Uutisia Kreikasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja OldSkool
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
krd kirjoitti:
Kunnat avuksi:
"Kreikka vahvisti määräyksen: kuntien lainattava valtiolle"

http://www.taloussanomat.fi/uutiset...ksen-kuntien-lainattava-valtiolle/20155238/12
Klikkaa laajentaaksesi...


junky.jpg
 
Kuuma linja käytössä:
"Kreikan pääministeri on soittanut Saksan liittokanslerille Angela Merkelille ja pyytänyt kiireellisesti apua, kertoo saksalaislehti Bild.
Lehden tietojen mukaan Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras soitti sunnuntai-iltana sekä Angela Merkelille että euroryhmän puheenjohtajalle Jeroen Dijsselbloemille.
Bildin mukaan puhelyn syy oli se, että Kreikalta ovat rahat loppuneet ja maksukyvyttömyys uhkaa tämän tai ensi viikon aikana.
– Nyt palaa ja heillä ei ole enää tippaakaan vettä tulipalon sammuttamiseksi. Tilanne on enemmän kuin dramaattinen, nimettömänä pysyttelevä EU-diplomaatti kuvasi tilannetta Bildille."
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/kreikan paaministeri soitti merkelille tarvitsemme rahaa-35260
 
Sardaukar kirjoitti:
Ovat ottaneet mallia Venäjältä. Lieneekö Putin vihjaissut tuosta hommasta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aika kylmäävää, että jopa LASTENTARHOJEN kassat pitää nyt ulosmitata valtiolle. Siinä jää välipalat ostamatta lapsille kun rahat katoavat Ahnaan tuhlarivaltion pohjattomaan kitaan.
 
Kreikka tulee päätymään totaaliseen vararikkoon ennen juhannusta, sanokaa minun sanoneen...

Surullisinta tässä on, että kaikki ovat koko ajan oikeasti tienneet, että Kreikka ei koskaan pysty maksamaan velkojaan. Silti poliittisista syistä on teeskennelty, että Kreikka voidaan pelastaa vararikolta antamalla sille koko ajan vain lisää lainaa. Tyhmemmänkin luulisi tajuavan, ettei velkakierteestä selviydy ottamalla vain koko ajan uusia lainoja vanhojen maksamiseksi.

Tosi asiassahan kyse on ollut epäsuorasta EU:n laajuisesta pankkituesta etupäässä Kreikassa näppinsä polttaneille Saksan ja Ranskan suurpankeille. EU:n säännöt kun taitavat kieltää suoran pankkituen pankeille, niin tuki on täytynyt kierrättää tällä tavoin Kreikan valtion kautta. Siinä vaiheessa kun saksalaiset ja ranskalaiset pankit ovat pelastuneet Kreikassa tekemistään miljardiluokan luottotappioista, ajetaan Kreikan lainaohjelmatkin pikkuhiljaa alas.

Timo Soini on siinä kyllä harvinaisen oikeassa, että Kreikka olisi pitänyt potkia pois eurosta, ja antaa sen pelastaa taloutensa devalvoimalla drakhman arvoa. Tämä ei vaan käynyt päinsä EU:n liittovaltiokehitystä ajaville eurokraateille, koska se olisi ollut kova takaisku Euroopan integraation syventämiselle. Samoin myös Ranskan ja Saksan talouksille olisi ollut liian kova isku kirjata kymmenien miljardien luottotappiot Kreikalle annetuista lainoista.
 
Mitä se Stubb lupasi meille Kreikan tuen vastineeksi??? Muistatteko? Minä ainakin luotan Stubb:in sanaan, hän on sanojensa mittainen mies.... NOT!
 
Kreikan hallitus jo kaatumisvaarassa
5.6.2015 15:33 Henri Myllyniemi http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196461-kreikan-hallitus-jo-kaatumisvaarassa
38 kommenttia
Kreikan hallituksen pääpuolue Syrizan riveissä kiehuu. Jo aiemmin puolue piti hätäkokouksen, jossa puolueen "vasemmistoblokkia" johtava, maan energia-, teollisuus- ja ympäristöministeri Panagiotis Lafazanis kysyi puoluetovereiltaan, että olisiko se euroero nyt niin katastrofaalinen. Puolue äänesti jatkostaan kättennostolla, ja pääministeri Aleksis Tsipras sai vielä mandaatin jatkaa neuvotteluja euromaiden kanssa.

Viime maanantaina Saksan ja Ranskan johtajat, sekä Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n johtajaChristine Lagarde, Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Euroopan keskuspankki EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kokoustivat aikomuksenaan laatia sopimusluonnos Kreikalle.

Syrizan riveissä ehdotus kuitenkin tyrmättiin. Maan sisäministeri Nikos Voutsis kritisoi tarjouksen olevan jopa huonompi kuin mitä aiempi tukipakettiohjelma on, sillä nyt luonnoksessa oli IMF:n vaatimat eläkeleikkaukset, joiden määrä on kutakuinkin 2 miljardia euroa. Lisäksi Kreikan pitäisi nostaa arvonlisäverokantaansa. Erityisesti hotellien arvonlisäverokannan nostaminen kesken turistikauden sai tyrmäyksen.

Myös nyt oppositiossa oleva Uusi demokratia on arvostellut äänekkäästi hallituksen toimia neuvotteluissa. Pääministeri Tsipras joutuikin palaamaan Ateenaan ja pitää tänään perjantaina kello seitsemältä puheen parlamentille. Puheen jälkeen seuraa debatti, mistä odotetaan tulista ryöpytystä.

Syrizan vasemmistosiipi on jo ehdottanut uusia vaaleja. Hallitus on kaatumisvaarassa. Mikäli Kreikan hallitus nyt kaatuu niin euromailla ei ole enää ennen uuden hallituksen muodostamista neuvottelukumppania. Tästä seuraa mitä ilmeisimmin Kreikan sotkuinen euroero, mikäli uutta hallitusta ei saada kasattua aiemman vaalituloksen pohjalta.



Pakokauhua ilmassa

Helmikuussa arvelin Kreikan ajautuvan euroeron puolelle, eivätkä arvailuni ole tänä päivänä lainkaan sen vähäisemmät. En edes ihmettelisi, jos tulevana viikonloppuna maahan isketään pääomakontrollit. Viime aikoina kreikkalaispankeissa on talletuspako kiihtynyt, ja sen pelätään äityvän suoranaiseksi paniikiksi.

Kreikka ilmoitti torstai-iltana IMF:lle, että se maksaisi kaikki kesäkuussa erääntyvät lainaeränsä yhdellä kertaa kuun lopussa. Tänään Kreikalta olisi erääntynyt noin 300 miljoonan euron erä. IMF:n kesäkuun erääntyvien erien kokonaissumma on noin 1,5 miljardia euroa.

Perjantaina kreikkalaisosakkeet syöksyivät. Erityisesti pankkiosakkeet ottivat rajusti takapakkia. Esimerkiksi Piraeus pankin osakkeet halpenivat yli 13 prosenttia.

Eräiden arvioiden mukaan Kreikalla olisi ollut maksaa vielä tänään erääntyvä 300 miljoonan euron lainaerä. Kreikan hallitus ei vain halunnut maksaa tuota takaisin. Maksujen lykkäämisellä hallitus saa toki lisäaikaa neuvotteluille. Illalla selviää kuitenkin se, missä kiehumispisteessä Kreikan parlamentti on.



Sopimusluonnokset kaukana toisistaan

Arvioin helmikuussa niin ikään, ettei Kreikan kysymyksestä päästä yhteisymmärrykseen kovin helpolla. Tilanne on poliittisesti hyvin hankala.

Kreikka ehdottaa noin puolet Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) luottojen alaskirjausta, sekä ensimmäisen tukipaketin kahdenvälisten lainojen muuttamista ikuisuuslainoiksi. Näitä ehdotuksia on hyvin vaikea nähdä pujottelevan lävitse muiden euromaiden parlamenteissa.

Toisaalta muissa euromaissa tiedetään, ettei kovin tiukalla sopimuksella ole toivoakaan läpäistä Kreikan parlamenttia. Ja riskinä on se, että Kreikan hallitus kaatuu.

Kovin lempeää sopimusta ei taas haluta edes ehdottaa, sillä se olisi omiaan ruokkimaan Syrizan sisarpuolueen, espanjalaisen Podemosin voittokulkua. Espanjassa järjestetään parlamenttivaalit myöhemmin tänä vuonna.

Ehkä tässä tehdään joku lyhytaikainen sopimus yli Espanjan vaalien. Se ei vain luo rauhaa Kreikan tilanteeseen. Maa on ajautumassa täyteen kaaokseen. EU:lla ei olisi geopoliittisia intressejä antaa niin tapahtua.



Talouden tartuntariski lienee pienempi nyt

Sen sijaan rahapiirien tartuntariski on nyt pienempi. Tämä johtuu siitä, että eurooppalaispankit ovat saaneet kuitattua luottonsa Kreikkaan veronmaksajien tukipakettirahoilla. Musta-Pekka onkin nyt pelattu verovelvollisten kouraan.

Eurooppalaispankit ovat jättäneet uusimatta epävarmoja luottoja Kreikkaan, ja tilalle on tullut tukiluotot.

Tästä huolimatta sotkuinen euroero viestittää, että euro onkin vain väliaikainen kiinteän valuuttakurssin kokeilu, kuten arvostettu talousaikakausilehti The Economist muistuttaa. Tämä voi lisätä hermostuneisuutta ja epävarmuutta markkinoilla.

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Jack Lew muistuttaa, ettei Kreikan euroeron seuraamuksia voida mallintaa.



Myyttejä euroerosta

Kreikan pankkisektorin on sanottu olevan kanttu vei, jos maa eroaa eurosta. Se ei kuitenkaan mitenkään poikkea nykytilanteesta, jossa tuottamattomien luottojen määrä hipoo pian 45 prosenttia. Suomen 1990-luvun eurokriisin aikana nämä lukemat olivat hieman päälle 10 prosenttia, ja maassamme oli aivan tyylipuhdas pankkikriisi.

Lisäksi Kreikan talletusvarallisuutta nostetaan pois kaksin käsin.

Jälkimmäinen on myös mahdollisuus euroeron jälkeiseen aikaan. Kun nyt rahaa siirretään patjan alle tai ulkomaisille pankkitileille turvaan niin tilanteen ratkettua euroerolla tuo pääoma alkaisi virrata takaisin. Pääomia ei ole mielekästä pitää vain sillä erohetkellä tileillä. Pitkitetty kriisi vain pitkitää ja pahentaa ongelmaa.

Toki Kreikan tilanne on monessa mielessä hyvin poikkeuksellinen, ja yhteisvaluutasta luopumisen jälkeen maan hallitus voi ihan omatoimisesti sotkea asioita niin, ettei tilanne pääsekään rauhoittumaan.

Kaiken lisäksi kolme neljästä kreikkalaisesta haluaa pysyä yhteisvaluutassa, kun taas viidennes haluaisi palata drakmaan. Muut eivät ole osanneet sanoa kantaansa.

Oikaisu: 5.6.2015 klo 21:30 - Pääministeri Tsiprasin puhe alkoi vasta seitsemältä, eikä kuudelta. Saamani ennakkotiedot olivat siltä osin virheelliset. Puhe näytettiin sekä valtiollisella Nerit-kanavalla, että eduskuntakanavalla (Vouli) myös viittomakielelle käännettynä.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
SJ kirjoitti:
Osaako joku suomentaa nuo kohdat? Alin taitaa olla "vuokrat ja eläkkeet", mutta muita kohtia en oikein ymmärrä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Google kääntäjä sanoo:
-währungsfonds iwf = valuuttarahasto IMF
-staatsanleihen = obligaatioiden
-EZB = luultavasti europäicher zentral bank
-beamtengehälter = virkamiesten palkat
 
Eroa eurosta ja talous kasvaa.


Tällaiset olisivat Kreikan euroeron vaikutukset
SAMI METELINEN http://www.verkkouutiset.fi/talous/tallaisia vaikutuksia kreikan euroerolla olisi-37360
4 tuntia ja 37 minuuttia sitten(päivitetty 4 tuntia ja 32 minuuttia sitten)

Kreikan euroeroa ei enää pidetä mahdottomana. Kreikalle se ei olisi kuitenkaan tavoiteltava skenaario.

Irtaantuminen valuuttajärjestelmästä ei ole historiallisesti uusi ilmiö. Viimeisen esimerkki on Argentiina, joka vuonna 2002 irrottatutui dollarikytkennästä.

Valuuttajärjestelmästä irtaantuminen on yleensä tapahtunut vastaavissa oloissa kuin Kreikalla. Argentiinan ongelmat olivat osin samanlaiset.

Maa oli menettänyt kilpailukykynsä ja ajautunut maksukyvyttömyyteen. Valuuttakytkennästä irtaantuminen mahdollisti devalvoitumisen, mutta siitä seurasi alkuun laman syventyminen, valuuttakontrollit ja merkittävä elintason lasku argentiinalaisille.

Samanlaisia vaikutuksia olisi odotettavissa myös Kreikassa, jos neuvottelut velkojien kanssa ajautuisivat umpikujaan, eikä Kreikka saisi enää tukilainaa.

World Economic Forumin kustannuspäällikkö Mark Jones on listannut seitsemän tapahtumaa, jotka Kreikkaa todennäköisesti odottaisivat euroeron seurauksena. Hän on tehnyt arvionsa Argentiinan dollarikytkennän irrottamisen (2002), Slovakian Tshekkoslovakiasta irrottautumisen (1993) ja Irlannin puntakytkennästä irrottamisen (1979) perusteella.



1. Drakmat otettaisiin käyttöön suuren devalvaation jälkeen.

Argentiinan peso devalvoitui aluksi lähes 30 prosenttia. Barclays on arvioinut devalvaation eli valuuttakurssin arvon laskun suhteessa muihin valuuttoihin olevan noin 45–85 prosenttia Kreikan kaltaisessa tilanteessa oleville maille. Liikepankit olisivat vaarassa, korot nousisivat ja konkurssit yleistyisivät.



2. Talletuspaon varalta tehtäisiin toimia

Kreikkalaispankit eivät saisi enää rahaa Euroopan keskuspankilta. Irlannissa, Slovakiassa ja Argentiinassa otettiin käyttöön valuutanvaihdon ja pääomien liikkeiden rajoitukset, jotta talletuspako saataisiin estettyä. Argentiinassa talletustilit jäädytettiin hetkeksi kokonaan.



3. Paluu taantumaan

Oxford Economics on arvioinut, että Kreikan bruttokansantuote putoaisi 10 prosentilla. Vain 8 prosentissa vuoden 1945 jälkeen tapahtuneissa valuuttakytkennöistä irrottautumisissa BKT on pudonnut yli 20 prosenttia.



4. Rahoitusmarkkinoiden pudotus ja uusi nousu

Argentiinan pörssin arvo romahti 70 prosenttia valuuttakytkennästä irrottautumisen jälkeen, mutta seuraavina vuosina se nousi jo uusiin ennätyslukemiin.



5. Valikoitu maksukyvyttömyys

Kreikan 316 miljardin euron julkisesta velasta vain 55 miljardia euroa on yksityisen sektorin velkojien käsissä. Loput velkojat ovat Euroopan unioni, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja muut julkiset organisaatiot. Iso osa Kreikan veloista julkisille velkojille jäänee maksamatta. Pitämällä yksityiset velkojat tyytyväisinä mahdollisen velkajärjestelyn jälkeen, Kreikalla on mahdollisuudet palata yksityisille lainamarkkinoille jonkin ajan kuluttua.



6. Mahdollisesti pitkäkestoinen kaaoksen aikakausi

Irlannin ja Slovakian valuuttaerot sujuivat talouden kannalta melko ongelmattomasti. Argentiinalla kesti yli vuoden selvitä dollarista irrottautumisesta. Argentiinan talous supistui 14,5 prosenttia valuuttaeron jälkeen.



7. Nopea taloudellinen toipuminen

Oxford Economicsin mukaan kahdessa kolmanneksessa maista, jotka ovat irrottautuneet valuuttakytkennästä, talous on kasvanut jo samana vuonna. Kasvun selittää devalvaation seurauksena parantunut kustannuskilpailukyky suhteessa kilpailijamaihin.

Vaikka Kreikan talous todennäköisesti supistuu ensimmäisenä vuonna, sen jälkeen on odotettavissa voimakas toipuminen.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Kreikkalukuja:
http://www.bbc.com/news/business-33132591:
upload_2015-6-16_6-4-43.webp
Aikajanalla vuosittain ja lähieräpäivät (liitekuvat, http://graphics.wsj.com/greece-debt-timeline/).
Tässä alla myös ELA-katon muutos helmikuulta asti, jossa näkyy n.20MRD€ siirtymä n.3kuukauden aikana. Se on n. 1800€/kreikkalainen/3kk, siis n. 600€/kk. Tämä raha on käytetty velkojen maksuun, välineen ollessa ELA, sillä rahoitusta ei ole ollut muualta saatavilla.
upload_2015-6-16_6-13-37.webp
 

Liitteet

  • Kreikkavelat.webp
    Kreikkavelat.webp
    36 KB · Luettu: 4
  • Kreikkavelat_ep.webp
    Kreikkavelat_ep.webp
    60.7 KB · Luettu: 3
Viimeksi muokattu:
Tähystäjä kirjoitti:
Kreikka tulee päätymään totaaliseen vararikkoon ennen juhannusta, sanokaa minun sanoneen...

Surullisinta tässä on, että kaikki ovat koko ajan oikeasti tienneet, että Kreikka ei koskaan pysty maksamaan velkojaan. Silti poliittisista syistä on teeskennelty, että Kreikka voidaan pelastaa vararikolta antamalla sille koko ajan vain lisää lainaa. Tyhmemmänkin luulisi tajuavan, ettei velkakierteestä selviydy ottamalla vain koko ajan uusia lainoja vanhojen maksamiseksi.

Tosi asiassahan kyse on ollut epäsuorasta EU:n laajuisesta pankkituesta etupäässä Kreikassa näppinsä polttaneille Saksan ja Ranskan suurpankeille. EU:n säännöt kun taitavat kieltää suoran pankkituen pankeille, niin tuki on täytynyt kierrättää tällä tavoin Kreikan valtion kautta. Siinä vaiheessa kun saksalaiset ja ranskalaiset pankit ovat pelastuneet Kreikassa tekemistään miljardiluokan luottotappioista, ajetaan Kreikan lainaohjelmatkin pikkuhiljaa alas.

Timo Soini on siinä kyllä harvinaisen oikeassa, että Kreikka olisi pitänyt potkia pois eurosta, ja antaa sen pelastaa taloutensa devalvoimalla drakhman arvoa. Tämä ei vaan käynyt päinsä EU:n liittovaltiokehitystä ajaville eurokraateille, koska se olisi ollut kova takaisku Euroopan integraation syventämiselle. Samoin myös Ranskan ja Saksan talouksille olisi ollut liian kova isku kirjata kymmenien miljardien luottotappiot Kreikalle annetuista lainoista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep. Kaikki ovat tienneet, että Kreikka ei selviä veloistaan. Mutta mainitut pankit käyttävät vaikutusvaltaansa ja kuppaavat näin muodoin niin kauan kuin mahdollista rahaa......jotta tappio voidaan pitää edes siedettävää muistuttavana. Touhun henki on ollut selvä ja kyllähän tässä eurouskovaisinkin suomalainen alkaa kokea valaistumisen hetkiä.

Ilmankos Katainen palkittiin pankkiirien suurristillä. Ansioistahan se palkinto annettiin.

En tiedä, millä mekanismilla tästä nyt päällä olevasta vaiheesta selvitään? Rahan lappaminen on epäsuosittua hommaa niukoissa oloissa. Ja tuleeko esim. seuraavina kymmenenä vuotena Kreikka olemaan ainoa - epäilen, että ei tule.
 
Huoraaminen on kivaa aina siihen saakka, kunnes on maksun aika.

Päätimme vähän huorata
19.6.2015 03:17 Juhani Huopainen http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197103-paatimme-vahan-huorata
5 kommenttia


Meillä on ongelma. Se syntyi siitä, että eurooppalaiset pankit olivat yliluotottaneet Kreikkaa. Sen lisäksi Kreikan talouskirjanpito oli tehty tahallaan päin seiniä. Vastuuseen olisi voitu laittaa molemmat tahot ja jättää ongelma sen aiheuttaneiden ratkaistavaksi.


Sekä Ranskassa ja Saksassa oli kuitenkin lähestymässä vaalit, ja valtapuolueille olisi ollut katastrofi, jos maan pankkijärjestelmään olisi pitänyt Kreikka-tappioita paikkaamaan pumpata kymmeniä miljardeja euroja. Ehkä joitakin pankkeja olisi pitänyt EU-lakien puitteissa (tukeminen kielletty) jopa laskea selvitystilaan. Sehän ei olisi sopinut pankkien omistajatahoille, eikä puolueille, joiden suuria vaalirahoittajia nämä pankit olivat.


Päätettiin aloittaa huoraaminen.

Huoraamisen aloitti Kansainvälinen valuuttarahasto eli IMF. IMF:n tutkimusosasto laski 2010 että Kreikka on velkakestämätön, mutta järjestön ylin johto vaatimalla vaati, että Kreikka on maalattava velkakestäväksi - muuten tukilainaa ei olisi mahdollista myöntää.

Saksan ja Ranskan hallitukset huorasivat. Sensijaan, että tilanne olisi todettu siksi, mitä se oli, sanottiin, että eurokriisi tulee ja tartuntavaara muihin maihin on akuutti. Kerrottiin, että tässä ollaan Kreikkaa tukemassa. Ja että projektin siunaa IMF, ei meillä ole osaa eikä arpaa. Vaalitkin olivat lähestymässä. Tästä ei juuri näyttöjä löydy, mutta ainakin IMF:n kokouksissa useiden maiden edustajat sanoivat ääneen, että koko hanke on "huonosti peiteltyä pankkitukea Saksaan ja Ranskaan".

Näiden maiden pankit huorasivat. Ne lupasivat, että ne jatkavat Kreikan luotottamista aikaisemmassa määrin, kunhan vain tukipaketit sorvataan. Kun tukipaketit oli tehty, ne eivät kuitenkaan jatkaneet luotottamista, vaan antoivat olemassaolevien lainojen erääntyä ja nostivat tukipaketeista nostetut rahat itselleen.

Kreikka huorasi. Kreikan tuolloinen hallitus suostui "pelastuspakettien" ehtoihin, ja suostui myöhemmin jatkamaan niitä, pienen kiristyksen avittamana. Kansalaisille kerrottiin, että on pakko. Tukipaketeista ehkä noin kymmenen prosenttia päätyi Kreikkaan. Se oli se suolaraha, jolla ostettiin Kreikan hallitusten mukanaolo pankkien tukitoimiin.

Suomi huorasi ja lähti mukaan sirkukseen joko ammattitaidottomuuttaan tai sitten hankkiakseen plussapisteitä myöhemmin tapahtuviin Ranskan ja etenkin Saksan suosiosta riippuviin EU-virkojen jakoon. Tiedossa oli oikein hyvin, että Kreikan luvut eivät näytä hyviltä, ja tukitoimista oli huomattavalla todennäköisyydellä tiedossa isoja tappioita.

Euroopan keskuspankki huorasi. Se otti Kreikan velkakirjoja yhteisvastuuseen ja on luotottanut Kreikkaa talletuspaon aikana lähes sadalla miljardilla eurolla. Kun Kreikan aikaisempi hallitus meinasi kieltäytyä ja järjestää kansanäänestyksen euroerosta, EKP rahahanat kiinni, vaikka keskuspankin tehtävä on pysyä keskuspankkina viimeiseen asti, eikä politikoida.

Suomen pankin Liikanen huorasi. Hän kertoi auliisti vuonna 2010 olevansa luottavainen, että Kreikka selviää veloistaan ja että tukitoimiin liittyy vahvat seurantatoimet.

Media huorasi. Suomessa pääkirjoitustason toimittajat eivät tajunneet koko kuviota ollenkaan. Joko he menivät lankaan ja ajattelivat, että näin vaan täytyy tehdä, kun Euroopassa kertovat, että on hyvä juttu, tai sitten pitivät itsestäänselvänä, että kun vastuunkantopuolelta kerrotaan, että pitää, ja populistien puolelta, että ei pidä, että pakko tämän on olla hyvä juttu.

Puolueet huorasivat. Sekä Vasemmistoliitto että SDP tiesivät oikein hyvin, mistä oli kysymys, samaten Keskusta ja Persut. Kokoomuksenkin oli pakko tietää - tosin avainhenkilöiden lausuntoja tulkitessani en olisi siitäkään ihan varma.



Kun kaikki ovat huoranneet ja mokanneet, ja kauan aikaa sitten tiedossa olleet isot tappiot ovat kolahtamassa nilkkaan, niin toki pitää sormella osoittaa jotakuta muuta.

Silloin hälytetään paikalle Kulttuuritoimittaja. Saska Saarikoski kertoo, että Kreikan pitää ryhdistäytyä. Hän, tai Helsingin Sanomat yleisesti, ei sanonut yhtään mitään silloin kun tätä suonsilmää kaivettiin tai kun siihen hypättiin. Nyt kun siinä ollaan, osoitetaan närkästymistä. Kreikan toteaminen kekkulimaaksi oli populismia, impivaaraa ja persuilua pari vuotta sitten. Nyt se on ainoa virallinen selitys. Euro on hienoa ja Suomelle tulevat tappiot ovat vain ja ainoastaan Kreikan vika. Korostetusti vieläpä kreikkalaisten populistien vika, ettei vahingossakaan se pahan populismin kannatus lisääntyisi nykyisestä.


Kontrauksen alkeet
Suomessa on muutamia tahoja, joiden näkemyksiä voi useimmiten "kontrata". Kontraus pohjautuu ajatukseen, että aina ei tarvitse itse miettiä asioita liikaa - riittää, että löytää tahon, joka on lähes aina väärässä. Sitten vain ollaan eri mieltä tämän kanssa - sillä tavalla osuu itse useimmiten oikeaan päätelmään. Tilanteessa, jossa Saska Saarikoski kirjoittaa jotain, ja Juho Romakkaniemi, Juhana Vartiainen ja muutama muu hehkuttaa, että järkipuhetta, aletaan olla kontrattavuuden maksimissa.

Nämä ihmiset luulevat olevansa fiksuja ja ymmärtävänsä asioita. Ehkä näin onkin. Heitä harmittaa, ettäPaul Krugman sanoo jostain jotain. Tai että Margaret Thatcher ja Milton Friedman osasivat varoittaa, miten euron kanssa käy. Heitä harmittaa, kun kansantaloustieteen oppikirjassa lukee jotain, mistä he eivät tykkää. Erityisesti heitä harmittaa, jos joku, jota he pitävät heitä itseään tyhmempänä ja väärämielisempänä, on sanonut asioiden tilan heitä aiemmin. Siksi he yht'äkkiä löytävät toisensa ja ovat kovasti samaa mieltä - keskenään.

Kuunnelkaa tarkkaan, mitä he puhuvat. Se, mikä oli heidän mielestään silloin vastuunkantoa, on mennyt pieleen, koska Kreikassa on pahat vasemmistolaiset vallassa. Se on heiltä väärä tulkinta, mutta hyvin inhimillinen. Asiat menivät pieleen sen takia, että saskat ja juhot olivat äänessä 2010, ja heitä kuunneltiin. Asiat menivät pieleen, koska 90-luvulla kuunneltiin sauleja ja paavoja, ja juhanoita. Ruotsilla ei ole Kreikka-saatavia kuin IMF:n kautta. Euron tuomia riemuja siis tämäkin. Tämän he mielellään haluaisivat unohtaa. Kyllähän se ottaa kunnian päälle, että on ollut uuvatti, jota on höynäytetty. Ja tyhmemmätkin ovat tajunneet, missä mennään.


Yrittäkää hyvät ihmiset kuunnella hieman vähemmän Kulttuuritoimittajia. Varokaa myös sellaisia asiantuntijoita, joiden käsitykset tuntuvat vaihtelevan sen mukaan, mistä Kulttuuritoimittajat juuri sillä hetkellä sattuvat tykkäämään. Useimmat asiat on selitetty pääsykoekirjatasolla. Ne ovat yleisesti hyväksyttyjä käsityksiä, ja pitää olla todella kovat perusteet, eikä pelkkä Kulttuuritoimittajien Killan tai Setämiesten Seuran jäsenkortti, että niitä vastaan pystyy väittämään. Kulttuuritoimittaja ehkä luulee olevansa fiksu ja nousseensa omilla ansioillaan, mutta oikeasti hän tekee töitä Setämiehelle.

***

Suosittelen tuoretta Simon Wren-Lewisilta. Ei-tekninen ja lyhyt, eli jotain voi mennä jakeluun.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top