Saksan hallituskriisissä aikalisä: Merkelin pitäisi kahdessa viikossa ratkaista koko Euroopan turvapaikkapolitiikka ja hallituksen riidat
Liittokansleri Angela Merkelillä on käytännössä mahdoton tehtävä yrittää ratkaista samaan aikaan sekä Saksan hallituskriisi että Euroopan turvapaikkajärjestelmän kriisi – kahden viikon aikana.
Sisäministeri Horst Seehofer ja liittokansleri Angela Merkel ovat ajautuneet riitaan turvapaikkapolitiikasta. Kuva on otettu viime viikolla Saksan parlamentissa. (KUVA: KAY NIETFELD / ZUMA PRESS)
Anna-Liina Kauhanen HS
Julkaistu: 18.6. 16:05
BERLIINI
SAKSAN hallituskriisiin ajaneessa kiistassa otettiin maanantaina kahden viikon aikalisä. Riita koskee turvapaikanhakijoiden käännyttämistä Saksan rajoilta.
Sisäministeri
Horst Seehofer pelaa yhä kovaa peliä. Hän tarjoutui odottamaan kaksi viikkoa sitä, saisiko kesäkuun lopussa Brysselissä pidettävä EU-maiden johtajien huippukokous sovittua koko EU:n yhteisistä toimista turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi.
Jos niin ei kävisi, Seehofer aloittaisi heinäkuussa asteittain Saksan omat kansalliset toimet. Silloin ne tulijat, jotka jokin muu EU-maa on jo rekisteröinyt turvapaikanhakijoiksi Eurodac-järjestelmään, voitaisiin käännyttää suoraan Saksan rajalta.
Seehofer kävelisi silloin liittokansleri
Angela Merkelin yli. Merkel vastustaa sitä, että Saksa aloittaisi omat kansalliset toimet turvapaikkapolitiikassa ohi EU:n yhteisten päätösten. Hän suostui kuitenkin Seehoferin kompromissiin vakavien keskustelujen jälkeen.
”Keskustelumme CDU:ssa on ollut vakava, mutta haluamme jatkaa yhteistyötä CSU:n kanssa. Kokoonnumme EU-kokouksen jälkeen 1. heinäkuuta arvioimaan tuloksia ja päättämään jatkosta”, Merkel sanoi maanantaina.
Nyt Merkelillä on edessään käytännössä mahdoton tehtävä: kaksi viikkoa aikaa saada turvapaikkajärjestelmän ja rajavalvonnan ongelmiin EU-maiden yhteinen eurooppalainen ratkaisu. Samaan aikaan olisi myös estettävä hallituksen kaatuminen – ja pelastettava oma poliittinen ura.
PELISSÄ on paljon. Seehofer teki selväksi, että Saksalla on edessä todellinen turvapaikkapolitiikan kiristys tai Merkel kaatuu.
Saksaa yli 12 vuotta liittokanslerina johtanut Merkel ei ole koskaan aiemmin kohdannut yhtä kovaa painetta omilta liittolaisiltaan kuin nyt, kun kaksi sisarpuoluetta, Merkelin CDU ja Baijerin kristillissosiaalinen unioni CSU, ottavat mittaa. Myös Merkelin tuki omassa puolueessa horjuu.
Seehoferin tyyli asettaa Merkelille aikarajoja ja uhkavaatimuksia on herättänyt kysymyksen siitä, että varsinainen tavoite olisi kaataa Merkel. Syynä tähän olisi CSU:n kannatuksen hupeneminen Baijerin lokakuisten osavaltiovaalien alla. Kannatusta CSU tavoittelee siltä joukolta, joka vaatii Saksan sulkemaan rajansa maahanmuutolta.
Vaatimuksillaan Seehofer asettuu Merkelin politiikan ydintä vastaan.
EU:n yhtenäisyyden vaaliminen on Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin tavoite. Merkel lähtee siitä, että vain yhtenäinen EU voi vastata Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan uuteen konflikteja kaihtamattomaan tyyliin, jossa irtaannutaan voimalla monenkeskisyyteen perustuvasta kansainvälisestä sopimusjärjestelmästä.
Sama koskee ongelmaa, joka haastaa EU:n yhtenäisyyden tällä hetkellä kaikkein eniten, eli turvapaikkajärjestelmän kriisiä. Merkel lähtee siitä, että turvapaikkajärjestelmän ongelmat koskevat koko Eurooppaa ja siksi ratkaisun on oltava kaikkien EU-maiden yhteinen.
SAKSAN hallituskriisi tuo EU-huippukokoukseen kovan paineen. Tilanne on kuitenkin hyvin vaikea, ja tätä hallituskriisi alleviivaa.
Jakolinja on selvä ja vanha. Ongelmana ovat eri kannat solidaarisuudesta ja vastuunjaosta eli siitä, kuinka paljon Italia, Espanja ja Kreikka ovat vastuussa koko EU:ta koskevasta muuttoliikepaineesta ja voidaanko Itä-Euroopan maat Puola, Unkari, Tšekki ja Slovakia velvoittaa tavalla tai toisella vastuunjakoon turvapaikanhakijaprosessissa, vaikka ne sitä vastustavat.
Koska yhteistä ratkaisua ei ole löytynyt, moni maa on aloittanut omat kansalliset toimet. Tähän joukkoon kuuluvat muun muassa Tanskan ja Ruotsi. Niiden välisellä rajalla on rajatarkastukset, vaikka kyse on EU:n sisärajasta.
Unkari on rakentanut Serbian vastaiselle rajalleen aidan, mutta tilanne on sikäli erilainen, että kyse on EU:n ulkorajasta. Parhaillaan Unkari valmistelee perustuslakiinsa muutosta, joka tekisi turvapaikan hakemisen käytännössä mahdottomaksi.
MYÖS Saksa tekee Schengen-sopimuksen mahdollistamia, niin sanotusti tilapäisiä rajatarkastuksia kolmella Itävallan vastaisen rajansa rajanylityspaikalla. Kaikkiaan Saksalla on Baijerin osavaltiossa 90 rajanylityspaikkaa.
Seehoferin vaatimus aloittaa muualla jo rekisteröityneiden turvapaikanhakijoiden käännyttämiset suoraan Saksan rajalta herätti heti kysymyksen siitä, miten tämä käytännössä tehtäisiin.
Maanantaina kävi ilmi, ettei vaatimuksessa ole kyse täysimittaisista rajatarkastuksista kaikilla rajoilla. Pikemminkin kyse on siitä, että jos ja kun Saksan ja Itävallan kolmella rajatarkastuspisteellä tavattaisiin jo muualla rekisteröityneitä turvapaikanhakijoita, heitä ei päästettäisi maahan.
SAKSAN hallituksen kaatuminen ja uudet vaalit rampauttaisivat koko EU:n toimintakyvyn kuukausiksi. Saksalla on keskeinen rooli päätöksenteossa, oli kyse sitten turvapaikkapolitiikasta, euroalueen uudistamisesta, yhteisten interventiojoukkojen perustamisesta tai Brexit-neuvotteluista.
Ihmeitä on silti turha odottaa.
Merkel käy nyt muiden EU-maiden johtajien kanssa tiiviitä keskusteluja siitä, onko jonkinlaiselle eurooppalaiselle ratkaisulle mitään perusteita. Päähuomio on eniten siirtolaisia vastaanottavissa maissa. Italian pääministeri
Giuseppe Conte ja Merkel tapaavat maanantaina Berliinissä.
Saksan ja Ranskan hallitukset tapaavat tiistaina Saksassa löytääkseen yhteisen linjan huippukokouksen keskeisiin kysymyksiin, kuten euroalueen kehittämiseen ja EU:n yhteisiin uudenlaisiin kriisijoukkoihin.
ITÄVALLALLA on EU:n uutena puheenjohtajamaana vastuu saada aikaan yhteisiä ratkaisuja. Liittokansleri
Sebastian Kurz edustaa kuitenkin enemmän sitä linjaa, joka hakee turvapaikkapolitiikkaan kansallisia ratkaisuja. Kurz on sulkenut Itävallan sisärajan ja oli syksyllä 2015 aktiivinen rajojen sulkija Länsi-Balkanin reitillä.
Merkel puolestaan muistuttaa, että rajojen sulkemisen sijaan keskeisempää ovat EU:n ja Turkin tekemän pakolaissopimuksen kaltaiset sitoumukset, joita EU:n pitäisi tehdä lisää Afrikan maiden kanssa.
Merkelillä oli keskeinen rooli vuoden 2017 maaliskuussa voimaan astuneen Turkki-sopimuksen neuvottelemisessa. Oma lukunsa on kuitenkin se, miten kestävä tai kallis sopimus on ja mitä siitä on seurannut EU:n ja Turkin suhteille muutoin.
EU:n Turkin kanssa tekemä sopimus loi kuitenkin pohjaa sille, mistä suunnasta Kurz yrittää tuoda uusia avauksia EU-pöytään. Itävalta haluaa, että EU ulkoistaa niin turvapaikkaprosessin kuin kielteisten päätösten saaneiden käännyttämiset EU:n ulkopuolisiin maihin Pohjois-Afrikkaan tai Balkanille.
Tanska ja Itävalta ehdottavat EU:n ulkopuolelle, esimerkiksi Makedoniaan, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden
palautuskeskuksia sekä Pohjois-Afrikkaan pelastuskeskuksia, joihin vietäisiin Välimerestä pelastetut ihmiset. Se, miten tämä todella olisi mahdollista oikeudellisesti ja käytännössä, on auki.
MERKELIN ja Seehoferin historiallisella poliittisella kiistalla on seurauksensa niin Saksassa kuin koko Euroopassa.
Merkelin poliittinen ura voi päättyä. Myös CSU:lle hinta riidasta voi olla kova. Siksi myös Seehofer hieman loiventaa kantaansa.
Seehofer ehdottaa, että ensimmäisessä vaiheessa rajalta käännytettäisiin ne, joille Saksa on jo antanut kielteisen turvapaikkapäätöksen ja jotka siihen liittyvästä maahantulokiellosta huolimatta yrittävät uudelleen Saksaan.
Silti kriisi jättää jälkensä, niin Merkelin hallitukseen kuin CSU:n ja CDU:n suhteisiin.
CDU:n ja CSU:n unionissa puolueiden työnjako on tähän asti ollut selvä. Merkelin kristillisdemokraattinen CDU ei aseta Baijeriin lainkaan omia ehdokkaita, vaan Saksan väkiluvultaan toiseksi suurin osavaltio on sisarpuolue CSU:n kotikenttä – jota se on myös hallinnut omalla enemmistöllä. CDU on myös aina hallitusvastuussa ottanut CSU:n mukaan hallitukseen.
Jos CSU nyt kaataa Merkelin ja hajottaa hallituksen, samalla unioni hajoaa. Edessä on joko raskas sovitteluprosessi tai työläs ero. Puolueet on rakenteita myöten viritetty esimerkiksi liittopäivillä toimimaan monin tavoin yhdessä.
CSU:lla on myös aina paikkansa salkkujaossa, kun CDU on hallituksessa.
