Turvallisuus- ja puolustuskysymykset ovat Britannian Suomen-suurlähettilään keskeisiä prioriteetteja.
Britannian tuore Helsingin-suurlähettiläs Tom Dodd saapui Suomeen vuodenvaihteessa ja jätti valtuuskirjeensä presidentti Sauli Niinistölle helmikuun lopulla. Keskeisiin tehtäviin kuuluu hänen mukaansa turvallisuus- ja puolustusyhteistyön edistäminen.
– Taustani on pitkälti juuri turvallisuuskysymyksissä, Dodd toteaa.
Ennen nimitystään Suomeen hän toimi terrorismintorjuntaosaston johtajana Britannian ulkoministeriössä. Aiemmin hän on palvellut muun muassa maansa suurlähetystöissä Afganistanissa ja Irakissa, tiedusteluanalyysiin liittyvissä tehtävissä pääministerin kansliassa ja rajaturvallisuusasioiden parissa maansa sisäministeriössä.
– Suomalaisten kollegojen kanssa olen tehnyt tiivistä yhteistyötä kaiken aikaa. Meillä on mielestäni yleensä hyvin samankaltainen tapa tarkastella niin kotimaan turvallisuutta kuin kansainvälisiä kysymyksiä, hän sanoo.
Entistä venäläisvakooja Sergei Skripalia ja tämän tytärtä vastaan Salisburyssa maaliskuun alussa tehtyä murhayritystä Dodd pitää esimerkkinä siitä uhkien kirjosta, jonka Vladimir Putinin Venäjä Eurooppaa kohtaan nykyisin muodostaa.
– Venäjän häpeällinen teko ei kohdistunut vain Skripaliin ja hänen tyttäreensä, vaan kielletylle hermomyrkylle altistui myös 130 satunnaista sivullista. Se ei ole rikos vain Britanniassa, vaan myös mitä räikein rikkomus kansainvälistä oikeutta vastaan, suurlähettiläs Dodd sanoo.
Salisburyn attentaatti sijoittuu hänen mielestään osaksi samaa käyttäytymiskaavaa, jossa Venäjä on tukenut Syyrian johtajan Bashar al-Assadin häikäilemättömiä toimia omia kansalaisiaan vastaan, vallannut Ukrainalle kuuluvan Krimin, syyllistynyt malesialaisen MH17-matkustajakoneen alasampumiseen, toteuttanut kyberhyökkäyksiä eri puolilla maailmaa ja häirinnyt demokraattisia vaaleja useissa länsimaissa.
Kun Britannian suurlähettilään kanssa keskustelee, brexit on sana, jota olisi vaikea välttää. Vaikka neuvottelut eron ehdoista muiden EU-maiden eli EU27:n kanssa ovat edenneet sujuvammin kuin moni pelkäsi, kovaa vääntöä Britannian ja EU:n tulevasta suhteesta on vielä edessä.
Puolustusta ja terrorismintorjuntaa on pidetty esimerkkeinä osa-alueista, joissa yhteisymmärrys on löydettävissä suhteellisen kivuttomasti. Britannia on viestittänyt haluavansa antaa merkittävän panoksen Euroopan turvallisuuden hyväksi myös brexitin toteuduttua, ja muiden EU-maiden piirissä sille panokselle on ilmeistä kysyntää.
– Pääministeri Theresa May on esittänyt selkeän ja varauksettoman tarjouksen turvallisuusyhteistyön jatkamisesta vähintään nykytasolla EU:n ja sen jäsenvaltioiden kanssa. Käymäni keskustelut osoittavat, että myös Suomen hallitus toivoo niin tapahtuvan, Dodd sanoo.
Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että moni hänen maansa kannalta keskeinen kysymys on toistaiseksi ratkaisua vailla.
– Jotta puolustusyhteistyö nykyisessä mittakaavassa olisi Britannian EU-eron jälkeen edelleen mahdollista, olisi sen edellyttämille teknisille ja taloudellisille järjestelyille sekä konsultaatiomenettelyille kyettävä löytämään järkevä ja pragmaattinen muoto. Se ei rehellisesti sanottuna ole vielä lainkaan selvä asia.
Dodd antaa ymmärtää, että ratkaisun avaimet ovat nyt EU27:llä ja Euroopan komissiolla.
– Eihän mikään hallitus voisi tehdä päätöstä esimerkiksi joukkojen lähettämisestä ulkomaiseen operaatioon, ellei sillä ole pääsyä niiden suunnitteluun ja johtamisjärjestelmään. Haluamme antaa resurssimme ja osaamisemme liittolaistemme käyttöön myös tulevaisuudessa, mutta tällaiset asiat on kyettävä ratkaisemanaan ennen sitä, hän sanoo.
Britannian rooli Euroopan puolustuksessa on ollut monella mittarilla suuri. Sen puolustusbudjetti on Naton toiseksi suurin ja ylittää Walesin huippukokouksessa asetetun tavoitteen vähintään kahden prosentin bkt-osuudesta.
Maa on myös tiedustelun suurvalta, jonka keräämä tieto on liittolais- ja kumppanimaidenkin kannalta usein korvaamattoman tärkeää.
Tiedusteluyhteistyö jatkunee tiiviinä myös brexitin jälkeen.
– Tiedustelutiedon jakamiseen on olemassa joukko erilaisia mekanismeja, jotka eivät ole EU-sidonnaisia. En näe syytä, miksi noiden mekanismien puitteissa ei voitaisi jatkaa myös maaliskuun 2019 jälkeen, Dodd sanoo.
”Seilaa engelsmanni Suomemme rannoilla”
Itämeren alueella Britannian sotilaallinen läsnäolo näkyy monin eri tavoin. Viron Tapaan sijoitettiin viime vuonna Naton mekanisoitu taisteluosasto, jossa Britannialla on johtovaltion rooli. Britannian armeija on asettanut taisteluosastoon yhden mekanisoidun jalkaväkiprikaatin, jonka vahvuus on 800 sotilasta. Kokoonpanoon kuuluu joukkoja myös Ranskan ja Tanskan asevoimista.
Suurlähettiläs Dodd viittaa myös Britannian ilmavoimien rooliin Baltian ilmatilan valvonnassa ja kuninkaallisen laivaston alusten säännöllisiin vierailuihin Itämerellä.
Britannian johtama nopean toiminnan joukko Joint Expeditionary Force (JEF), johon myös Suomi on ilmoittanut osallistuvansa, saavuttaa Doddin mukaan täyden operatiivisen valmiuden ensi kesäkuussa.
– Turvallisuustilanne Euroopassa on kehittynyt viime vuosina suuntaan, joka entisestään korostaa JEFin kaltaisten erittäin nopeaan reagointiin kykenevien joukkojen tarpeellisuutta. On tärkeää varautua kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin, hän sanoo.
JEFissä kiteytyy hänen mukaansa ajatus osallistujavaltioiden keskinäisestä taakanjaosta.
– Sen sijaan, että kunkin olisi itse luotava kaikki ne suorituskyvyt, joita nykyiseen uhkien kirjoon vastaaminen edellyttää, JEF koostuu osallistujiensa suorituskykyjen muodostamista komponenteista. Natohan edustaa samankaltaista ajattelua huomattavasti suuremmassa mittakaavassa.
Uusia uhkia vastaan
Helsingissä syksyllä 2017 toimintansa aloittanut Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus saa kiitosta suurlähettiläs Doddilta.
– On arvokasta, että Suomi isännöi tätä keskusta. Sen toiminta on erittäin hyvä ja ajankohtainen esimerkki EU:n ja Naton välisestä yhteistyöstä, jota ollaan parhaillaan tiivistämässä myös monella muulla osa-alueella, hän sanoo.
– Britannia on viime vuosina vahvistanut kansallisia valmiuksiaan hybridiuhkien torjunnassa. Jaamme mielihyvin muun muassa kyberasiantuntemustamme EU- ja Nato-kumppaniemme käyttöön tämän keskuksen puitteissa.
Britannia oli Suomen rinnalla keskeisesti mukana hybridikeskuksen perustamisvaiheessa ja on ottanut johtovastuun yhdestä sen kolmesta asiantuntijaverkostosta.
Vaikka Britannialla on Suomen suuntaan runsaasti annettavaa, opittavaakin Doddin mielestä on.
– Olemme parasta aikaa päivittämässä kansallista turvallisuusjärjestelmäämme. Siinä yhteydessä suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on kiinnostava esimerkki, hän sanoo.
– Kun kylmä sota oli päättynyt, useissa läntisen Euroopan maissa ajettiin kokonaisturvallisuuden rakenteet kokonaan alas. Vaikka meillä niin ei tapahtunut, enemmänkin voitaisiin tehdä yhteiskunnan eri toimijoiden turvallisuusyhteistyön tiivistämiseksi.
Suomalaisten korkea maanpuolustustahto on tehnyt Doddiin vaikutuksen.
– Kansakuntiamme yhdistää kansallisylpeyttä ilmentävä identiteetti. Suomessa siihen yhdistyy asennetutkimusten mukaan poikkeuksellisen vahvasti valmius puolustaa aseellisesti oman maan vapautta. Siinä suhteessa sijoitutte Euroopan kirkkaimpaan kärkeen.
Suurlähettiläs Dodd kommentoi Verkkouutisille myös Suomen toimia Salisburyn hermomyrkkyiskun johdosta.
Britit olisivat varmaan myös hyviä kumppaneita kun/jos aikanaan suunnitellaan F-35 ylläpitoa ja sen kustannustehokasta maakohtaista ylläpitoa ja omavaraisuutta.
https://www.defensenews.com/air/201...er-f-35-sustainment-costs-to-that-of-an-f-16/
Viimeksi muokattu:
