Samasta aiheesta SK:ssa
Ulkomaat Eurooppa
Velkaneuvottelut takkuavat ― Kreikka tiivistää suhteita Venäjään
Pääministeri Aléxis Tsípras vastustaa EU:n asettamia talouspakotteita ja toivoo vastalahjaksi halpaa energiaa.
Teppo Tiilikainen
31.3.2015 18:00
Kreikan pääministeri
Aléxis Tsipras pyrkii tiivistämään poliittisia ja taloudellisia suhteita Venäjään. Hän matkustaa ensi viikon keskiviikkona 8. huhtikuuta Moskovaan tapaamaan presidentti
Vladimir Putinia.
Alun perin Tsiprasin tarkoituksena oli vierailla Venäjällä vasta toukokuussa ja osallistua voitonpäivän juhlallisuuksiin, joita valtaosa muista EU-maista boikotoi Ukrainan kriisin vuoksi. Matkaa päätettiin kuitenkin aikaistaa, koska velkaneuvottelut EU:n kanssa takkuavat ja Kreikan varat uhkaavat loppua muutaman viikon kuluessa. Tilanne saattaa johtaa Kreikan eroon eurosta.
Tsipras toivoo Putinilta tukea Kreikan taloudellisen tilanteen helpottamiseksi. Vastalahjaksi hän ilmoittaa vastustavansa Venäjän-vastaisia pakotteita, mikä ärsyttää Saksaa ja muita EU-maita.
”Me emme kannata pakotteita”, Tsipras sanoi tiistaina venäläisen uutistoimisto Tassin
haastattelussa. ”Meidän pitäisi istua neuvottelupöytään ja etsiä ratkaisuja suuriin ongelmiin.”
Tsipras arvostelee haastattelussa Kreikan edellistä hallitusta, joka myöntyi aikoinaan Venäjän vastaisiin pakotteisiin Ukrainan kriisin vuoksi.
Hän kertoi soittaneensa heti valtaantulonsa jälkeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle
Donald Tuskille ja EU:n ulkopoliittiselle edustajalle
Federica Mogherinille ja kertoneensa heille, että Kreikan politiikka on muuttunut. Samalla hän irtisanoutui EU:n julkilausumasta, jossa vaadittiin Venäjää vastuuseen Ukrainan Mariupolissa tehdystä joukkomurhasta.
Tsiprasilla on vanhastaan läheiset suhteet Moskovaan. Hän tuki viime talvena Krimin valloitusta. Toukokuussa hän ylisti Krimin kansanäänestystä Moskovan-vierailullaan ja myötäili Venäjän näkemystä, jonka mukaan Ukrainan hallituksessa on ”fasistisia elementtejä”.
Tsiprasin johtaman äärivasemmistolaisen Syriza-puolueen edustajat vastustivat Euroopan parlamentissa EU:n ja Ukrainan yhteistyösopimusta, josta koko Ukrainan kriisi syntyi marraskuussa 2013. Syriza ajoi vielä pari vuotta sitten Kreikan eroa Natosta, mutta asia ei noussut teemaksi tämänkertaisessa vaalikampanjassa.
Kreikan vasemmiston sympatia Venäjää kohtaa kumpuaa historiasta. Maita yhdistää ortodoksinen uskonto, ja Kreikassa muistetaan hyvin, että Neuvostoliitto vastusti aikoinaan maan sotilasdiktatuuria ja tuki avoimesti oppositiota. Tsipras on korostanut myös Kreikan ja Venäjän yhteisiä kokemuksia toisen maailmansodan aikana natsi-Saksaa vastaan käydyssä taistelussa.
Tsipras toivoo, että Kreikka voisi jatkaa elintarvikkeiden vientiä Venäjälle Kremlin EU-maille asettamista vastapakotteista huolimatta. Hänen mukaansa Kreikan maatalous on kärsinyt vastapakotteiden vuoksi 430 miljoonan dollarin tappiot. Venäjä on antanut ymmärtää, että se keskeyttää elintarvikkeiden tuontikiellon Kreikan osalta mahdollisesti jo ensi viikolla.
Kreikka toivoo alennusta Venäjältä ostettavan maakaasun hintaan ja mahdollisesti myös lainoja. Hallituksen energiaministeri
Panagiotis Lafazanis ja Syrizan parlamenttiryhmän puheenjohtaja
Thanasis Petrakos ovat parhaillaan Moskovassa neuvottelemassa asiasta.
”Haluamme parantaa suhteitamme Venäjään ja syventää yhteistyötä energiasektorilla”, Lafazanis sanoi saksalaisen
Der Spiegelin haastattelussa. Hän tapasi jo maanantaina Venäjän energiaministerin
Aleksandr Novakin sekä kaasujätti Gazpromin pääjohtajan
Aleksei Millerin. Kreikka ostaa 65–70 prosenttia maakaasustaan Gazpromilta.
Muut EU-maat ovat seuranneet hämmentyneinä Kreikan vasemmistohallituksen Venäjän-politiikkaa, sillä se antaa Putinille mahdollisuuden rikkoa EU:n rintama. EU on pysynyt pakotekysymyksessä tähän asti yhtenäisenä. Saksan liittokansleri
Angela Merkel tähdensi asian merkitystä viimeksi maanantaina vieraillessaan Helsingissä.
Kreml on pyrkinyt iskemään kiilaa EU:n sisään myös pitämällä yllä kahdenvälisiä suhteita useisiin länsieurooppalaisiin äärioikeistolaisiin, äärivasemmistolaisiin ja eurokriittisiin puolueisiin. Äärioikeistoa viehättää nyky-Venäjän arvokonservatiivisuus. Äärivasemmisto puolestaan pitää Venäjää vastavoimana Yhdysvaltain hegemonialle.
Kreikan molemmat hallituspuolueet – Syriza ja nationalistinen Anel – ovat Venäjän ystäviä, vaikka ne edustavat poliittisen kartan ääripäitä. Molemmat vierastavat Yhdysvaltoja ja globaalia markkinataloutta.
Kreikka on kuulunut lännen sotilasliittoon Natoon vuodesta 1952. Länsisuuntaus vahvistettiin vuonna 1981, kun Kreikka liittyi EU:n edeltäjän EEC:n jäseneksi.
===================================================
Mihin Venäjä vihollisia tarvitsee kun sillä on Kreikan Syrizan ja Anelin kaltaisia ystäviä?
Rahan lainaaminen Kreikalle onkin oikea kuningasidea. Toivottavasti lainaavat oikein paljon. Ei sitten kannata ihmetellä kun laina muuttuu takaisunmaksun koittaessa lahjoitukseksi.
Ja kun EU:ssa päätetään tärkeistä asioista niin Kreikan edustus saa kernaasti "unohtua" kahvihuoneeseen äänestysten ajaksi.
