Sekä Nato että Venäjä harjoittelevat pohjoisessa entistä tiiviimmin ja lähempänä toistensa alueita.
yle.fi
Sotilaallinen toiminta kasvanut Norjan ja Venäjän rajalla – “Tilanne on mennyt selvästi huonompaan suuntaan kuluneen vuoden aikana”
Sekä Nato että Venäjä harjoittelevat pohjoisessa entistä tiiviimmin ja lähempänä toistensa alueita.
Venäjällä on parhaillaan käynnissä maan Pohjoisen laivaston suurin sukellusveneharjoitus sitten kylmän sodan.
Harjoitus jatkuu pitkälle joulukuulle. Ydinsukellusveneet harjoittelevat toimintaa suurissa syvyyksissä viikkojen, jopa kuukausien ajan.
Samaan aikaan Nato harjoittelee pohjoisessa aiempaa enemmän ja lähempänä Venäjää.
Tänä syksynä Barentsinmeren yllä on lentänyt esimerkiksi Yhdysvaltain häivepommikoneita.
Pienet tapahtumat voivat kärjistyä suureksi konfliktiksi. Sitä Norja pelkää, kun sotilaallinen toiminta yhä kiihtyy Norjan ja Venäjän rajalla.
Se on myös keskeinen syy sille, että Norja on nyt lähdössä aiempaa vahvemmin Suomen ja Ruotsin rinnalle pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön.
Sotilaallinen toiminta on kiihtynyt kuluneen vuoden aikana
Venäjän tärkeimmät strategiset ydinaseet sijaitsevat aivan Norjan naapurissa.
Venäjän ydinasepelote, turvallisuuspolitiikka ja suurvalta-asema perustuvat suurelta osin siihen, että sen strategiset ydinsukellusveneet pystyvät toimimaan ja liikkumaan vapaasti.
Murmanskin alueelta niillä on lyhyt matka kaikkialle. Esimerkiksi Itämerellä ovat kaikki alueen valtiot tarkkailemassa ja kontrolloimassa liikennettä.
Naton ja Venäjän välien kiristymistä seurataan tarkkaan The Independent Barents Observer -uutissivuston toimituksessa Kirkkoniemen keskustassa.
Sivusto on uutisoinut arktisen alueen sotilaallisesta kehityksestä luotettavasti ja tarkasti pitkään.
Alkusyksystä myös Suomessa uutisoitiin, että Venäjän erikoisjoukkoja oli
väitetty toimineen Huippuvuorilla.
The Independent Barents Observerin toimittajat käyttivät paljon aikaa tiedon tarkistamiseen ja tutkimiseen, mutta he eivät voi vahvistaa asiaa.
Sotilaallista toimintaa ja varustautumista on kuitenkin Barentsinmerellä ja Kuolan niemimaalla enemmän kuin vuosiin.
– Sotilaallisesti tilanne on oleellisesti huonontunut kuluneen vuoden aikana. Venäläisiä sukellusveneitä ei liiku pelkästään Barentsinmerellä, vaan myös Norjanmerellä, aivan Norjan länsirannikon tuntumassa.
Myös Naton ja Norjan puolelta on toiminta kiihtynyt ja he harjoittelevat varsin lähellä Venäjää, kertoo The Independent Barents Observerin päätoimittaja
Thomas Nilsen.
Hän on ei-toivottu henkilö Venäjällä. Hän ei saa matkustaa Venäjälle eikä uutissivustoa pysty lukemaan Venäjältä.
Venäjä on harjoitellut Pohjois-Norjan tutka-asemien valloittamista ja gps-häirintää.
Jos kriisi tulee, Venäjä haluaa pystyä estämään sen, että Nato voi pysäyttää heidän sukellusveneensä.
Yle keskusteli Kirkkoniemessä useiden paikallisten kanssa gps-häirinnästä, ja heidän mukaansa se on vähentynyt.
Viime vuonna sitä kesti norjalaisten lehtien mukaan 6–9 viikkoa.
Häirinnän aikana esimerkiksi ambulanssit tai pelastushelikopterit eivät pysty käyttämään satelliittipaikannusta.
Myös ulkomaiset tiedustelupalvelut toimivat aiempaa aktiivisemmin Barentsin alueella.
Norjan turvallisuuspoliisi varoitti uhka-arviossaan 2018, että tiedustelun kohteena ovat erityisesti sotilaskohteet, jotka ovat erityisen tärkeitä Venäjän turvallisuudelle.
Norja haluaa Pohjoismaat yhteiseen rintamaan
– Norja pelkää sitä, että pienet tapahtumat voivat kasvaa suuriksi konflikteiksi.
Esimerkiksi sellaiset, jotka koskevat Huippuvuoria, kalastusta, luonnonvaroja tai jotain, joka tapahtuu Venäjän ja Norjan yhteisellä rajalla, selittää Østhagen, joka työskentelee Fridtjof Nansen -instituutissa.
Mahdollisena on pidetty esimerkiksi tilannetta, jossa Huippuvuorilla syntyisi kiistaa venäläisten kalastajien ja Norjan merivartioston välille.
Norja onkin lähdössä aiempaa vahvemmin mukaan Suomen ja Ruotsin rinnalle pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön.
Norjassa poliitikot pohtivat parhaillaan, mikä on yhteistyön seuraava taso ja mihin lähdetään mukaan.
– Jos Venäjän kanssa syntyisi konflikti, Norja haluaa saada yhteisen rintaman.
Norjan toiveena on saada naapurit sitoutumaan Norjan turvallisuuspoliittiseen ympäristöön ja intresseihin, sanoo Østhagen.
Toinen syy Norjan kasvaneeseen kiinnostukseen kumpuaa Washingtonista.
Kuluneet 2–3 vuotta ovat herättäneet kysymyksiä siitä, voiko Yhdysvaltojen haluun puolustaa Eurooppaa tai toimia Natossa luottaa.
Tämä on kimmoke Norjalle vähentää riippumattomuuttaan Yhydsvalloista ja tulla vahvemmin mukaan pohjoismaiseen yhteistyöhön.
Norjan puolustusministeri
Frank Bakke-Jensen sanoo Ylen haastattelussa, että juuri nyt Norjassa työstetään sitä, miten pitkälle yhteistyössä mennään.
Avoimuutta koskevissa sopimuksissa täytyy ottaa huomioon se, että Norja on Nato-maa ja Ruotsi ja Suomi EU:n jäseniä.
Norja vahvistaa joukkojaan rajalla
Etelä-Varangin varuskunta valvoo Venäjän ja Norjan välistä rajaa ja raportoi havannoistaan, jotta puolustusvoimilla on oikea tilannekuva.
Varuskunnan komentajan
Jan Marius Nilsenin mukaan tilanne on kiristynyt.
– On paljon epävarmuutta, ennakoimattomuutta, suurvaltojen kilpailua ja geopoliittisia jännitteitä. Venäjä kuuluu tähän tilannekuvaan, Nilsen sanoo.
Pohjois-Norjassa on jo alettu vahvistaa alueen joukkoja. Sinne ollaan perustamassa uutta pysyvää jääkärikomppaniaa.
Puolustusvoimat ja maavoimat ovat asettaneet sen tärkeysjärjestyksensä kärkeen.
– Työ on vielä kesken, mutta se etenee hyvin.
Nilsen muistuttaa, että vaikka sotilaallinen tilanne on muuttunut, on yhteistyö paikallisten kesken hyvää. Nämä asiat eivät ole toisiaan poissulkevia.
Vapaaehtoistyöntekjiä Sølvi Endresen pelkää yhtä asiaa: tilanteen kiristymistä sellaiseksi, että rajan molemmin puolin asuvat eivät voisi tehdä yhteistyötä keskenään.
– Se olisi surullista, koska ihmisten välillä kaikki on hyvin. Tämä on suurvaltojen peliä.