Tony Halme pelasti perussuomalaiset ja Timo Soinin uran
Timo Soini etsi pitkään kassamagneettia pienpuolue perussuomalaisille. Vuonna 2003 Tony Halme yksinkertaisesti pelasti puolueen – ja Soinin uran.
Onpa pommikoneen kokoinen kaveri, ajatteli perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini syksyllä 2002. Hän astui Fazerin kahvilaan Helsingin Forumissa. Pöydässä istui entinen showpainija Tony Halme.
Soini ja Halme järjestivät tunnustelutapaamisen: olisiko Halmeesta puolueen ehdokkaaksi kevään 2003 eduskuntavaaleihin?
Idea Halmeen houkuttelemisesta perussuomalaisiin oli tamperelaisen yrittäjän Veikko Vallinin, johon Soini oli tutustunut jo Smp:n nuorisojärjestössä 1980-luvulla. Vallin kauppasi 2000-luvun alussa Viking Power -nimistä bodaajien ravinnejuomaa, jonka mainoskasvona Halme toimi.
Olin ajatellut, että Halmeesta saamme julkisuuteen muurinmurtajan, joka takaa palstatilaa, Soini muisteli vuonna 2008 ilmestyneessä kirjassaan Maisterisjätkä.
Soini tajusi heti, ettei Halme ollut kiinnostunut politiikan arjesta. Se ei ollut Soinille este. Myös se kelpasi, että Halme oli julkinen umpirasisti, joka ehdotti, että pakolaiset siirretään Ahvenanmaalle ja kehitysapu maksetaan kondomeina.
Hieman myöhemmin Soini ja Halme istuivat iltaa ravintola Gasellin terassilla Helsingin keskustassa. Halme päästeli reipasta tekstiä ilman suodatinta, Soini muisteli.
Poistuin Gasellista päätökseni tehneenä. Olin päättänyt antaa miehen yrittää.
Soini oli etsinyt Tony Halmeen kaltaista hahmoa kaksi vuotta.
Joulukuussa 2000 perussuomalaiset oli aallonpohjassa. Kääpiöpuolue oli saanut kuntavaaleissa lannistavan 0,7 prosentin kannatuksen. Sillä oli yksi kansanedustaja, Raimo Vistbacka.
Puheenjohtaja Soini oli pelkkää epätoivoa: ”Kun löytyisi oikea mies, puolueen kannatus nousisi nopeasti 10 prosenttiin. Profeetallinen hahmo, jonka kautta ihmiset voisivat huutaa tuskaansa ulos”, hän pohti sanomalehti Karjalaisessa joulukuussa 2000.
Soini etsi siis kassamagneettia, ja hän jopa nimesi tälle kaksi äärioikeistolaista esikuvaa: Jörg Haiderin, joka johti Vapauspuoluetta Itävallassa, sekä Carl Hagenin, joka johti Edistyspuoluetta Norjassa. Etenkin Haideria pidettiin EU-piireissä vaarallisena kiihkoilijana.
”Olemme olleet liian asiallisia. Nyt tarvitaan myyvempää ja kovempaa tyyliä”, Soini sanoi.
Kolme vuotta aiemmin, kesällä 1997, Soini oli luvannut, ettei hän lähtisi koskaan ”vihan välikappaleeksi”, vaikka perussuomalaiset saisivat ulkomaalaisvastaisuudella ääniä.
”Tiedän, että puolueessa on ihmisiä, jotka ovat asiasta eri mieltä, ja mulle on sanottu, että sinäkin vain nuolet neekereiden takamusta”, Soini sanoi Ilta-Sanomissa heinäkuussa 1997.
Eduskuntavaalit pidettiin maaliskuussa 2003. Soini löi viskipulloista vetoa Halmeen läpimenon puolesta.
Perussuomalaiset sai noin 17 000 ääntä enemmän kuin kevään 1999 vaaleissa. Niistä 16 390 toi Tony Halme, joka juurrutti puolueen Itä-Helsingin lähiöihin, betonikennoihin, kuten Soini niitä kutsui.
Halme yksinkertaisesti pelasti puolueen ja Soinin uran. Soini itsekin pääsi viimein, kolmannella yrityksellään, eduskuntaan.
Pian vaalien jälkeen Halmeen yksityiselämä meni sekaisin. Hän sai tammikuussa 2004 neljän kuukauden ehdollisen vankeustuomion muun muassa salakuljetuksesta, ampuma-aserikoksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta.
Soinin olisi ollut helppo potkia Halme puolueesta, mutta hän päätti pitää tämän, vaikka Halme oli raskas säkki kantaa kolme ja puoli vuotta, viikottain.
Näin Soini kirjoittaa kirjassaan: Tony Halme oli perussuomalaisten kantoraketti, valtavalla voimalla Halme tunkeutui julkisuuteen ja piti padan alla tulta.
Halme avasi portit, ja moni kuuli kutsuhuudon. Jo ennen Jussi Halla-ahon näkyvää uraa maahanmuuttovastaisuudesta tuli osa perussuomalaisten ohjelmaa. Se osaltaan toi puolueelle kaksi jytkyä ja lopulta hallituspaikan.
Halmeen oma elämä sotkeutui politiikan jälkeen entistä pahemmin. Hän kuoli tammikuussa 2010 oman käden kautta.
Halmeelle kävi kuten perinteiselle kantoraketille. Sen ainoa tehtävä on nostaa varsinainen kuorma avaruuteen ja irrottautua siitä. Se ei itse jatka lopulliseen päämäärään.
Tehtävänsä täytettyään kantoraketti putoaa mereen. Tai tuhoutuu jo putoamisvaiheessa ilmakehään.