Uusi tiedustelulaki

P Toveri vastaili julkisesti ainakin FB:ssa kurssikaverilleen, että kyseessä oli puhtaasti henkoht perhesyyt. Eikä varmaankaan syvällisempää tietoa julkisuuteen ole tarvetta antaakaan. Siihen on kaikilla tyytyminen!
Myös PV kommentoi et Toverin aloite niin eivät kommentoi. Liittyykö vai ei, mutta rouva Toveri on Usan ilmavoimien reservin everstiluutnantti, ja

Yhdysvaltain puolustusyhteistyötoimiston ODC:n Suomen osastolla ilmavoimien ohjelmia koordinoi Siobhán Toveri, Suomen puolustusvoimien tiedustelupäällikö Pekka Toverin puoliso.

Halutaanko varmistaa ettei tule puheita HX-hankkeeseen liittyen?
 
Hesari ennustaa että Supon seuraavaksi päälliköksi nousee Päivi Kairamo. Iso taustakuvio tässä olisi se, että Suojelupoliisi tulisi irtautumaan ennen pitkää kokonaan poliisihallinnosta ja Suposta tulisi täysiverinen tiedusteluorganisaatio.

 
Hesari ennustaa että Supon seuraavaksi päälliköksi nousee Päivi Kairamo. Iso taustakuvio tässä olisi se, että Suojelupoliisi tulisi irtautumaan ennen pitkää kokonaan poliisihallinnosta ja Suposta tulisi täysiverinen tiedusteluorganisaatio.


Ja kukas ko. artikkelin kirjoittaja onkaan? Eikä yhtään asenteellisesti käytetä termiä "mini-CIA". :cautious:
 
Ihan asiallinen kirjoitus Pietiläiseltä.


"Suojelupoliisi ja sotilastiedustelu ovat saaneet seuloa ulkomaanrajat ylittävää tietoliikennettä kohta kaksi vuotta. Kynnys tietoliikennetiedusteluun on korkea ja valvonta vaikuttaa tehokkaalta, mutta vahinkoja sähköpostiviestien aukaisemisessa voi sattua.

Vaikka tavallisen kansalaisen elo ei millään tavalla uhkaa kansallista turvallisuutta, hänen luottamuksellinen viestinsä voi epähuomiossa joutua tiedustelijoiden haaviin. Eduskunta halusi saada selvyyden tällaisten vahinkojen kokoluokkaan niin, että asetus määrää tiedustelijat pitämään valvojaa varten pöytäkirjaa vahingossa napatuista ja avatuista viesteistä sekä niiden hävittämisperusteista.

Näistä vahingoista on syntynyt tilastotietoa, jota suojelupoliisi ja sotilastiedustelu antavat ministeriöiden kautta tiedusteluvalvontavaltuutetulle, eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnalle ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Valiokunnan puheenjohtaja Mika Kari (sd) ei osannut kesällä 2019 sanoa, millä tarkkuudella tätä tilastotietoa annetaan eteenpäin kansalaisille.

Viime tiistaina kävi ilmi, että ainakaan suojelupoliisi (Supo) ei tällaista tietoa anna kansalaisille. Vuotta 2020 käsittelevä Supon vuosikirja kehuu vuolaasti tiedustelulakeja hyviksi ja tarpeellisiksi mutta kertoo äärimmäisen niukasti niiden käytöstä ja vaikuttavuudesta.

Jos tuloksista ei kerrota, on mahdotonta arvioita, onko ihmisten perusoikeuksiin puuttuminen ollut välttämätöntä.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari ei tiistain tiedotustilaisuudessa vastannut erikseen kysyttäessä siihen, onko kansalaisten viestejä avattu vahingossa ja minkälaisia määriä. Minkäänlaista muutakaan tilastotietoa ei tullut julki.

Pelttari vetosi tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomuksen, jonka mukaan Supo on noudattanut lakia.

Tilastointi kirjattiin eduskunnan valiokuntamietintöihin aikoinaan sen vastapainoksi, että kansalaisille ei ilmoiteta henkilökohtaisesti vahingossa avatuista viesteistä esimerkiksi toimittajan lähdesuojan loukkaustapauksissa. Tilastojen ja muiden tarkempien tietojen avulla tiedustelulakien vaikuttavuudesta ja toimivuudesta voitaisiin käydä yhteiskunnallista keskustelua.

Yhteiskunnallisen keskustelun tarpeeseen on kiinnittänyt huomiota muun muassa oikeuskansleri Tuomas Pöysti Helsingin Sanomien haastattelussa tammikuussa. Samalla oikeuskansleri kiinnitti jo toisen kerran huomiota Supon poikkeuksellisen laaja-alaisiin valtaoikeuksiin ja kaksoisrooliin tiedustelupalveluna ja poliisina.

Siviilitiedustelupalvelu Supo ja sotilastiedustelu saivat käyttöönsä käytännössä kaikki toivomansa tiedusteluvaltuudet Suomessa ja ulkomailla, kun eduskunta sääti lakeja kaksi vuotta sitten. Nyt näyttää siltä, että perusoikeuksistaan tinkineet kansalaiset jäävät vaille riittävää tietoa lakien tarpeellisuudesta.

Supon vuosikertomuksen julkaisun jälkeen toivo laajemmasta läpinäkyvyydestä on sotilastiedustelun harteilla. Sotilastiedustelu julkaisee historiansa ensimmäisen julkisen vuosikatsauksen toukokuussa."
 
Kun nyt on alettu keskustella laajemmin oikeuskanslerin toiminnasta, alkaa ehkä selviämään, miksi itse pidin tiedusteluvalvontavaltuutetun näkökantoja toimintansa perusteista kysenalaisina. Samoin kuin niitä piti kyseenalaisian Eduskunnan Oikeusasiamies raportissaan.

Ja @Fencer Mitäpä sanoin lisävaltuuksien pyytämisestä aikanaan:)?

Mikään ei riitä.
 
Supolla rekry käynnissä kyberosaajille.

 
Apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi aloitettavaksi esitutkinnat Supon ja sotilastiedustelun toimista. Epäillään virkarikoksia.



SUOJELUPOLIISIN ja Puolustusvoimien tiedustelutoiminnan yhteydessä epäillään tapahtuneen rikoksia.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä on määrännyt aloittamaan asiassa esitutkinnan.

Tutkinnassa selvitetään suojelupoliisin (Supo) ja Puolustusvoimien tiedustelutoiminnan yhteydessä tehdyksi epäiltyjä virkarikoksia.

Lisäksi tutkinta koskee tiedotteen mukaan epäiltyä yksityishenkilön käytössä olleeseen tietokoneeseen tehtyä tietomurtoa. Tietomurron vuoksi salassa pidettävää tietoa epäillään paljastuneen ulkopuolisille tahoille.

Iltalehden tietojen mukaan viranomaiset selvittävät suojelupoliisin vastatiedusteluosaston osastopäällikkö Pertti Haaksluodon ja suojelupoliisin entisen päällikön Antti Pelttarin toimintaa. Iltalehden mukaan tutkinnassa on kyse ainakin tietolähdetoiminnan laillisuuden selvittämisestä.
 
Uusimpien tietojen mukaan venäjän tiedustelupalvelu olisi paljastanut tämän Supo tapauksen. Vaikuttamista on monenlaista.
 
Puolustusvoimat hakee väkeä HUMINT -tiedustelukurssille.


12 000 hakemusta. 12 000.

Iltalehden haastatteleman sisäpiiriläisen mukaan salamyhkäisyydellä taataan, ettei kurssille hakevista, sille pääsevistä ja mahdollisesti jonkinlaisen salaisen tehtävän saavista jää minkäänlaista digitaalista sormenjälkeä.

Kurssille rekrytään ihmisiä ”niin paljon kuin tarpeelliseksi katsotaan”.

– Paremminkin tälle kurssille osallistuvat ovat soluttautujia. Mitä tavallisempia he ovat ja mitä tavallisemmin he käyttäytyvät, sen parempi. Henkilötiedustelukurssilla heidät halutaan sitouttaa toimintaan. Jos heille tulee tarvetta, he ovat käytettävissä.


 
12 000 hakemusta. 12 000.

Iltalehden haastatteleman sisäpiiriläisen mukaan salamyhkäisyydellä taataan, ettei kurssille hakevista, sille pääsevistä ja mahdollisesti jonkinlaisen salaisen tehtävän saavista jää minkäänlaista digitaalista sormenjälkeä.

Kurssille rekrytään ihmisiä ”niin paljon kuin tarpeelliseksi katsotaan”.
Miten tuollaisesta määrästä paperisia hakemuksia pystyy järkevästi seulomaan yhtään mitään?

Ehkä nostetaan randomilla sata hakemusta ja katsotaan oliko siinä riittävästi kelvollisia. Jos ei, niin seuraavat sata jne.
 
12 000 hakemusta. 12 000.

Iltalehden haastatteleman sisäpiiriläisen mukaan salamyhkäisyydellä taataan, ettei kurssille hakevista, sille pääsevistä ja mahdollisesti jonkinlaisen salaisen tehtävän saavista jää minkäänlaista digitaalista sormenjälkeä.

Kurssille rekrytään ihmisiä ”niin paljon kuin tarpeelliseksi katsotaan”.

– Paremminkin tälle kurssille osallistuvat ovat soluttautujia. Mitä tavallisempia he ovat ja mitä tavallisemmin he käyttäytyvät, sen parempi. Henkilötiedustelukurssilla heidät halutaan sitouttaa toimintaan. Jos heille tulee tarvetta, he ovat käytettävissä.




Salamyhkäisyydestä tulee mieleen jamesbondmainen agentti, joka erikoislaitteita käyttäen selvittää vieraan vallan salaisuuksia.

Todellisuus on tylsempi.

– Paremminkin tälle kurssille osallistuvat ovat soluttautujia. Mitä tavallisempia he ovat ja mitä tavallisemmin he käyttäytyvät, sen parempi. Henkilötiedustelukurssilla heidät halutaan sitouttaa toimintaan. Jos heille tulee tarvetta, he ovat käytettävissä.
Moni saattaa pettyä, kun ei pääsekään Monacoon siemailemaan vodka martineja kasinolle Walther kainalossa, mirri kaulassa ja FSB:n nais-agentti sängyssä.
 
Back
Top