Ruotsalaislehtien selvitykset: Tyypillinen joukkoraiskaus tapahtuu sisätiloissa – tekijöinä tavallisesti ulkomaalaistaustaiset nuoret miehet, joihin uhri luottaa
Ruotsin iltapäivälehdet kävivät läpi joukkoraiskaustuomioita pitkältä ajalta.
Ruotsalaislehti Aftonbladet tutustui kaikkiin lainvoimaisiin raiskaustuomioihin,
Petja Pelli HS
Julkaistu: 9.5. 14:33
TUKHOLMA.
UUTISET julkisella paikalla tapahtuneista joukkoraiskauksista herättivät Ruotsissa paljon huomiota alkuvuodesta. Nyt Ruotsin kaksi suurinta iltapäivälehteä ovat molemmat vuorollaan käyneet läpi joukkoraiskaustuomioita tuodakseen faktoja asiasta käytävään keskusteluun.
Aftonbladet tutustui
selvityksessään kaikkiin lainvoimaisiin raiskaustuomioihin, jotka on annettu vuoden 2012 heinäkuun jälkeen ja joissa tekijöitä oli enemmän kuin yksi. Tuomittuja oli yhteensä 112.
Selvityksessä kävi ilmi, että julkisuutta paljon saaneet yleisten paikkojen joukkoraiskaukset ovat varsin harvinaisia. Kaikista 56 joukkoraiskauksesta 40 tehtiin sisätiloissa tai autossa. Loput tapahtuivat puistoissa tai metsiköissä. Vain viidessä tapauksessa oli kyse puhtaasta päällekarkauksesta.
Muissa tapauksissa tekijä oli onnistunut ennen rikosta saamaan uhrin luottamuksen. Joka toinen uhri tunsi ainakin yhden tekijöistä. Valtaosassa tapauksista tekijät väittivät jälkikäteen, että kaikki perustui vapaaehtoisuuteen.
Suuri enemmistö tekijöistä oli ulkomaalaistaustaisia. Euroopan ulkopuolella oli syntynyt tuomituista 112 miehestä 82. Tuomituista 27 oli syntynyt Ruotsissa, heistä 13:lla oli kaksi Ruotsissa syntynyttä vanhempaa.
Tekijät ja varsinkin uhrit olivat tavallisesti hyvin nuoria. 70 prosenttia tekijöistä oli iältään 15–20-vuotiaita. Uhrien mediaani-ikä oli vain 15 vuotta.
Aftonbladet muistuttaa selvityksessään, että joukkoraiskaukset ovat melko harvinaisia, kun tarkastellaan seksuaalirikoksia kokonaisuutena. Vuonna 2016 kaikista Ruotsissa raiskauksesta tuomituista miehistä joka kymmenes oli osallistunut joukkoraiskaukseen.
Lainvoimaiseen tuomioon johtavia käräjäoikeuden tuomioita annetaan joukkoraiskauksista kuitenkin enemmän kuin ennen. Niitä annettiin vuonna 2013 Ruotsissa kuusi, vuonna 2017 neljätoista.
TOINEN SUURI iltapäivälehti Expressen julkaisi oman
suppeamman selvityksensämaaliskuussa. Se koski kahta viime vuotta. Tulokset olivat samanlaisia, koska läpi käytiin samoja tuomioita.
Kahden viime vuoden aikana tuomion sai 43 miestä, joista 32 oli ulkomailla syntyneitä. Vain yhdellä tuomituista tekijöistä myös molemmat vanhemmat olivat Ruotsissa syntyneitä.
Expressen pyysi tuloksiin selitystä Ruotsin oikeuslääketieteellisen viraston professorilta
Niklas Långströmiltä. Långströmin mukaan tekijöillä on usein rikostaustaa, mutta harvoin juuri seksuaalirikoksista.
Långströmin mukaan aiempi tutkimus viitaa siihen, että ulkomainen syntyperä ei välttämättä itsessään aiheuta korkeampaa riskiä osallistua joukkoraiskaukseen. ”
Pienellä vähemmistöllä maahanmuuttajista on riskitekijöitä, jotka kasvattavat riskiä riippumatta siitä, onko maahanmuuttaja vai ei. Kyse on esimerkiksi yhteiskunnan vastaisista asenteista, puutteellisesta tunteiden säätelystä ja rikollisista kavereista.”
Kukaan Aftonbladetin haastattelemista kriminologeista ei yllättynyt tuloksesta. ”
Kynnys raiskaukseen voi olla matalampi joillain ulkomailla syntyneillä”, sanoi rikosoikeuden professori
Christian Diesen. ”
Siinä voi olla kyse naisvihasta, joka vahvistuu ryhmässä, joka tulkitsee ulkona liikkuvia naisia seksuaalisesti saatavilla oleviksi.”
Kriminologian emeritusprofessori
Henrik Tham varoi vetämästä liian suoria kulttuurisia johtopäätöksiä.
”Kyseessä on selvä yliedustus, sitä en kyseenalaista. En myöskään sulje pois sitä, että kulttuurieroja on. Mutta kuinka paljon ne vaikuttavat?
Lopulta on hyvin vähän kulttuureja, jotka sallivat tämän tyyppistä käytöstä”, Tham sanoi Aftonbladetille.
