ojak
Korpraali
En tiedä, mutta epäilen vahvasti että tuokaan kokoonpano olisi jatkuvasti palveluksessa, vaan ennemminkin sitoutuneena ja nopeasti kasaan kutsuttaisiin.
Uutisia Ruotsista
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
En tiedä, mutta epäilen vahvasti että tuokaan kokoonpano olisi jatkuvasti palveluksessa, vaan ennemminkin sitoutuneena ja nopeasti kasaan kutsuttaisiin.
Täytyy nyt vain ihmetellä, että missä sellaisia komppanioita on jotka on jatkuvasti valmiudessa?
Ehkä sinne Gotlantiin on sitten lähetetty sellainen komppania, joka ei koskaan käy lomalla tai edes iltavapailla. Henkilökunnan ei tarvitse edes käydä muualla kouluttautumassa ja niin edelleen. Vertailu Ahvenanmaahan on hieman hedelmätöntä, koska Oolanti on kansainvälisin sopimuksin demilitarisoitu alue. Sen sijaan Ruotsi on lahjakkaasti luonut sotilaallisen tyhjiön ihan omaa saamattomuuttaan ja tyhmyyttään.
Kyllä sitä ammattiasevoimissakin menee useampia päiviä ennen kuin useimmat yksiköt ovat sotavalmiudessa ja yleensä alle vuorokauden lähtövalmiudessa pidetään lähinnä jotain erikoisjoukkoja tai maahanlaskujoukkojen kaltaisia eliittijoukkoja. Useimmiten silloinkin siinä ensilähdössä on vaikka prikaatin yksi pataljoona, kun ammattiasevoimissakin henkilökunta on lomilla, sairaana, toipilaana, rauhanturvaajina ja koulutettavana muissa yksiköissä.
Jos tilanne nyt todella alkaisi kärjistyä niin huomiseen iltapäivään mennessä olisi paikallisjoukoistakin koossa 28 maakuntakomppaniaa suojaamassa liikekannallepanoa. Välittömänä nopean toiminna reservinä olisi myös käytettävissä esimerkiksi 500 kadettia, joita tuskin nujerraisiin ihan yhdellä tai kahdella erikoisjoukkokomppanialla.
Ehkä sinne Gotlantiin on sitten lähetetty sellainen komppania, joka ei koskaan käy lomalla tai edes iltavapailla. Henkilökunnan ei tarvitse edes käydä muualla kouluttautumassa ja niin edelleen. Vertailu Ahvenanmaahan on hieman hedelmätöntä, koska Oolanti on kansainvälisin sopimuksin demilitarisoitu alue. Sen sijaan Ruotsi on lahjakkaasti luonut sotilaallisen tyhjiön ihan omaa saamattomuuttaan ja tyhmyyttään.
Kyllä sitä ammattiasevoimissakin menee useampia päiviä ennen kuin useimmat yksiköt ovat sotavalmiudessa ja yleensä alle vuorokauden lähtövalmiudessa pidetään lähinnä jotain erikoisjoukkoja tai maahanlaskujoukkojen kaltaisia eliittijoukkoja. Useimmiten silloinkin siinä ensilähdössä on vaikka prikaatin yksi pataljoona, kun ammattiasevoimissakin henkilökunta on lomilla, sairaana, toipilaana, rauhanturvaajina ja koulutettavana muissa yksiköissä.
Jos tilanne nyt todella alkaisi kärjistyä niin huomiseen iltapäivään mennessä olisi paikallisjoukoistakin koossa 28 maakuntakomppaniaa suojaamassa liikekannallepanoa. Välittömänä nopean toiminna reservinä olisi myös käytettävissä esimerkiksi 500 kadettia, joita tuskin nujerraisiin ihan yhdellä tai kahdella erikoisjoukkokomppanialla.
ojak
Korpraali
Tuo Gotlantiin jäänyt osasto on ns. kodinturvajoukoista perustettu vapaaehtoisten osasto (joka harjoittelee normaalisti noin 1kk/vuosi). Nyt oli nakki napsahtanut kunnes saavat palkatusta henkilöstöstä koottua osaston joka vapauttaa nämä vapaaehtoiset. Systeri asuu Gotlannissa ja oli lukenut paikallisesta tiedotteesta pääpiirteittäin edellämainitun.
Jaa, mietitäänpä. Noita erkkareita on paitsi palveluksessa niin myös valmiudessa. Enpä nyt osaa sanoa paljonko mutta palvelleiden kokonaismäärä on jo tuhansissa.
Merivoimilla on myös nykyään sopimussotilaita operatiivisiin tehtäviin.
Poliisilla on kans joka maakunnassa vati-ryhmänsä ja karhut siihen päälle.
Valmiusjoukkojen reserviä on ilmoittautuneena valmiuteen useampi sata ellei tuhat miestä. Lisäksi nämä meidän eurojoukot on valmiudessa. Näistä reservissä olevat ovat periaatteessa tekstiviestivalmiudessa. Tottakai kasarmin kautta mutta kuitenkin. Samaten tuoreita muutamien vuosien sisällä kriisinhallintatehtävissä palvelleita on muutamia tuhansia reservissä ja puolustusvoimien "puhelinmuistiossa".
Kantahenkilökunnassakin on useampi tuhat operatiiviseen toimintaa osallistuva tai jo kansainvälisissä operaatioissa kouliintunut taistelija.
Parin viime vuoden aikana etenkin erikoisjoukoissa varusmiesaikansa palvelleilta on pyydetty kirjallinen sitoumus (tämä tapahtui jo ennen lakimuutosta) nopeutetusta kertausharjoitusvalmiudesta. Uskon näistä suurimman osan olevan tavoitettavissa. Näitä jamppeja kertyy useita tuhansia. Rajajääkärit, laskuvarjojääkärit, valmiusjoukot, rannikkojääkärien erikoisjoukot, merivoimien erikoisjoukot - nämä nyt ainakin. Jotkin Spollitkin on allekirjoittaneet valmiussopimuksen ja myös panssarijoukkojen miehiä. Samaten erityiskoulutettuja kuten nämä tietoverkkosoturit tai kemiallisten aineiden jampat.
Tuore lakimuutos mahdollistaa varusmiesten käytön ja koulutuksensa loppusuorallahan on kasarmeissa muutama tuhat varusmiestä heitäkin. Ja tätä nopeaa valmiutta kehitellään edelleen.
Ilmavoimat on valmiudessa tietenkin.
Rajavartiolaitoksella on myös valmiutensa sekä reserviä.
Ja Reserviläisliiton jannut näistä nuoremmat olisi varmasti nekin nopeasti järjestäytyneenä.
Jos tuosta nyt päättelisi niin muutamassa sykleessä kasassa olisi kyllä kohtuu määrä sotureita.
Korjatkaa jos tuossa jotakin on väärin arveltu.
Viimeksi muokattu:
Kyllä, kyllä. Hienon listan teit. Tosin tiesin nuo kyllä entuudestaankin. Mutta vastaapa tähän kysymykseen: Kuinka monta yksikköä (perusyksikkö, esim. komppania tai patteri) Suomella on koossa tällä hetkellä tai saatavissa kokoon ilman erillistä poliittista päätöstä? Ja kuinka helposti uskot poliittisen päätöksen syntyvän?
Kantahenkilökunta saadaan tietenkin kokoon nopeasti ja rajavartiolaitos samoin. Lisäksi poliisi. Plus valmiussitoumuksen/-sopimuksen tehneiden kokoamiseen ei tarvita poliittista päätöstä. Nuo hoituvat puolustuvoimien/rajavartiolaitoksen/poliisin sisäisellä valmiuden kohottamisella. Siinä on aikas monta tuhatta sotilasta ja poliisia eri kokoonpanoissa.
Koska valmiuden kohottamisen toimenpiteet ovat turvaluokiteltua asiaa, niistä tietävät vain niihin osallistuvat...eli ne joiden siitä tarvitsee tietää. Tästä syystä perusressulla tuntuu olevan erittäin väärä kuva PV:n/RVL:n/Poliisin mahdollisuudesta valmiuden kohottamiseen ilman poliittista päätöstäkin. Se tarvitaan periaatteessa vasta siinä vaiheessa, kun aletaan puhumaan osittaisesta tai täydellisestä liikekannallepanosta.
Tietysti ei esim. PV:n komentaja jne. tee päätöstä ns. "sisäisestä" valmiuden nostamisesta "konsultoimatta" esimiestään, joka on PV:n ylipäällikkö ja PV:n komentajan esimies.
http://www.presidentti.fi/public/default.aspx?nodeid=44821#Puolustusvoimien ylipäällikkö
Presidentti päättää sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista ja sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista. Lisäksi presidentti päättää muista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä sotilaskäskyasioista. Presidentti päättää myös sotilaallisista nimitysasioista ja sotilasarvoon ylentämisestä.
Tasavallan presidentti päättää sotilaskäskyasioista puolustusvoimain komentajan esittelystä pääministerin ja puolustusministerin myötävaikutuksella ns. kabinettiesittelyssä pääsääntöisesti valtioneuvoston ulkopuolella. Puolustusministerillä on läsnäolovelvollisuus ja pääministerillä läsnäolo- ja puheoikeus kabinettiesittelyssä. Presidentti voi omasta aloitteestaan tai puolustusministerin esityksestä siirtää kabinettiesittelyssä olevan asian ratkaistavakseen valtioneuvostossa, jossa asian esittelee puolustusministeri. Valtioneuvostossa presidentti tekee päätöksensä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Puolustusvoimain komentajalla on läsnäolo- ja puheoikeus sellaisessa presidentin esittelyssä.
Eli se on kyllä Tasavallan presidentti, joka tekee päätöksen liikekannallepanoa lievemmästä valmiuden korottamisesta sotilaskäskyasiana. Kannattaa huomata, että kyse ei ole mistään äänestyksestä, sillä pääministerillä ja puolustusministerillä sekä PV:n komentajalla ei ole asiassa valtaa...ainoastaan läsnäolo- ja puheoikeus. Vielä vähemmän asiassa on valtaa muilla ministereillä saati sitten eduskunnalla, joilla ei ole edes läsnäolo- tai puheoikeutta (ellei presidentti päätöstä vie valtioneuvostoon) Kuten yllä: Tasavallan presidentti päättää sotilaskäskyasioista puolustusvoimain komentajan esittelystä pääministerin ja puolustusministerin myötävaikutuksella ns. kabinettiesittelyssä pääsääntöisesti valtioneuvoston ulkopuolella.
Eli päätös tulee tod.näk. todella nopeasti, kun PV.n komentaja sitä esittää. Edes Pääministerin tai PV:n komentajan ei tarvitse olla paikalla päätöstä tehtäessä, ainoastaan Puolustusministerillä on läsnäolovelvollisuus.
Eli ei se kummoinen "poliittinen päätös" ole ja siitä tuskin asian tapahtuessa pidempiä keskusteluja käydään ennen päätöstä.
Koska valmiuden kohottamisen toimenpiteet ovat turvaluokiteltua asiaa, niistä tietävät vain niihin osallistuvat...eli ne joiden siitä tarvitsee tietää. Tästä syystä perusressulla tuntuu olevan erittäin väärä kuva PV:n/RVL:n/Poliisin mahdollisuudesta valmiuden kohottamiseen ilman poliittista päätöstäkin. Se tarvitaan periaatteessa vasta siinä vaiheessa, kun aletaan puhumaan osittaisesta tai täydellisestä liikekannallepanosta.
Tietysti ei esim. PV:n komentaja jne. tee päätöstä ns. "sisäisestä" valmiuden nostamisesta "konsultoimatta" esimiestään, joka on PV:n ylipäällikkö ja PV:n komentajan esimies.
http://www.presidentti.fi/public/default.aspx?nodeid=44821#Puolustusvoimien ylipäällikkö
Presidentti päättää sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista ja sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista. Lisäksi presidentti päättää muista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä sotilaskäskyasioista. Presidentti päättää myös sotilaallisista nimitysasioista ja sotilasarvoon ylentämisestä.
Tasavallan presidentti päättää sotilaskäskyasioista puolustusvoimain komentajan esittelystä pääministerin ja puolustusministerin myötävaikutuksella ns. kabinettiesittelyssä pääsääntöisesti valtioneuvoston ulkopuolella. Puolustusministerillä on läsnäolovelvollisuus ja pääministerillä läsnäolo- ja puheoikeus kabinettiesittelyssä. Presidentti voi omasta aloitteestaan tai puolustusministerin esityksestä siirtää kabinettiesittelyssä olevan asian ratkaistavakseen valtioneuvostossa, jossa asian esittelee puolustusministeri. Valtioneuvostossa presidentti tekee päätöksensä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Puolustusvoimain komentajalla on läsnäolo- ja puheoikeus sellaisessa presidentin esittelyssä.
Eli se on kyllä Tasavallan presidentti, joka tekee päätöksen liikekannallepanoa lievemmästä valmiuden korottamisesta sotilaskäskyasiana. Kannattaa huomata, että kyse ei ole mistään äänestyksestä, sillä pääministerillä ja puolustusministerillä sekä PV:n komentajalla ei ole asiassa valtaa...ainoastaan läsnäolo- ja puheoikeus. Vielä vähemmän asiassa on valtaa muilla ministereillä saati sitten eduskunnalla, joilla ei ole edes läsnäolo- tai puheoikeutta (ellei presidentti päätöstä vie valtioneuvostoon) Kuten yllä: Tasavallan presidentti päättää sotilaskäskyasioista puolustusvoimain komentajan esittelystä pääministerin ja puolustusministerin myötävaikutuksella ns. kabinettiesittelyssä pääsääntöisesti valtioneuvoston ulkopuolella.
Eli päätös tulee tod.näk. todella nopeasti, kun PV.n komentaja sitä esittää. Edes Pääministerin tai PV:n komentajan ei tarvitse olla paikalla päätöstä tehtäessä, ainoastaan Puolustusministerillä on läsnäolovelvollisuus.
Eli ei se kummoinen "poliittinen päätös" ole ja siitä tuskin asian tapahtuessa pidempiä keskusteluja käydään ennen päätöstä.
Arvostan @Sardaukar niin sinun kuin @tiedotusosasto kirjoituksia siitä, että jaksoitte panostaa vastauksiinne, ettekä vaan heittänyt ohimennen jotakin. Mutta samoin kuin tiedotusosaston vastauksen kanssa, niin myöskään @Sardaukar :n kirjoitus ei sisältänyt mitään uutta tietoa minulle. Vaikka siinä alussa niin salamyhkäisesti kirjoitettiinkin turvaluokitellusta tiedosta, ja viitattiin siihen, että "monet reserviläiset eivät tiedä"... 
Fakta on, että niitä valmiita yksiköitä on vain se 1. Ja riippuu täysin minkälainen varoitusaika meillä on pienten vihreiden miesten ilmestymisestä. Ajallisesti kyse on varmaankin 0-24 h. Ja se on kova paikka niille tuhansille kantahenkilökuntaan kuuluville henkilöille. Lähtevätkö he Sardaukarin kirjoituksen mukaisesti ad hoc -osastolla ramboilemaan pieniä vihreitä miehiä vastaan, vai lähtevätkö he oman sodanajan sijoituksensa mukaisesti tekemään liikekannallepanotehtäviä. Varmaankin joka varuskunnan henkilökunnasta saa kasattua jonkun ad hoc -kantahenkilökuntakomppanian, mutta jos tämä henkilöstö on taisteluvyöt päällä ramboilemassa maastossa, niin kuka silloin on pistämässä "isoa pumppua" käyntiin.
Fakta on, että niitä valmiita yksiköitä on vain se 1. Ja riippuu täysin minkälainen varoitusaika meillä on pienten vihreiden miesten ilmestymisestä. Ajallisesti kyse on varmaankin 0-24 h. Ja se on kova paikka niille tuhansille kantahenkilökuntaan kuuluville henkilöille. Lähtevätkö he Sardaukarin kirjoituksen mukaisesti ad hoc -osastolla ramboilemaan pieniä vihreitä miehiä vastaan, vai lähtevätkö he oman sodanajan sijoituksensa mukaisesti tekemään liikekannallepanotehtäviä. Varmaankin joka varuskunnan henkilökunnasta saa kasattua jonkun ad hoc -kantahenkilökuntakomppanian, mutta jos tämä henkilöstö on taisteluvyöt päällä ramboilemassa maastossa, niin kuka silloin on pistämässä "isoa pumppua" käyntiin.
Siis tarkoittaen mitä?
Gotlannissa on näihin päiviin asti ollut kodinturvajoukkojen pataljoona. Onko tuosta nyt sitten määrätty komppania jonkinasteiseen valmiuteen? Kyllä Gotlannissa on ollut demilitarisoinnin jälkeenkin muutamia kymmeniä asevoimien henkilöitä töissä.
Pieniä on silakat joulukaloiksi.
Arvostan @Sardaukar niin sinun kuin @tiedotusosasto kirjoituksia siitä, että jaksoitte panostaa vastauksiinne, ettekä vaan heittänyt ohimennen jotakin. Mutta samoin kuin tiedotusosaston vastauksen kanssa, niin myöskään @Sardaukar :n kirjoitus ei sisältänyt mitään uutta tietoa minulle. Vaikka siinä alussa niin salamyhkäisesti kirjoitettiinkin turvaluokitellusta tiedosta, ja viitattiin siihen, että "monet reserviläiset eivät tiedä"...
Fakta on, että niitä valmiita yksiköitä on vain se 1. Ja riippuu täysin minkälainen varoitusaika meillä on pienten vihreiden miesten ilmestymisestä. Ajallisesti kyse on varmaankin 0-24 h. Ja se on kova paikka niille tuhansille kantahenkilökuntaan kuuluville henkilöille. Lähtevätkö he Sardaukarin kirjoituksen mukaisesti ad hoc -osastolla ramboilemaan pieniä vihreitä miehiä vastaan, vai lähtevätkö he oman sodanajan sijoituksensa mukaisesti tekemään liikekannallepanotehtäviä. Varmaankin joka varuskunnan henkilökunnasta saa kasattua jonkun ad hoc -kantahenkilökuntakomppanian, mutta jos tämä henkilöstö on taisteluvyöt päällä ramboilemassa maastossa, niin kuka silloin on pistämässä "isoa pumppua" käyntiin.
Nuo asiat on suunniteltu etukäteen ja ovat sitä turvaluokiteltua asiaa, josta ei puhuta, ei etenkään julkisella foorumilla. Suomi ei myöskään ole mikään Norja 1940 (ja norjalaisetkin saivat aivan tarpeeksi ennakkovaroitusta, mutta epäonnistuivat valmistautumisessaan melko totaalisesti). Jos varoitusaika on 0-24h, niin pääsääntöisesti tällöin maan puolustusvoimat ovat täysin epäonnistuneet tehtävässään. Meillä nyt on kansainväliselläkin mittapuulla kohtalaisen tehokas tiedustelu ja kansainvälinen yhteistoiminta (joka on yksi asia, jonka toiminnasta ja tehtävistä normiressu ei tiedä juuri mitään) joten totaalisen yllätyksen mahdollisuus on varsin pieni. Nykymaailmassa kun tiettyä ennakkovaroitusta saa aika monesta lähteestä.
Sisäisen valmiuden kohottamisessa perustettavat kokoonpanot eivät ole mitään "ad hoc-pumppuja", vaan rauhan aikana täysin suunniteltuja kokoonpanoja. Ne myös harjoittelevat toimintaansa rauhan aikana, vaikka huomattavasti matalammalla profiililla kuin esim. sotaharjoitukset tai kertausharjoitukset.
Puolustusvoimat ei näistä asioista voi suuremmin huudella julkisesti...koska miltei kaikki valmiuden kohottamiseen liittyvät toimet ovat turvaluokiteltuja. Tästä tulee sellainen dilemma, että reserviläiset (kuten esim. @Tja) saavat asioista todella vääristyneen kuvan kun ei tiedoteta. Ja ei voi tiedottaa, koska salaista... Tällaisesta asiasta kumpuaa se ulkopuolisten erikoinen käsitys, että PV ei ole varautunut äkillisesti käynnistyviin kriiseihin. Eihän siellä sellaiseen nyt ole varauduttu kuin muutaman vuosikymmenen ajan... Monella reserviläisellä on se ajatus, että kasarmeilla vain kyykytetään varusmiehiä ja esikunnissa juodaan kahvia. Kyllä siellä tapahtuu paljon sellaista, joka nyt ei vaan varusmiesten silmiin satu ja/tai ei heille kuulu. Tämä on samaa kauraa hassun ajatusmaailman kanssa, että "rynkkyjä jaetaan vasta kun Vaalimaalla puomit kolisevat tankkien edessä, spesiaali-natsit ovat tappaneet kaikki poliitikot, kapiaiset on teurastettu kassuille tai koteihinsa ja vielä se hauska alemmuudentuntoinen ajatus, jossa ajatellaan ettei me kumminkaan pärjätä ja turpaan tulee."
Kertoo kyllä aika paljon asioihin perehtymisestä jos kutsutaan kantahenkilökunnan toimintaa valmiuden kohottamisessa "ramboiluksi". Kyllä se on aika kaukana siitä ja jokaisella kantahenkilökunnan henkilöllä on oma suunniteltu tehtävänsä niin rauhan aikana, valmiuden kohottamisessa kuin liikekannallepanossa tai sodan aikana. Olisihan se tietysti mukavaa kertoa asioista enemmänkin, mutta ne eivät tasan kuulu muille kuin ko. toimintoihin osallistuville.
Ja vielä pointtina: Aika harva tulisi olemaan "taisteluvyöt päällä ramboilemassa maastossa"...koska niitä puita ehtii kyllä sitten suojelemaan ja halailemaan sodan jälkeen vaikka vihreät. Harvemmin metsässä on mitään suurempaa strategisesti suojeltavaa puolustusvalmiuden kannalta. Kyllä ne toimet ovat hieman erilaista touhua kuin telttailua metsässä.
Rajajääkäri
Ylipäällikkö
Nuo asiat on suunniteltu etukäteen ja ovat sitä turvaluokiteltua asiaa, josta ei puhuta, ei etenkään julkisella foorumilla. Suomi ei myöskään ole mikään Norja 1940 (ja norjalaisetkin saivat aivan tarpeeksi ennakkovaroitusta, mutta epäonnistuivat valmistautumisessaan melko totaalisesti). Jos varoitusaika on 0-24h, niin pääsääntöisesti tällöin maan puolustusvoimat ovat täysin epäonnistuneet tehtävässään. Meillä nyt on kansainväliselläkin mittapuulla kohtalaisen tehokas tiedustelu ja kansainvälinen yhteistoiminta (joka on yksi asia, jonka toiminnasta ja tehtävistä normiressu ei tiedä juuri mitään) joten totaalisen yllätyksen mahdollisuus on varsin pieni. Nykymaailmassa kun tiettyä ennakkovaroitusta saa aika monesta lähteestä.
Sisäisen valmiuden kohottamisessa perustettavat kokoonpanot eivät ole mitään "ad hoc-pumppuja", vaan rauhan aikana täysin suunniteltuja kokoonpanoja. Ne myös harjoittelevat toimintaansa rauhan aikana, vaikka huomattavasti matalammalla profiililla kuin esim. sotaharjoitukset tai kertausharjoitukset.
Puolustusvoimat ei näistä asioista voi suuremmin huudella julkisesti...koska miltei kaikki valmiuden kohottamiseen liittyvät toimet ovat turvaluokiteltuja. Tästä tulee sellainen dilemma, että reserviläiset (kuten esim. @Tja) saavat asioista todella vääristyneen kuvan kun ei tiedoteta. Ja ei voi tiedottaa, koska salaista... Tällaisesta asiasta kumpuaa se ulkopuolisten erikoinen käsitys, että PV ei ole varautunut äkillisesti käynnistyviin kriiseihin. Eihän siellä sellaiseen nyt ole varauduttu kuin muutaman vuosikymmenen ajan... Monella reserviläisellä on se ajatus, että kasarmeilla vain kyykytetään varusmiehiä ja esikunnissa juodaan kahvia. Kyllä siellä tapahtuu paljon sellaista, joka nyt ei vaan varusmiesten silmiin satu ja/tai ei heille kuulu. Tämä on samaa kauraa hassun ajatusmaailman kanssa, että "rynkkyjä jaetaan vasta kun Vaalimaalla puomit kolisevat tankkien edessä, spesiaali-natsit ovat tappaneet kaikki poliitikot, kapiaiset on teurastettu kassuille tai koteihinsa ja vielä se hauska alemmuudentuntoinen ajatus, jossa ajatellaan ettei me kumminkaan pärjätä ja turpaan tulee."
Kertoo kyllä aika paljon asioihin perehtymisestä jos kutsutaan kantahenkilökunnan toimintaa valmiuden kohottamisessa "ramboiluksi". Kyllä se on aika kaukana siitä ja jokaisella kantahenkilökunnan henkilöllä on oma suunniteltu tehtävänsä niin rauhan aikana, valmiuden kohottamisessa kuin liikekannallepanossa tai sodan aikana. Olisihan se tietysti mukavaa kertoa asioista enemmänkin, mutta ne eivät tasan kuulu muille kuin ko. toimintoihin osallistuville.
Ja vielä pointtina: Aika harva tulisi olemaan "taisteluvyöt päällä ramboilemassa maastossa"...koska niitä puita ehtii kyllä sitten suojelemaan ja halailemaan sodan jälkeen vaikka vihreät. Harvemmin metsässä on mitään suurempaa strategisesti suojeltavaa puolustusvalmiuden kannalta. Kyllä ne toimet ovat hieman erilaista touhua kuin telttailua metsässä.
Kiitos. Rauhoitti mieltäni kummasti.
Mainitaan nyt, että päivystysvalmiudessa ovat poliisi, rajavartiolaitos, ilmavoimat ja merivoimat. Myös maavoimilla on päivystysvalmiudet joillekin joukoille sekä mm helikopterien käytölle.
Luvattomat joukot tulevat joko ilmavoimiensa tukemana tai sitten ne tulevat meidän ilmavoimiemme ampumaradalle. Jos oletetaan, että tulevat ilmavoimien kanssa niin sehän tarkoittaa meilläkin välitöntä liikekannallepanoa alkaen joukoista joista edellä on mainittu.
Luvattomat joukot tulevat joko ilmavoimiensa tukemana tai sitten ne tulevat meidän ilmavoimiemme ampumaradalle. Jos oletetaan, että tulevat ilmavoimien kanssa niin sehän tarkoittaa meilläkin välitöntä liikekannallepanoa alkaen joukoista joista edellä on mainittu.
Viimeksi muokattu:
Taisin kehua sinua @Sardaukar vähän ennenaikaisesti. Tämä toinen viestisi meni nimittäin jo sille vittuilu-linjalle. Olen keskimääräistä reserviläistä melko paljon paremmin briiffattu valmiuden kohottamiseen liittyvistä asioista. Siitä pitää huolen mm. luutnantin "vakanssi" maakuntakomppaniassa. Olemme käyneet läpi ainakin paikallispataljoonan ja maakuntakomppanian toimintaa valmiuden nostamisen aikana.
Ja tuo "ramboilu" ei ollut käsitykseni kantahenkilökunnan toiminnasta valmiudenkohottamisen aikana. Minä kysyin sinulta ja tiedotusosastolta, että montako kokonaista yksikköä meillä on rauhan aikana taisteluvalmiudessa. Vastaukseksi tuli näitä kaikkien tietämiä listauksia, että on meillä poliiseja, rajavartioita ja pv:n kantahenkilökuntaa rivissä x tuhatta henkilöä. Mutta kun kyse oli niistä taisteluvalmiista yksiköistä. Siksi ihmettelin, että onko varuskuntien kantahenkilökunta lähdössä "ramboilemaan" vai mistä sinä höpötät.
Me kaikki tiedämme, että Venäjällä on jatkuvasti valmiudenkohotusharjoituksia. Jopa osittaisia liikekannallepanoja. Me kaikki myös tiedämme Venäjän kyvyn siirtää joukkojaan maan toiselta puolelta toiselle puolelle jopa 12-24 tunnissa. Me kaikki tiedämme, että Puolustusvoimat on nostanut valmiusasiat meidän puolustuskykymme suurimmaksi puutteeksi. Siksi nyt haluttiin kiireellä muuttaa asevelvollisuuslakia, jotta nopeat kertausharjoitukset ja varusmiesten käyttö tulisivat mahdolliseksi.
On turha kuvitella, että hypoteettisessa sodassa Venäjän kanssa meillä olisi mitään kuukausia, viikkoja tai edes päiviä kestävää harmaata vaihetta. Homma tulisi alkamaan ennen kuin kukaan edes huomaisi mitään. Kun ne vihreät miehet yhtäkkiä ovat jo siellä Maarianhaminan satamassa.
Ruotsalaisilla on se mekanisoitu komppania nyt siellä Gotlannissa. He pystyvät avaamaan tulen. Trip the wire ja niin pois päin. Siinä vaiheessa kun Ahvenaanmaalla on vihreitä miehiä, niin meillä alkaa Sauli soittamaan Jussille, että tulepa käymään täällä. Ja siitä hetkestä lähtee kello vasta tikittämään. Varmasti ensimmäiset "pienet pumput" olisivat kasassa jo 12-24 tunnissa. Mutta onko silloin jo liian myöhäistä?
Onko kyse tiedustelun epäonnistumisesta? Totta helkkarissa se on. Mutta sellaiseenkin pitää olla valmiina. Muistelepa @Sardaukar miten Yom Kippurin sota alkoi vuonna 1973? Kuinka pitkä oli varoitusaika.
Hohhoijaa...
Saat ihan rauhassa kysellä lukuja taisteluvalmiista yksiköistä jne. Ei ole julkista tietoa. Kukaan ei sinulle kerro paljonko ja mitä on päivystämässä missäkin ja missä instansseissa. Sanon vielä uudelleen, ei ole julkista tietoa. Sen nyt voi sanoa yleisellä tasolla, että viranomaisten ja PV:n sisäisen valmiuden kohottamisessa ei toimita yleisesti missään jäykässä komppaniakokoonpanossa. Se olisi resurssien huonoa käyttämistä verrattuna tarpeeseen.
Varusmiehiä on käytetty valmiuden kohottamiseen iät ja ajat. Sitä ei ole koskaan kielletty laissa, nyt se on vain erikseen kirjattu lakiin. Nopeat kertausharjoitukset ovat hyvä ja asia, sillä pystytään joustavasti lisäämään vahvuutta sen jälkeen jos palveluksessa olevien ja valmiussitomuksen tehneiden määrän ei katsota riittävän.
Paikallispataljoonan ja maakuntakomppanian jne. ollessa kyseessä ei ole enää kyse sisäisestä valmiuden kohottamisesta, vaan jo seuraavan vaiheen aktivoinnista, jonka loppupäässä on täydellinen liikekannallepano.
Yksi esimerkki PV:n valmiuden kohottamisesta sisäisin toimenpitein oli mm. jo Tsekkoslovakian miehityksen aika 1968. Myös Neuvostoliiton hajoaminen ja vallankaappausyritys Moskovassa 1991 aiheutti joitakin ylimääräisiä toimenpiteitä. Näistä ei niin kauheasti julkisuudessa puhuta ymmärrettävistä syistä.
Saat ihan rauhassa kysellä lukuja taisteluvalmiista yksiköistä jne. Ei ole julkista tietoa. Kukaan ei sinulle kerro paljonko ja mitä on päivystämässä missäkin ja missä instansseissa. Sanon vielä uudelleen, ei ole julkista tietoa. Sen nyt voi sanoa yleisellä tasolla, että viranomaisten ja PV:n sisäisen valmiuden kohottamisessa ei toimita yleisesti missään jäykässä komppaniakokoonpanossa. Se olisi resurssien huonoa käyttämistä verrattuna tarpeeseen.
Varusmiehiä on käytetty valmiuden kohottamiseen iät ja ajat. Sitä ei ole koskaan kielletty laissa, nyt se on vain erikseen kirjattu lakiin. Nopeat kertausharjoitukset ovat hyvä ja asia, sillä pystytään joustavasti lisäämään vahvuutta sen jälkeen jos palveluksessa olevien ja valmiussitomuksen tehneiden määrän ei katsota riittävän.
Paikallispataljoonan ja maakuntakomppanian jne. ollessa kyseessä ei ole enää kyse sisäisestä valmiuden kohottamisesta, vaan jo seuraavan vaiheen aktivoinnista, jonka loppupäässä on täydellinen liikekannallepano.
Yksi esimerkki PV:n valmiuden kohottamisesta sisäisin toimenpitein oli mm. jo Tsekkoslovakian miehityksen aika 1968. Myös Neuvostoliiton hajoaminen ja vallankaappausyritys Moskovassa 1991 aiheutti joitakin ylimääräisiä toimenpiteitä. Näistä ei niin kauheasti julkisuudessa puhuta ymmärrettävistä syistä.
Viimeksi muokattu:
Hohhoijaa ihan vaan kuule itsellesi...
En minä oikeasti kysynyt sinulta montako yksikköä meillä on valmiina, koska minä tiedän sen vastauksen: 1.
Alleviivasin sitä tosiasiaa, että Ruotsilla (koska siellä on ammattiarmeija) niitä yksiköitä löytyy huomattavasti enemmän. Siksi on ihan turha naureskella ruotsalaisille valmiuteen liittyvistä asioista. Piste. Ymmärsitkö jo tästä, vai haenko rautalangan esille?
Et tiedä.
Ehkä olet siinä oikeassa, että "komppaniakokoonpanossa" on UtJR:n erikoisjääkäriporukka. Muuten olet kyllä väärässä, koska kaikkea muutakin on olemassa. Mutta varmasti harmittaa, ettet tiedä.
Laitetaan nyt erikoisjoukoista lisäksi julkisuudessa esiintyneet Merivartiostojen ja Rajavartiostojen valmiusyksiköt, Poliisin vati- ja Karhu-osastot, Merivoimien Erikoistoimintaosasto jne. Ja erikoisjoukot ovat vain ns. "keihäänkärki" jonka takana on kaikenlaista muutakin.
Viimeksi muokattu:
mutta varmasti harmittaa, ettet tiedä.
No, annapa sitten kun arvaan. Nyt on sunnutai-ilta ja kello on 19.15. Joka varuskunnassa on yksi (1) varusmieskomppania kiinniolovuorossa, eli gineksessä. Tietysti osa porukasta on saanut anottua lomapäivän ja osa on harjoitusvapailla, mutta kuitenkin noin 100 ukkoa on paikalla. Ja noista sadasta ukosta noin 30 jamppaa kuuluu virka-apujoukkueeseen. Eli reput on pakattuna siltä varalta, että joku muistisairas on eksynyt jossakin lähikunnassa. Meneekö arvaukseni oikeaan suuntaan?
Tiedän myös sen, että varuskunnan komentaja voi ihan oma-aloitteisesti nostaa valmiutta. Silloin komppaniat ryhmittyvät lähipuolustusasemiin varuskunnan ympärille, ja spollet sulkevat liikenteen varuskuntaan. Mutta näin sunnuntai-ilta siellä varuskunnassa on paikalla vain ne 100 gineksessä olevaa ukkoa. Varuskunnan komentaja komentaa ne lähipuolustusasemiin. Ryhmityksestä tulee harva, koska sadalla ukolla joudutaan miehittämään tuhannen ukon asemat.
Ja nyt tällä hetkellä (18.9.2016 klo 19.19) tulee tieto, että Maarianhaminan satamassa liikkuu noin viitisenkymmentä tunnuksetonta miestä, ja ro-ro aluksilla ja helikoptereilla tulee koko ajan lisää.
Mistä me (Suomi) saadaan äkkiä repäistyä joukkoja Ahvenmaalle? Lähetetäänkö vaikka Porin Prikaatin virka-apujoukkue? Kyseisessä vuorossa on tällä kertaa KrhK:n varusmiehet. He ovat olleet varusmiespalveluksessa nyt 2,5 kuukautta, ja oppineet sotilaan perustaidot.
Toisin sanoen varsinkin näin viikonloppuisin varusmiesten varaan ei voi laskea mitään. He saavat ehkä hikisesti turvattua oman varuskunta-alueensa. Ja yleensä tuossakin tehtävässä heitä voidaan käyttää vasta peruskoulutuskauden jälkeen. Neljä kuukautta vuodessa meillä on tilanne, jolloin ainoastaan varusmiesjohtajat ovat "päteviä" moiseen tehtävään.
Tuossa on arvioni Suomen puolustusvoimien valmiudesta tällä hetkellä (18.9.2016 klo 19.24). Ja jos Valtion budjettiin ei ole piilotettuna jotain salaista sotilasosastoa (Utin porukasta tietävät kaikki, eräs kaverinikin on siellä).
Ideaalissa maailmassa homma menisi kuin talvisodassa. Saisimme rauhassa kohottaa valmiutta kahden kuukauden ajan. Mutta miten meni Krimillä? Tuliko miehitys kaikille (myös Natolle ja Yhdysvalloille) yllätyksenä? Entä Yom Kippur 1973? Mikä oli Israelin varoitusaika silloin? Vai @Sardaukar oliko Israelilla huonompi tiedustelu kuin Suomella?
Kannattaa huomioida, että Krimin miehitykseen meni Venäjältä viikko... Tämä siitä huolimatta, että Venäjällä oli suuri Sevastopolin tukikohta alueella ja Ukrainan asevoimat eivät tehneet ollenkaan vastarintaa. Joten se tuosta Ahvenanmaan kauhuskenaariosta. Viikossa saattaisi jopa Maakuntakomppania saada kamansa kasaan... 
Arviosi Suomen puolustusvoimien ja viranomaisten valmiudesta on väärä. Myöskin skenaariosi Ahvenanmaan miehitys yllätysiskulla on logistiseti mahdoton, sillä joukkojen huoltaminen siellä vaatisi Venäjältä täydellistä ilma- ja meriherruutta. Ilmeisesti kuvittelet, ettei Suomi valvo meri- ja ilmatilaansa tai rajojaan? Kuten toinen postaaja aikaisemmin on sanonut, Ilma- ja Merivoimilla sekä Rajavartiolaitoksella ja Poliisilla on päivystysvelvollisuus ja ko. organisaatiot pystyvät reagoimaan asioihin aika paljon nopeammin kuin mainitsemasi varusmiesvirka-apuosasto..
Aika hauska ajatus, että Maarianhaminan satamaan ajettaisiin noin vain ro-ro-aluksella. Se vaatisi täydellistä velvollisuuksien laiminlyöntiä etenkin Merivartiostolta ja Merivoimilta.
Arviosi Suomen puolustusvoimien ja viranomaisten valmiudesta on väärä. Myöskin skenaariosi Ahvenanmaan miehitys yllätysiskulla on logistiseti mahdoton, sillä joukkojen huoltaminen siellä vaatisi Venäjältä täydellistä ilma- ja meriherruutta. Ilmeisesti kuvittelet, ettei Suomi valvo meri- ja ilmatilaansa tai rajojaan? Kuten toinen postaaja aikaisemmin on sanonut, Ilma- ja Merivoimilla sekä Rajavartiolaitoksella ja Poliisilla on päivystysvelvollisuus ja ko. organisaatiot pystyvät reagoimaan asioihin aika paljon nopeammin kuin mainitsemasi varusmiesvirka-apuosasto..
Aika hauska ajatus, että Maarianhaminan satamaan ajettaisiin noin vain ro-ro-aluksella.
Se vaatisi täydellistä velvollisuuksien laiminlyöntiä etenkin Merivartiostolta ja Merivoimilta.Jos kyseessä on siviilialus, se on ilmoittanut kulkureittinsä, ja hoitanut kaikki byrokratian vaatimat ilmoitukset, niin rauhan aikana kyseessä ei ole mikään kummallinen temppu. Mistäpä sinä tiedät, että tuleeko Aeroflotin lennolla Helsinki-Vantaalle joukko ruplaturisteja vaiko spetznaz-komppania: et mistään.
Tietysti tuohon samaan Ahvenanmaan operaatioon liittyisi muutakin. Ehkä hyökkäys Gotlantiin, Öölantiin, Hiidenmaalle, Kaliningradin-Valko-Venäjän -käytävän avaaminen, jne, tms. Ja ehkä valtioneuvoston kansliaan tulee samalla kertaa myös sähköposti, että "jos nostatte valmiutta, niin täältä tulee prikaatillinen Iskander-ohjuksia Helsinkiin".
En väitä, että tällainen skenaario on todennäköinen. Ei se sitä ole. Mahdollisuus on ehkä 1/30 seuraavien viiden vuoden aikana. MUTTA on se joka tapauksessa paljon todennäköisempi skenaario, kuin Puna-armeijan panssariarmeijoiden hyökkäys Kannaksen suunnasta. Puolustusvoimille asetettujen vaatimusten ja puolustussuunnitelmien täytyy perustua realistisimpaan uhka-arvioon. Näin varmasti onkin. Siksi Puolustusvoimien sodanajan vahvuus on tiputettu 230 000 sotilaaseen, kun ei tarvitse varautua massa-armeijan hyökkäykseen. Tällaisen yllättävän hyökkäyksen (mahdollisuuden) takia Puolustusvoimat on myös jo nostanut valmiuteen liittyvät asiat kehittämislistalla ykköseksi. Mutta paljon on vielä kehitettävää jäljelläkin. Tarvitaan nyrkki, joka on erittäin nopeassa valmiudessa, ja joka pystyy taistelemaan vihollisen erikoisjoukkoja vastaan. Varusmiehet ovat kyllä nopeassa valmiudessa, mutta ei heitä voi laittaa taisteluun erikoisjoukkoja vastaan.
Mikä tällainen nyrkki voisi olla ja miten sellainen organisoidaan. En tiedä. Reserviläisten kutsuminen on kuitenkin liian hidasta. Ehkäpä maavoimiin tarvittaisiin 1-3 värvätyistä sotilaista koostuvaa valmiuspataljoonaa. Yhdistettäisiin ammattiarmeijan ja asevelvollisuusarmeijan parhaat puolet, eli siis ammattiarmeijan nopeus ja asevelvollisuusarmeijan määrä.
Jos sotilaan palkka sivukuluineen on noin 40 000 €/vuosi, niin yhden tuhannen sotilaan pataljoonan henkilökustannukset olisivat 40 miljoonaa. Henkilöstökustannukset ovat noin 1/3 -osa kokonaiskustannuksista, joten yhden pataljoonaan vuosikustannus olisi noin 120 miljoonaa euroa. Olisi poliitikoista kiinni, että monenko tuollaisen ylläpitoon Suomella olisi varaa.
Vihollisen erikoisjoukkojen operaatioihin vastaavat ensisijassa omat erikoisjoukot. Näitä ovat UtJR:n erikoisjääkärit, Merivoimien ETO, Poliisin Karhu- ja Vati-yksiköt, Rajavartiolaitoksen eri valmiusosastot ja mahdollisesti Rannikkoprikaatin valmiusosasto. Sotilaspoliisejakin koulutetaan moiseen toimintaan. Nämä siis ovat täysin kantahenkilökuntaa tai vastaavia.
Jos tähdet ovat oikeasa asennossa, näitä voidaan täydentää osittain koulutuksessa olevilla laskuvarjojääkäreillä, rannikkojääkäreillä, taistelusukeltajilla ja erikoisrajajääkäreillä. Porin Prikaatistakin löytyy Kansainvälisen valmiusosaston porukkaa. Tuota viimeistä olisi ehkä helpoin laajentaa valmiustarkoituksessa...rahastahan se on kiinni.
Joten kyllä noista nyt pari-kolme komppaniaa jo kertyy ns. hetivalmiina. Ahvenanmaalle noista saadaan aika nopeasti UtJR:n, Merivoimien ja Poliisin yksiköt (ei tietysti kaikkia), mutta hyvinkin komppanian verran yhteensä.
Sen jälkeen aletaankin jo kutsua enimmäistä valmiussitoutunutta porukkaa eri yksiköissä. Aikoinaan RVL:n valmiussopimuksen tehneillä oli tavoitteena 8h sisällä olla käytettävissä, tuskin se siitä on ainakaan nykyisin digiaikana tippunutkaan. RVL on kuitenkin se ensimmäisten joukossa mobilisoitava ja 11 600 miehen sodanajan vahvuudesta löytyy kaikenlaista nopeastikin kutsuttavaa.
Jos tähdet ovat oikeasa asennossa, näitä voidaan täydentää osittain koulutuksessa olevilla laskuvarjojääkäreillä, rannikkojääkäreillä, taistelusukeltajilla ja erikoisrajajääkäreillä. Porin Prikaatistakin löytyy Kansainvälisen valmiusosaston porukkaa. Tuota viimeistä olisi ehkä helpoin laajentaa valmiustarkoituksessa...rahastahan se on kiinni.
Joten kyllä noista nyt pari-kolme komppaniaa jo kertyy ns. hetivalmiina. Ahvenanmaalle noista saadaan aika nopeasti UtJR:n, Merivoimien ja Poliisin yksiköt (ei tietysti kaikkia), mutta hyvinkin komppanian verran yhteensä.
Sen jälkeen aletaankin jo kutsua enimmäistä valmiussitoutunutta porukkaa eri yksiköissä. Aikoinaan RVL:n valmiussopimuksen tehneillä oli tavoitteena 8h sisällä olla käytettävissä, tuskin se siitä on ainakaan nykyisin digiaikana tippunutkaan. RVL on kuitenkin se ensimmäisten joukossa mobilisoitava ja 11 600 miehen sodanajan vahvuudesta löytyy kaikenlaista nopeastikin kutsuttavaa.