Venäjän johto laajentaa arvosteltua maanpetoslakia
24.10.2012 9:56 | Päivitetty 24.10.2012 10:50 |
MOSKOVA. Venäjän parlamentti on hyväksynyt maanpetoslakiin laajennuksen, jonka perusteella mikä tahansa yhteydenpito ulkomaalaisiin voidaan tulkita maanpetoksen yritykseksi, arvostelijat sanovat.
Parlamentin alahuone hyväksyi lain äänin 375–2 tiistai-iltana. Ylemmän kamarin on vielä hyväksyttävä laki, minkä jälkeen presidentti Vladimir Putin voi saattaa sen voimaan allekirjoituksellaan.
Nykyinen maanpetoslaki määrittelee maanpetokseksi Venäjän ulkoista turvallisuutta vaarantavan suoranaisen vakoilun tai muun ulkovaltojen avustamisen.
Laajennetun lain mukaan maanpetosta voi olla myös "rahallisen, teknisen tai konsulttiavun tai muun avun antaminen" tahoille, jotka yrittävät vahingoittaa Venäjän turvallisuutta, sen "perustuslaillista järjestelmää, itsenäisyyttä, alueen tai valtion yhtenäisyyttä".
Oppositiossa oleva Oikeudenmukainen Venäjä -puolue ilmoitti vastustavansa uutta maanpetoksen määritelmää, jonka perusteella "lähes kenen tahansa Venäjän kansalaisen yhteydet kehen tahansa ulkomaalaiseen" voidaan määritellä rikokseksi.
Ihmisoikeusaktivistit pelkäävät, että lakia voidaan soveltaa kehen vain, joka uhmaa tai suututtaa viranomaisia.
Vastaava tilanne vallitsi edellisen kerran Neuvostoliiton aikana.
"Laki on suunniteltu niin, että sitä voidaan tulkita mielivaltaisesti", Memorial-järjestön aktivisti Aleksander Tšerkov sanoi.
Memorial perustettiin Neuvostoliiton loppuvaiheessa tuomaan julki Josif Stalinin diktatuurin poliittisia vainoja ja palauttamaan vainottujen kunnia.
Putin aloitti uusimman presidenttikautensa toukokuussa. Sen jälkeen parlamentti on hyväksynyt useita lakeja, joiden nojalla toisinajattelijoiden toimintaa voidaan rajoittaa, oppositio sanoo.
Äskettäin parlamentti hyväksyi lait, joilla luvatta mieltään osoittaneiden sakkoja korotettiin tuntuvasti. Ulkomailta rahoitettujen järjestöjen on myös rekisteröidyttävä "ulkomaisiksi agenteiksi". Termi on peräisin kylmän sodan ja Neuvostoliiton ajalta.
Jopa Putinin nimittämä Venäjän ihmisoikeusasiamies Vladimir Lukin liittyi uuden lain arvostelijoihin. Hänen mukaansa lain teksti oli ristiriidassa kansainvälisen oikeuden ja Venäjän perustuslain kanssa ja määritelmä on niin laaja, että epäillyn syyllisyyttä ei voida oikeudenmukaisesti määritellä.
Ehdotus laajensi luetteloa niistä, joita valtion salaisuudet voisivat hyödyttää. Aiemmin oli puhe pelkästään vieraista valtioista ja niiden valtiollisista järjestöistä.
Nyt luettelossa mainitaan myös monikansalliset järjestöt. Siis periaatteessa myös esimerkiksi YK-järjestöt.
Lain perustelujen mukaan myös kansainväliset järjestöt voivat näet olla jonkin ulkovallan tiedustelupalvelun asialla.
Venäjä määräsi Yhdysvaltain kansainvälisen avun järjestön USAidin sulkemaan toimistonsa lokakuun alusta. Perustelun mukaan Yhdysvallat yritti järjestön kautta sekaantua Venäjän sisäpolitiikkaan.
