Ihan asiallinen kirjoitus Pietiläiseltä.
Tiedustelulait antoivat viranomaisille aikaisempaa syvemmät oikeudet puuttua kansalaisten perusoikeuksiin kuten viestinnän suojaan, mutta tiedustelulakien tuloksista ei ole kerrottu käytännössä mitään, kirjoittaa Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Tuomo Pietiläinen kommentissaan.
www.hs.fi
"Suojelupoliisi ja sotilastiedustelu ovat saaneet seuloa ulkomaanrajat ylittävää tietoliikennettä kohta kaksi vuotta. Kynnys tietoliikennetiedusteluun on korkea ja valvonta vaikuttaa tehokkaalta, mutta vahinkoja sähköpostiviestien aukaisemisessa voi sattua.
Vaikka tavallisen kansalaisen elo ei millään tavalla uhkaa kansallista turvallisuutta, hänen luottamuksellinen viestinsä voi epähuomiossa joutua tiedustelijoiden haaviin. Eduskunta halusi saada selvyyden tällaisten vahinkojen kokoluokkaan niin, että asetus määrää
tiedustelijat pitämään valvojaa varten pöytäkirjaa vahingossa napatuista ja avatuista viesteistä sekä niiden hävittämisperusteista.
Näistä vahingoista on syntynyt tilastotietoa, jota suojelupoliisi ja sotilastiedustelu antavat ministeriöiden kautta tiedusteluvalvontavaltuutetulle, eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnalle ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Valiokunnan puheenjohtaja
Mika Kari (sd)
ei osannut kesällä 2019 sanoa, millä tarkkuudella tätä tilastotietoa annetaan eteenpäin kansalaisille.
Viime tiistaina kävi ilmi, että ainakaan suojelupoliisi (Supo) ei tällaista tietoa anna kansalaisille. Vuotta 2020 käsittelevä Supon vuosikirja kehuu vuolaasti tiedustelulakeja hyviksi ja tarpeellisiksi mutta kertoo äärimmäisen niukasti niiden käytöstä ja vaikuttavuudesta.
Jos tuloksista ei kerrota, on mahdotonta arvioita, onko ihmisten perusoikeuksiin puuttuminen ollut välttämätöntä.
Suojelupoliisin päällikkö
Antti Pelttari ei tiistain tiedotustilaisuudessa vastannut erikseen kysyttäessä siihen, onko kansalaisten viestejä avattu vahingossa ja minkälaisia määriä. Minkäänlaista muutakaan tilastotietoa ei tullut julki.
Pelttari vetosi tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomuksen, jonka mukaan Supo on noudattanut lakia.
Tilastointi kirjattiin eduskunnan valiokuntamietintöihin aikoinaan sen vastapainoksi, että kansalaisille ei ilmoiteta henkilökohtaisesti vahingossa avatuista viesteistä esimerkiksi toimittajan lähdesuojan loukkaustapauksissa. Tilastojen ja muiden tarkempien tietojen avulla tiedustelulakien vaikuttavuudesta ja toimivuudesta voitaisiin käydä yhteiskunnallista keskustelua.
Yhteiskunnallisen keskustelun tarpeeseen on kiinnittänyt huomiota muun muassa oikeuskansleri
Tuomas Pöysti Helsingin Sanomien haastattelussa tammikuussa. Samalla oikeuskansleri kiinnitti jo toisen kerran huomiota Supon poikkeuksellisen laaja-alaisiin valtaoikeuksiin ja kaksoisrooliin tiedustelupalveluna ja poliisina.
Siviilitiedustelupalvelu Supo ja sotilastiedustelu saivat käyttöönsä käytännössä kaikki toivomansa tiedusteluvaltuudet Suomessa ja ulkomailla, kun eduskunta sääti lakeja kaksi vuotta sitten. Nyt näyttää siltä, että perusoikeuksistaan tinkineet kansalaiset jäävät vaille riittävää tietoa lakien tarpeellisuudesta.
Supon vuosikertomuksen julkaisun jälkeen toivo laajemmasta läpinäkyvyydestä on sotilastiedustelun harteilla. Sotilastiedustelu julkaisee historiansa ensimmäisen julkisen vuosikatsauksen toukokuussa."