Ingvar Åkesson, tidigare generaldirektör för FRA och nu utredare av "operativt militärt stöd mellan Finland och Sverige", konstaterar att det i bästa fall med snabbspår skulle ta 7-10 dagar att fatta beslut om att skicka svenska soldater till Finland eller ta emot finländsk trupp i Sverige vid ett angrepp eller kränkning.
Eli ongelmana on poliittisen päätöksenteon hitaus. Tuossa menisi tällä hetkellä 7-10 päivää.
Därför föreslår han nu att regeringen ska få mer makt och att det bara ska krävas riksdagsbeslut om Finland har angripits militärt, men om det "bara" handlar om en kränkning ska regeringen kunna fatta beslut. Åkesson medger själv att det inte är glasklart när en kränkning övergår till ett angrepp.
Ymmärsinköhän oikein ? Siinä tilanteessa että Suomeen hyökättäisiin, tarvittaisiin Ruotsissa valtiopäivien päätös mahdollisesta avunannosta Suomelle. Jos kyseessä olisi vain "loukkaus" tai muu vastaava sotatilan kynnyksen alle jäävä kriisitilanne, voitaisiin apua antaa pelkän hallituksen päätöksen nojalla. Eli hallituksen valtaa päättää asiasta haluttaisiin Ruotsissa lisätä ?
Hesarin jutussa toimittaja ei oikein ollut päässyt kärryille, ja väitti että Ruotsia on Suomea jäljessä, koska Suomeen on jo säädetty laki että voidaan antaa ja vastaanottaa ulkomaista apua.
No, Ruotsissa avun antaminen tai vastaanottaminen ole ollut kiellettyä, mutta tällä hetkellä siihen tarvitaan valtiopäivien päätös, jonka arvioidaan kestävän minimissä pari viikkoa tai aivan minimissä kikkailulla 10 päivää. Nopeissa tilanteissa tämä on liian kauan, joten selvitysmiehelle (ja hänelle annetulla projektiryhmällä) oli tehtävänä selvittää miten asiaan saataisiin muutos ja mitä tarvittaisiin.
Tässä tulee huomioida että tehtävä koski ainoastaan Suomea. Kaikki muu avun antaminen/vastaanottaminen jää edelleen Ruotsin eduskunnan varaan.
Hän antoi selvityksensä operatiivisesta yhteistyöstä ja sen edellytyksistä. Tilanteita oli neljä:
- Ruotsi joutuu alueloukkauksen kohteeksi
- Suomi joutuu alueloukkausen kohteeksi
- Ruotsi joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi
- Suomi joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi
Tehtävän ulkopuolelle jätettiin tuo viimeinen tapaus, jossa haluttiin että Ruotsin eduskunta pitää päätösvallan. Kolmen ensimmäisen suhteen selvitysmies esittää että kiirellisessä tapauksessa hallitus voi päättää avusta Suomelle / avun pyytämisestä Suomelta.
Suomen vastaava lainsassädäntö on yleisempi, ja koskee kaikkea apua, ja päätöksen tekijä on joko valtioneuvosto (hallitus) tai merkittävässä asiassa Presidentti, valtioneuvoston esityksestä. Eduskunta osallistuu päätöksentekoon. Kiirellisessä tapauksessa joka koskee EU-maita tai Pohjoismaita, ts. ml. Norja ja Islanti, päätöksen tekeem minsteriö, ja jos voimakeinoja edellytetään, valtioneuvosto tai presidentti ja eduskuntaa informoidaan.
Tuossa mietinnössä on pohdittu pidemmälle kuin Suomessa tällä hetkellä. Eli siinä on pohdittu suomalaisen joukon toimivaltuuksia Ruotsissa (voimankäyttö, poliisivaltuudet, hävitysvaltuudet), poikkeukset tietyistä lupavaatimuksista (räjähdysaineet, aseet, maahantuonti, maastavienti y.m) ja pokkeukset salassapitosäännöksistä, joita tarvitaa ennakkon jos operatiivisia suunnitelmia halutaan tehdä. Nämä kaikki ovat ihan harmaalla alueella Suomessa.
Eli hänen ehdotuksensa oli, että Suomen osalta nuo kolme tilannetta olisi hallituksen päätettävissä, ja Ruotsin eduskunnan Utrikesnämnd:iä tulee informoida päätöksistä. Ei siis koko eduskuntaa ja tätä valiokuntaa voi liksäksi koskea vaitiolovelvollisuus.
Selivtysmies totesi että alueloukkauksen ja aseellisen hyökkäyksen raja voi olla vaikeaa määrittää, mutta sen tekee Ruotsin hallitus jos on tarve ja edelleen, että jos ruotsalainen joukko Suomessa joutuu hyökkäyksen kohteeksi, voi tämä olla casus belli.
Mietinnön mukaan laki tulisi voimaan kesällä 2019
----
Suomen lainsäädäntöprosessi on Ruotsia nopeampi, jos halutaan ja tuosta mietinnöstä lunttaamalla voi saada rungon toimivallan säätelylle, jos puolustusministeriö ja ministeri ovat hereillä.
