Tupla
Uutisia Ruotsista
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
Minä luulen, että kun tämä Neuvostoliiton traumatisoima ja ikääntynyt poliittinen valtiomiesjohtomme joka siis kannattaa kansanäänestystä Natosta. Äänestystä joka voidaan toteuttaa vasta sitten kun kansa on samaa mieltä kuin valtiojohto - joka puolestaan tyytyy oleman sen aikaa samaa mieltä kuin kansa.
Heille - siis valtiojohdollemme - tulisi Ruotsin liittyminen kuin taivaan lahjana. Ei tarvitsisi epäröidä, perustella, soimata Venäjän uhkaa, kiitellä Naton suomaa turvaa. Ei mitään. Riittää, että Ruotsin liittyessä meidänkin on pakko se tehdä. Toki ihan itse päättäen ja omista lähtökohdista . Mutta nyt se on sitten tehtävä.
Heille - siis valtiojohdollemme - tulisi Ruotsin liittyminen kuin taivaan lahjana. Ei tarvitsisi epäröidä, perustella, soimata Venäjän uhkaa, kiitellä Naton suomaa turvaa. Ei mitään. Riittää, että Ruotsin liittyessä meidänkin on pakko se tehdä. Toki ihan itse päättäen ja omista lähtökohdista . Mutta nyt se on sitten tehtävä.
Viimeksi muokattu:
En minäkään ymmärrä. Pidetään me välit naapuriin hyvinä toisin kuin svenskit.
Bushmaster
Greatest Leader
Koska Suomen sijainti kartalla on sellainen....
@Bushmaster, minun järjenjuoksu sanoo että juuri sen takia voi miettiä kuinka järkevää liittyminen on. Ja nyt tarkennus; minä kannatan NATO;n liittymistä mutten siis vilpittömästi en ymmärrä miksi Ruotsin liittyminen pakottaisi Suomen liittymään.
Bushmaster
Greatest Leader
Ruotsin liittyminen jättää suomen sellaiseen paska-rakoon että venäjä varmasti liikkuu suomen puolelle turvaamaan omia strategisia ja taktisia etujaan......Mutta jospa tästä onkin jo "isänmaallisten poliitikkojen" toimesta sovittu että Venäjälle on annettukin vapaat kädet tulla turvamaan intersejään suomen rajojen sisälle ilman että sitä lasketaan sotilaalliseksi toiminnaksi Suomea vastaan?
Suomi on "Between hard and Rock" joten parempi Nato kuin olla ilman Natoa....eli "parempi olla kuin olla ilman"...
Tämä on minun ja monen muunkin mielipide, koska suomen herrat ovat jättäneet (huoraamisellaan) vatkuttelullaan Suomen täysin Venäjän etupiiriin ilman todellista läntistä sotillaallista tukea, joka on kirjattuna ja vahvistettuna sopimuksiin...
Nyt Suomi roikkuu unelmien ja toiveiden varassa, kuten kaikessa muussakin politiikassa
... Suomen uusi kansallislaulu voisikin olla "Toivotaan toivotaan"..
Heh, helppoa kuin heinänteko? Siitähän meillä on vielä jonkin aikaa eturivin kokemusta ennen kuin Väyrynen ja kumppanit eläköityvät/hautautuvat. Dinosaurusten opit käyttöön ja uusi YYA voimaan jne?
Tosissaan puhuen, onhan noita "hyviä suhteita" jo yritetty koko 2000-luku. Venäjälle kun eivät vain tasapuoliset kahdenväliset suhteet kelpaa, vaan Suomi kokonsa takia sille aina joko pelinappula tai sitten komentelun kohteena oleva tossu. Tällä hetkellä olemme lähinnä pelinappula, jonka kautta Venäjä käy sisäistä ja ulkoista propagandasotaansa länttä vastaan. Ihan sama mitä sinisilmäiset ja hyväntahtoiset poliitikkomme juhlapuheissa vakuuttelivat ja mitä Venäjän ylin poliittinen johto valtiovierailuilla hymysuin kertoi, mikään ei ole silti muuttunut. Kerro mitä Suomi olisi voinut tehdä enemmän ja paremmin Venäjän-suhteiden hyväksi 2000-luvulla alentumatta täysin sen alamaiseksi ja (puoli)liittolaiseksi kuin mitä se on tehnyt.
Lännen ja Venäjän konfliktissa meidän on joka tapauksessa valittava puolemme. Varsinkin jos olemme "liittoutumaton" saareke Nato-Ruotsin ja Baltian sekä Venäjän puristuksissa. Parempi valita ennen aseellista konfliktia kuin vasta sen aikana, jolloin on todennäköisesti jo myöhäistä, kun valinta tehdään puolestamme.
Ruotsin sopimuksesta jenkkien kanssa + Suomikin mainittu
http://www.svd.se/svenskt-usa-avtal-handlar-om-baltikum
http://www.svd.se/svenskt-usa-avtal-handlar-om-baltikum
Ruotsi saattaa pitää Suomea toivottomana tapauksena jota ei kannata jäädä odottelemaan.
Eläkkeellä oleva sekä eläköityvä suomalainen vähemmistö enää siellä sympatiseeraa tänne suuntaan.
Ruotsi meni menojaan kun me hirttäydyimme euroon.
Eläkkeellä oleva sekä eläköityvä suomalainen vähemmistö enää siellä sympatiseeraa tänne suuntaan.
Ruotsi meni menojaan kun me hirttäydyimme euroon.
1) "Saattaa pitää". Vankkaa fakta-argumentaatiota hyvin perusteltuna (sarkasmi)
2) Taidat olla kovin Ruotsin pulssin ottanut. Ei se nyt oikein noin mene. Ruotsissa on kyllä vankka solidaarisuus suomen kanssa laajoissa kansalaispiireissä, sekä sellaisten osalta joilla on suomalaistaustaa vanhempien tai isovanhempien osalta ja myöskin täysin ruotsalaistaustaisten osalta. Suomesta muuttaneet nyt jo eläkkeellä olevat eivät ole tässä mikään käytännön tekijä Tosin kansakunta tekee aina ratkaisunsa omista lähtökohdistaan.
Tro på mig.
3) WTF? Mien tämä liittyy mihinkään?
Viimeksi muokattu:
Fremen
Greatest Leader
Det var ingen slump att man fått köpa stridsplanet F/A-18 och amerikanska kryssningsrobotar, säger Stefan Ring.
Hah, tulee vielakin aina veneily mieleen kun naen ruotsalaisen tulkinnan risteilyohjuksista... (ilmeisesti JASSM). Meilla vissista syysta puhutaan tasma-aseista ja jatetaan risteilyt suurvalta-armeijoille ja meidan surullisen vahille ruotsalaisturisteille
.
Det var ingen slump att man fått köpa stridsplanet F/A-18 och amerikanska kryssningsrobotar, säger Stefan Ring.
Hah, tulee vielakin aina veneily mieleen kun naen ruotsalaisen tulkinnan risteilyohjuksista... (ilmeisesti JASSM). Meilla vissista syysta puhutaan tasma-aseista ja jatetaan risteilyt suurvalta-armeijoille ja meidan surullisen vahille ruotsalaisturisteille
Minua taas huvittaa, kun ruotsalaiset laukovat robottejaan
Taisi muistaakseni Lindbergkin keksiä uuden ruotsin kielen sanan 'missiler', kun kävi Ruotsissa esitelmöimässä 
Ruotsissa käytetään useimmiten sanaa robot ohjuksista. Sana missil on kuitenkin myös käytössä ja se ymmäretään myös, joten Lindberg ei keksinyt uutta sanaa esitelmöidessään Ruotsissa.Minua taas huvittaa, kun ruotsalaiset laukovat robottejaan
Muista myös että Lindberghän ei sitä esitelmäänsä itse ollut kääntänyt ruotsiksi.
Kyllä JASSM ohjuksia ihan yleisesti kansainvälisesti kutsutaan "cruise missile" nimellä. Ei tässä mitenkään ole kyse ruotsalaisten tulkinnasta.Det var ingen slump att man fått köpa stridsplanet F/A-18 och amerikanska kryssningsrobotar, säger Stefan Ring.
Hah, tulee vielakin aina veneily mieleen kun naen ruotsalaisen tulkinnan risteilyohjuksista... (ilmeisesti JASSM). Meilla vissista syysta puhutaan tasma-aseista ja jatetaan risteilyt suurvalta-armeijoille ja meidan surullisen vahille ruotsalaisturisteille
Ruotsissa on myös keskusteltu kynnysaseiden (kynnystä korottavien) hankinnasta ja siellä tavanomainen "rauhanaate"-jengi on kauhistellut risteilyohjusten hankintaa. Siellä olisi kyse Taurus KEPD ohjuksesta jossa Bofors on ollut mukana kehittämässä tuotetta saksalaisen firman kanssa.
Taurus KEPD on jo ollut Gripenin kyydissäkin. En ole varma onko integrointi tehty 100 % valmiiksi.
Olen vilpittömästi miettinyt riittäisikö sekään? Tuskin. Alamaiseksi ja liittolaiseksi ryhtyminen aiheuttaisi todennäköisesti vain lisävaatimuksia.
Arvovaltainen porukka ent. suurlähettiläitä ja muita asiantuntijoita manaa Ruotsia Natoon. Suomi mainittu.
http://www.svd.se/avtalen-med-usa-och-nato-ar-inte-tillrackliga
http://www.svd.se/avtalen-med-usa-och-nato-ar-inte-tillrackliga
Myrskyhiiri
Respected Leader
Tämä Charlyn analyysi on lohdullista ja rauhoittavaa.
Aika kiva homma. Kyllä minä osaan arvostaa Ruotsin ilmatukea kun se jo talvisodassa otti Pohjois-Suomen puolustettavakseen kaksitasoillaan ja oli Olkkajärvellä (Rovaniemen pohjoispuolella about 20km) jopa pommikoneitakin. Niillä on sitäpaitsi sukellusveneitä ja vaikka mitä. Ja CV-vaunujakin lainaksi, koska niillä itsellä ei kuulemma ole maassa sotilaita niitä käyttämään. Ja NLAW:eja ja niitä maasta ilmaan lentäviä robotteja ja kaikkea muutakin mukavaa.
"Toinen nopeasti syvenevän yhteistyön vaikutus hänen mukaansa on jo nyt, että "yhteistyö on luomassa niin kutsuttua fleet in being -efektiä jonka potentiaalinen vastustaja joutuu huomioimaan".
– Vastustaja ei siis voisi tietää, olisiko ilmassa ja merellä vastassa yhden tai kahden maan puolustusvoimat. Tämä epätietoisuus sitoo joukkoja ja aiheuttaa päänvaivaa hyökkäystä suunnitteleville."
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suomiruotsi-51869
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suomiruotsi-51869
"Vastustaja ei voi tietää, onko vastassa Suomen vai Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat"
Juha-Pekka Tikka
Suomi ja Ruotsi varautuvat sotaan yhdessä tutkija Charly Salonius-Pasternakin mukaan nopeammin kuin kuvitellaan.
Salonius-Pasternak toteaa Ruotsin allekirjoittaneen viime viikolla sopimuksen sotilaallisen yhteistyön syventämisestä Yhdysvaltojen kanssa.
– Sivustakatsoja voisi miettiä, onko kylmän sodan aikana voimassa ollut 'den dolda alliansen' herätetty henkiin – eli Ruotsi saamassa epäviralliset turvatakuut vaikka se ei kuulu sotilasliittoon. Tällä olisi merkittäviä vaikutuksia Suomen ja Ruotsin yhteistyöhön, joka sekin on syventynyt odottamattoman nopeasti viime vuosien aikana, hän kirjoittaa.
Tutkija toteaa reilut kaksi vuotta sitten allekirjoitetun MOU:n (Memorandum of Understanding), jossa maiden puolustushallinnoille annettiin tehtäväksi selvittää, mitä kaikkea yhteistyötä voisi tehdä. Kymmenen sivun raportti tuli myöhemmin julkisuuteen; salainen versio on kertaluokkaa pidempi.
– Yhteistyö kattaa nyt lähes kaiken korkeimman poliittisen tason salatuista viestintäyhteyksistä, yhteisen merivoimien osaston ja osittain integroitujen ilmavoimien luomiseen. Raportin tärkein anti on kuitenkin jäänyt lähes huomaamatta Suomessa: tavoite on syvä operatiivinen yhteistoimintakyky sodassa.
Charly Salonius-Pasternak sanoo, että "tätä yhteistoimintakykyä rakennetaan yhteisissä harjoituksissa, kuten viime lokakuun BAANA 2015 -harjoituksessa, jossa ruotsalaiset Gripenit harjoittelivat suomalaisten maantietukikohtien käyttöä. Tai juuri päättynyt SWEFINEX, jossa Suomen ja Ruotsin yhteinen osasto hioi merellistä yhteistyötä".
– Maat myös automaattisesti vaihtavat meritilannekuvaansa. Tämän lisäksi on viitteitä siitä, että maat ovat lisänneet toistensa ymmärrystä omista puolustussuunnitelmistaan.
– Suuret yhteiset hankinnat, kuten hävittäjien tai laivojen uusiminen, eivät välttämättä luo yhteistoimintakykyä yhtä tehokkaasti kuin pienemmät satsaukset, jotka mahdollistavat salattujen viestiyhteyksien tai rajoja ylittävän logistisen ketjun luomisen.
Hänen mukaansa yhteistyö on joka tapauksessa jo niin läheistä, että "poliittisten päättäjien on yhdessä – harjoitusten kautta – päästävä tilanteeseen, jossa on nykyistä todennäköisempää, että maat aloittavat ja lopettavat mahdollisen kriisin tai sodan samaan aikaan".
Salonius-Pasternakin esimerkissä Suomi ja Ruotsi osallistuivat Naton strategiseen CMX-kriisinhallintaharjoitukseen. Ruotsi päätti pikaisesta koko asevoimiaan koskevasta mobilisaatiosta ja antoi ilmatilansa Naton käyttöön.
– Emme tiedä harjoituksen silloista tilannekuvaa, mutta on hyvin mahdollista, että Suomi tekisi eri päätöksen, etenkin ilmatilansa käytöstä – muutenhan joku voisi olettaa, että myös ohjusten ampuminen maamme yli olisi sallittua. Yhteistyön syventyessä tällaiset 'kansalliset' päätökset eivät olisi enää mahdollisia.
Toinen nopeasti syvenevän yhteistyön vaikutus hänen mukaansa on jo nyt, että "yhteistyö on luomassa niin kutsuttua fleet in being -efektiä jonka potentiaalinen vastustaja joutuu huomioimaan".
– Vastustaja ei siis voisi tietää, olisiko ilmassa ja merellä vastassa yhden tai kahden maan puolustusvoimat. Tämä epätietoisuus sitoo joukkoja ja aiheuttaa päänvaivaa hyökkäystä suunnitteleville.
– Epätietoisuuden ja epävarmuuden tarkoituksellinen kasvattaminen on myös yksi syvenevän yhteistyön paradokseista. On perin kiinnostavaa, että kaksi valtiota, jotka julkisesti puhuvat ulko- ja turvallisuuspoliittisen vakauden ja ennustettavuuden puolesta, ovat itse luomassa niin merkittävää epävarmuutta Itämeren alueella, Salonius-Pasternak kirjoittaa.
Aika kiva homma. Kyllä minä osaan arvostaa Ruotsin ilmatukea kun se jo talvisodassa otti Pohjois-Suomen puolustettavakseen kaksitasoillaan ja oli Olkkajärvellä (Rovaniemen pohjoispuolella about 20km) jopa pommikoneitakin. Niillä on sitäpaitsi sukellusveneitä ja vaikka mitä. Ja CV-vaunujakin lainaksi, koska niillä itsellä ei kuulemma ole maassa sotilaita niitä käyttämään. Ja NLAW:eja ja niitä maasta ilmaan lentäviä robotteja ja kaikkea muutakin mukavaa.
"Toinen nopeasti syvenevän yhteistyön vaikutus hänen mukaansa on jo nyt, että "yhteistyö on luomassa niin kutsuttua fleet in being -efektiä jonka potentiaalinen vastustaja joutuu huomioimaan".
– Vastustaja ei siis voisi tietää, olisiko ilmassa ja merellä vastassa yhden tai kahden maan puolustusvoimat. Tämä epätietoisuus sitoo joukkoja ja aiheuttaa päänvaivaa hyökkäystä suunnitteleville."
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suomiruotsi-51869
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suomiruotsi-51869
"Vastustaja ei voi tietää, onko vastassa Suomen vai Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat"
Juha-Pekka Tikka
Suomi ja Ruotsi varautuvat sotaan yhdessä tutkija Charly Salonius-Pasternakin mukaan nopeammin kuin kuvitellaan.
-
Ruotsin ja Suomen alukset Swefinex-2016 -harjoituksessa Gotlannin merialueilla toukokuussa.
(handout Michaela Linge / Förvarsmakten)
Salonius-Pasternak toteaa Ruotsin allekirjoittaneen viime viikolla sopimuksen sotilaallisen yhteistyön syventämisestä Yhdysvaltojen kanssa.
– Sivustakatsoja voisi miettiä, onko kylmän sodan aikana voimassa ollut 'den dolda alliansen' herätetty henkiin – eli Ruotsi saamassa epäviralliset turvatakuut vaikka se ei kuulu sotilasliittoon. Tällä olisi merkittäviä vaikutuksia Suomen ja Ruotsin yhteistyöhön, joka sekin on syventynyt odottamattoman nopeasti viime vuosien aikana, hän kirjoittaa.
Tutkija toteaa reilut kaksi vuotta sitten allekirjoitetun MOU:n (Memorandum of Understanding), jossa maiden puolustushallinnoille annettiin tehtäväksi selvittää, mitä kaikkea yhteistyötä voisi tehdä. Kymmenen sivun raportti tuli myöhemmin julkisuuteen; salainen versio on kertaluokkaa pidempi.
– Yhteistyö kattaa nyt lähes kaiken korkeimman poliittisen tason salatuista viestintäyhteyksistä, yhteisen merivoimien osaston ja osittain integroitujen ilmavoimien luomiseen. Raportin tärkein anti on kuitenkin jäänyt lähes huomaamatta Suomessa: tavoite on syvä operatiivinen yhteistoimintakyky sodassa.
Charly Salonius-Pasternak sanoo, että "tätä yhteistoimintakykyä rakennetaan yhteisissä harjoituksissa, kuten viime lokakuun BAANA 2015 -harjoituksessa, jossa ruotsalaiset Gripenit harjoittelivat suomalaisten maantietukikohtien käyttöä. Tai juuri päättynyt SWEFINEX, jossa Suomen ja Ruotsin yhteinen osasto hioi merellistä yhteistyötä".
– Maat myös automaattisesti vaihtavat meritilannekuvaansa. Tämän lisäksi on viitteitä siitä, että maat ovat lisänneet toistensa ymmärrystä omista puolustussuunnitelmistaan.
– Suuret yhteiset hankinnat, kuten hävittäjien tai laivojen uusiminen, eivät välttämättä luo yhteistoimintakykyä yhtä tehokkaasti kuin pienemmät satsaukset, jotka mahdollistavat salattujen viestiyhteyksien tai rajoja ylittävän logistisen ketjun luomisen.
Hänen mukaansa yhteistyö on joka tapauksessa jo niin läheistä, että "poliittisten päättäjien on yhdessä – harjoitusten kautta – päästävä tilanteeseen, jossa on nykyistä todennäköisempää, että maat aloittavat ja lopettavat mahdollisen kriisin tai sodan samaan aikaan".
Salonius-Pasternakin esimerkissä Suomi ja Ruotsi osallistuivat Naton strategiseen CMX-kriisinhallintaharjoitukseen. Ruotsi päätti pikaisesta koko asevoimiaan koskevasta mobilisaatiosta ja antoi ilmatilansa Naton käyttöön.
– Emme tiedä harjoituksen silloista tilannekuvaa, mutta on hyvin mahdollista, että Suomi tekisi eri päätöksen, etenkin ilmatilansa käytöstä – muutenhan joku voisi olettaa, että myös ohjusten ampuminen maamme yli olisi sallittua. Yhteistyön syventyessä tällaiset 'kansalliset' päätökset eivät olisi enää mahdollisia.
Toinen nopeasti syvenevän yhteistyön vaikutus hänen mukaansa on jo nyt, että "yhteistyö on luomassa niin kutsuttua fleet in being -efektiä jonka potentiaalinen vastustaja joutuu huomioimaan".
– Vastustaja ei siis voisi tietää, olisiko ilmassa ja merellä vastassa yhden tai kahden maan puolustusvoimat. Tämä epätietoisuus sitoo joukkoja ja aiheuttaa päänvaivaa hyökkäystä suunnitteleville.
– Epätietoisuuden ja epävarmuuden tarkoituksellinen kasvattaminen on myös yksi syvenevän yhteistyön paradokseista. On perin kiinnostavaa, että kaksi valtiota, jotka julkisesti puhuvat ulko- ja turvallisuuspoliittisen vakauden ja ennustettavuuden puolesta, ovat itse luomassa niin merkittävää epävarmuutta Itämeren alueella, Salonius-Pasternak kirjoittaa.
Minuteman
Eversti
Kotimaa
Uutisanalyysi: Ruotsin liittoutumattomuus on pelkkä kupla
Ruotsilla on tiiviit suhteet Yhdysvaltoihin ja porvariallianssin voitto voi olla viimeinen silaus.
Suomessa vallitsee vankka tuki sotilaallisen yhteistyön syventämiseen Ruotsin kanssa. Tuoreeseen selontekoon kirjattiin, että Suomi syventää Ruotsi-yhteistyötä "ilman rajoitteita". Loppupeleissä tämä merkitsisi kriisiajan sotilaallista yhteistyötä, kutsutaan sitä sitten valtiosopimukseksi tai puolustusliitoksi. Se ei kuulosta vasemmistonkaan korvissa niin pahalta kuin Nato.
Mutta ovatko suomalaiset ehtineet jo innostua liikaa Ruotsi-yhteistyöstä? Ehkä ensin kannattaisi kilauttaa toisellekin osapuolelle. Monille Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin suorasukainen viesti Kultarannasta taisi tulla kylmänä suihkuna. Ruotsi ei halua puolustusliittoa Suomen kanssa ja piste.
Toinen kylmä suihku liittyi Natoon. Ulkoministeriön Nato-arviossa päädyttiin siihen, että naapurusten kannattaisi mennä sinne yhtä jalkaa. Löfvenin viesti Kultarannasta oli tässäkin suhteessa tyly: Ruotsi haluaa olla sotilaallisesti liittoutumaton ja pitää tästä kiinni.
Ei siis edes sitä kuuluisaa Nato-optiota, jolle Suomessa on pitkään naureskeltu. Ei tosin enää.
– Pääministeri ilmaisi oman hallituksensa selvästi lukkoon lyömän kannan, totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö Kultarannassa viitaten Löfvenin Nato-puheisiin. Ja osui asian ytimeen. Alliansfrihet eli suomeksi liittoutumattomuus on mantra, jota demarihallitus Ruotsissa hokee. Tämä selittää myös Löfvenin hallituksen kielteistä suhtautumista kriisiajan sotilaalliseen yhteistyöhön Suomen kanssa. Puolustusliitto mikä puolustusliitto.
Kyse on paljolti sisäpolitiikasta. Alliansfrihet on keino erottautua Nato-myönteisestä porvarioppositiosta. Jo Nato-mahdollisuuden ääneen lausuminen aiheuttaisi sisäpoliittisen myrskyn. Ja Löfvenin liittoutumattomuus-puheet koskettavat, totta kai, vain meneillään olevaa hallituskautta. Ruotsi ei todellakaan jatka 200 vuotta eteenpäin liittoutumattomana, kuten jotkut mediat Kultarannasta otsikoivat.
Kun porvariallianssi näyttäisi nousevan valtaan 2018 ja Nato-jäsenyydelle on olemassa jo kansankin tuki, alliansfrihet-politiikalle on mahdollista heittää hyvästit.
Turvatakuista spekuloidaan
Puheet ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa eri asia kuin se, mitä taustalla oikeasti tapahtuu. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva ainakin uskoo, että käytännön valmiuksia kriisiajan yhteistyölle pohditaan täyttä päätä ja sotilaallista yhteistyötä viedään eteenpäin. "Ei se lapsen nimi ole pääasia", hän kiteytti viitaten Löfvenin puheisiin.
Ja mitä Ruotsi tekee sitten toisella suunnalla? On syventänyt ahkerasti kahdenvälisiä, sotilaallisia suhteitaan Yhdysvaltoihin. Uusilla sopimuksilla. Löfven kiisti Kultarannassa pontevasti turvatakeiden olemassa olon, mutta mitä muutakaan hän olisi voinut lehdistötilaisuudessa sanoa?
Tiedossa kuitenkin on, että Ruotsilla oli kylmän sodan aikana Yhdysvalloilta "salaiset turvatakuut", mikä todettiin näin suoraan jopa ulkoministeriön Nato-arviossa.
Yhdysvaltojen näkökulmasta Ruotsin Nato-jäsenyys olisi erittäin toivottava Baltian puolustamisen kannalta. Suomen strateginen asema ei ole niin tärkeä. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola on arvioinut, että Ruotsin strategisesti tärkeä asema mahdollistaa maan "tietynlaisen erityisaseman suhteessa Natoon".
Rivien välistä kukin voi pohtia, mitä tämä tarkoittaa.
Missä Ruotsi seisoo?
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa yksinkertaiset, lapsenomaiset kysymykset ovat usein parhaita. Ne avaavat turvallisuuspoliittista jargonia. Tällainen kysymys kuultiin Kultarannassakin, kun valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kiteytti Ruotsin harjoittaman turvallisuuspolitiikan kummastelun kysymykseen: Missä Ruotsi oikein seisoo?
Tarkka hämmästeli Ruotsin ristiriitaista turvallisuuspolitiikkaa, jossa samaan aikaan vannotaan liittoutumattomuuden nimeen, mutta toisaalta ollaan valmiita osallistumaan "kaikkiin mahdollisiin sotilaallisiin konflikteihin, mitä Itämerellä esiintyy". Ruotsi kun on ilmoittanut halustaan auttaa sotilaallisiin vaikeuksiin joutuneita ja edellyttävän myös muilta vastaavaa apua.
Ennen kuin naapurin ulko- ja turvallisuuspolitiikan leimaa epäselväksi, on kuitenkin syytä katsoa peiliin. Ruotsin suurlähettiläs Mats Bergqvist huomautti Tarkalle – aivan oikein – etteivät Suomenkaan turvallisuuspoliittiset signaalit ole "aina niin ennakoitavia ja vakaita".
Bergqvist viittasi etenkin puheisiin Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, jos turvallisuustilanne muuttuu. Minkälaisessa tilanteessa Suomi hakeutuisi Natoon? Tähän ydinkysymykseen ei kuultu Kultarannassa vastausta. Presidentti Niinistö kuitenkin painotti, ettemme "tietenkään odota niin kauan, että se olisi liian myöhäistä".
Kirjoittaja Satu Schauman on Verkkouutisten ja Nykypäivän politiikan toimittaja.
Uutisanalyysi: Ruotsin liittoutumattomuus on pelkkä kupla
Ruotsilla on tiiviit suhteet Yhdysvaltoihin ja porvariallianssin voitto voi olla viimeinen silaus.
Suomessa vallitsee vankka tuki sotilaallisen yhteistyön syventämiseen Ruotsin kanssa. Tuoreeseen selontekoon kirjattiin, että Suomi syventää Ruotsi-yhteistyötä "ilman rajoitteita". Loppupeleissä tämä merkitsisi kriisiajan sotilaallista yhteistyötä, kutsutaan sitä sitten valtiosopimukseksi tai puolustusliitoksi. Se ei kuulosta vasemmistonkaan korvissa niin pahalta kuin Nato.
Mutta ovatko suomalaiset ehtineet jo innostua liikaa Ruotsi-yhteistyöstä? Ehkä ensin kannattaisi kilauttaa toisellekin osapuolelle. Monille Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin suorasukainen viesti Kultarannasta taisi tulla kylmänä suihkuna. Ruotsi ei halua puolustusliittoa Suomen kanssa ja piste.
Toinen kylmä suihku liittyi Natoon. Ulkoministeriön Nato-arviossa päädyttiin siihen, että naapurusten kannattaisi mennä sinne yhtä jalkaa. Löfvenin viesti Kultarannasta oli tässäkin suhteessa tyly: Ruotsi haluaa olla sotilaallisesti liittoutumaton ja pitää tästä kiinni.
Ei siis edes sitä kuuluisaa Nato-optiota, jolle Suomessa on pitkään naureskeltu. Ei tosin enää.
– Pääministeri ilmaisi oman hallituksensa selvästi lukkoon lyömän kannan, totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö Kultarannassa viitaten Löfvenin Nato-puheisiin. Ja osui asian ytimeen. Alliansfrihet eli suomeksi liittoutumattomuus on mantra, jota demarihallitus Ruotsissa hokee. Tämä selittää myös Löfvenin hallituksen kielteistä suhtautumista kriisiajan sotilaalliseen yhteistyöhön Suomen kanssa. Puolustusliitto mikä puolustusliitto.
Kyse on paljolti sisäpolitiikasta. Alliansfrihet on keino erottautua Nato-myönteisestä porvarioppositiosta. Jo Nato-mahdollisuuden ääneen lausuminen aiheuttaisi sisäpoliittisen myrskyn. Ja Löfvenin liittoutumattomuus-puheet koskettavat, totta kai, vain meneillään olevaa hallituskautta. Ruotsi ei todellakaan jatka 200 vuotta eteenpäin liittoutumattomana, kuten jotkut mediat Kultarannasta otsikoivat.
Kun porvariallianssi näyttäisi nousevan valtaan 2018 ja Nato-jäsenyydelle on olemassa jo kansankin tuki, alliansfrihet-politiikalle on mahdollista heittää hyvästit.
Turvatakuista spekuloidaan
Puheet ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa eri asia kuin se, mitä taustalla oikeasti tapahtuu. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva ainakin uskoo, että käytännön valmiuksia kriisiajan yhteistyölle pohditaan täyttä päätä ja sotilaallista yhteistyötä viedään eteenpäin. "Ei se lapsen nimi ole pääasia", hän kiteytti viitaten Löfvenin puheisiin.
Ja mitä Ruotsi tekee sitten toisella suunnalla? On syventänyt ahkerasti kahdenvälisiä, sotilaallisia suhteitaan Yhdysvaltoihin. Uusilla sopimuksilla. Löfven kiisti Kultarannassa pontevasti turvatakeiden olemassa olon, mutta mitä muutakaan hän olisi voinut lehdistötilaisuudessa sanoa?
Tiedossa kuitenkin on, että Ruotsilla oli kylmän sodan aikana Yhdysvalloilta "salaiset turvatakuut", mikä todettiin näin suoraan jopa ulkoministeriön Nato-arviossa.
Yhdysvaltojen näkökulmasta Ruotsin Nato-jäsenyys olisi erittäin toivottava Baltian puolustamisen kannalta. Suomen strateginen asema ei ole niin tärkeä. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola on arvioinut, että Ruotsin strategisesti tärkeä asema mahdollistaa maan "tietynlaisen erityisaseman suhteessa Natoon".
Rivien välistä kukin voi pohtia, mitä tämä tarkoittaa.
Missä Ruotsi seisoo?
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa yksinkertaiset, lapsenomaiset kysymykset ovat usein parhaita. Ne avaavat turvallisuuspoliittista jargonia. Tällainen kysymys kuultiin Kultarannassakin, kun valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kiteytti Ruotsin harjoittaman turvallisuuspolitiikan kummastelun kysymykseen: Missä Ruotsi oikein seisoo?
Tarkka hämmästeli Ruotsin ristiriitaista turvallisuuspolitiikkaa, jossa samaan aikaan vannotaan liittoutumattomuuden nimeen, mutta toisaalta ollaan valmiita osallistumaan "kaikkiin mahdollisiin sotilaallisiin konflikteihin, mitä Itämerellä esiintyy". Ruotsi kun on ilmoittanut halustaan auttaa sotilaallisiin vaikeuksiin joutuneita ja edellyttävän myös muilta vastaavaa apua.
Ennen kuin naapurin ulko- ja turvallisuuspolitiikan leimaa epäselväksi, on kuitenkin syytä katsoa peiliin. Ruotsin suurlähettiläs Mats Bergqvist huomautti Tarkalle – aivan oikein – etteivät Suomenkaan turvallisuuspoliittiset signaalit ole "aina niin ennakoitavia ja vakaita".
Bergqvist viittasi etenkin puheisiin Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, jos turvallisuustilanne muuttuu. Minkälaisessa tilanteessa Suomi hakeutuisi Natoon? Tähän ydinkysymykseen ei kuultu Kultarannassa vastausta. Presidentti Niinistö kuitenkin painotti, ettemme "tietenkään odota niin kauan, että se olisi liian myöhäistä".
Kirjoittaja Satu Schauman on Verkkouutisten ja Nykypäivän politiikan toimittaja.
tulikomento
Supreme Leader
Ruotsi pääsi YK:n turvaneuvoston jäseneksi vuosille 2017-18.
http://yle.fi/uutiset/ruotsi_paasi_ykn_turvaneuvoston_jaseneksi/8990384
Varmisti paikkansa jo ensimmäisessä äänestyksessä. Markkinoivat toki itseään maailmanparantajana, mutta valituksi tulivat.
Viimeksi kun Suomi yritti samaa, niin eipä kannatusta löytynyt ja paikka meni Luxemburgille.
http://yle.fi/uutiset/ruotsi_paasi_ykn_turvaneuvoston_jaseneksi/8990384
Varmisti paikkansa jo ensimmäisessä äänestyksessä. Markkinoivat toki itseään maailmanparantajana, mutta valituksi tulivat.
Viimeksi kun Suomi yritti samaa, niin eipä kannatusta löytynyt ja paikka meni Luxemburgille.