baikal kirjoitti:
Väitän, että aseiden käsittely ja niiden taitava käyttäminen ovat kulttuurin tuote. En usko, että edes vuodessa tehdään mitään ihmeellistä asemiestä aloittelijasta, tai ainakin harvoin se tapahtuu.
Eri mieltä.
Väitän, että vuodessa (ei siis edes kokopäiväkoulutuksella, tunti päivässä riittäisi erinomaisesti) voidaan kouluttaa hyvinkin taitava ja nopea aseenkäsittelijä korkeintaan muutamalle eri aseelle. Hänestä ei välttämättä siinä ajassa tehdä asekauppias-seppää, joka tuntee kaikki patruuna- ja asetyypit läpikotaisin, ja miten aseiden koneistoja viilataan ja tukkia lyhennetään optimaalisen aseen luomiseksi.
Yhdessä vuodessa:
-Perusasioiden teoriapuoli (ampuma-asennot, tähtäinkuvan ottaminen, hengitys, liipaiseminen, turvallinen aseenkäsittely, rekyylinhallinta) voitaneen opettaa kuukaudessa
[30h]
-Kuukausi riittänee tietyn asemallin sisuskalujen ja huoltotoimenpiteiden oppimiseen siltä osin, kuin sotilaan niitä tarvitsee tuntea
[30h]
-Kuukausi erilaisia sisäänmenotaktiikoita ja taistelijaparin/partion tulitoimintaa paperilla ja kuivaharjoitteluna
[30h]
-Loppuaika taitojen käytännössä harjoittelua radalla
[270h]
Radallakin toiminta pitäisi saada sellaiseksi, että aika käytetään tehokkaasti hyväksi, eikä niin että loppuryhmä katsoo vieressä kun taistelijapari hyökkää huoneeseen. Jos lasketaan, että tunnissa ammuttaisiin sata laukausta, niin vuodessa laukausmäärä olisi ehkä n. 25 000 sotilasta kohti, kun otetaan huomioon vmtl:t ym. Aika paljon enemmän kuin aselinjaisen laskuvarjojääkärin nykyään. Ja hän sentään yrittää olla erikoisjoukkosotilas.
Puolessakin vuodessa saisi ihan hyvän taitotason. Etenkin, kun jos on varaa kouluttaa tuollaisia patruunamääriä, niin aseisiin ja optiikkaankin lienee varaa.
Optimaalista ja hinta-laatusuhteelta järkevää ehkä olisi, että jokainen ampuisi p-kaudella n. 2 500 laukausta jotta ase tulee tutuksi, ja jatkokoulutuskaudella sen mukaan, mihin oma sijoitus luultavasti tulisi. Joko ihan taitojen ylläpitoa (huolto, tykkimiehet, panssarivaunumiehistöt, pioneerit yms. jotka tuskin asetta käyttävät kovin paljon) tai sitten lisäkoulutusta niin tarkkuuden kuin nopeudenkin suhteen, ja koulutusta myös punapisteen ja kiikaritähtäimen käyttöön, niitä kun tuossa tilanteessa esim. jääkäreille jaeltaisiin melko ruhtinaallisesti. Ase olisi kotiinjaettavaa mallistoa, jotta taitoja voisi helposti pitää yllä.
