Kiinassa ja Venäjällä on menossa sama huolestuttava kehitys, jonka tarkoituksena on vaientaa oppoitio. Tämä puolestaan alentaa kynnystä tarvittaessa hyökätä muihihin maihin.
Kiina kielsi toimittajilta luvattoman kriittisyyden
22.6.2014 9:30
0
Mikko Paakkanen
Helsingin Sanomat
DARLEY SHEN / REUTERS
Mies seurasi tv-lähestystä kodinkoneliikkeessä Wuhanin kaupungissa keskisessä Kiinassa kesäkuussa.
Kiinalaiset toimittajat eivät saa enää tehdä "kriittistä" journalismia ilman työnantajan lupaa. Näin sanotaan uudessa määräyksessä, jonka Kiinan lehdistöasioista vastaava virasto julkisti tällä viikolla.
Sitä määräys ei kerro, mitä kriittisellä journalismilla tarkoitetaan. Se saattaa olla mitä tahansa, mikä ei miellytä viranomaisia.
Määräystä perustellaan toimittajien korruption vastustamisella. Kiinassa on kerrottu tapauksista, joissa toimittajat ovat ottaneet lahjuksia vastineeksi siitä, että ovat tehneet esimerkiksi tiettyjä yrityksiä miellyttäviä juttuja.
Käytännössä määräys kuitenkin näyttää lähinnä kiristävän Kiinaa hallitsevan kommunistisen puolueen otetta tiedonvälityksestä.
"Siitä voi helposti tulla viranomaisille työkalu, jolla vastustetaan lehdistön vapautta", toteaa hongkongilaisen South China Morning Post -lehden haastattelema journalismin professori
Zhan Jiang Pekingin ulkomaantutkimuksen yliopistosta.
Hänen mukaansa määräys saattaa lopettaa tutkivan journalismin Kiinasta.
Määräys koskee kiinalaisten tiedotusvälineiden toimittajia. Ulkomaisten viestimien, kuten Helsingin Sanomien, kirjeenvaihtajat toimivat Kiinassa pitkälti kotimaidensa pelisäännöillä.
Kiinassa valtio valvoo mediaa jo ennestään erittäin tiukasti. Lehdistön, television ja muiden julkaisukanavien sisällön päättävät viime kädessä sensuuriviranomaiset. Kiellettyihin aiheisiin kuuluu ainakin puolueen suora arvostelu, mutta sensuurin hampaisiin voi päättyä mikä tahansa tieto, jonka puolue kokee kiusalliseksi tai uhkaavaksi.
Sensuuri koskee tiedotusvälineitä, ei niinkään niissä työskenteleviä yksittäisiä toimittajia. Toimittajia rajoittaa lähinnä itsesensuuri, joka saa heidät välttämään kiistanalaisten asioiden tonkimista.
Nyt itsesensuuri todennäköisesti kovenee, sillä asioiden tutkiminen ilman lupaa voi uuden määräyksen mukaan johtaa lehdistökortin menettämiseen ja rikossyytteeseen.
Kiinalaiselle toimittajalle lehdistökortin menettäminen merkitsee ammatin menettämistä, sillä Kiinassa lehdistökortti on käytännössä viranomaisten lupa, jonka turvin toimittajan työtä on mahdollista tehdä. Tällaisia lupia ei vaadita maissa, joissa pyritään sananvapauteen.
Kiinassa ei periaatteessa saa ilman lehdistökorttia esimerkiksi haastatella ihmisiä. Nyt tiedonhankintaa rajoitetaan entisestään, sillä uuden määräyksen mukaan toimittaja ei saa tutkia sellaisia asioita, jotka ovat hänen oman erikoistumisalueensa ulkopuolella.
Nyt annettu määräys on uusi merkki siitä, että Kiinan kommunistinen puolue pyrkii tekemään kaikkensa tiedonvälityksen pitämiseksi puolueen kontrollissa. Kiina on runsaan vuoden kuluessa pyrkinyt muutenkin entistä aktiivisemmin rajoittamaan kansalaistensa tiedonsaantia.
Median lisäksi on suitsittu yksityistä internetkirjoittelua. Viime vuonna tuli voimaan esimerkiksi uusi laintulkinta, jonka mukaan sosiaalisessa mediassa jaetun vääränlaisen viestin julkistaja voi joutua vankilaan, jos muut käyttäjät jakavat viestiä eteenpäin yli 500 kertaa.
Mikko Paakkanen HS
Peking
Epävirallinen kansanäänestys Hongkongissa hermostuttaa Kiinaa
Ulkomaat | STT 09:44 |
0
Hongkongin epävirallinen demokratiakansanäänestys on ylittämässä järjestäjien odotukset osanotosta. Perjantaina alkaneessa nettiäänestyksessä on annettu jo lähes 600 000 ääntä.
Tänään avattiin myös 15 perinteistä äänestyspaikkaa, joihin ihmiset ovat sateesta huolimatta jonottaneet.
Kiinan ja Hongkongin johto ovat paheksuneet demokratia-aktivistien tempausta ja todenneet, että äänestys on laiton. Äänestyksen järjestäjät vaativat oikeutta valita Hongkongin seuraava johtaja vapaissa vaaleissa.
Hongkongin johtaja valitaan nykyisin Kiinan nimittämässä 1 200 jäsenen komiteassa.
Kiina on luvannut, että johtajasta saadaan äänestää vapaasti vuonna 2017, mutta ei aio sallia opposition asettaa vaaleihin ehdokkaita.
- Ihmiset jonottivat äänestämään. Tämä osoittaa, että Hongkongin kansalaiset todella haluavat aitoa demokratiaa, sanoi kansanäänestyksen järjestänyt Occupy Central -liikkeen johtaja Benny Tai.
Kiinan erityishallintoalueeksi vuonna 1997 siirtyneessä Hongkongissa on vajaat 3,5 miljoonaa rekisteröityä äänioikeutettua, joten epävirallinen kansanäänestys on aktivoinut merkittävän osan heistä. Järjestäjät arvioivat etukäteen, että noin 300 000 ihmistä äänestäisi.
Hongkongilaiset demokratia-aktivistit arvostelevat Kiinan hallintoa kansalaisoikeuksien rapauttamisesta. Äänestys jatkuu ensi sunnuntaihin asti.