Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Lakiproffa Martin Scheinin on jo Hesarissa kritisoimassa lakia.
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005177146.html
Suomessa ei toistaiseksi ole minkäänlaista yhtenäistä tiedustelulainsäädäntöä. Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheininin mielestä sellaista ei ole ainakaan tässä muodossa tarpeen luodakaan.
”Suomessa ei ole osoitettu, että poliisin, tullin ja suojelupoliisin toimivaltuudet olisivat puutteellisia”, hän kertoo.
Scheinin näkee sisäministeriön ja puolustusministeriön ehdotuksista etenkin maan rajat ylittävän verkkotiedustelun uhkaavan yksityisyyden suojaa. Hänen mielestään se voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, etteivät yhteiskunnallisesti aktiiviset kansalaiset uskaltaisi puhua verkossa esimerkiksi terrorismista sen pelossa, että joutuisivat viranomaisten valvontalistalle.
Just joo. Tämä norsunluutornissaan istuva kaveri se varmasti tuntee maailmalla vallitsevan tilanteen Supon ja puolustusvoimien ammattilaisia paremmin.
Jaahas, Li Andersson taas piipittää vastaan. Siinä meillä taitaa olla Tuomiojan henkinen seuraaja, jostain näitä aina ilmaantuu Suomen etuja vastaan vänkyröimään...
Ja jotta yksinkertaisemmallekin selviää, niin kerrottakoon erikseen, etten henkilökohtaisesti ole tiedustelulainsäädäntöä vastaan, päinvastoin. Kansalaisena vaan peräänkuulutan poliittisen päätöksentekoprosessin vastuullisuutta, koska tämä on todella tärkeä asia, joka koskettaa jokaisen kansalaisen perusoikeuksia
Lienemme edelleen riippuvaisia kv-yhteistyöstä tiedustelun saralla ja pitää olla itselläkin oravannahkoja millä vaihtaa tietoja.
http://yle.fi/uutiset/3-9574464Esityksiä uusiksi tiedustelulaeiksi perustellaan kansainvälisen turvallisuustilanteen muutoksella.
Tavoite on, että lait takaisivat puolustusvoimille ja suojelupoliisille laajemmat toimivaltuudet tiedustelutoiminnassa silloin kun epäillään, että Suomen kansalliseen turvallisuuteen kohdistuu vakava uhka kuten esimerkiksi terrori-isku tai kyberhyökkäys. Vaikka viranomaisten toimivaltuuksia laajennettaisiin, rikolliset voisivat silti viestiä tarkkailun ulottumattomissa.
– Jos yhtään osaa asiansa, pystyy salaamaan viestintänsä. Pystyy piilottamaan viestintänsä niin, että sitä ei viranomaiset huomaa. Se ei ole mitään salatiedettä, kryptografiaa. Menee kunnon hyvään kirjastoon ja opiskelee vähän aikaa. Jos on lukion matematiikka halussa, niin pystyy koodaamaan semmoisen ohjelman, että sitä viestiä ei enää kukaan auki saa. Siis muut kuin se, jolla on purkuavain, sanoo kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.).
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö uusista toimivaltuuksista voisi olla apua kansallisen turvallisuuden suojelemisessa.
– Asian kanssa työskentelevät ihmiset ovat kertoneet, että yllättävän suuri osa sekä järjestäytyneestä rikollisuudesta että terroristeista on yllättävän tumpeloita edelleen siinä mitä tulee tietotekniikkaan. Onneksi, Jyrki Kasvi kuvaa arviotaan nykytilanteesta.
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari muistuttaa, että viranomaiset tarvitsevat laajan keinovalikoiman.
– Tämä on siinä mielessä vähän epäreilu tilanne, että viranomaisen täytyy onnistua joka kerta torjunnassa, mutta terroristeille riittää yhden kerran onnistuminen. Näkisin, että jos tällä kyetään, niin kuin vertailumaissa on kyetty, estämään yksikin terrori-isku, niin silloin se on nähdäkseni sen vaivan arvoinen, Pelttari määrittelee perusteita lakien säätämiselle.
Tästä tuli mieleen tämä usein esiin otettu seikka, että "no eipäs onnistuneet estämään Pariisin iskuja etc. vaikka kuinka valvoivat" = ei missään tapauksessa tiedustelulakia Suomeen.
Mistäköhän saatiin tiedot, joilla terojen iskut estettiin ennen niiden toteutumista? Kristalllipallosta varmaan, koska tiedustelulaki on paha...
Kuuluisa yksittäistapaus vai? Koska löytyy esimerkkejä siitä, että tiedustelulaki ei olisi estänyt jotain iskua, niin tiedustelulakia ei tarvita.Tuo eilinen ampuja oli käsittääkseni ajettu nurkaan ja hänellä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin suorittaa äärimmäinen tempaus viranomaisia vastaan. Miten siihen asiaan tiedustelu olisi voinut auttaa?
Tuo eilinen ampuja oli käsittääkseni ajettu nurkaan ja hänellä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin suorittaa äärimmäinen tempaus viranomaisia vastaan. Miten siihen asiaan tiedustelu olisi voinut auttaa?
Euroopassa ja osoita, että vastaavat keinot mitkä tiedustelulaki toisi tullessaan, olivat torjutuissa iskuissa käyttökelvottomia.
Miten britit pääsivät niiden jäljille, HUMINT, GCHQ?
Tarkoitin kysyä, että saatiinko ne kiinni HUMINTin vai SIGINTin avulla, mutta samapa tuo.Luultavasti.
Clément Baur and Mahiedine Merabet had pledged allegiance to Isis in a video intercepted by French and British intelligence services on 12 April.
Koko tiedustelulaki tähtää juuri tavallisen kansalaisen suojeluun joka nyt on aiheen tärkeimmältä osin, eli ennakkoon ehkäisevältä osaltaan täysin siihen kykenemätön. Kun tulee islamistiradikaalin yliajamaksi tai vaikka virkapuvussaan ammutuksi niin se tiedustelu on jo turhaa. Saati yksilövapauksien jeesustelu.Jonkun on puolustettava myös tavallista kansalaista, joka niin usein kaikessa lainsäädännön ja byrogratian valmistelussa ikään kuin vahingossa unohtuu.
Ai niinkuin Tauno Pasanenkin, ei hän tahallaan ampunut 4 poliisia vaan hänet pakotettiin siiihen....Tuo eilinen ampuja oli käsittääkseni ajettu nurkaan ja hänellä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin suorittaa äärimmäinen tempaus viranomaisia vastaan.
Ja jos Tauno Pasanen olisi elänyt nykyään, ja tiedustelulaki olisi voimassa, niin tuskinpa sen kautta olisi hänen aikomustaan saatu selville. Kuitenkaan se ei olisi mikään syy olla säätämättä lakia voimaan.Ai niinkuin Tauno Pasanenkin, ei hän tahallaan ampunut 4 poliisia vaan hänet pakotettiin siiihen....