Venäjä ei ole sinut itsensä eikä ympäröivän maailman kanssa… Venäjä jopa ylpeilee sillä, että sen päätöksentekoprosessi on mahdollisimman läpinäkymätön ja arvaamaton. Kyky tehdä nopeita strategisia päätöksiä sekä toteuttaa niitä erittäin nopeasti ja ketterästi niin sotilaallisesti kuin poliittisestikin erottaa Venäjän sekä tsaarinaikaisesta imperiumista että Neuvostoliitosta, raportissa kuvaillaan.
Yksi keskeisistä johtopäätöksistä on, että jos Suomi päättää hakea Nato-jäsenyyttä tai edes ryhtyy vakavasti valmistelemaan sen hakemista, Venäjä tulee reagoimaan voimakkaasti tai jopa tylysti. Kaikkein haavoittuvin olisikin juuri tämä hetki, kun Suomi ei olisi vielä Naton jäsen, mutta Venäjä kohdistaisi meihin jo kaikki mahdolliset vihamielisyytensä.
Venäjä reagoisi oletettavasti ainakin vahvistamalla asevoimiaan Suomen vastaisella rajalla, mutta kuten selvitys toteaa, se tekisi sen mahdollisesti muutenkin. Myös tätä dilemmaa raportti käsittelee hyvin.
Eli toisin sanoen, hakisimmepa jäsenyyttä tai ei, niin omissa epäluuloissaan kieriskelevä Venäjä on jo nyt taipuvainen pitämään meitä osana Nato-leiriä – pelkästään siis sen takia, että kuulumme Euroopan unioniin ja osallistumme Naton rauhankumppanuusohjelmaan. Ja vaikka päättäisimmekin lopulta jättää jäsenyyden hakematta, nyky-Venäjältä on turha odottaa meille lempeää kohtelua, sillä meitä epäiltäisiin ja meitä uhkailtaisiin joka tapauksessa.
– On sinänsä ristiriitaista, että Venäjä yrittää estää Suomen ja/tai Ruotsin Nato-jäsenyyden pelottelemalla pikemmin kuin vakuuttamalla, raportissa kuvaillaan.
Raportissa nostetaan esille myös Venäjän nykyinen voimakas halu muistuttaa ydinasepelotteestaan, Suomen itärajalla vastikään koettu pakolaisdraama sekä tapa, jolla Putin käynnisti pikavauhtia Turkin kanssa täyden sana- ja kauppasodan venäläiskoneen pudottamisen jälkeen.
– Venäjän reaktioihin voisi myös kuulua paineen lisääminen Baltian maiden vastaisilla rajoilla. Venäjä voi myös harkita Suomessa asuvan venäläistä syntyperää olevan väestön poliittista aktivoimista. Liittymisprosessin aikana ilmapiiri olisi myrkyttynyt ja kauppa voisi kärsiä huomattavasti, selvitys listaa.
Millaiseksi Putinin ajattelu vielä kehittyy?
Raportissa ollaan kuitenkin toiveikkaita sen suhteen, että Venäjä ei suhtaudu Suomeen ja sen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen samalla tavalla kuin Georgian ja Ukrainan Nato-pyrkimyksiin. Tämä sisältää siis ajatuksen, ettei Venäjä olisi silti valmis käynnistämään Suomea kohtaan samanlaista avointa sotilaallista voimannäyttöä, kuten se teki Georgian ja Ukrainan Nato-haaveiden romuttamiseksi.
Voi olla, että tämä toiveikkuus on perusteltua ja kuvaa hyvin ainakin nykytilannetta, mutta kuka tietää, millaiseksi Putinin ajattelu vielä tulevaisuudessa kehittyy? Kun vuoden 2007 Nato-selvitys julkaistiin, Putin oli silloinkin ollut Venäjän presidenttinä jo seitsemän vuotta, mutta kukaan ei vielä tuolloin osannut aavistaa, millainen Putin meillä nyt on.
Voit lukea vuoden 2007 Naton-selvityksen täältä.
Kaiken kaikkiaan raportista syntyy mielikuva, että Suomella on edessään vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja.
Jos Suomessa esimerkiksi päätettäisiin järjestää kansanäänestys Natosta, siitä tulisi ehkä yksi kansakuntamme historian repivimmistä kokemuksista. Meihin yritettäisiin vaikuttaa moninaisin hybridiuhkailun keinoin, eikä jonkinlainen voimankäyttökään olisi täysin poissuljettua.
Toisaalta raportti tekee selväksi myös sen, että teknisesti Suomen liittyminen Natoon olisi helppoa ja Suomi tulisi todennäköisesti saamaan hyväksynnän puolustusliiton muilta jäseniltä. Lisäksi nostetaan esille niin sanottu nopeutettu jäsenhakemusmenettely, jolloin Nato voisi ottaa poikkeuksellisesti Suomen ja Ruotsin kohdalla 5. artiklan turvatakuut käyttöön jo ennen kuin jäsenyys on virallisesti hyväksytty.
Nämä huomiot raportissa ovat selkeä viesti Venäjän suuntaan siitä, että jos Suomen poliittinen johto olisi jossain tilanteessa pakotettu hakemaan maallemme Nato-jäsenyyttä vaikkapa ilman jo liki luvattua kansanäänestystä, se olisi mahdollista, ja Suomi olisi ehkä Naton turvatakuiden piirissä ennen kuin Venäjä ehtisi kunnolla tajutakaan.
Eli kuten raportti päätyy toteamaan:
– Mahdollisuus hakea jäsenyyttä pysyy välineenä hallita sitä geopoliittista dilemmaa, jonka vaikeasti ennustettava naapurimaa aiheuttaa.
Asiantuntijat ovat työnsä tehneet, ja johtopäätösten teko jää Suomen poliittiselle johdolle. Eikä se tule olemaan helppoa, kuten ei näköjään ollut pääministeri Juha Sipilälle (kesk) helppoa raportin Venäjä-osuuden kommentointi perjantaina. Sipilä nimittäin onnistui päästämään suustaan lauseen:
– En usko, että Venäjän puolelta mitään painostusta tulee.
Myöhemmin päivällä Sipilän esikunta joutuikin tarkentamaan, että pääministeri viittasi lausunnollaan vain siihen, ettei hän usko Venäjän painostavan Suomea Nato-selvityksen valmistumisen vuoksi.
jurppi
Ylipäällikkö
Juuri näin..
Eikä tilanne parane sillä että meillä yhä viivytellään päätöstä puolustusliiton jäsenyydestä. Hyvin todennäköisesti Suomen tilanne Venäjän suhteen kehittyy nykyistä vaarallisemmaksi jos edelleen vetkutellaan muutama vuosi.
Kun puhutaan NATO:n laajenemisesta niin unohdetaan se totuus että kaikki entisen Venäjän alusmaat ovat innokkaasti ja aktiivisesti toimien hakeutuneet jäsenyyteen. Me kaikki tiedämme syyt miksi ne ovat halunneet päästä läntisen puolustusjärjestelmän turvalausekkeiden taakse. Voin vakuuttaa etteivät ne aio uhata tai hyökätä Venäjälle.
Vain Venäjä, sekä heidän aatteelliset tukijansa ovat sitä mieltä että NATO laajenee uhkaamaan Venäjää.. Tämähän on pelkästään Venäjältä esitetty väite. Sielläkin maan johto tietää tosiasiat mutta väite onkin tarkoitettu Venäjän sisäpoliittiseen propagandaan. NATO ei uhkaa pienimmässäkään määrin Venäjän koskemattomuutta..
NATO:n yhteiset turvalausekkeet estää Venäjää käyttämästä sotilasvoimiaan, Neuvostoliitosta itsenäistyneitä, puolustusliiton uusia jäsenvaltioita kohtaan. Tai vähintäänkin puolustusliiton jäsenyys nostaa kynnystä asevoimien käytölle erittäin korkeaksi.
Aiempi ounasteluni raportin poliittisuudesta osoittautui vääräksi, pahoitteluni laatijoille. Olen positiivisesti yllättynyt. Hienoa on myös se, että lukuun ottamatta pieniä turhia saksankielisiä sanabriljeerauksia, teksti on selkosuomea. Jokaisen äänestysikäisen tulisi se mielestäni lukea. Ainakin nyt kun keskustelee satunnaisten ihmisten kanssa turvallisuuspolitiikasta, niin tietämys on kyllä luvattoman heikkoa. Siitä tosin voi syyttää paljolti ihan omia poliitikkojamme, jotka laukovat typeryyksiä mm. Nato-optioista (TM).
Tässä yksi mielestäni keskeisimmistä raportin pointeista, joka on mielestäni yksi tärkeimpiä Natoon liittymisen puolesta puhuvia argumentteja:
"Tämä [Nato-yhteistyö] johtaa Naton rauhankumppanuuden suurimpaan paradoksiin eli siihen, että pahimmassa tapauksessa ulkopuolisten toimijoiden silmissä kumppanuuden voi katsoa vahvistavan yhä tiiviimpää liittoa Naton kanssa ilman, että kumppanimaat pääsevät viidennen artiklan tarjoaman pelotteen piiriin."
Tässä yksi mielestäni keskeisimmistä raportin pointeista, joka on mielestäni yksi tärkeimpiä Natoon liittymisen puolesta puhuvia argumentteja:
"Tämä [Nato-yhteistyö] johtaa Naton rauhankumppanuuden suurimpaan paradoksiin eli siihen, että pahimmassa tapauksessa ulkopuolisten toimijoiden silmissä kumppanuuden voi katsoa vahvistavan yhä tiiviimpää liittoa Naton kanssa ilman, että kumppanimaat pääsevät viidennen artiklan tarjoaman pelotteen piiriin."
Taisi Venäjän vinkkaus neutronipommista olla pelkkä koodisana. Jos ja kun Suomi esimerkiksi suorittaisi kansanäänestyksen Natoon liittymisestä, niin Vaalimaalle saapuisi junalastillinen asyylin vonkaajia. Ja Muurmannin rata pitkin näitä vonkaajia saapuu sitten jokaiselle raja-asemalle aina Rajajoosepille asti.
fulcrum
Greatest Leader
Natossa vaikuttaa tämän suhteen kaksi eri linjaa, eli 'amerikkalainen linja' joka on tyytyväinen Naton nykyasemaan Pohjois-Euroopassa eikä halua status quota keikuttaa, ja 'eurooppalainen linja' joka haluaa lisää jäseniä, etenkin sellaisia jäseniä joilla on suhteessa vahvat asevoimat, kuten Suomi ja Ruotsi.
Onko "eurooppalainen linja" a la Puola ja Baltian maat? Mielestäsi.
jurppi
Ylipäällikkö
Sanoisin että Suomen ja Ruotsin jäsenyydellä puolustusliitossa on konkreettista (maanpuolustuksellista) merkitystä monille nykyisille jäsenmaille. Varmasti näin on mainitsemillesi Baltianmaille, Puolalle sekä Saksallekin. Näille maille se tarkoittaisi ettei Venäjä kykene missään olosuhteissa muodostamaan rintamaa tai tukialueita selustaan. Tilanne olisi nimenomaan päinvastainen.
Samalla tavalla Ruotsin ja Suomen jäsenyys vahvistaisi entisestään maanpuolustuksellista asemaa koko ns. pohjoismaiden alueella. Se toisi merkittävällä tavalla lisää turvallista alueympäristöä nykyisille NATO:n pohjoisille jäsenmaille Tanskalle ja Norjalle.
Kun katsotaan karttaa koko Euroopan alueelta niin Suomen ja Ruotsin mukaantulo NATO-jäsenyyteen selkiyttäisi ja parantaisi merkittävällä tavalla koko Pohjois-Euroopan turvallisuustilannetta. Huomioiden Venäjän luoteisilla ja pohjoisilla alueilla olevat strategiset sotilastukikohdat, erityisesti Keski-Euroopan (ja myös Britannian) näkökulmasta.
Suomen ja Ruotsin jäsenyydessä ei ole kysymys siitä että Suomella ja Ruotsilla olisi niin suuret asevoimat että ne pelkästään ehkäisisivät Venäjän hyökkäyksellistä toimintaa. Kysymys on pikemminkin alueellisesta merkityksestä, etäisyys hankaloittaa aina hyökkäystoimia. Toisaalta Venäjällä olisi missään tilanteessa mahdollisuutta saada pohjoisesta tukialueita muuhun Eurooppaan kohdistuvalle painostukselleen tai hyökkäyksilleen jne.
Itse näkisin että Suomen ja Ruotsin jäsenyydellä on laajempi merkitys koko Euroopan turvallisuudelle kuin pelkästään se mitä puolustusliiton jäsenyydestä koituu kyseisten maiden omaksi turvallisuushyödyksi. Siksi uskon että jäsenyydelle löytyy laajaa kannatusta nykyisten NATO:n jäsenmaiden piiristä.
Yllä olevasta kuvasta voi hieman hahmottaa mitä ns. geopoliittista merkitystä Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyydellä olisi suhteessa nykyisiin eurooppalaisiin jäsenmaihin..
fulcrum
Greatest Leader
Pitkälti kyllä, tai ehkä enemmänkin sitä voisi kutsua 'mannermaiseksi linjaksi'. Britithän vetävät aika pitkälti samaa linjaa kuin USAkin.
Reunavaltiopolitiikan uudelleensyntymä?
fulcrum
Greatest Leader
'Uudelleensyntymä' viittaisi siihen että se olisi jossain välissä ollut jotain muuta. Ei ole.
Ruotsi ja Suomi olisi varmasti mieluisa kumppani natolle
Suomen sijainti olisi otollinen erinlaisille ohjusjärjestelmille ja tiedustelulle, Natomaiden asevoimien tehtävät määräytyy sijaintinsa mukaan mistä norja onkin hyvä esimerkki ja toisaalta olisi se typerää mikäli näin ei olisi.
Suomen ja ruotsin yhteinen puolustusbudjetti auttaisi paikkaamaan köyhiä baltian maita.
Suomen liityttyä Natoon puolustusvoimien touhut pysyisivät samanlaisena kuin ennen -> on aika epätodennäköistä. Samaa veikkaan puolustusbudjetille-> veikkaan että nousee noin 1 -1.5 miljardilla.
Suurimmaksi ongelmaksi koko touhussa näkisin rahan . Venäjä voi kettuilumielessä boikotoida Suomea Naton liittymisen takia ja ostaa välttämättömät toisesta maasta vaikka sekin olisi natomaa.
Puolustusbudjetti nousee väkisinkin ns koska meillä on varaa siihen "muka" ja taas alkaa verotus rumba.
Jahka saadaan jenkkien ja eu n välille tuo uusi kauppasoppari voimaan niin Suomen konkurssi alkaa olemaan todellinen.
Vaihtoehdot alkaa olemaan todellakin vähissä.
Suomen sijainti olisi otollinen erinlaisille ohjusjärjestelmille ja tiedustelulle, Natomaiden asevoimien tehtävät määräytyy sijaintinsa mukaan mistä norja onkin hyvä esimerkki ja toisaalta olisi se typerää mikäli näin ei olisi.
Suomen ja ruotsin yhteinen puolustusbudjetti auttaisi paikkaamaan köyhiä baltian maita.
Suomen liityttyä Natoon puolustusvoimien touhut pysyisivät samanlaisena kuin ennen -> on aika epätodennäköistä. Samaa veikkaan puolustusbudjetille-> veikkaan että nousee noin 1 -1.5 miljardilla.
Suurimmaksi ongelmaksi koko touhussa näkisin rahan . Venäjä voi kettuilumielessä boikotoida Suomea Naton liittymisen takia ja ostaa välttämättömät toisesta maasta vaikka sekin olisi natomaa.
Puolustusbudjetti nousee väkisinkin ns koska meillä on varaa siihen "muka" ja taas alkaa verotus rumba.
Jahka saadaan jenkkien ja eu n välille tuo uusi kauppasoppari voimaan niin Suomen konkurssi alkaa olemaan todellinen.
Vaihtoehdot alkaa olemaan todellakin vähissä.
jurppi
Ylipäällikkö
Juuri näitä mainitsemiasi ohjuksia ja tiedusteluita meiltä nimenomaan puuttuu. Ne ovat erinomainen turvatekijä Suomelle.
Eikä kannata ajatella että niiden myötä joutuisimme vihollisen iskujen kohteiksi, nimittäin jos maailman tilanne kehittyy sellaiseksi että Venäjä hyökkää NATO:n ohjusjärjestelmiä vastaan niin ollaan tilanteessa jota voi spekuloida joskus toiste..
Suomen ja Venäjän kauppa on vähentynyt aika pieneksi ja syy vähenemiseen löytyy naapurin suunnalta. Venäjän nykyhallinnon aikana meidän ei kannata sitoa itseämme taloudellisesti Venäjään. Jo tähän mennessä tehdyt investoinnit ovat suuressa vaarassa muuttua täydellisiksi tappioiksi.
Mieluummin tekisin kauppasopparin jenkkien kuin (nyky-oligarkkien)venäläisten kanssa.
Nato on hyväksi maanpuolustusta pelkästään ajatellen , mutta suurvaltojen siipimiehenä olemissa on aina riskinsä. Kaikki ne pelaa kotiopäin.
No bisneksen teossa mulla on erinlainen näkökulma. Bisneksen vähentymiseen on eu pakotteet osana vaikka moni muukin siinä takkuaa, mutta antaa hyvän esimerkin siitä miten käy kun venäjän kanssa bisnes takkuaa.
Riippuvaiseksi mistään kauppakumppanista ei kannata tulla mutta niin venäjän kuin jenkkien rahatkin kannattaa kerätä talteen.
Suomella ei ole tarjota usalle lähellekkään niin paljoa kuin venäjälle . johtunee tuosta todella alkeellisesta venäjän kehityksestä tekniikassa ja henkilöitten osaamisessa.
Usa on täysin omavarainen valtio jolloin niillä ei ole juurikaan millekkään tarvetta , samaa ei voi juurikaan sanoa Venäjästä jota olen silloin tällöin ihmetellytkin.
Samalla pitää muistaa Kiina , mikäli Venäjä saa Kiinan enemmän puolelleen alkaa vieläkin suuremmat bisnes ongelmat.
Edit Unohtu vielä Terrorismin tuomat lisäkustannukset josta voisi kanssa tehdä oman ketjun.
Viimeksi muokattu:
Panssari Salama
Respected Leader
Selvitys perustelee esimerkein, miten NATO ei ole mikään USA:n käsikassara.
Puolustusbudjetin ja sen kuuluisan "2% bruttokansantuotteesta" -suosituksen osalta olisi mielenkiintoista, jos joku arvoisa forumin jäsen laskisi puolustusbudjettimme ajanjaksolle, joka kattaa puolustusbudjetin ulkopuolelta tehtävät laivue- ja HX-hävittäjähankinnat.
jurppi
Ylipäällikkö
Eläkööt jokainen omien uskomuksiensa pohjalta..
Itse en jaksa käsittää monien suomalaisten (ilmeisesti vasemmistolaistaustausten) pelkoa USA:aa kohtaan. Siis verrattuna suhteessa Venäjään. Eihän amerikassakaan kaikki asiat ole hyvin..mutta töitä ahkerasti tekemällä siellä pärjää hyvin..Sanoisin että jopa keskimäärin paremmin kuin meillä Suomessa.
Venäjällä pärjää hyvin vain ja ainoastaan pieni kulloisenkin vallanpitäjän suosiossa oleva yläluokka. Ja, töitä tekemällä ei pärjää Venäjällä kukaan.
Jos Suomi ei osaa löytää itselleen ystäviä samanmielisten valtioiden joukosta niin joudumme 100 %:in varmuudella osaksi Venäjää. Kysymys on vain ajasta, koska palaamme jälleen osaksi Venäjää..
Minuteman
Eversti
Hohhoijaa. En nyt viitsi lähteä silppuamaan koko postausta, tartun vaan tuohon "Usa on täysin omavarainen valtio jolloin niillä ei ole juurikaan millekkään tarvetta"
Huomaan ettei sinulla ole aavistustakaan siitä, millaista kauppaa suomalaiset yritykset käyvät Yhdysvaltojen suuntaan. Minäpä kerron:
Venäjälle menee, tai meni, enimmäkseen bulkkitavaraa jonka jalostusaste ei kovin kummoinen ole ja jonka merkittävin myyntiargumentti on hinta. Yhdysvaltoihin taas menee enemmän korkean teknologian tuotteita ja palveluita, tuotteita joiden yksikköhinnat ja katteet ovat kohdallaan, eikä kapassa hinta näyttele merkittävää osaa.
Merkittävämpi asia on kuitenkin se, että USA:n markkinoilla pärjätäkseen yritysten on pakko ylläpitää ja kehittää osaamistaan tuotantoketjun kaikilla alueilla ja tuo osaaminen on ainoa asia joka Suomen voi nostaa tästä suosta mihin olemme uponneet. Bulkkijuuston tai pierettämättömän jugurtin voimin ei taoutta nousuun käännetä.
Meillä on melkoisia käyntikortteja joihin moni jenkkikuluttaja on ottanut omakohtaistakin kosketusta: Hienoimmat Karibianmerellä risteilevät loistolaivat ovat suomalaista työtä alusta loppuun. Meillä olisi USA:n markkinoilla uskomattoman paljon voitettavaa kunhan vaan karistetaan tuo iänikuinen alemmuskompleksi ja lopetetaan haikailu 70-luvun bilateraalisen kaupan perään.
___________________________________________________
Tulli, Tilastointi
24.9.2015
Yhdysvallat nousi Suomen kolmanneksi tärkeimmäksi vientimaaksi
Teollisuuskoneiden toimitukset Yhdysvaltoihin jyrkässä kasvussa
Suomen tavaravienti Yhdysvaltoihin kasvoi vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan kahdeksan prosenttia edellisvuotisesta kohoten vajaaseen 1,9 miljardiin euroon. Tuonti Yhdysvalloista suureni vain prosentin ja jäi hiukan alle miljardiin euroon.
Kauppa Yhdysvaltojen kanssa on perinteisesti ollut Suomelle ylijäämäistä. Suurimmillaan ylijäämää kertyi lähes 2,3 miljardia euroa vuonna 2008. Ylijäämä romahti vuonna 2011 alle 700 miljoonaan euroon, mutta kääntyi viennin vahvistumisen myötä nopeasti kasvuun. Viime vuonna ylijäämää kertyi Yhdysvaltain kanssa käytävässä kaupassa 1,6 miljardia euroa, ja alkuvuonna 2015 ylijäämä kasvoi edelleen edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yhdysvallat on Suomen selvästi suurin ylijäämämaa. Toisena olevan Iso-Britannian kanssa käytävän kaupan ylijäämä oli viime vuonna 1,2 miljardia euroa.
Yhdysvaltoihin viennin reipas kasvu alkuvuonna johtui varsinkin teollisuuskoneiden viennin piristymisestä, mutta myös kaikkien muiden tärkeiden tavararyhmien vienti lisääntyi metalleja ja öljytuotteita lukuun ottamatta. Tuonnin muuten vahvaa kehitystä painoi erityisesti alaspäin tietotekniikan tuonnin alavire.
Yhdysvallat oli tammi-kesäkuussa 2015 Suomen kuudenneksi suurin kauppakumppani Kiinan jälkeen ja Iso-Britanniaa edellä. Viennissä se nousi kolmanneksi seitsemän prosentin osuudellaan ohitettuaan alkuvuonna Venäjän. Edellisen kerran Yhdysvallat oli Suomen kolmanneksi tärkein vientimaa vuonna 2003. Yhdysvaltojen osuus Suomen viennistä on viime vuosina ollut heikossa kasvussa vuoden 2011 aleneman jälkeen, mutta ei vielä yllä vuoden 2009 huippuvuoteen, jolloin maan osuus oli lähes kahdeksan prosenttia. Alkuvuonna 2015 vienti Yhdysvaltoihin on kehittynyt Iso-Britanniaan ja Kiinaan suuntautuvaa vientiä suotuisammin.
Viimeksi muokattu:
Minuteman
Eversti
Puolustusministeri: Suomen seurattava Ruotsia tarkasti – mutta Nato-päätöstä ei voi sitoa Ruotsiin
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/194...a-ruotsia-tarkasti-mutta-nato-paatosta-ei-voi
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) pitää tuoreen Nato-selvityksen pääasiallisena johtopäätöksenä Suomen ja Ruotsin puolustusratkaisujen yhteyttä, josta on viime päivinä puhuttu myös ”kohtalonyhteytenä”.
– Jos Ruotsi päättäisi liittyä Natoon ilman Suomea, olisi asemamme vaikea. Jos taas Suomi liittyisi ja Ruotsi ei, tilanne olisi Suomelle hankala. Olisimme silloin jonkinnäköinen strateginen etuvartioasema, ministeri Niinistö tiivistää Puheenvuoron blogissaan Nato-selvityksen sanomaa.
– Mitä tahansa teemmekin, on selvityksen tekijöiden johtopäätös se, että päätökset on koordinoitava Ruotsin kanssa. Jos jompikumpi maa tekee yksin ratkaisunsa liittyä Natoon, on sillä voimakas vaikutus toiseen maahan.
Ministerin mukaan raportin kirjoittajat pitävät yksin jäämistä suurena uhkana Suomelle. ”Nato-jäsenyyden vaikutukset olisivat Suomen kannalta huomattavasti suotuisammat, jos Suomi ja Ruotsi tekisivät kyseisen päätöksen koordinoidusti yhdessä”, selvityksessä todetaan.
Niinistö itse ei ole aivan samaa mieltä.
– On syytä seurata tarkkaan, mitä Ruotsi tekee. Silti päätösvalta on aina pidettävä Suomen omissa käsissä, eikä sitä pidä sitoa Ruotsin ratkaisuun, hän kirjoittaa.
Samoilla linjoilla oli aiemmin tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jonka mukaan Suomella ei ole ”erottamatonta kohtalonyhteyttä” Ruotsin kanssa.
Puolustusministeri Niinistö huomauttaa blogissaan myös, että Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön kehittyminen entistä tiiviimmäksi ”ei liity kummankaan maan Nato-jäsenyyteen”, vaikka sillä onkin merkitystä koko Itämeren vakaudelle.
Ministeri myös toteaa, ettei Suomella ole syytä ”laittaa päätä pensaaseen” Venäjän kriittisen suhtautumisen vuoksi.
– Venäjä pitää Naton laajentumista uhkana eikä suomalaisten pidä hätkähtää venäläisten poliitikkojen käyttämää kovaa retoriikkaa. Tulevat Natoon liittymiset tapahtuvat todennäköisesti kireämmässä ilmapiirissä kuin aiemmat laajentumiskierrokset, Niinistö kirjoittaa.
-----------------------------------------------------------------------------
Niinistön tuska on käsinkosketeltavaa: Mies tietää tasan tarkkaan että jääminen harmaaksi alueeksi NATO-Ruotsin ja Venäjän väliin on täysin mahdoton tilanne josta seuraisi Suomen vääjäämätön liukuminen samaan jamaan Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa eli semi-itsenäisiksi Venäjän lähiulkomaiksi joissa Venäjä yrittää kaikin keinoin sanomaan viimeisen sanan kaikkiin merkittäviin päätöksiin. Kuitenkin puolueen impivaaralaisten vuoksi täytyy koittaa puhua talvisodan henkeä henkiin ja luoda kuvaa ikäänkuin liittoutumattomuus olisi tuossa tilanteessa Suomen etu ja jopa oma valinta.
Juttu vaan on niin että kun Ruotsi ilmoittaa hakeneensa NATO:n jäsenyyttä - minkä se tekee heti vaalien jälkeen - niin Suomen kohtalonhetket ovat käsillä. Haluammeko jatkaa länsimaana vai haluammeko sulautua osaksi Venäjän valtapiiriä?
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/194...a-ruotsia-tarkasti-mutta-nato-paatosta-ei-voi
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) pitää tuoreen Nato-selvityksen pääasiallisena johtopäätöksenä Suomen ja Ruotsin puolustusratkaisujen yhteyttä, josta on viime päivinä puhuttu myös ”kohtalonyhteytenä”.
– Jos Ruotsi päättäisi liittyä Natoon ilman Suomea, olisi asemamme vaikea. Jos taas Suomi liittyisi ja Ruotsi ei, tilanne olisi Suomelle hankala. Olisimme silloin jonkinnäköinen strateginen etuvartioasema, ministeri Niinistö tiivistää Puheenvuoron blogissaan Nato-selvityksen sanomaa.
– Mitä tahansa teemmekin, on selvityksen tekijöiden johtopäätös se, että päätökset on koordinoitava Ruotsin kanssa. Jos jompikumpi maa tekee yksin ratkaisunsa liittyä Natoon, on sillä voimakas vaikutus toiseen maahan.
Ministerin mukaan raportin kirjoittajat pitävät yksin jäämistä suurena uhkana Suomelle. ”Nato-jäsenyyden vaikutukset olisivat Suomen kannalta huomattavasti suotuisammat, jos Suomi ja Ruotsi tekisivät kyseisen päätöksen koordinoidusti yhdessä”, selvityksessä todetaan.
Niinistö itse ei ole aivan samaa mieltä.
– On syytä seurata tarkkaan, mitä Ruotsi tekee. Silti päätösvalta on aina pidettävä Suomen omissa käsissä, eikä sitä pidä sitoa Ruotsin ratkaisuun, hän kirjoittaa.
Samoilla linjoilla oli aiemmin tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jonka mukaan Suomella ei ole ”erottamatonta kohtalonyhteyttä” Ruotsin kanssa.
Puolustusministeri Niinistö huomauttaa blogissaan myös, että Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön kehittyminen entistä tiiviimmäksi ”ei liity kummankaan maan Nato-jäsenyyteen”, vaikka sillä onkin merkitystä koko Itämeren vakaudelle.
Ministeri myös toteaa, ettei Suomella ole syytä ”laittaa päätä pensaaseen” Venäjän kriittisen suhtautumisen vuoksi.
– Venäjä pitää Naton laajentumista uhkana eikä suomalaisten pidä hätkähtää venäläisten poliitikkojen käyttämää kovaa retoriikkaa. Tulevat Natoon liittymiset tapahtuvat todennäköisesti kireämmässä ilmapiirissä kuin aiemmat laajentumiskierrokset, Niinistö kirjoittaa.
-----------------------------------------------------------------------------
Niinistön tuska on käsinkosketeltavaa: Mies tietää tasan tarkkaan että jääminen harmaaksi alueeksi NATO-Ruotsin ja Venäjän väliin on täysin mahdoton tilanne josta seuraisi Suomen vääjäämätön liukuminen samaan jamaan Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa eli semi-itsenäisiksi Venäjän lähiulkomaiksi joissa Venäjä yrittää kaikin keinoin sanomaan viimeisen sanan kaikkiin merkittäviin päätöksiin. Kuitenkin puolueen impivaaralaisten vuoksi täytyy koittaa puhua talvisodan henkeä henkiin ja luoda kuvaa ikäänkuin liittoutumattomuus olisi tuossa tilanteessa Suomen etu ja jopa oma valinta.
Juttu vaan on niin että kun Ruotsi ilmoittaa hakeneensa NATO:n jäsenyyttä - minkä se tekee heti vaalien jälkeen - niin Suomen kohtalonhetket ovat käsillä. Haluammeko jatkaa länsimaana vai haluammeko sulautua osaksi Venäjän valtapiiriä?
StepanRudanskij
Respected Leader
Tältä näyttää. Joskus asiat on aika yksinkertaisia. Katsotaan miten käy.