Ulkomaat Eurooppa
Putinin ystävät vähissä
Uutisanalyysi: Venäjä on kauppasodassa sekä Turkin että Ukrainan kanssa.
Ukrainan ja Venäjän vihoittelu on muuttunut avoimeksi kauppasodaksi. Ukraina on kieltänyt venäläisiä matkustajakoneita lentämässä sen ilmatilassa, ja venäläinen kaasujätti Gazprom on lopettanut maakaasun toimitukset Ukrainaan.
Tilanne kärjistyi 21. marraskuuta, kun Venäjää vastustavat ukrainalaiset aktivistit räjäyttivät neljä Krimille johtavaa voimalinjaa Hersonissa Krimin pohjoispuolella. Kaksi miljoonaa asukasta jäi ilman sähköä, ja alueelle julistettiin hätätila. Maanantaina 23. marraskuuta Ukraina keskeytti myös maantie- ja rautatieliikenteen Krimille.
Venäjä kaappasi Krimin niemimaan Ukrainalta maaliskuussa 2014. Venäläinen sähköyhtiö Rao on toimittanut sen jälkeen alueelle sähköä Ukrainan kautta.
Ukrainan valtiollinen sähköyhtiö Ukrenergo ryhtyi korjaamaan sähkölinjoja sunnuntaina 22. marraskuuta. Työt keskeytettiin kuitenkin torstaina Krimin tataariaktivistien pyynnöstä. Krimin tataariväestö kokee itsensä syrjityksi Venäjän alaisuudessa.
Krimin viranomaiset ovat onnistuneet toimittamaan sähköä joihinkin kaupunkeihin hankkimalla lisää generaattoreita. Huoltoasemille on kuitenkin syntynyt valtavia jonoja, kun ihmiset jonottavat polttoainetta.
Ukraina kielsi jo lokakuun lopulla useita venäläisiä lentoyhtiöitä laskeutumasta Ukrainaan. Pääministeri
Arseni Jatsenjukin mukaan lentokieltoa päätettiin nyt laajentaa, koska Venäjän pelättiin käyttävän Ukrainan ilmatilaa ”provokaatioihin”.
Ukrainan hallitus
ilmoitti 25. marraskuuta, ettei se aio enää ostaa Gazpromin kaasua. Pääministeri Jatsenjukin mukaan Ukraina saa kaasua halvemmalla Euroopan maista, jotka ostavat sen ensin Gazpromilta. Toistaiseksi on epäselvää, voivatko yksityiset ukrainalaiset energiayhtiöt ostaa edelleen venäläistä maakaasua.
Samaan aikaan Venäjä on ajautunut kauppasotaan myös Turkin kanssa venäläisen SU-24-rynnäkkökoneen alasampumista koskevan kiistan vuoksi. Turkki väittää koneen olleen maan ilmatilassa, mutta Venäjä kiistää sen.
Presidentti
Vladimir Putin ilmoitti välikohtauksen jälkeen, että koneen pudottaminen aiheuttaa ”vakavia seurauksia” maiden välisille suhteille. Hän lopetti maiden välisen turvallisuusyhteistyön ja kehotti venäläisiä välttämään matkailua Turkissa.
Pääministeri
Dmitri Medvedev varoitti puolestaan, että suhteiden kiristyminen saattaa romuttaa maiden yhteisiä hankkeita.
Venäjän viranomaiset aloittivat pian sen jälkeen tehotarkastukset maiden välisellä rajalla. Tomaatti- ja omenalasteja on pysäytetty tulliin ja venäläisten mukaan turkkilaisista lihatuotteista on löydetty listeriabakteeria.
Venäjän kuluttajansuojavirasto ilmoitti puolestaan, että Venäjälle tuotavista turkkilaisista vaatteista ja huonekaluista on löydetty laatuongelmia.
Halutessaan Venäjä pystyy kiristämään Turkkia myös kaasuaseella. Venäläisellä maakaasulla on Turkissa 55 prosentin ja öljyllä noin 30 prosentin markkinaosuus. Öljyä Turkki voi ostaa maailmanmarkkinoilta, mutta venäläiselle maakaasulle ei löydy nopeasti korvaajaa.
Maiden suhteiden kiristyminen uhkaa myös Turkin kautta Kreikkaan suuntautuvan Turkish Stream -maakaasuputken rakentamista. Turkki ja Venäjä ovat sopineet myös
ydinvoimalan rakentamisesta Välimeren rannalle eteläiseen Mersinin maakuntaan vuoteen 2022 mennessä.
Venäjän johdon kovat puheet saattavat jäädä lopulta pelkäksi uhkailuksi, sillä Venäjällä on erittäin vähän luotettavia kauppakumppaneita. Viime vuosina nimenomaan Turkki on ollut sen tärkein kauppakumppani Saksan jälkeen. Maiden välinen kauppavaihto on lähes 30 miljardia euroa vuodessa.
Turkin presidentti
Recep Tayyip Erdoğan sanoi 25. marraskuuta, että Venäjä ”leikkii tulella” rynnäkkökoneen alasampumista koskevassa kiistassa. Hän toivoi samalla, että voisi keskustella Putinin kanssa asiasta ensi maanantaina Pariisissa alkavassa kansainvälisessä ilmastokokouksessa.
Erdoğan kertoi torstaina televisioyhtiö France 24:lle yrittäneensä myös
soittaa Putinille, mutta tämä ei ollut suostunut ottamaan puhelua vastaan.