Uutisia Kiinasta

Loyd kirjoitti:
Nyt on Taiwanin varustauduttava kun vielä on aikaa.

Ei saa totuttautua siihen että taas niitä koneita tulee ja kohta lähtevät pois. Koko ajan on oltava valmiina torjumaan isompi hyökkäys.

Ensimmäinen kone joka ylittää rajan pitää uskaltaa ampua alas. Vaikka siitä tulee suuri kriisi niin se on tehtävä, muutoin tilanne pahenee entisestään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja huoltovarmuus kuntoon, jotta selviää pidemmän aikaa merisaartosta. Esim. ostaa hyvin säilyviä elintarvikkeita, polttoaineita, lääkkeitä, jne... sellaienen vaikkapa vuoden arvioitu kulutusmäärä.

Ja sitten paljon lisää paukkuja puolustukseen. Pääpainoksi Kiinan maihinnousualusten upottaminen. Vaikea vallata Taiwania, jos ne joukot makaavat kilometrin syvyydessä Kiinan merellä.
 
Vahinko vaan ettei Japanilla ja Etelä-Korealla ole kovinkaan hyvät välit. USA:lle on vaikeampaa saada aikaan tiivistä liittoumaa Kiinaa vastaan.
 
Yhteinen uhka voi yhdistääkin, haasteena onkin osoittaa uhan tulevan lännestä eikä pohjoisesta. Tässä USAn rooli korvaamaton, joko he saavat pelattua JPN ja Korean yhteen tai koko alue on hukattu.
 
Protheon_93 kirjoitti:
suorituskyky tuhota ohjuksin Kolmen Rotkon Pato
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei taida tuollaista ohjuksia olla jos ei ydinaseita lasketa. Pato on gravitaatiopato,se ei mistään pikku ohjauksesta ole moksiskaan. Tai ainakin niitä pitää olla tuhansia ellei enemmänkin.

Padon pitäisi kestää valtavia vesimassoja joiden aiheuttamat voimat on tuhansia kertaa suuremmat kuin joidenkin ohjusten. Jos pato joskus murtuu, niin se on joku jättitulva.


Pato on tuolta yläpäästäkin 40 metriä leveä, ja joku ohjuksen tekemä monttu ei vielä patoa hetkauta mihinkää. Screenshot_20211009-101735.jpg
 
Passi kirjoitti:
Ei taida tuollaista ohjuksia olla jos ei ydinaseita lasketa. Pato on gravitaatiopato,se ei mistään pikku ohjauksesta ole moksiskaan. Tai ainakin niitä pitää olla tuhansia ellei enemmänkin.

Padon pitäisi kestää valtavia vesimassoja joiden aiheuttamat voimat on tuhansia kertaa suuremmat kuin joidenkin ohjusten. Jos pato joskus murtuu, niin se on joku jättitulva.


Pato on tuolta yläpäästäkin 40 metriä leveä, ja joku ohjuksen tekemä monttu ei vielä patoa hetkauta mihinkää. Katso liite: 53428
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei tosiaankaan taida onnistua kuten "Navaronen haukoissa". Ensin kuuluu mitätön tussahdus ja mitään ei tapahdu. Hetken kuluttua syntyy pieni rako, josta tulee pieni vesinoro, sitten rako suurenee ja vesimassat aloittavat tuhotyönsä. En sitten tiedä jostain 20 tonnin maanjäristyspommista, jos se saisi aikaan jotain maanvyöryjä. Mutta niitä ei risteilyohjuksilla kuljeteta.
 
Olympiakasarmi kirjoitti:
Ei tosiaankaan taida onnistua kuten "Navaronen haukoissa". Ensin kuuluu mitätön tussahdus ja mitään ei tapahdu. Hetken kuluttua syntyy pieni rako, josta tulee pieni vesinoro, sitten rako suurenee ja vesimassat aloittavat tuhotyönsä. En sitten tiedä jostain 20 tonnin maanjäristyspommista, jos se saisi aikaan jotain maanvyöryjä. Mutta niitä ei risteilyohjuksilla kuljeteta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Haukoissa pato oli holvimallinen. Se on halpa rakentaa ja siihen kun tulee vikaa, niin koko pato on mennyttä.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Holvipato

250px-Presa_de_El_Atazar_-_01.jpg
 
Teräsmies kirjoitti:
Kiina ilmoitti aikoinaan että pitäisi tuollaista iskua samana kuin joukkotuhoaseiden käyttöä mikä tarkoittaisi muutaman miljoonan asteen hellettä Taipeissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei ihmekään, kun käsittääkseni Geneven soppari erityisesti kieltää patojen pommittamisen kiellettynä sodankäyntitapana.
 
Liettuan lähetystön henkilökunta lähti Kiinasta ennen joulua. Kyseessä ei ollut tällä kertaa joululoma vaan poikkeuksellinen tilanne. Liettuan valtio ei voinut enää taata työntekijöidensä liikkumisvapautta, sillä Kiina oli puuttumassa heidän diplomaattiseen koskemattomuutensa.

Käänne oli viimeisin jo kuukausia kuplineessa tilanteessa, jossa pienen Liettuan rohkea politiikka vaikuttaa suututtaneen jättimäisen Kiinan. Maiden suhteet ovat laskeneet kuin lehmän häntä.

Tuonti ja vienti sakkaavat, ja liettualaisten yritysten pankkitilejä Kiinassa on lakkautettu. Erityisesti Kiinaa on ärsyttänyt Liettuan suhtautuminen Taiwaniin.

www.hs.fi

Ulkopolitiikka | Kiina on käynnistänyt Liettuaa vastaan ankaran kauppasodan, joka uhkaa panna pienen Baltian maan polvilleen – Miksi Liettua haastaa Kiinaa tavalla, jota Suomi ja monet isommatkaan eivät uskalla?

Kiina on käytännössä ryhtynyt kauppasotaan Liettuaa vastaan. Miten tässä näin kävi?
www.hs.fi www.hs.fi

Katse kohdistuu myös Euroopan unioniin, johon Liettua liittyi vuonna 2004. EU:lle Kiina on kuitenkin vaikea rasti. Euroopan komission mukaan Kiinan ja EU:n talousalueen välisessä kaupassa liikkuu rahaa arviolta yli miljardi euroa joka ikinen päivä.

Viimeksi joulukuun alkupuolella EU:n ulkosuhde-edustajan Josep Borrellin nimissä annetussa lausunnossa EU otti kantaa Kiinan Liettuaan kohdistamaan painostukseen. Sen mukaan Kiinan kahdenväliset suhteet yksittäisiin EU-maihin heijastuvat koko EU:n noudattamaan Kiina-politiikkaan.

Samalla lausunnossa kuitenkin todettiin: ”EU on edelleen sitoutunut Yhden Kiinan politiikkaan.”
 
Teräsmies kirjoitti:
Yhdysvallat ja Trump varsinkin tunnustavat Taiwanin itsenäiseksi?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ovat kuitenkin sitoutuneet Taiwanin turvallisuuteen:

"After the Jimmy Carter administration recognized the PRC, Congress passed the Taiwan Relations Act in 1979 to protect the significant U.S. security and commercial interest in Taiwan. The TRA provided a framework for continued relations in the absence of official diplomatic ties. It also set out U.S. commitments regarding Taiwan’s security and empowered Congress to oversee various aspects of U.S. Taiwan policy. The law required that the president inform Congress promptly of any anticipated danger to Taiwan and consult with Congress to devise an appropriate response. The TRA also authorized the continuation of commercial, cultural, and other relations between the people of the United States and the people on Taiwan. Each subsequent Congress has reaffirmed the TRA to ensure that the absence of diplomatic ties does not negatively affect the continued strong, substantive relationship enjoyed by the United States and Taiwan."

www.csis.org

What Is the U.S. “One China” Policy, and Why Does it Matter?

www.csis.org www.csis.org
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top