Nyt menee ohi aiheen hieman.
Näin Virossa harjoitellaan sotaa Venäjää vastaan
KASPERI SUMMANEN
eilen klo 23:59
Baltian ja Venäjän välisen rajan molemmilla puolilla varaudutaan sotaan.
Amerikkalaisia sotilaita Saber Strike 2016 -sotaharjoituksissa Virossa.
(Estonian MoD)
Baltian seudusta on tullut ”konfliktin ansalanka ydinasesupervaltojen välillä”, kirjoittaa amerikkalainen
Washington Post Baltian puolustusta käsittelevässä
reportaasissaan.
Tästä ovat lehden mukaan osoituksena länsimaisten ja venäläisten sotakoneiden kohtaamiset Itämeren taivaalla lähes joka päivä. Joskus koetaan erikoisia läheltä piti -tilanteita, kuten amerikkalaisen sotalaivan ja venäläishävittäjien kohtaaminen huhtikuussa.
Washington Postin mukaan hyökkäys Baltiassa voisi Naton puolustusten vuoksi johtaa suurempaan vaaraan kansainvälisesti kuin Venäjän toimet Ukrainassa.
Molemmilla puolilla uskotaan, ettei vastakkainasettelun loppua nähdä vähään aikaan. Kaiken lisäksi Venäjä vilauttelee tämän tästä ydinasekorttiaan.
– (Naton ja Venäjän) suhteesta tulee erittäin vaarallinen ja sitä on hoidettava hyvin varovaisesti tästä eteenpäin, Naton apulaispääsihteeri Aleksander Vershbowtoteaa.
Siinä missä Nato on päättänyt lisätä joukkojensa rotaatioita Euroopassa ja panostanut lisää etenkin Itämeren alueen ilmavalvontaan, on Venäjä päättänyt muodostaa kolme uutta armeijan divisioonaa vuoden loppuun mennessä.
Tuoreet joukko-osastot sijoitetaan maan länsiosiin, lähelle Baltian ja Puolan rajoja. Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu
ilmoitti hiljattain vielä 10 000 uuden miehen lisäämisestä länsirajan joukkoihin.
Venäjän presidentti Vladimir Putin pitää uusia joukkoja vain vastauksena Naton lisääntyneeseen toimintaan. Nato taas perustelee omia joukkojaan Ukrainan sodan ja Krimin valtaamisen jälkeen epävarmana ja vaarallisena pidetyn Venäjän uhkalla.
”Monet venäläispäättäjät sanovat pitävänsä länsimaisten tankkien saapumista rajoilleen turvallisuusriskinä. Naton sotilasjohtajat taas vastaavat, että pelot ovat liioiteltuja ja etteivät alueelle (Baltiaan) lähetetyt noin 2 500 sotilasta voisi tehdä juuri mitään rajan toisella puolella oleville merkittävästi suuremmille venäläisjoukoille.”
Lehti viittaa RAND Corporation -ajatushautomon sotapeliskenaarioon, jonka perusteella Venäjä voisi nykytilanteessa vallata kaikki Baltian pääkaupungit 60 tunnin kuluessa.
Lue myös:
Jos Nato ja Venäjä sotisivat Baltiassa, näin siinä kävisi
Tämä voitaisiin tutkijoiden mukaan estää vain sijoittamalla Baltiaan huomattavasti nykyistä suurempi määrä Naton joukkoja. Kaikkiaan puhuttaisiin 30 000 miehestä.
Viro varautuu
Natolla ei ole pysyvää läsnäoloa Baltian maissa. Tästä huolimatta sen joukot harjoittelevat alueella runsaasti. Tahti on vain kiihtynyt Krimin valtaamisen ja Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.
Kaakkois-Viron Võrussa järjestettiin hiljattain Nato-joukkojen kaupunkisotaharjoitukset. Monikansalliseen osastoon kuului myös amerikkalaisia sotilaita. Nato-joukot taistelivat tiensä 13 000 asukkaan pikkukaupungin katujen läpi ja valtasivat vanhan hallintorakennuksen, hylätyn tehtaan ja bensa-aseman.
25-vuotias võrulainen, Roman Jastrebov, ei usko, että tällaiset taisteluharjoitukset pelastavat Viroa, jos Venäjä päättää hyökätä.
– Eihän meitä saada pelastettua, jos sota tulee. Yksi panssaridivisioona päihittäisi meidät.
Toinen paikallinen asukas on sitä mieltä, että harjoituksissa on kyse pelkästä pelottelusta.
– Tällä halutaan vaan säikytellä ihmisiä, 24-vuotias Kertu Luis toteaa.
– Menisin mieluummin teatteriin katsomaan tällaista esitystä. Kukaan meistä ei halua ajatella, että sota on mahdollinen, mutta minusta näyttää siltä, että riski on todellinen, hän jatkaa.
Baltian maat ovat puolustukselle ongelmallisia. Luonnon esteitä ei ole paljoa ja tasainen maasto tarkoittaa, että Venäjä voisi puhaltaa niiden lävitse ennen kuin Naton joukot ehtivät paikalle muualta Euroopasta. Siksi Naton nykyinen toiminta keskittyykin hyökkäyksen ehkäisemiseen ennalta.
Nato suunnittelee lähettävänsä jokaiseen Baltian maahan ja Puolaan yhden noin tuhannen miehen vahvuisen pataljoonan. Se tarkoittaa, että Baltiassa on pärjättävä sillä, mitä on tarjolla.
– Emme halua palata kylmän sodan ”tankki tankista ja sotilas sotilaasta” -aikaan, Viron puolustusministeri Hannes Hanso sanoo.
– Mutta Venäjä lennättää sotilaskoneitaan Itämerellä lähes päivittäin, joskus viidesti päivässä. Olisi vastuutonta olla vastaamatta siihen.
Hannes Hanson mukaan Nato reagoi Venäjän toimintaan.
Javelin ei näemmä sovellu metsurin hommiin.
