Uutisia Saudi-Arabiasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Radar
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ja ellen väärin muita, niin siellä on laki minkä mukaan vain tietty osuus budjetista saa olla noita rahoja.

Tarkalleen ottaen näin "Päättäjillä on valtuudet käyttää eläkerahaston arvosta vain neljä prosenttia valtion budjetin tasapainottamiseen" http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015031419356316_ul.shtml

tänä vuonna ottavat noin 20 miljardia http://www.ksml.fi/uutiset/talous/norja-nappaa-budjettiin-oljyrahastosta-yli-20-miljardia/2144508

On maailman suurin yksittäinen rahasto, toki sekin sulanut viime vuonna hieman.
 
Tuo saudien bensanhinta, parikymmentä centtiä litra on mielenkiintoinen, jotenkin muistelen että suomessa jalostetun bensalitran veroton hinta on jossain 35 €urocentin hujakoilla per litra.

Tuo on kansantaloudellisestikin mielenkiintoinen juttu. Öljynjalostuksessa tulee noita bensiiniksi kutsuttuja tisleitä väkisin huomattava osa, eikä niille ole kovin paljon muuta käyttöä kuin polttaa Ottomoottorissa. Muuten se olisi ongelmajätettä, tuo veroton hinta syntyy lähinnä varastointi-, jakelu- ja kuljetuskustannuksista. Saudeissa raaka-aine on jalostamon vieressä, meille se tuodaan Venäjältä ja Pohjanmereltä.
 
Norjalaisten "öljyrahaston" (käyttääkö nimeä muut kuin suomalaismedia) nimi on harhaanjohtava koska se nimestään huolimatta on ihan normaali sijoitussalkku jota hoidetaan kuten eläkerahastoja yleensäkin, eli sijoittamalla sellaisiin kohteisiin joissa riskit ja tuotto-odotukset ovat edullisessa suhteessa toisiinsa. Öljyn kanssa tuolla on tekemistä ainoastaan sen verran että alkupääoma on peräisin öljy- ja kaasukaupoista.

Yleensä noiden rahastojen periaate on semmoinen että niistä virtaa rahaa ulospäin korkeintaan tuottojen verran ja pääomaan ei kosketa. Suomessa eläkerahastot taitaa tuottaa vuosittain kymmenisen miljardia Euroa ja potti kasvaa koko ajan.
 
Venäläistrollien yksi vakioväittämä on että vaikka Venäjä kärsii matalasta öljynhinnasta niin muut maat - kuten Saudit ja Norja - kärsivät vielä enemmän. Tuohon voi aina vastata että öljyn jalostaminen on huomattavasti raakaöljyn pumppaamista ja kauppaa kannattavampaa toimintaa, näkyy mm. Fortumin busineksessa. Sekä saudeilla että norskeilla on omistuksessaan melkoisesti öljynjalostuskapasiteettia ja niiden jalostamobusinekselle on herttaisen yhdentekevää kenen omistamasta lähteestä öljy virtaa.

Tuo saudien bensanhinta, parikymmentä centtiä litra on mielenkiintoinen, jotenkin muistelen että suomessa jalostetun bensalitran veroton hinta on jossain 35 €urocentin hujakoilla per litra.

Saudien kotimainen jalostus kapasiteetti n: 3000,000 bbl/d venäjä n: 5000.000 bbl/d norja n: 310,000 bbl/d suomi n: 260.000 bbl/d ruotsi n: 510,000 bbl/d usa n:älyttömästi eli ei jaksa laskea
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_oil_refineries#cite_note-1
Lähde toki huono, mutta antaa osviittaa.

Ulkomaisista omistuksista esim ARAMCO Valtiollinen oljy-yhtiö saudi-arapiassa

List of international refining ventures:
Näissä mahdollisesti useita omistajia. Motiva on ainakin shellin kanssa puoliksi ,ja jolla 3 jalostamoa yhdysvalloissa.

Gasbromilla on omia laitoksia ainakin serbiassa,valkovenäjällä ja kazakstanissa
2013-about-production-processing-capacities-en.jpg


Lukoil ukraina, romania , italia , alankomaat
https://en.wikipedia.org/wiki/Lukoil

Muita oljyyhtiöitä en katsonu https://en.wikipedia.org/wiki/Petroleum_industry_in_Russia

Ei se saudien jalostustoiminta ole mitenkää ihmeellisen isoa, pienempää kuin venäläisillä yhtiöillä. Ehdottomasti suurimmat jalostajat löytyy yhdysvalloista https://en.wikipedia.org/wiki/Petroleum_refining_in_the_United_States
 
Ulkomaat 3.1.2016 klo 23:10 | päivitetty 4.1.2016 klo 1:15
Saudi-Arabia katkaisee diplomaattisuhteet Iranin kanssa
Iranilaisten diplomaattien on poistuttava Saudi-Arabiasta 48 tunnin kuluessa.

Iranilaiset osoittivat mieltään shiialaisen uskonoppineen Nimr al-Nimrin teloituksen seurauksena sytyttämällä Saudi-Arabian suurlähetystön tuleen Teheranissa Iranissa 2. tammikuuta 2016. Kuva: Mohammad Reza Nadimi / EPA

Saudi-Arabian ja Iranin suhteet kiristyvät entisestään. Saudi-Arabia katkaisee diplomaattisuhteet Iranin kanssa vastalauseena iranilaisten mielenosoittajien hyökkäykselle Saudi-Arabian Teheranin suurlähetystöön ja muiden shiialaisen uskonoppineen teloituksesta nousseiden mielenosoitusten vuoksi.

Iranin pääkaupungissa Teheranissa iranilaisia ryntäsi lauantaina Saudi-Arabian suurlähetystöön, jossa he sytyttivät tulipaloja ennen kuin poliisi hajotti mielenosoituksen. Saudi-Arabia evakuoi oman suurlähetystönsä lauantaina iskun jälkeen.

Maan ulkoministeri Adel al-Jubeir ilmoitti lehdistötilaisuudessa sunnuntaina, että iranilaisten diplomaattien on poistuttava Saudi-Arabiasta 48 tunnin kuluessa.

- Emme salli sitä, että islamilainen tasavalta heikentää kuningashuoneen turvallisuutta, hän sanoi.

Iran pidätti 44 ihmistä suurlähetystön hyökkäyksessä, joka presidentti Hasan Ruhanin mukaan oli ”täysin perusteetonta”.

Iranin hengellinen johtaja, ajatollah Ali Khamenei luonnehti puolestaan shiialaisen uskonoppineen marttyyriksi, jonka teloituksesta Saudi-Arabia joutuu hänen mukaansa maksamaan taivaallisen koston kautta. Khamenei ihmetteli, miksi ihmisoikeuksien puolustajat eivät reagoi rauhanomaista muutosta ajaneen marttyyrin teloitukseen. Khamenei kysyi myös miksi vapautta ja demokratiaa tukevat ihmiset kannattavat Saudi Arabian hallitusta.

Sunnien hallitseman Saudi-Arabian ja shiiojen hallitseman Iranin välit ovat olleet kireät vuosikymmeniä. Maat ovat jakautuneet myös muun muassa naapurimaan Syyrian ja Jemenin konflikteissa. Iran on liittoutunut presidentti Bashar al-Assadin puolelle Syyriassa ja Saudi-Arabian johtama liittouma puolestaan taistelee Iranin tukemia kapinallisia vastaan Jemenissä.

Lähteet:
Reuters, AFP
http://yle.fi/uutiset/saudi-arabia_katkaisee_diplomaattisuhteet_iranin_kanssa/8568781?origin=rss
Lue myös
Yhdysvallat kehottaa Lähi-idän johtajia toimimaan jännitteiden lieventämiseksi

klo 2:05
Ranska ja Saksa tuomitsevat Saudi-Arabian teloitukset
klo 0:27
 
Saudien kotimainen jalostus kapasiteetti n: 3000,000 bbl/d venäjä n: 5000.000 bbl/d norja n: 310,000 bbl/d suomi n: 260.000 bbl/d ruotsi n: 510,000 bbl/d usa n:älyttömästi eli ei jaksa laskea
...
Ei se saudien jalostustoiminta ole mitenkää ihmeellisen isoa, pienempää kuin venäläisillä yhtiöillä. Ehdottomasti suurimmat jalostajat löytyy yhdysvalloista https://en.wikipedia.org/wiki/Petroleum_refining_in_the_United_States

Öljynjalostamot rakennetaan sinne missä loppukäyttäjätkin ovat koska on edullisempaa kuljettaa yhdellä supertankkerilla raakaöljyä jalostamolle kuin lukuisia lopputuotteita. Saudien kotimaassa sijaitseva jalostamokapasiteetti on tarkoitettu tyydyttämään paikallisia tarpeita eikä se ole kuin murto-osa saudien omistamasta kapasiteetista.
 

100 % varmuudella ei tietenkään voi sanoa, että olisi tältä päivältä. Eilen twitterissä liikkui useampikin video, jossa oli kuvia alueen yhteenotoista (niin Saudi-Arabiassa kuin myös Bahrainissa), joten voi olla mahdollista, että on vuodettu uusina videoina liikkeelle vuoden 2013 protestien videoita - ei olisi mikään uusi asia tämäkään tänä aikana.

Odotellaan lisätietoja alueelta, kuitenkin ilmeisesti jonkin sortin liikehdintää Saudi-Arabian ja Bahrainin alueella on eilen ollut, mutta kuinka laajaa ja kuinka aggressiivista se tosiasiassa on jää nähtäväksi.

vlad
 
Venäläistrollien yksi vakioväittämä on että vaikka Venäjä kärsii matalasta öljynhinnasta niin muut maat - kuten Saudit ja Norja - kärsivät vielä enemmän. Tuohon voi aina vastata että öljyn jalostaminen on huomattavasti raakaöljyn pumppaamista ja kauppaa kannattavampaa toimintaa, näkyy mm. Fortumin busineksessa. Sekä saudeilla että norskeilla on omistuksessaan melkoisesti öljynjalostuskapasiteettia ja niiden jalostamobusinekselle on herttaisen yhdentekevää kenen omistamasta lähteestä öljy virtaa.

Tuo saudien bensanhinta, parikymmentä centtiä litra on mielenkiintoinen, jotenkin muistelen että suomessa jalostetun bensalitran veroton hinta on jossain 35 €urocentin hujakoilla per litra.

Venäjälle tämä nykyinen öljynhinta on kaikesta huolimatta suurempi ongelma - olivatpa trollit mitä mieltä tahansa. Ei nykyinen barrelihinta saudeillekaan välttämättä hyvä ole mutta heillä on Venäjää olennaisesti paremmat mahdollisuudet harjoittaa polkumyyntiä, taloutensa kun kuitenkin kestää nykyisen öljyn tynnyrihinnan Venäjää paremmin. Suurin paine Opeciin kohdistuu tällä hetkellä muiden jäsenmaiden taholta - Irakin talouden kannalta olisi olennaisesti parempi että hinta olisi korkeampi mitä se nyt on, merkittävästi korkeampi. Samoin Iranille olisi edullista, että öljyn hinta olisi korkeammalla. Tähän mennessä Opecissa on kuitenkin menty saudien viitoittamaa tietä kulkien ja olettaisin, että ovat valmiit menemään vielä usean vuoden ajan.

Eräs Venäjän merkittävä ongelma on juuri se, että sieltä viedään paljon raakaöljyä sen sijaan jatkojalosteiden vienti on olennaisesti vähäisempää - eikä Venäjällä (venäläisillä) taida olla ulkomaillakaan omistuksessa jalostamoja, joten tätäkään kautta eivät saisi tuloja valtiolle samalla tapaa mitä monet muut saavat. Fortumin kohdalla tämä jatkojalosteidenarvo näkyy todella hyvin. Tämä on monen raaka-aineen kohdalla Venäjän ongelmana - se on raaka-aineviejä sen sijaan, että olisi jatkojalosteiden viejä, puhumattakaan sitten teknologiaviennistä* tms.

vlad

*: unohdetaan nyt energiateknologia ja aseet, jotka tuottavat siitä teknologiaviennistä Venäjälle (muistaakseni) suurimmat tulot, ei ole juuri mitään suurille massoille vietäviä teknologiatuotteita (yotaphone taitaa jäädä yritykseksi) tms.
 
Venäläistrollien yksi vakioväittämä on että vaikka Venäjä kärsii matalasta öljynhinnasta niin muut maat - kuten Saudit ja Norja - kärsivät vielä enemmän. Tuohon voi aina vastata että öljyn jalostaminen on huomattavasti raakaöljyn pumppaamista ja kauppaa kannattavampaa toimintaa, näkyy mm. Fortumin busineksessa. Sekä saudeilla että norskeilla on omistuksessaan melkoisesti öljynjalostuskapasiteettia ja niiden jalostamobusinekselle on herttaisen yhdentekevää kenen omistamasta lähteestä öljy virtaa.

Tuo saudien bensanhinta, parikymmentä centtiä litra on mielenkiintoinen, jotenkin muistelen että suomessa jalostetun bensalitran veroton hinta on jossain 35 €urocentin hujakoilla per litra.

Venäjälle tämä nykyinen öljynhinta on kaikesta huolimatta suurempi ongelma - olivatpa trollit mitä mieltä tahansa. Ei nykyinen barrelihinta saudeillekaan välttämättä hyvä ole mutta heillä on Venäjää olennaisesti paremmat mahdollisuudet harjoittaa polkumyyntiä, taloutensa kun kuitenkin kestää nykyisen öljyn tynnyrihinnan Venäjää paremmin. Suurin paine Opeciin kohdistuu tällä hetkellä muiden jäsenmaiden taholta - Irakin talouden kannalta olisi olennaisesti parempi että hinta olisi korkeampi mitä se nyt on, merkittävästi korkeampi. Samoin Iranille olisi edullista, että öljyn hinta olisi korkeammalla. Tähän mennessä Opecissa on kuitenkin menty saudien viitoittamaa tietä kulkien ja olettaisin, että ovat valmiit menemään vielä usean vuoden ajan.

Eräs Venäjän merkittävä ongelma on juuri se, että sieltä viedään paljon raakaöljyä sen sijaan jatkojalosteiden vienti on olennaisesti vähäisempää - eikä Venäjällä (venäläisillä) taida olla ulkomaillakaan omistuksessa jalostamoja, joten tätäkään kautta eivät saisi tuloja valtiolle samalla tapaa mitä monet muut saavat. Fortumin kohdalla tämä jatkojalosteidenarvo näkyy todella hyvin. Tämä on monen raaka-aineen kohdalla Venäjän ongelmana - se on raaka-aineviejä sen sijaan, että olisi jatkojalosteiden viejä, puhumattakaan sitten teknologiaviennistä* tms.

vlad

*: unohdetaan nyt energiateknologia ja aseet, jotka tuottavat siitä teknologiaviennistä Venäjälle (muistaakseni) suurimmat tulot, ei ole juuri mitään suurille massoille vietäviä teknologiatuotteita (yotaphone taitaa jäädä yritykseksi) tms.

Pieni korjaus:
  • Neste perustettiin v. 1948
  • Vuonna 1998 se fuusioitiin Imatran voima -sähköyhtiön kanssa Fortumiksi
  • Vuonna 2005 Öljyliiketoiminta erotettiin omaksi yhtiökseen, Neste Oiliksi.
  • Fortum jatkoi Imatran voiman sähköliiketoimintaa.
  • V. 2015 Neste Oil vaihtoi nimen takaisin Nesteeksi (heijastaen uutta laajempaa strategiaa (biopolttoaineet ja kemikaalit)
Nimimerkillä: osakkeenomistaja
 
Ou merde. Mitähän seuraavaksi.
Tässä spekulaatiota, jossa epäillään hieman laajempaakin yhteenottoa:
"– Saudi-Arabian ja Iranin diplomaattisuhteiden katkeaminen saattaa karata käsistä hyvin helposti, sanoo CNN:n haastattelema London School of Economicsin Lähi-idän asiantuntija, professori Fawaz Gerges.
Saudi-Arabia teloitti viikonloppuna shiialaisen uskonoppineen Nimr al-Nimrinyhdessä 46 muun ihmisen kanssa. Teloitus raivostutti shiiat eri puolilla Lähi-itää. Tämän seurauksena Teheranissa sijaitsevaan Saudi-Arabian suurlähetystöön hyökättiin heittelemällä polttopulloja. Saudi-Arabia ilmoitti tämän jälkeen katkaisevansa suhteet Iraniin kokonaan.
– Maiden välinen konflikti purkautuu arabikaduilla näkyvästi, Gerges toteaa.
Jo ennen suhteiden katkeamista maat olivat vastakkaisilla puolilla Syyrian, Irakin, Jemenin, Bahrainin ja Libanonin konflikteissa.
Gergesin mukaan nyt kyse on siitä, miten paljon pahemmaksi tilanne saattaa muodostua.
– Persianlahden kahden voimakkaimman valtion, sunnimuslimien hallitseman Saudi-Arabian ja shiiamuslimien hallitseman Iranin, välinen tilanne on erittäin räjähdysherkkä.
Gerges korostaa, että alueella on sijaissotia (proxy War/sisällissota tai paikallinen sota, johon ulkopuoliset valtiot ovat sekaantuneet tukien sodan vastakkaisia osapuolia.)
– Tilanne saattaa muuttua todella rumaksi ja vaaralliseksi seuraavan muutaman viikon tai kuukauden aikana.
Eläkkeellä olevan kenraaliluutnantti Mark Hertlingin mukaan on mahdollista, että Iranin ja Saudi-Arabian välille puhkeaa entistä suorempi, sotilaallinen konflikti.
– Se on avainongelma. Tilanne kärjistyy erittäin nopeasti, Hertling kertoo.
University of South Floridan professori Mohsen M. Milani totesi vuonna 2011 kirjoittamassaan analyysissä, että ”Iran ja Saudi-Arabia ovat kilpailleet pitkään öljyntuotannossa sekä islamin shiialaisen ja sunnalaisen suuntauksen puolustajina.
Gergesin mukaan kyse ei ole pelkästään kahden eri narratiivin välisestä törmäyksestä.
– Kyse on suuresta jakaantumisesta, Saudi-Arabian ja Iranin välisestä kylmästä sodasta. Kyse on geopolitiikasta, vallasta ja vaikutusvallasta, Gerges sanoo.
Molemmilla valtioilla on omat intressiinsä kahden välisen kilpailun yllyttämiseksi. Eurasia Group consultingin johtaja Ian Bremmerin mukaan Saudi-Arabia kamppailee laskevien öljyn hintojen kanssa.
Iran pyrkii puolestaan estämään uudistusmielisten ja länsimaiden vaikutusvallan kasvun. Iranin kanssa tehtiin aiemmin tänä vuonna kansainvälinen sopimus sen ydinohjelmasta erittäin pitkien neuvottelujen jälkeen."
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/Iran Saudi Arabia-45057

Tilanne on nyt päällä. Tuumailin tässä, että mikähän on Venäjän osuus ja seuraava siirto alueella? Siis tukemaan Iranin touhuja, noiden allamainittujen öljyyn ja ilmapuolustukseen liittyvien lisäksi. Lainaisikohan jopa S-400:a sinne?

"Now that Iran appears on the verge of resuming prodigious oil production, it’s becoming clear that it plans to do so by forming ever-closer ties with Russia, one of six world powers that persuaded it to restrict its nuclear program in exchange for the removal of Western sanctions. Relations with the United States, though, remain strained.
The nuclear deal certainly does not mean that Iran is on good terms with the U.S., recently, Iran imprisoned at least three men with ties to the United States. Its supreme leader, Ayatollah Ali Khameini, while approving the agreement that is expected to lift the sanctions, has stressed that the sanctions agreement doesn’t mean his country is ready to strike any big business deals with American companies, which might open the door to more liberal influences in a religiously conservative state.
Iran’s approach to Russia is different. First it hosted President Vladimir Putin as a special guest during the Nov. 23 Tehran summit of gas-exporting countries. Other signs of cordial ties is that Moscow has been mulling two loans to the Iranian government worth $7 billion together, and the Russian financial newspaper Kommersant reports that Russia will equip Iran with modern air-defense systems.
And most recently, Iran Shipbuilding & Offshore Industries Complex Co. (ISOICO) has reached a tentative deal with the Russian shipyard Krasnye Barrikady, or Red Barricades, to cooperate in the construction of oil rigs and share technology.

Red Barricades Managing Director Alexander Ilyichev said that under the countries’ memorandum of understanding (MoU), his company is prepared to send shipbuilding equipment to Iran. “Considering the current level of relations between the two countries, we are ready to provide ISOICO with the necessary equipment thanks to the financial and insurance support of the Russian government” he said.
Beyond that, the agreement involves “engineering discussions, exchange of technology as well as taking advantage of the Russian company’s international rating agency, which will resolve our need to produce certain equipment,” according to ISOICO Managing Director Hamid Rezaian.
The MoU was signed earlier in December in Tehran during an exposition in which representatives of 80 leading Russian companies displayed their products in the biggest such event ever held in the country. Under the agreement, the two sides will jointly build rigs for exploration and extraction of oil and gas from beneath the Persian Gulf.
And Ilyichev stressed that the deal will be for the long term. “The construction cycle is planned not for one year but for decades,” he said. He added that Iran also has expressed interest in ordering new oil tankers to operate in the Caspian Sea.
In November, Rezaian said ISOICO was anticipating the lifting of the sanctions so it could announce several major projects it intends to undertake in collaboration with foreign shipbuilders. He said his company is negotiations with companies from China, Germany, Italy, South Korea and Turkmenistan.
Already, Rezaian said, ISOICO has reached preliminary agreements on these enterprises with the Hyundai Heavy Industries Co. of South Korea and with Nordic Yards Wismar, Germany’s largest shipbuilder.
This is not to say Iran needs much help building ships. It has an enormous shipbuilding industry that’s focused mostly on oil tankers, container ships and offshore structures such as oil and gas rigs. And already it possesses the world’s largest array of oil supertankers, including 42 VLCCs (“very large crude carriers”), each with a capacity of 2 million barrels of oil."
http://russia-insider.com/en/business/russia-help-iran-reboot-oil-industry/ri12041
 
Asiantuntija: Teloituskiista sopii sekä Iranille että Saudi-Arabialle – tuskin leimahtaa sodaksi
”Suurin ja pidempiaikaisin vaikutus nyt tapahtuneella on Saudi-Arabian sisällä”, arvioi joukkoteloitusten vaikutuksia konfliktinratkaisujärjestö CMI:n asiantuntija Mikko Patokallio

Ulkomaat 4.1.2016 14:55

Uskonoppineen teloittamisesta roihahtanut Saudi-Arabian ja Iranin tuorein sanasota on jo herättänyt huolta siitä, että sunni- ja shiiamuslimien välit ovat kiristymässä entisestään Lähi-idässä. Itse kiistakumppaneilla sen sijaan ei ole tilanteessa kovin paljon hävittävää, arvioi konfliktinratkaisujärjestö CMI:n asiantuntija Mikko Patokallio.

”Nykyinen kriisi sopii sekä Saudi-Arabialle että Iranille. Tämä on molemmille hyvä tapa viestiä yleisöilleen asioita, joita ne haluavat viestiä eteenpäin”, Patokallio sanoo. ”Saudi-Arabia pystyy osoittamaan Irania sormella, että se aiheuttaa epävakautta ja häiriötä. Iran taas voi näyttää, että Saudi-Arabia lietsoo shiiavastaisuutta.”

Kahden Lähi-idän suurvallan ja arkkivihollisen vihanpito otti viikonloppuna uusia kierroksia, kun Saudi-Arabia teloitti lauantaina shiialaisen toisinajattelijan ja uskonoppineen Nimr al-Nimrin. Iran protestoi teloitusta, minkä lisäksi lauantaina väkijoukko hyökkäsi Teheranissa Saudi-Arabian suurlähetystöön. Saudi-Arabia vastasi tähän ilmoittamalla katkaisevansa diplomaattisuhteet Iranin kanssa ja määräsi iranilaiset diplomaatit poistumaan kahden vuorokauden sisällä.

”Tämä näyttää pahalta, mutta molemmat osapuolet kyllä tietävät, että tilanne on hyvä pitää hallinnassa ja niin ne pitävätkin”, Patokallio sanoo.

Maailman 1,1 miljardista muslimista ainakin 80 prosenttia on sunneja. Shiiat ovat enemmistönä Iranissa, Irakissa ja Bahrainissa, mutta esimerkiksi Saudi-Arabiassa on shiiavähemmistö.

Lähi-idässä valta on yleensä keskitetty vain yhden uskonsuunnan edustajille. Iran on siis shiialainen ja Saudi-Arabia sunnalainen. Molemmissa uskonnollista identiteettiä käytetään lujittamaan maallista valtaa. Kun vähemmistössä olevilla ei ole juuri poliittisia oikeuksia, uskonsuunta muokkaa identiteettiä ennen muuta politiikan kautta. Uskonsuunta ja sen tuoma identiteetti ylittää myös valtioiden rajat.

”Kyse ei siis ole teologiasta tai uskonnollisesta riidasta vaan ennemmin poliittisen vallan ja poliittisen edustuksen kysymyksistä”, Patokallio sanoo.

Al-Nimr oli Saudi-Arabian johdon äänekkäimpiä shiiakriitikoita. Häntä kannattivat erityisesti nuoret shiiat, jotka olivat kyllästyneet vanhempien ja varovaisempien shiiajohtajien epäonnistumiseen yrityksessä saavuttaa tasa-arvoinen asema sunnien kanssa.

Saudi-Arabian ja Iranin kiistan on jo pelätty vaikeuttavan Syyrian rauhanneuvotteluja, joiden on määrä alkaa myöhemmin tässä kuussa.The Foreign Policy -lehden haastattelemat diplomaattilähteet sanoivat pelkäävänsä, että kiistan seurauksena Saudi-Arabian tukemien Syyrian oppositioryhmien edustajat koventavat linjaansa Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia tukevia Irania ja Venäjää vastaan. Lehden lähteiden mukaan länsimaissa pelätään nyt, että Saudi-Arabian ja Iranin välirikko myrkyttää neuvotteluilmapiirin jo ennakolta.

”Tuskin tästä on apua, mutta neuvottelujen tilanne näytti muutenkin synkältä”, Patokallio sanoo.

Tunnelmia oli kiristänyt jo syyrialaisen kapinallisjohtajan kuolema ilmapommituksissa joulukuun lopulla. Syyrian sota on osaltaan kiristänyt Saudi-Arabian ja Iranin välejä, sillä ne ovat tukeneet sodassa vastapuolia. Kiistaa on käyty myös Jemenissä, jossa sisällissota alkoi toden teolla viime keväänä shiialaisten huthikapinallisten jatkaessa etenemistään. Saudi-Arabia alkoi ilmapommituksin tukea Jemenin johtoa, jonka huthit olivat jo ajaneet pois pääkaupungista. Saudi-Arabian mukaan Iran tukee hutheja.

”Saudi-Arabia tuppaa näkemään Iranin käden kaikkialla, missä on shiialaisia liikkeitä. Siinä on tietynlaista vainoharhaisuutta”, Patokallio sanoo. ”Iran puolestaan pyrkii antamaan vaikutelman, että se todella pystyy vaikuttamaan näiden liikkeiden toimintaan, vaikka sen rooli todellisuudessa olisi vaatimaton tai olematon.”

Joka tapauksessa Saudi-Arabian johto on ollut jo jonkin aikaa hermostunut, koska se epäilee Iranin vaikutusvallan kasvavan ja maasta tulevan sen kilpailija. Saudi-Arabian hermostuneisuutta on lisännyt heinäkuussa syntynyt Iranin ydinsopimus, jolla rajoitetaan Iranin mahdollisuuksia ydinaseen valmistamiseen ja lievitetään palkintona pakotteita.

Iran ei kuitenkaan ole ainoa huolenaihe Saudi-Arabian johdolle. Sitä vaivaavat myös öljyn hinnan lasku, terrori-iskut ja Saudi-Arabian sisäiset kiistat tulevasta vallanperimyksestä. Saudi-Arabian viikonloppuna teloittamista valtaosa oli itse asiassa sunneja, jotka oli tuomittu terrori-iskuista. Tosin maassa ei ole riippumatonsa oikeuslaitosta, joten syyllisyydestä ei voi olla täysin varma. Teloitettuja oli 47, mikä teki tapahtumasta poikkeuksellisen suuren joukkoteloituksen, joten se on tulkittu yritykseksi painostaa vallanpitäjien vastustajia. Shiioja oli al-Nimrin lisäksi kolme.

”Suurin ja pidempiaikaisin vaikutus nyt tapahtuneella on Saudi-Arabian sisällä”, Patokallio sanoo.

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1451879308261?jako=18169e8be4983d5e6964dab9b51c0427#
_____________________________________________________________________________


Ulkomaat Lähi-itä
Saudi-Arabia ja Iran taistelevat vallasta ja öljymarkkinoista – ”Lähi-idässä on nyt taloussota”
Uutisanalyysi: Diplomaattisuhteet poikki, Syyrian rauhanneuvottelut vaarassa.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulk...on-nyt-taloussota/?shared=305343-d2d81f76-500

Iranin ja Saudi-Arabian suhteet ovat kiristyneet äärimmilleen šiialaisen uskonnollisen johtajan Nimr Bakir al-Nimrin teloituksen vuoksi. Iranin korkein uskonnollinen johtaja, ajatollah Ali Khamenei nimitti al-Nimiriä marttyyriksi ja vannoi kostoa Saudi-Arabian johdolle. Myös Irakin šiiajohtaja Ali al-Sistani arvosteli Saudi-Arabiaa. Maan entinen pääministeri Nuri al-Maliki arveli, että teloitus johtaa saudihallinnon syrjäyttämiseen.

Mielenosoittajat hyökkäsivät viikonloppuna Saudi-Arabian suurlähetystöön Iranin pääkaupungissa Teheranissa ja sytyttivät sen tuleen. Mielenosoitukset levisivät nopeasti myös Bahrainiin, Intian Kašmiriin ja Pakistaniin. Saudi-Arabia syytti puolestaan Irania terrorismin tukemisesta ja ilmoitti katkaisevansa maiden väliset diplomaattisuhteet. Lisäksi Saudi-Arabia kertoi maanantaina 4. tammikuuta lopettavansa kaiken talousyhteistyön Iranin kanssa. Myös Bahrain syytti Irania levottomuuksien lietsomisesta ja antoi Saudi-Arabian tavoin iranilaisille diplomaateille 48 tuntia aikaa poistua maasta. Bahrainia hallitsee Saudi-Arabian tukema sunnalainen kuningashuone, vaikka väestön enemmistö on šiialaisia.

Saudi-Arabia teloitti Nimrin lauantaina 2. tammikuuta yhdessä 46 muun kuolemaantuomitun kanssa. Valtaosa teloitetuista oli viranomaisten mukaan terroristijärjestö al-Qaidan jäseniä. Heitä syytettiin Saudi-Arabiassa vuosina 2003–2006 tehdyistä iskuista. Saudi-Arabian oikeusministeriön tiedottaja Mansour al-Qufari puolusti tuomioita. Hänen mukaansa ne perustuivat rikoksiin eikä syytettyjä eritelty etnisen taustan tai uskonnon perusteella.

Nimr tuomittiin aseellisesta kapinasta. Syytteiden mukaan hän johti hallituksen vastaisia mielenosoituksia itäisessä Saudi-Arabiassa vuonna 2011. Hän myönsi osallistuneensa arabikevään mielenosoituksiin mutta kiisti kantaneensa asetta tai kehottaneensa ihmisiä väkivaltaan. Nimr oli suosittu uskonnollinen johtaja šiianuorison keskuudessa sekä Saudi-Arabiassa että Bahrainissa. Hän arvosteli voimakkaasti Saudi-Arabian kuningassukua ja vaati maahan vapaita vaaleja. Hänet vangittiin heinäkuussa 2012 ja tuomittiin kuolemaan.

Saudi-Arabian ja Iranin suhteet ovat olleet jännittyneet vuosikymmeniä, ja myös Iran on teloittanut saudiarabialaisia uskonoppineita. Kyse on pohjimmiltaan valtataistelusta. Saudi-Arabia pitää itseään sunnimuslimien ja Iran šiiamuslimien johtajana. Kiista on heijastunut voimakkaasti Lähi-idän ja koko maailman politiikkaan. Esimerkiksi Syyrian sodassa Iran tukee presidentti Bašar al-Assadia ja Saudi-Arabia kapinallisia. Maat ovat vastakkain myös Jemenissä, jossa Saudi-Arabia on tukenut hallitusta ja Iran sitä vastaan taistelevia šiialaisia huthikapinallisia. Libanonissa Iran tukee Hizbollah-järjestöä, joka on taistellut Syyriassa hallituksen puolella kapinallisia vastaan. Irakissa Iran tukee šiialaista enemmistöä, joka pääsi vallankahvaan vasta Yhdysvaltain vuonna 2003 aloittaman hyökkäyksen jälkeen. Sitä ennen Irak kuului tiukasti sunnalaiseen leiriin.

Lähi-idän kriiseihin erikoistunut iranilaissuomalainen tutkija Alan Salehzadeh korostaa, että Iranin ja Saudi-Arabian kiistat liittyvät myös talouteen. Molemmat ovat merkittäviä öljyvaltioita. Viime aikoina Saudi-Arabia on pyrkinyt nostamaan markkinaosuuttaan laskemalla raakaöljyn hintaa, ja Iran on joutunut seuraamaan perässä.

”Lähi-idässä on meneillään taloussota”, Salehzadeh sanoo. ”Iran syyttää Saudi-Arabiaa öljyn hinnan tahallisesta alentamisesta maan talouden horjuttamiseksi.”

Salehzadeh pelkää, että Iranin ja Saudi-Arabian välinen riita vaikeuttaa Syyrian rauhanneuvotteluja, joiden on määrä alkaa tammikuun lopulla Genevessä. Hän ei kuitenkaan usko maiden väliseen sotaan.

”Iranin talous on romahtanut. Sen vuoksi hallitus on ryhtynyt lämmittämään suhteitaan länteen.”

Yhdysvallat ja valtaosa länsimaista on tukenut perinteisesti Saudi-Arabian johtamaa sunnileiriä. Kiina ja Venäjä ovat puolestaan tukeneet Irania. Länsimaiden kannalta tilanne on ristiriitainen, sillä ne taistelevat Syyriassa ja Irakissa Isisiä vastaan, joka on sunnalainen äärijärjestö.

Salehzadehin mukaan Saudi-Arabia on tyytymätön tilanteeseen ennen kaikkea siksi, että Iran on hyväksytty takaisin kansainvälisiin neuvottelupöytiin. Saudihallitus vastusti voimakkaasti Iranin kanssa solmittua ydinsopimusta ja kansainvälisten talouspakotteiden poistamista.

”Länsimaat tarvitsevat nyt Irania sekä Syyriassa, Irakissa että Jemenissä. Sen vuoksi Yhdysvallat yrittää rauhoittaa tilannetta.”

Salehzadehin mukaan Saudi-Arabia yrittää varmistaa, että se saa osansa, kun Syyrian tulevaisuudesta käydään neuvotteluja. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että šiialaisia alaviitteja edustava Bašar al-Assad on päässyt niskan päälle. Saudi-Arabiaa ärsyttää myös se, että Iran tukee Saudi-Arabian šiialaisia ryhmittymiä, jotka asuvat öljykenttien lähistöllä ja ajavat alueelle itsehallintoa. Myös sunnalainen Turkki pelkää Iranin nousua alueelliseksi suurvallaksi.

”Iranin ulkopolitiikka ei ole muuttunut miksikään. Se tukee edelleen šiialaisia ryhmiä kaikkialla”, Salehzadeh sanoo. ”Saudi-Arabia tukee aivan samalla tavoin sunneja. Se tukee heitä myös Iranin sisällä.”
 
Historia nyt ei koskaan toista analogisesti itseään mutta silti on pakko hakea yhteneväisyyksiä Putinin Venäjän ja Venäjällä 110 vuotta aikaisemmin vallinneen tilanteen kanssa. Venäjä kävi 1904-1905 tappiollisen sodan Japania vastaan, kuuluisin taistelu tuossa sodassa oli epäilemättä Tsushiman salmen meritaistelu.

Yllätystappio johti vuoden 1905 vallankumoukseen joka oli alkusoitto Romanovien dynastian lopulle.

Historia ei toista itseään mutta 1905 on takuulla Putinin esikunnalla mielessä. Venäjän nykyjohdolla ei ole kerta kaikkiaan varaa häviöön missään sotilasoperaatiossa koska kasvojen mentys nykyisessä taloustilanteessa saattaisi laukaista ennalta arvaamattomia yhteiskunnallisia purkauksia. Siksi uskon että Venäjä tekee nyt ainoastaan sellaisia liikkeitä joissa tappion mahdollisuudet on minimoitu.

Rauhanvälittäjän rooli saudien ja iranilaisten välillä olisi Putinille täydellinen näyttämö koska siinä hommassa voi vain voittaa, kävipä miten hyvänsä. Bensan heittäminen liekkeihin olisi varmaan lyhyellä tähtäimellä houkuttava ajatus mm. öljyn hinnan kannalta mutta toisaalta vaakakupissa on islamilaisen kaukasuksen ja Euraasian unionin rippeiden uskollisuus Kremlille. Sunnien ja šiialaisten kattilan hämmentämisessä sormat palaa takuuvarmasti ja soppa voi tulla kiehuvana syliin.
 
Bensa taisi maksaa Saudeissa luokkaa 22 centtiä/Litra, eli perheauton saa tankattua kympillä, jatkossa siihen meneekin sitten hirmuiset 13€. Mitenhän ne siellä pärjää?

Valistunut arvaus on että Saudeilla on vuosikymmenien aikana kertynyt niin paljon sijoitusvarallisuutta että pääomatulotkin ovat meikäläisittäin hurjat. Norjahan muistaakseni saa viidenneksen budjetistaan öljyrahastojen sijoitusten tuotoista. Elävät koroilla!

Muistaakseni Norjalla on sijoituksia rahastoissa öljyn ansiosta 1000 miljardia euroa.
 
Quote: "Ved utgangen av 2016 tror regjeringen nå at det samlede pensjonsfondet vil være på 7.659 milliarder kroner, tilsvarende omlag 1.473.000 kroner per innbygger."

Ote Norjan hallituksen vuoden 2016 budjettiehdotuksesta. Samlede Pensjonsfondet koostuu ns. sisäisestä ja ulkoisesta osasta (Oljefondet). Jälkimmäinen on suurin osa koko rahastosta.
Tuo on suunnilleen 800 mrd EUR (yli 150.000 EUR per nenä, kaikille norskeille vauvasta vaariin :confused:)
 
'Enough is enough,' source familiar with Saudi thinking says
Saudi Arabia's position toward Iran is that "enough is enough," a source familiar with the Saudi government's thinking said on Sunday after protesters stormed the Saudi embassy in Tehran over the execution of a Shi'ite Muslim cleric and Riyadh cut diplomatic ties with Tehran.

The source, who spoke on condition of anonymity, suggested the Saudi government was upset not merely with Iran but also with the United States for a perceived failure to respond to what Riyadh sees as Tehran's interference throughout the region.
http://www.reuters.com/article/saudi-security-iran-usa-idUSKBN0UI07Q20160104
 
Quote: "Ved utgangen av 2016 tror regjeringen nå at det samlede pensjonsfondet vil være på 7.659 milliarder kroner, tilsvarende omlag 1.473.000 kroner per innbygger."

Ote Norjan hallituksen vuoden 2016 budjettiehdotuksesta. Samlede Pensjonsfondet koostuu ns. sisäisestä ja ulkoisesta osasta (Oljefondet). Jälkimmäinen on suurin osa koko rahastosta.
Tuo on suunnilleen 800 mrd EUR (yli 150.000 EUR per nenä, kaikille norskeille vauvasta vaariin :confused:)

Jäätävä luku varsinkin suhteutettuna "osakkaiden" määrään: Jos rahasto tuottaa pitkällä aikavälillä kohtalaista 5% tuottoa, se tekee 7 500€ vuosittaista tuloa jokaista norskia kohden!
 
Back
Top