Umkhonto
Ylipäällikkö
Kiitos ja do svidaniya. Itsehän läksitte...
Virallinen Venäjä petti Itä-Ukrainan tuhannet sotaturistit – "Lähdit vapaaehtoisesti ja palasit, entä sitten?"
Unohdetut Ukrainan sodan haamuveteraanit parantelevat vammojaan ristiriitaisissa tunnelmissa. Sodasta vaietaan edelleen Venäjällä, vaikka se on kestänyt jo kolme ja puoli vuotta.
10.12.2017 klo 07:30 päivitetty 10.12.2017 klo 09:26
Virallinen Venäjä petti Itä-Ukrainan tuhannet sotaturistit – "Lähdit vapaaehtoisesti ja palasit, entä sitten?"
Unohdetut Ukrainan sodan haamuveteraanit parantelevat vammojaan ristiriitaisissa tunnelmissa. Sodasta vaietaan edelleen Venäjällä, vaikka se on kestänyt jo kolme ja puoli vuotta.
10.12.2017 klo 07:30 päivitetty 10.12.2017 klo 09:26
Toimittaja Antti Kuronen tapasi Itä-Ukrainassa haavoittuneita venäläissotilaita, jotka virallinen Venäjä on unohtanut. Sodasta vaietaan Venäjällä, vaikka se on kestänyt jo kolme ja puoli vuotta.
PIETARI Andrei Kamajev nojaa kainalosauvoihinsa karussa toimistossaan. Hän on menettänyt vasemman jalkansa Itä-Ukrainan sodassa, Debaltsevan rajuissa taisteluissa.
Kohtalokkaan kranaatti-iskun jälkeen Kamajev palasi kotiin Venäjälle vuonna 2015. Vastassa oli vain vaikeuksia. Lopulta Kamajev perusti oman veteraanijärjestön "Novorossijan veteraanit" auttaakseen kaltaisiaan miehiä.
Novorossija oli Venäjän johtamien separatistien unelma laajasta alueesta Ukrainassa, joka typistyi niin kutsutuiksi kansantasavalloiksi Donetskissa ja Luhanskissa.
Veteraanijärjestön pikkuruisessa toimistossa roikkuu Novorossijan lipun lisäksi valokuvia Itä-Ukrainan veteraaneista.
Huone on lahja Venäjän valtiolta.
– Mutta muuta emme ole saaneet, Kamajev toteaa.
Andrei Kamajev menetti jalkansa Itä-Ukrainan sodassa. Hän on perustanut Pietariin veteraanijärjestön, joka tukee sodasta palanneita.Antti Kuronen / Yle
Syyskuussa 2014 kaikki oli toisin. Andrei Kamajev uhkui isänmaallisuutta, kun hän saapui vapaaehtoisena sotimaan Itä-Ukrainaan.
Ukrainan joukot oli leimattu Venäjän televisiossa fasisteiksi, ja juuri fasisteja vastaan Kamajev halusi taistella, aivan kuten isoisänsä toisessa maailmansodassa.
Kamajev halusi laittaa kampoihin myös länsivalloille ja Natolle, jotka aina "halusivat ryövätä Venäjältä jotain".
– Lensin Rostoviin ja ylitin rajan. Sen jälkeen liityin joukko-osastoon ja tapasin toverini, Kamajev toteaa lyhyesti.
Hän ei halua kertoa värväytymisestään enempää. Selvää on, että Kamajevin kaltaisia venäläisiä vapaaehtoisia osallistui sodan alkuvaiheeseen paljon.
Pelkästään hänen omassa veteraanijärjestössään, Novorossijan veteraaneissa, on kolmisentuhatta jäsentä. Tämän lisäksi on ainakin kaksi muuta veteraanijärjestöä: Aleksandr Borodain johtama Donbassin vapaaehtoiset ja Igor "Strelkov" Girkinin pyörittämä Novorossijan liike.
Novorossian vapaaehtoisten veteraanijärjestö on teettänyt omia kunniamerkkejä Itä-Ukrainan sodasta palanneille.Antti Kuronen / Yle
Isänmaallisuus ajoi Kamajevin kaltaiset miehet sotaan, mutta paluu Venäjälle oli monille karu. Ukrainan sodan veteraaneja odottivat monet ongelmat: ei vähiten rahapula, koska vapaaehtoisille ei myönnetty mitään veteraanikorvauksia.
Myös perheenisä Kamajev oli vaikeassa tilanteessa. Hän ei saanut ruplan ruplaa, vaikka kinkkasi kotiin amputoidulla jalallaan. Hänet pelasti aseveljien apu: vapaaehtoiset sotilaat järjestäytyivät ja ryhtyivät keräämään rahaa toistensa tarpeisiin, kuten lääkkeisiin. Töitäkin he etsivät toisilleen joukolla.
– Vasta kun sain invalidiaseman, aloin saada valtion eläkettä samoilla perusteilla kuin kaikki venäläiset invalidit.
Kamajevin vammaiseläke ei siis liity sotaan, vaan hän saa samaa eläkettä kuin kuka tahansa vammautunut.
Kamajev varoo silti kritisoimasta valtiota. Hän painottaa useaan otteeseen, ettei ole katkera.
– Miksi minun pitäisi saada veteraanitukia, minähän lähdin sotaan vapaaehtoisesti?
Kamajev hiljenee kuitenkin, kun kysyn, mikä on turhauttavinta veteraaneille.
– Suurin ongelma on se, ettemme tunne maamme tarvitsevan meitä.
Hatsinan isänmaallisessa kerhossa lapset ja nuoret rakentavat muun muassa puuaseita. Kesällä järjestetään leirejä.Antti Kuronen / Yle
Lasten puusta veistämät rynnäkkökiväärit ja valokuvat kerhon kesäleiriltä riippuvat seinällä.
Valokuvissa pienimmät lapset ovat viisivuotiaita ja vanhimmat teini-ikäisiä. Kaikki rynnäkkökiväärit ovat oikeiden asemallien kopioita.
Pietarin ulkopuolella Hatsinan kaupungissa Vladimir Mihailovitš esittelee isänmaallisen kerhon näyttelyä.
Vain etu- ja isännimellään esiintyvä Mihailovitš tuntee Donbassin veteraanien asian. Donbass on toinen nimitys Itä-Ukrainan kapinallisalueille. Mihailovitš pyrkii auttamaan veteraaneja eri tavoin, muun muassa kutsumalla heitä kouluttajiksi lasten kerhoonsa.
Vladimir Mihailovitšin mielestä Venäjän valtio on pettänyt Itä-Ukrainan sodan veteraanit. Antti Kuronen / Yle
Mihailovitšin mielestä on päivänselvää, että valtio on pettänyt sotaan lähteneet.
– Tiedäthän miten valtio puhuu. "Me emme lähettäneet sinua sinne. Lähdit sinne vapaaehtoisesti ja tulit takaisin, entä sitten? Kuka sinusta huolehtii täällä? Ei kukaan. Sinua ei tarvita", Mihailovitš kuvaa.
Venäjä kiistää osallisuutensa sotaan, vaikka sen varsinaisten joukkojen osallistumisesta on
, etenkin suurten taisteluiden yhteydessä, kuten Ilovaiskissa 2014 ja Debaltsevassa 2015.
Tuhansiin osin vapaaehtoisiin perustuva armeija on sopinut Venäjän tarkoitusperiin hyvin. Vapaaehtoisten sotilaiden osallisuus sotaan on kuitattu sillä, että kyse on yksittäisistä sotaturisteista, joiden menemistä Itä-Ukrainaan Venäjän on ollut vaikea estää.
Mihailovitšin mukaan veteraanit tarvitsevat apua kuten muutkin ihmiset.
– Tietysti valtion olisi pitänyt jollain tavalla auttaa, hän moittii.
Nyt Itä-Ukrainassa toimii virallinen palkka-armeija, jolle maksetaan, kertoo German Vladimirov. Vladimirov pyörittää Donbassin sodan museota Pietarin keskustassa. Sekin toimii puhtaasti vapaaehtoisvoimin.
– Emme saa mitään tukea valtiolta, se on varmaa, Vladimirov sanoo.
Hän esittelee sodan alkuvaiheen kymmenien joukko-osastojen merkkejä. Museossa on valokuvia, lippuja ja paljon muuta jäämistöä Itä-Ukrainan sodasta.
German Vladimirov ylläpitää Donbassin sodan museota Pietarissa. Antti Kuronen / Yle
Ukrainan tiedustelun mukaan Itä-Ukrainan separatistialueilla on nyt vajaat 40 000 taistelijaa, joista valtaosa on Venäjän "sijaisjoukkoja". Sijaisjoukot tarkoittavat Venäjän johtamia, aseistamia ja rahoittamia taistelijoita, jotka tulevat Venäjältä, Ukrainasta ja entisistä neuvostotasavalloista.
Ukrainan tiedustelun mukaan Venäjän virallisen armeijan sotilaita Itä-Ukrainassa on kolmisentuhatta, vaikka Venäjä kiistää tiedon. Tämän lisäksi Venäjän puolella Ukrainan rajaa on suuria valmiusosastoja.
German Vladimirov kertoo, että monet lähtivät Itä-Ukrainan sotaan myös Pietarin alueelta. Hän itse oli mukana jo keväällä 2014 Krimillä, josta siirtyi Itä-Ukrainaan. Hän toimi sanojensa mukaan aseettomana avustustehtävissä.
Monet vapaaehtoiset joutuivat kotiin palattuaan työttömiksi.
– Osa on lähtenyt takaisin Donbassiin taistelijoiksi, osa on värväytynyt Syyriaan Venäjän joukkoihin, Vladimirov kertoo.
Edesmennyt sepratistikomentaja Arsen "Motorola" Pavlov on kunniapaikalla Donbasin sodan museossa Pietarissa. Hänen epäiltiin teloittaneen ukrainalaisia sotavankeja.Antti Kuronen / Yle
Hän, kuten muut vapaaehtoiset, ovat olleet pettyneitä sodan kulkuun. Itä-Ukrainassa on ajauduttu pitkäkestoiseen asemasotaan, eikä heidän unelmansa laajasta Novorossijasta osana Venäjää ole toteutunut.
Novorossijaan olisi kuulunut huomattavasti suurempi osa Itä-Ukrainaa kuin nykyisten niin kutsuttujen Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen alueet. Monille veteraaneille sekin on pettymys, ettei näitä alueita ole liitetty Krimin tavoin Venäjään.
Novorossijan sijaan Venäjä valitsi pitkittyneen, pienimuotoisen sotilaallisen konfliktin, jonka pyrkimyksenä on kampittaa Ukrainan länsimielinen kehitys. Vladimirov sanoo, ettei tiedä, mitä vallan käytävillä sodan jatkosta juonitaan.
– Mutta sen voin sanoa varmuudella, että tätä sotaa ei ratkaista juoksuhaudoissa vaan kabineteissa.
Lisää aiheesta maanantain A-studiossa 11.12. TV1:ssä klo 21.
https://yle.fi/uutiset/3-9967135
