Minä kun olen konservatiivi, niin haluaisin tietää mikä tulee väistyvän tilalle?
Uutisia Yhdysvalloista
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- usa yhdysvallat
Minä kun olen konservatiivi, niin haluaisin tietää mikä tulee väistyvän tilalle?
Itse asiassa en tiedä mikä tulee tilalle, mutta sen tiedän että näiden globalistiliberaalipunnikkien aika on ohi, jokainen puolue muuttuu koko ajan ja kuten Ruotsissa on tapahtunut muutos saa vanhat puolueet muuttaman politiikkansa mihin se johtaa aika sen näyttää.
Tanskan demareiden täyskäännös on kuvaavaa poliittisessa muutoksessa ja kymmenen vuoden kuluttua näemme Ruotsin Demokraattien istuvan hallituksessa ja muutos tulee myös Suomeen muutaman vuoden viiveellä, mutta se tulee.
ajs178
Respected Leader
Miettinyt tätä myös. Kuka olisi uskonut 2015, kun Sipilä kotiaan maahanmuuttajille tarjosi, että 2018 hän toteaisi julkisesti, että suurin osa oli liikkeellä taloudellisista syistä. Ja Turun turvapaikanhakijaterroristin jälkeisessä ajassa tuntuu jo aika mahdottomalta, että järjestettäisiin jotain Minulla on unelma -konsertteja tai peli poikki -tilaisuuksia. Ainakaan sinne ei hallituksen edustajia enää saisi liikkeelle, kuten aiemmin. Herätys on ollut karu täällä Suomessakin.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Työttömyys Yhdysvalloissa oli syyskuussa vähäisintä 48 vuoteen.
(Tämän päivän Hyysärissä)
(Tämän päivän Hyysärissä)
Tosiasiassa nämä globalistiliberaalipunikit tai millä nimellä heitä sitten kutsutaakin ovat mennettäneet pelin jo aikaa sitten trumpin kohdalla ja samoin EUn itäisissä valtioissa, Britit ja Italia sekä Itävalta on ottanut uuden suunnan, Saksassa vanhat puolueet ovat demareita ja vihreitä lukuunottamatta vaihtamassa suuntaa ja kun Merkel työnnetään sivuun muutos saa vauhtia.
Pohjolassa Tanskalaiset ja nyt Ruotsalaiset vaihtavat väriä niin voi kystýä mitä EUn liberalismistä on jäljellä muutamanvuoden kuluttua.
Syyllisiä nämä globalistiliberaalipunikitn etsivät milloin trumpista tai jostakin muuta politiikosta ja demonisoivat heitä uskoen että kansalaiset eivät näe tuon älämölön läpi. kyllä näkevät.
Ylen toimittajan ja "yleisönä" olleen punavihreiden mölöttäjien paheksuminen Huhtasaaren toimista kun hän paljasti kuinka lapsia käytetään poliittisen kamppailun välineinä aivan kuin Pohjois Koreassa .
Kun Huhtasaari tuon likaisen pelin paljasti sai hän vastaansa esirtyksen joka oli kuin Venäjän valtiontelevisiosta repäisty, jossa toimittaja uhoaa suuvahdossa ja taustakuoro rääkyy sama laulua, huutavat kuin susi joka on munistaan jäänyt kiinni rautoihin, tämä toimii päinvaston kuin nämä luulevat.
He tekivät tällä toiminnalla Huhtasaaresta sankarin jolla on vientiä tulevaisuudessa, erosiko tuo toiminta millään tavoin trumpin vastaisesta kamppaniasta, ei eronnut, sama kaiku askelten.
On kyllä aika kaukaa haettua ja sanoisin propagandaksi. Jollain höpöheinällä ei ole mitään yhteyttä metaan joka on amfematiinin johdannainen eli saman opiaatin mitä suomen sotilaille annettiin jotta pysyvät tajuissaan ja hereillä. (Etenkin kaukopartiomiehille).
Höpöheinästä sinun divisoona kikattaisi juoksuhaudan pohjalla ja tilaisi kotipizzasta pizzoja.
Miksi juuri Coloradosta ? Onhan marihuana laillista monessa muussakin osavaltiossa yhdysvalloissa.
Californiaan on muuten lähtenyt suomalaisia alan yrittäjiksi, siellähän tuo viimeksi laillistettiin. On muuten yllättävän kova laadunvalvonta ainakin tuon hesarin artikkelin mukaan. Tarvikemyyjät tekee varmaan pari ensimmäistä vuotta kovaa tiliä alan farmareille (valaistusratkaisut, kasvihuoneet, turvakamera & aidat jne.). Ainakin kauppalehti kirjoitti että alalle syntyi yhdessä yössä 44.000 työpaikkaa. Tuon kun yhdistää aika rajoitettuun viljelyalaan on toimijoiden määrä oltava aika suuri.
Kanada laillistaminen taitaa olla edessä vuoden vaihteessa ? En ole aihetta sen enempää itse seurannut mutta mielenkiintoisempaa olisi tietää mitä tapahtui meksikon salakuljetukselle, meksikonpojilta lähti nimittäin business alta olit sitten viljelijä tai salakuljetuslogistiikassa toimiva.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005509440.html
Viimeksi muokattu:
Propagandaa tai ei, vaikeapa täältä käsin on mitään jykevää ja varmaa julistaa amerikkalaisesta huumekulttuurista suuntaan tai toiseen.
Suomalainen divisioona ei välttämättä tilaa pitsoja heinätuokiolla vaan paistaa parhaiden kansallisten tapojen mukaan makkaraa, tosin en ole nykyisistä divisioonista niin varma, ne on miehitetty jo minua puolta nuoremmilla ihmisillä.
Meksikolaisilta ja muilta kartelleilta ja jengeiltä varmasti lähti pohja veks heinäkauppiaina, mutta en usko niiden jäävän selälleen itkemään menetystä. Jos porttiteoria pitää edes siteeksi paikkansa, niin kysyntää lujempiin aineisiin kyllä löytyy. Heinäkauppa taisi muutenkin jo olla -huonosti kannattavaa- tai ainakin sitä oli markkinoilla kaiketi ylettömästi.
Ylipäätään huumeet ym. näyttävät läpäisevän yhteiskunnat niin lännellä kuin idässäkin, etelässä ja pohjoisessa. Ko. alalla täytyy liikkua aivan mieletön rahamäärä globaalissa mielessä. Ovatko erityisesti suuret valtiotkaan immuuneja siinä bisneksessä, tiedä häntä. Yleensä suuri raha tuo markkinoita hoitamaan myös suuria toimijoita, ikäänkuin paimeneksi.
On käyty kokaiininvastaisia sotia ja oopiumiviljelmiä on -hävitetty- oikein sotilasvoimin...ja silti markkinoilla on jatkuvasti kasvava määrä raaka-aineita. Jos vastatoimia ei olisi ollut, olisi hintataso ainakin romahtanut markkinoille tulvivan massan myötä.....piru tietää, mikä häntä heiluttaa maailman huumebisnestä ylimmällä tasolla.
Jos katsoo omaa kotoista näytelmäämme aiheeseen liittyen, niin ehkäpä pohdintani ei ole aivan tuulesta temmattu. Keisari Aarnio tulee tod.näk. istumaan pitkän ja loivan kakun ansioista, jotka panevat miettimään syntyjä syviä ja pohtimaan, miten -yksin- poliisipäällikkö saattoi touhuta tuossa mitassa? Kansalaisille vyörytetty kuva touhun pitkästä aikajanasta ja toiminnan kokoluokasta askarruttavat.
Mutta en jatka pidemmälle, folio-illuminaattiheitot ovat niin tympeitä.
Propagandaa tai ei, vaikeapa täältä käsin on mitään jykevää ja varmaa julistaa amerikkalaisesta huumekulttuurista suuntaan tai toiseen.
Suomalainen divisioona ei välttämättä tilaa pitsoja heinätuokiolla vaan paistaa parhaiden kansallisten tapojen mukaan makkaraa, tosin en ole nykyisistä divisioonista niin varma, ne on miehitetty jo minua puolta nuoremmilla ihmisillä.
Meksikolaisilta ja muilta kartelleilta ja jengeiltä varmasti lähti pohja veks heinäkauppiaina, mutta en usko niiden jäävän selälleen itkemään menetystä. Jos porttiteoria pitää edes siteeksi paikkansa, niin kysyntää lujempiin aineisiin kyllä löytyy. Heinäkauppa taisi muutenkin jo olla -huonosti kannattavaa- tai ainakin sitä oli markkinoilla kaiketi ylettömästi.
Ylipäätään huumeet ym. näyttävät läpäisevän yhteiskunnat niin lännellä kuin idässäkin, etelässä ja pohjoisessa. Ko. alalla täytyy liikkua aivan mieletön rahamäärä globaalissa mielessä. Ovatko erityisesti suuret valtiotkaan immuuneja siinä bisneksessä, tiedä häntä. Yleensä suuri raha tuo markkinoita hoitamaan myös suuria toimijoita, ikäänkuin paimeneksi.
On käyty kokaiininvastaisia sotia ja oopiumiviljelmiä on -hävitetty- oikein sotilasvoimin...ja silti markkinoilla on jatkuvasti kasvava määrä raaka-aineita. Jos vastatoimia ei olisi ollut, olisi hintataso ainakin romahtanut markkinoille tulvivan massan myötä.....piru tietää, mikä häntä heiluttaa maailman huumebisnestä ylimmällä tasolla.
Jos katsoo omaa kotoista näytelmäämme aiheeseen liittyen, niin ehkäpä pohdintani ei ole aivan tuulesta temmattu. Keisari Aarnio tulee tod.näk. istumaan pitkän ja loivan kakun ansioista, jotka panevat miettimään syntyjä syviä ja pohtimaan, miten -yksin- poliisipäällikkö saattoi touhuta tuossa mitassa? Kansalaisille vyörytetty kuva touhun pitkästä aikajanasta ja toiminnan kokoluokasta askarruttavat.
Mutta en jatka pidemmälle, folio-illuminaattiheitot ovat niin tympeitä.
Juuh, taitaa ihmiskauppa olla se salakuljetuksen parhaan katteen omaava tuote.
Ei taida kemia olla vahvimpia alueita taholla joka väittää että marihuanasta amfetamiinia saisi valmistettua, elkää nyt ihan tonttuja kirjoitelko
.Googlasin hieman asiasta ja aika monesta lähteestä löytyi kyllä tietoa että ala olisi niin tiukasti säännelty ja yliverotettu nimenomaan californian osalta että aine on ilmeisesti kuitenkin edullisempaa ostaa kotikasvattajilta.
California on kuitenkin yhdysvaltain velkaisin osavaltio joka tuntuu sinällään hämmästyttävältä piilaaksoineen, hollywoodeineen ja kuumine startup firmoineen. Mihinkähän weeds verotulotkin aikanaan menevät.
https://www.investors.com/news/californias-legal-marijuana-business/
Väitinkö näin tosiaan jossain kohtaa? En ainakaan tarkoituksella.
lukkarinapulainen
Majuri
Vaikka tämä keskustelu näyttää ajoittain 'Reefer Madness' -tasoiselta, niin ei ole kyllä Teilläkään ihan termit hallussa. Jotta en työntäisi käsiäni enempää paskaan, niin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Opioidit
Hääseuruetta kuljettanut limusiini ajoi väkijoukkoon New Yorkissa – 20 ihmistä kuollut
ULKOMAAT JULKAISTU 07.10.2018 19:21
20 ihmistä on kuollut limusiiniin törmättyä väkijoukkoon New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa, kertoo muun muassa uutistoimisto AP.
Tapaus sattui Schoharien piirikunnassa, joka sijaitsee noin 270 kilometrin päässä New Yorkin kaupungista.
Viranomaisten tietojen mukaan limusiini ajoi kovaa vauhtia mäkeä alas ja törmäsi ravintolan parkkipaikalle pysäköityihin autoihin sekä pihalla seisseisiin ihmisiin.
Paikka oli silminnäkijöiden mukaan täynnä väkeä.
Times Union of Albany -lehden mukaan limusiini kuljetti hääseuruetta.
Vielä ei ole tiedossa, kuinka moni kuolleista on auton matkustajia ja kuinka moni sivullisia.
https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat...orkissa-20-ihmista-kuollut/7105260#gs.0t3bweE
ULKOMAAT JULKAISTU 07.10.2018 19:21
20 ihmistä on kuollut limusiiniin törmättyä väkijoukkoon New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa, kertoo muun muassa uutistoimisto AP.
Tapaus sattui Schoharien piirikunnassa, joka sijaitsee noin 270 kilometrin päässä New Yorkin kaupungista.
Viranomaisten tietojen mukaan limusiini ajoi kovaa vauhtia mäkeä alas ja törmäsi ravintolan parkkipaikalle pysäköityihin autoihin sekä pihalla seisseisiin ihmisiin.
Paikka oli silminnäkijöiden mukaan täynnä väkeä.
Times Union of Albany -lehden mukaan limusiini kuljetti hääseuruetta.
Vielä ei ole tiedossa, kuinka moni kuolleista on auton matkustajia ja kuinka moni sivullisia.
https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat...orkissa-20-ihmista-kuollut/7105260#gs.0t3bweE
Huhta
Greatest Leader
Hääseuruetta kuljettanut limusiini ajoi väkijoukkoon New Yorkissa – 20 ihmistä kuollut
ULKOMAAT JULKAISTU 07.10.2018 19:21
20 ihmistä on kuollut limusiiniin törmättyä väkijoukkoon New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa, kertoo muun muassa uutistoimisto AP.
Tapaus sattui Schoharien piirikunnassa, joka sijaitsee noin 270 kilometrin päässä New Yorkin kaupungista.
Viranomaisten tietojen mukaan limusiini ajoi kovaa vauhtia mäkeä alas ja törmäsi ravintolan parkkipaikalle pysäköityihin autoihin sekä pihalla seisseisiin ihmisiin.
Paikka oli silminnäkijöiden mukaan täynnä väkeä.
Times Union of Albany -lehden mukaan limusiini kuljetti hääseuruetta.
Vielä ei ole tiedossa, kuinka moni kuolleista on auton matkustajia ja kuinka moni sivullisia.
https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat...orkissa-20-ihmista-kuollut/7105260#gs.0t3bweE
Drone vaan puuttui taivaalta...
Nyt meni hieman ohi mitä tarkoitit ? Morfiinia annettiin haavoittuneille, ei suinkaan taistelijoille.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001928159.html
http://files.fasab.gov/pdffiles/sffas_56_nr.pdf
Jenkkien valtion kirjanpidossa sallitaan tilinpäätöstietojen muokkaus salatakseen joitakin aktiviteetteja. Eli jos oikein käsitin niin varoja voidaan sijoittaa joidenkin muiden valtion elimien piikkiin jotta isot määrärahat esim. omien kansalaisten valvontaan voidaan salata. Todnäk tämä olisi yksityishenkilön toimesta petos.
https://mobile.wnd.com/2018/10/agencies-now-allowed-to-have-deceptive-budget-plans/
Jenkkien valtion kirjanpidossa sallitaan tilinpäätöstietojen muokkaus salatakseen joitakin aktiviteetteja. Eli jos oikein käsitin niin varoja voidaan sijoittaa joidenkin muiden valtion elimien piikkiin jotta isot määrärahat esim. omien kansalaisten valvontaan voidaan salata. Todnäk tämä olisi yksityishenkilön toimesta petos.
https://mobile.wnd.com/2018/10/agencies-now-allowed-to-have-deceptive-budget-plans/
Varmaankin melko samanlaista tarinaa, mutta sillä erotuksella, että tietojen pumppaus olisi paljon nihkeämpää sillä Veritaksen soluttautujat ovat nähtävästi olleet useita kuukausia töissä kampanjatoimistoissa ja vasta sen jälkeen saaneet muodostettua luottamusta jota ovat käyttäneet hyväksi. Toki tuohon vaikuttaa haastateltujen ikä, noin 25-vuotiasta sälliä ja kimulia jotka ovat hiukan leuhkalla päällä mikä taasen helpottaa vielä enemmän tietojen pumppauksessa. Veikkaisin, että Suomessa vastaavanlaisen operaation suorittaminen kestäisi vielä kauemmin, koska piirit ovat pienemmät, ja Suomessa vielä nautitaan jonkinlaista luottamusta kansan keskuudessa kun taasen jenkeissä jokainen on melko varuillaan vieruskaveristaan ja täten arwopohjat etukenossa ei onnistu yhtä helposti eli joudut oikeasti perustelemaan kantasi tarkkaan. Tämähän kulminoitui Trumpin kampanjan aikana kaikenlaisten luurankojen kaivamiseen kaapeista kun taasen Suomessa vaalipaneeleissa pärjää parhaiten jaarittelemalla mahdollisimman pitkään sanomatta oikeasti yhtään mitään konkreettista.
Trumppi korjaa tilanteen, mutta odottakaapahan kun demari alkaa itkeä että Kiinalaista miljadööriä ei saa kiusata normaaleilla postimaksuilla, pitää olla niin että kaikki kuuluu kaikille ja kaikki on kuin veljet keskenään, puukot heiluu ja pommit paukkuu sekä AK laulaa.
Kritiikki kiinalaisten verkkokauppojen mitättömiä postimaksuja kohtaan kasvaa – USA aikoo irtaantua 144-vuotisesta sopimuksesta, johon verkkokaupan halpuus perustuu
Kansainvälisen postiliiton sopimuksella on pyritty muun muassa tukemaan köyhiä maita.
Abdiqani Buule Ali teki alkulajittelua suomalaisten Kiinasta tilaamille verkkokauppaostoksille Postikeskuksessa Helsingin Ilmalassa viime syksynä. (KUVA: Juhani Niiranen / HS)
Teemu Luukka HS
Julkaistu: 18.10. 15:21
Kiinalaisten mahdollisuus lähettää verkkokaupoistaan erittäin matalilla postimaksuilla pikkutavaraa ympäri maailmaan saattaa vaikeutua.
Brittiläisen BBC:n mukaan Yhdysvallat suunnittelee vetäytyvänsä nykyisestä kansainvälisestä postisopimuksesta, johon Kiinan verkkokauppojen postimaksuetu perustuu.
Postisopimus on 144 vuotta vanha, joskin Kiinan nykyinen sopimus on tätä uudempi. Myös Suomi on mukana sopimuksessa, kuten lähes 200 muuta maata.
Kansainvälisen postiliiton sopimuksella on pyritty muun muassa tukemaan köyhiä maita. Yhdysvaltojen mukaan Kiina on maailman toiseksi suurin talous, jonka verkkokauppayritykset eivät enää kaipaa postimaksutukea.
Maan mukaan sopimus asettaa Yhdysvaltalaiset verkkokaupat epäsuotuisaan asemaan kiinalaisiin verkkokauppoihin verrattuna.
BBC:n mukaan Yhdysvallat etsii reilua sopimusta. Jos Yhdysvallat aikoo vetäytyä sopimuksesta, neuvottelut kestävät ainakin vuoden.
Maa tuskin on vetäytymässä yksipuolisesti sopimuksesta, koska silloin se joutuu solmimaan kaikkien maiden kanssa omat sopimuksensa. Yhdysvaltojen on yksin vaikea myöskään sanella sopimusta, sillä postiliitossa kaikilla mailla on yksi ääni.
Yhdysvalloissa on laskettu, että ulkomailta tulevat pikkupaketit maksavat Yhdysvalloille 300 miljoonaa dollaria eli 260 miljoonaa euroa vuosittain. Muun muassa verkkokauppa Amazon on valittanut Kiinan postimaksujen halpuutta.
Suomeen saapuu kuukausittain yli miljoonaa pikkupakettia Kiinasta. Postille pakettien käsittely on tappiollista, koska paketit harvoin ovat koneluettavia.
Postin kirje- ja markkinointipalveluista vastaava johtaja Kaj Kulp sanoo, ettei Posti toivo sopimuksen purkua.
”Sopimuksessa on noin 200 maata. Näiden kaikkien kanssa uuden sopimusten solminen ei olisi pienen maan etu”, Kulp sanoo. Hän korostaa, että postisopimuksen osapuolina eivät ole yhtiöt vaan valtiot.
Kulp sanoo nähneensä torstaina julkaistun BBC:n uutisen, muttei pysty arvioimaan sen merkitystä Suomelle.
”Seuraan kyllä asian edistymistä uteliaisuudella”, Kulp sanoo. Hän ei suostu arvioimaan Kiinan kaupan tappioita Postille, vaikka on aikaisemmin sanonut tappioiden olevan miljoonaluokkaa.
Hän sanoo, että Kiinan maksama niin sanottu päätemaksu on parantunut. Päätemaksu on Kiinan maksama korvaus Suomelle epäedullisesta maiden välisestä postiliikenteestä.
Kulpin mukaan paketin päätemaksu vaihtelee kymmenistä senteistä muutamaan euroon.
EU on päättänyt, että vuoteen 2021 mennessä EU-maiden pitää alkaa periä arvonlisäveroa myös alle 22 euron ostoksista EU:n ulkopuolelta.
Kaupan liitto on vaatinut, että veroa alettaisiin periä jo aikaisemmin, mutta Kauppalehden torstaina julkaiseman uutisen mukaan näin ei tule käymään. Valtiovarainministeriön mukaan ei kannata luoda omaa verotuskäytäntöä pariksi vuodeksi.
Muutaman euron arvoisista ostoksista vero ei olisi suuri, mutta vero voi vähentää kauppaa byrokratian takia. Kiinalaiset isot verkkokaupat tosin todennäköisesti löytävät automatiikan, jolla verot maksetaan kätevästi.
Kritiikki kiinalaisten verkkokauppojen mitättömiä postimaksuja kohtaan kasvaa – USA aikoo irtaantua 144-vuotisesta sopimuksesta, johon verkkokaupan halpuus perustuu
Kansainvälisen postiliiton sopimuksella on pyritty muun muassa tukemaan köyhiä maita.
Abdiqani Buule Ali teki alkulajittelua suomalaisten Kiinasta tilaamille verkkokauppaostoksille Postikeskuksessa Helsingin Ilmalassa viime syksynä. (KUVA: Juhani Niiranen / HS)
Teemu Luukka HS
Julkaistu: 18.10. 15:21
Kiinalaisten mahdollisuus lähettää verkkokaupoistaan erittäin matalilla postimaksuilla pikkutavaraa ympäri maailmaan saattaa vaikeutua.
Brittiläisen BBC:n mukaan Yhdysvallat suunnittelee vetäytyvänsä nykyisestä kansainvälisestä postisopimuksesta, johon Kiinan verkkokauppojen postimaksuetu perustuu.
Postisopimus on 144 vuotta vanha, joskin Kiinan nykyinen sopimus on tätä uudempi. Myös Suomi on mukana sopimuksessa, kuten lähes 200 muuta maata.
Kansainvälisen postiliiton sopimuksella on pyritty muun muassa tukemaan köyhiä maita. Yhdysvaltojen mukaan Kiina on maailman toiseksi suurin talous, jonka verkkokauppayritykset eivät enää kaipaa postimaksutukea.
Maan mukaan sopimus asettaa Yhdysvaltalaiset verkkokaupat epäsuotuisaan asemaan kiinalaisiin verkkokauppoihin verrattuna.
BBC:n mukaan Yhdysvallat etsii reilua sopimusta. Jos Yhdysvallat aikoo vetäytyä sopimuksesta, neuvottelut kestävät ainakin vuoden.
Maa tuskin on vetäytymässä yksipuolisesti sopimuksesta, koska silloin se joutuu solmimaan kaikkien maiden kanssa omat sopimuksensa. Yhdysvaltojen on yksin vaikea myöskään sanella sopimusta, sillä postiliitossa kaikilla mailla on yksi ääni.
Yhdysvalloissa on laskettu, että ulkomailta tulevat pikkupaketit maksavat Yhdysvalloille 300 miljoonaa dollaria eli 260 miljoonaa euroa vuosittain. Muun muassa verkkokauppa Amazon on valittanut Kiinan postimaksujen halpuutta.
Suomeen saapuu kuukausittain yli miljoonaa pikkupakettia Kiinasta. Postille pakettien käsittely on tappiollista, koska paketit harvoin ovat koneluettavia.
Postin kirje- ja markkinointipalveluista vastaava johtaja Kaj Kulp sanoo, ettei Posti toivo sopimuksen purkua.
”Sopimuksessa on noin 200 maata. Näiden kaikkien kanssa uuden sopimusten solminen ei olisi pienen maan etu”, Kulp sanoo. Hän korostaa, että postisopimuksen osapuolina eivät ole yhtiöt vaan valtiot.
Kulp sanoo nähneensä torstaina julkaistun BBC:n uutisen, muttei pysty arvioimaan sen merkitystä Suomelle.
”Seuraan kyllä asian edistymistä uteliaisuudella”, Kulp sanoo. Hän ei suostu arvioimaan Kiinan kaupan tappioita Postille, vaikka on aikaisemmin sanonut tappioiden olevan miljoonaluokkaa.
Hän sanoo, että Kiinan maksama niin sanottu päätemaksu on parantunut. Päätemaksu on Kiinan maksama korvaus Suomelle epäedullisesta maiden välisestä postiliikenteestä.
Kulpin mukaan paketin päätemaksu vaihtelee kymmenistä senteistä muutamaan euroon.
EU on päättänyt, että vuoteen 2021 mennessä EU-maiden pitää alkaa periä arvonlisäveroa myös alle 22 euron ostoksista EU:n ulkopuolelta.
Kaupan liitto on vaatinut, että veroa alettaisiin periä jo aikaisemmin, mutta Kauppalehden torstaina julkaiseman uutisen mukaan näin ei tule käymään. Valtiovarainministeriön mukaan ei kannata luoda omaa verotuskäytäntöä pariksi vuodeksi.
Muutaman euron arvoisista ostoksista vero ei olisi suuri, mutta vero voi vähentää kauppaa byrokratian takia. Kiinalaiset isot verkkokaupat tosin todennäköisesti löytävät automatiikan, jolla verot maksetaan kätevästi.
Globaalistiliberaalipunikkien rotuoppi saa iskuja nyt jokapuolelta , eihän se natsienkaan rotuoppi aikaa kestänyt.
Harvardin yliopisto joutui oikeuteen etnisistä kiintiöistä – Aasialaistaustaiset opiskelijat sanovat yliopiston syrjivän heitä, koska he ovat liian hyviä
Oikeusjuttu Harvardin huippuyliopistoa vastaan haastaa yliopistojen etniset kiintiöt USA:ssa. Aasialaistaustaiset opiskelijat väittävät, että heitä syrjitään mustien ja latinojen kustannuksella.
Ulkomaat
Harvardin yliopisto joutui oikeuteen etnisistä kiintiöistä – Aasialaistaustaiset opiskelijat sanovat yliopi
Kelley Babphavong on ylpeä harvardilainen. Hänen mielestään yliopistojen etnisistä kiintiöistä on tullut keinotteluväline. (KUVA: Dermot Tatlow)
Laura Saarikoski HS
Julkaistu: 19.10. 2:00 , Päivitetty: 19.10. 6:20
Cambridge
Törkeää. Näin sanoo Harvardin huippuyliopiston opiskelija Kelley Babphavonghttps://www.hs.fi/haku/?query=kelley+babphavong niistä ennakkoluuloista, joita liitetään hänen kaltaisiinsa aasialaisamerikkalaisiin: he ovat ahkeria, säntillisiä, fiksuja ja hiljaisia.
Eivätkö nuo ole melko myönteisiä ominaisuuksia?
”On syrjivää tehdä mistään etnisestä ryhmästä yleistyksiä”, Babphavong, 20, sanoo kampuksella Bostonin kupeessa. Ylpeällä harvardilaisella on opinahjon nimi paidassa.
Nykyisin jotkut opiskelutoverit syyttävät häntä kuitenkin rasistiksi.
Stereotypia menestyvistä aasialaisamerikkalaisista on keskeinen kysymys oikeusjutussa, joka alkoi Bostonissa tällä viikolla. Ryhmä aasialaistaustaisia opiskelijoita on nostanut Harvardin yliopistoa vastaan kanteen, jonka seuraukset saattavat ulottua kaikkiin Yhdysvaltain yliopistoihin.
Oikeusjuttu kääntää vanhat syrjintäväitteet päälaelleen: opiskelijoiden mielestä Harvard syrjii aasialaisamerikkalaisia hakijoita, koska liian monet heistä ovat liian hyviä. Harvardin uusista opiskelijoista aasialaistaustaisia on nyt 23 prosenttia, mutta pelkkien koetulosten perusteella heitä pitäisi ottaa sisään enemmän.
Opiskelijoiden mukaan yliopisto pitää aasialaistaustaisten määrän keinotekoisesti alhaisena antamalla näille muita etnisiä ryhmiä huonommat pisteet persoonallisuudesta: miksi kympin oppilas on valitsijoiden mielestä vähemmän kiinnostava tyyppi kuin joku muu?
”Meiltä vaaditaan sisäänpääsyyn enemmän kuin muilta, ja se on väärin”, Babphavong sanoo. ”Myös juutalaisten opiskelijoiden määrää yritettiin aikanaan rajoittaa. Pelkään, että historia toistaa itseään.”
hemmat lähtivät kommunistien hallitsemasta Laosista taatakseen tyttärelleen paremman elämän. Hän itse on syntynyt Yhdysvalloissa.
Babphavongin mukaan yliopistojen etnisistä kiintiöistä on tullut keinotteluväline: lukiolaiset laskeskelevat, mikä etninen tausta antaisi heille parhaimman todennäköisyyden päästä sisään.
”Yksi intialainen poika leikkasi silmäripsensä käydäkseen sisäänpääsyhaastattelussa mustasta, koska mustien kiintiössä on helpompi päästä sisään”, hän kertoo.
Huippuyliopisto Harvardiin hyväksytyistä opiskelijoista 23 prosenttia on aasialaistaustaisia. Ryhmä opiskelijoita on nostanut oikeusjutun yliopistoa vastaan väittäen, että se pitää aasialaistaustaisten opiskelijoiden määrän keinotekoisesti liian alhaisena. (KUVA: Dermot Tatlow)
Babphavong ei ajattele, että Harvardilla on sinänsä mitään juuri aasialaisia vastaan. Hän uskoo, että kyse on yliopiston halusta säilyttää opiskelija-aines tarpeeksi kirjavana, jotta se vastaa Yhdysvaltoja.
Harvard kiistää syytteet etnisistä kiintiöistä. Se on kuitenkin huomauttanut, että jos opiskelijoiden etnistä taustaa ei saisi ottaa valinnassa lainkaan huomioon, vähemmän menestyneiden vähemmistöjen, mustien ja latinojen, määrä laskisi puoleen nykyisestä. Mustia on 16 prosenttia ja latinoita 12 prosenttia uusista opiskelijoista.
The Wall Street Journal -lehden mukaan Harvard laati vuonna 2013 sisäisen raportinhttps://www.wsj.com/articles/harvard-admissions-dean-largely-ignored-report-on-factors-affecting-asian-american-applicants-1539806653, jonka mukaan aasialaistaustaisten opiskelijoiden määrä nousisi 43 prosenttiin, jos valintakriteerinä olisi vain akateeminen menestys. Mustien osuus jäisi alle prosenttiin.
Nykyisin hakijat saavat pisteitä paitsi valtakunnallisista kokeista ja persoonallisuudesta, myös urheilumenestyksestä ja siitä, jos joku suvusta on aiemmin käynyt Harvardin.
Valkoisten opiskelijoiden määrää ei yliopiston sivuilla erikseen ilmoiteta, mutta laskemalla vähemmistöryhmät yhteen voi päätellä, että se on vajaa puolet.
Tässä kuvaan tulee politiikka.
Jos oikeusjuttu johtaa siihen, että Harvardilta tai sen myötä Yhdysvaltain kaikilta yliopistoilta kiellettäisiin etnisen taustan huomioiminen, voittajia olisivat todennäköisesti kiinalais- ja intialaistaustaiset nuoret – mutta myös parhaita yksityiskouluja käyneet rikkaiden sukujen lapset, joista suurin osa on valkoisia. Häviäjiä olisivat köyhien julkisten koulujen kasvatit.
Ei ole yllätys, että Harvardin vastaisen oikeusjutun takana ovat konservatiiviaktivistit, ja nyt sitä tukee myös presidentti Donald Trumpinhttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trumpin hallinto. Itärannikon yliopistoväki on kallellaan demokraatteihin, ja konservatiivit pitävät sitä – ja joskus myös sen tuottamaa tutkimusta – vastustajanaan.
Näin yliopistot politisoidaan oikeuslaitoksen tapaan.
Kelley Babphavong haluaisi, että opiskelijoita valittaessa kiinnitettäisiin huomiota perheiden varallisuuteen ja lukion tasoon, ei hakijan etniseen taustaan. Hänen vanhempansa muuttivat Yhdysvaltoihin Laosista. (KUVA: Dermot Tatlow)
”Olen melko varma, että tämä oikeusjuttu menee korkeimpaan oikeuteen. Me saatamme voittaa, koska tuomari Brett Kavanaugh’n https://www.hs.fi/haku/?query=brett+kavanaugh%E2%80%99nnimityksen myötä konservatiiveilla on oikeudessa enemmistö”, Babphavong arvelee.
Itse kysymys etnisistä kiintiöistä ei tietenkään ole yksinkertainen. Tasa-arvoisessa maassa etnistä taustaa ei tarvitsisi ottaa huomioon. Mutta mustat olivat Yhdysvalloissa ensin orjia ja sitten toisen luokan kansalaisia.
Missä vaiheessa Yhdysvalloista tulee tarpeeksi tasa-arvoinen, että eri taustoista tulevien nuorten voi katsoa lähtevän samalta viivalta?
Monet oikeistolaiset vastaavat, että kiintiöitä ei enää tarvita: musta mies on päässyt presidentiksikin. Eikä syrjintää vastaan pidä taistella syrjimällä muita.
Aasialaistaustaisia opiskelijoita ja vierailijoita Harvardin yliopistolla. (KUVA: Dermot Tatlow)
Vasemmistolaiset nostavat esiin piilorasismin ja sen, että mustat ovat edelleen selvästi valkoisia jäljessä varallisuudessa, koulutuksessa ja eliniässä. Jos yliopistot eivät saisi suosia vähemmistöjä, näiden asema ottaisi edistymisen sijasta takapakkia.
Babphavong itse on käynyt Rhode Islandissa julkiset koulut. Siksi hän pitää arvokkaana sitä, että Harvardiin pääsee muitakin kuin etuoikeutettuja nuoria.
Hänen mielestään valinnassa pitäisi kuitenkin käyttää mittarina hakijan perheen varallisuutta tai sitä, millaisesta lukiosta tämä on valmistunut: sillä päästäisiin niihin tavoitteisiin, joita nyt tavoitellaan kysymällä etnistä taustaa.
”Nuoret joutuvat miettimään, olenko päässyt sisään rotuni takia tai siitä huolimatta”, hän sanoo. ”On pelottava ajatella, että työntekijöiden etnisten taustojen kirjo on hyväksyttävä rekrytointiperuste myös työpaikoilla. Sittenhän etnistä taustaa tuijotetaan koko elämän ajan!”
Babphavong itse on republikaani, ja hän haluaisi valmistumisensa jälkeen työskennellä vaalikampanjoissa. Hänen puolueessaan on pula sekä naisista että vähemmistöistä, joten hänelle olisi varmasti tilausta. Eikö vain?
Babphavong näyttää tyrmistyneeltä.
”Itse en haluaisi mitään etuja niiden, vaan ainoastaan saavutusteni takia.”
Aasialaistaustaisia opiskelijoita ja turisteja Harvardin yliopistolla. Ryhmä opiskelijoita on nostanut oikeusjutun yliopistoa vastaan väittäen, että se pitää aasialaistaustaisten opiskelijoiden määrän keinotekoisesti liian alhaisena, noin 23 prosentissa, vaikka koulumenestyksen perusteella heitä pitäisi olla yliopistossa enemmän. (KUVA: Dermot Tatlow)
Fakta
Yliopistojen etniset kiintiöt suurennuslasin alla
USA:ssa syrjintä etnisen taustan perusteella on laitonta. Korkein oikeus hyväksyi kuitenkin vuonna 1978 sen, että yliopistot saavat käyttää kiintiöitä yhtenä valintakriteerinä vähemmistöjen hyväksi.
Aasialaistaustaiset opiskelijat ovat nostaneet konservatiiviaktivisti Edward Blumin johdolla oikeusjutun Harvardin yliopistoa vastaan, koska heistä Harvard syrjii aasialaisvähemmistöä muiden vähemmistön kustannuksella.
Jos kantajat voittavat oikeusjutun, vaikutukset saattavat rajoittua Harvardiin. Jos oikeusjuttu päätyy USA:n korkeimpaan oikeuteen asti, päätös etnisistä kiintiöistä koskee todennäköisesti koko maan yliopistoja.
Harvardin yliopisto joutui oikeuteen etnisistä kiintiöistä – Aasialaistaustaiset opiskelijat sanovat yliopiston syrjivän heitä, koska he ovat liian hyviä
Oikeusjuttu Harvardin huippuyliopistoa vastaan haastaa yliopistojen etniset kiintiöt USA:ssa. Aasialaistaustaiset opiskelijat väittävät, että heitä syrjitään mustien ja latinojen kustannuksella.
Ulkomaat
Harvardin yliopisto joutui oikeuteen etnisistä kiintiöistä – Aasialaistaustaiset opiskelijat sanovat yliopi
Kelley Babphavong on ylpeä harvardilainen. Hänen mielestään yliopistojen etnisistä kiintiöistä on tullut keinotteluväline. (KUVA: Dermot Tatlow)
Laura Saarikoski HS
Julkaistu: 19.10. 2:00 , Päivitetty: 19.10. 6:20
Cambridge
Törkeää. Näin sanoo Harvardin huippuyliopiston opiskelija Kelley Babphavonghttps://www.hs.fi/haku/?query=kelley+babphavong niistä ennakkoluuloista, joita liitetään hänen kaltaisiinsa aasialaisamerikkalaisiin: he ovat ahkeria, säntillisiä, fiksuja ja hiljaisia.
Eivätkö nuo ole melko myönteisiä ominaisuuksia?
”On syrjivää tehdä mistään etnisestä ryhmästä yleistyksiä”, Babphavong, 20, sanoo kampuksella Bostonin kupeessa. Ylpeällä harvardilaisella on opinahjon nimi paidassa.
Nykyisin jotkut opiskelutoverit syyttävät häntä kuitenkin rasistiksi.
Stereotypia menestyvistä aasialaisamerikkalaisista on keskeinen kysymys oikeusjutussa, joka alkoi Bostonissa tällä viikolla. Ryhmä aasialaistaustaisia opiskelijoita on nostanut Harvardin yliopistoa vastaan kanteen, jonka seuraukset saattavat ulottua kaikkiin Yhdysvaltain yliopistoihin.
Oikeusjuttu kääntää vanhat syrjintäväitteet päälaelleen: opiskelijoiden mielestä Harvard syrjii aasialaisamerikkalaisia hakijoita, koska liian monet heistä ovat liian hyviä. Harvardin uusista opiskelijoista aasialaistaustaisia on nyt 23 prosenttia, mutta pelkkien koetulosten perusteella heitä pitäisi ottaa sisään enemmän.
Opiskelijoiden mukaan yliopisto pitää aasialaistaustaisten määrän keinotekoisesti alhaisena antamalla näille muita etnisiä ryhmiä huonommat pisteet persoonallisuudesta: miksi kympin oppilas on valitsijoiden mielestä vähemmän kiinnostava tyyppi kuin joku muu?
”Meiltä vaaditaan sisäänpääsyyn enemmän kuin muilta, ja se on väärin”, Babphavong sanoo. ”Myös juutalaisten opiskelijoiden määrää yritettiin aikanaan rajoittaa. Pelkään, että historia toistaa itseään.”
hemmat lähtivät kommunistien hallitsemasta Laosista taatakseen tyttärelleen paremman elämän. Hän itse on syntynyt Yhdysvalloissa.
Babphavongin mukaan yliopistojen etnisistä kiintiöistä on tullut keinotteluväline: lukiolaiset laskeskelevat, mikä etninen tausta antaisi heille parhaimman todennäköisyyden päästä sisään.
”Yksi intialainen poika leikkasi silmäripsensä käydäkseen sisäänpääsyhaastattelussa mustasta, koska mustien kiintiössä on helpompi päästä sisään”, hän kertoo.
Huippuyliopisto Harvardiin hyväksytyistä opiskelijoista 23 prosenttia on aasialaistaustaisia. Ryhmä opiskelijoita on nostanut oikeusjutun yliopistoa vastaan väittäen, että se pitää aasialaistaustaisten opiskelijoiden määrän keinotekoisesti liian alhaisena. (KUVA: Dermot Tatlow)
Babphavong ei ajattele, että Harvardilla on sinänsä mitään juuri aasialaisia vastaan. Hän uskoo, että kyse on yliopiston halusta säilyttää opiskelija-aines tarpeeksi kirjavana, jotta se vastaa Yhdysvaltoja.
Harvard kiistää syytteet etnisistä kiintiöistä. Se on kuitenkin huomauttanut, että jos opiskelijoiden etnistä taustaa ei saisi ottaa valinnassa lainkaan huomioon, vähemmän menestyneiden vähemmistöjen, mustien ja latinojen, määrä laskisi puoleen nykyisestä. Mustia on 16 prosenttia ja latinoita 12 prosenttia uusista opiskelijoista.
The Wall Street Journal -lehden mukaan Harvard laati vuonna 2013 sisäisen raportinhttps://www.wsj.com/articles/harvard-admissions-dean-largely-ignored-report-on-factors-affecting-asian-american-applicants-1539806653, jonka mukaan aasialaistaustaisten opiskelijoiden määrä nousisi 43 prosenttiin, jos valintakriteerinä olisi vain akateeminen menestys. Mustien osuus jäisi alle prosenttiin.
Nykyisin hakijat saavat pisteitä paitsi valtakunnallisista kokeista ja persoonallisuudesta, myös urheilumenestyksestä ja siitä, jos joku suvusta on aiemmin käynyt Harvardin.
Valkoisten opiskelijoiden määrää ei yliopiston sivuilla erikseen ilmoiteta, mutta laskemalla vähemmistöryhmät yhteen voi päätellä, että se on vajaa puolet.
Tässä kuvaan tulee politiikka.
Jos oikeusjuttu johtaa siihen, että Harvardilta tai sen myötä Yhdysvaltain kaikilta yliopistoilta kiellettäisiin etnisen taustan huomioiminen, voittajia olisivat todennäköisesti kiinalais- ja intialaistaustaiset nuoret – mutta myös parhaita yksityiskouluja käyneet rikkaiden sukujen lapset, joista suurin osa on valkoisia. Häviäjiä olisivat köyhien julkisten koulujen kasvatit.
Ei ole yllätys, että Harvardin vastaisen oikeusjutun takana ovat konservatiiviaktivistit, ja nyt sitä tukee myös presidentti Donald Trumpinhttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trumpin hallinto. Itärannikon yliopistoväki on kallellaan demokraatteihin, ja konservatiivit pitävät sitä – ja joskus myös sen tuottamaa tutkimusta – vastustajanaan.
Näin yliopistot politisoidaan oikeuslaitoksen tapaan.
Kelley Babphavong haluaisi, että opiskelijoita valittaessa kiinnitettäisiin huomiota perheiden varallisuuteen ja lukion tasoon, ei hakijan etniseen taustaan. Hänen vanhempansa muuttivat Yhdysvaltoihin Laosista. (KUVA: Dermot Tatlow)
”Olen melko varma, että tämä oikeusjuttu menee korkeimpaan oikeuteen. Me saatamme voittaa, koska tuomari Brett Kavanaugh’n https://www.hs.fi/haku/?query=brett+kavanaugh%E2%80%99nnimityksen myötä konservatiiveilla on oikeudessa enemmistö”, Babphavong arvelee.
Itse kysymys etnisistä kiintiöistä ei tietenkään ole yksinkertainen. Tasa-arvoisessa maassa etnistä taustaa ei tarvitsisi ottaa huomioon. Mutta mustat olivat Yhdysvalloissa ensin orjia ja sitten toisen luokan kansalaisia.
Missä vaiheessa Yhdysvalloista tulee tarpeeksi tasa-arvoinen, että eri taustoista tulevien nuorten voi katsoa lähtevän samalta viivalta?
Monet oikeistolaiset vastaavat, että kiintiöitä ei enää tarvita: musta mies on päässyt presidentiksikin. Eikä syrjintää vastaan pidä taistella syrjimällä muita.
Aasialaistaustaisia opiskelijoita ja vierailijoita Harvardin yliopistolla. (KUVA: Dermot Tatlow)
Vasemmistolaiset nostavat esiin piilorasismin ja sen, että mustat ovat edelleen selvästi valkoisia jäljessä varallisuudessa, koulutuksessa ja eliniässä. Jos yliopistot eivät saisi suosia vähemmistöjä, näiden asema ottaisi edistymisen sijasta takapakkia.
Babphavong itse on käynyt Rhode Islandissa julkiset koulut. Siksi hän pitää arvokkaana sitä, että Harvardiin pääsee muitakin kuin etuoikeutettuja nuoria.
Hänen mielestään valinnassa pitäisi kuitenkin käyttää mittarina hakijan perheen varallisuutta tai sitä, millaisesta lukiosta tämä on valmistunut: sillä päästäisiin niihin tavoitteisiin, joita nyt tavoitellaan kysymällä etnistä taustaa.
”Nuoret joutuvat miettimään, olenko päässyt sisään rotuni takia tai siitä huolimatta”, hän sanoo. ”On pelottava ajatella, että työntekijöiden etnisten taustojen kirjo on hyväksyttävä rekrytointiperuste myös työpaikoilla. Sittenhän etnistä taustaa tuijotetaan koko elämän ajan!”
Babphavong itse on republikaani, ja hän haluaisi valmistumisensa jälkeen työskennellä vaalikampanjoissa. Hänen puolueessaan on pula sekä naisista että vähemmistöistä, joten hänelle olisi varmasti tilausta. Eikö vain?
Babphavong näyttää tyrmistyneeltä.
”Itse en haluaisi mitään etuja niiden, vaan ainoastaan saavutusteni takia.”
Aasialaistaustaisia opiskelijoita ja turisteja Harvardin yliopistolla. Ryhmä opiskelijoita on nostanut oikeusjutun yliopistoa vastaan väittäen, että se pitää aasialaistaustaisten opiskelijoiden määrän keinotekoisesti liian alhaisena, noin 23 prosentissa, vaikka koulumenestyksen perusteella heitä pitäisi olla yliopistossa enemmän. (KUVA: Dermot Tatlow)
Fakta
Yliopistojen etniset kiintiöt suurennuslasin alla
USA:ssa syrjintä etnisen taustan perusteella on laitonta. Korkein oikeus hyväksyi kuitenkin vuonna 1978 sen, että yliopistot saavat käyttää kiintiöitä yhtenä valintakriteerinä vähemmistöjen hyväksi.
Aasialaistaustaiset opiskelijat ovat nostaneet konservatiiviaktivisti Edward Blumin johdolla oikeusjutun Harvardin yliopistoa vastaan, koska heistä Harvard syrjii aasialaisvähemmistöä muiden vähemmistön kustannuksella.
Jos kantajat voittavat oikeusjutun, vaikutukset saattavat rajoittua Harvardiin. Jos oikeusjuttu päätyy USA:n korkeimpaan oikeuteen asti, päätös etnisistä kiintiöistä koskee todennäköisesti koko maan yliopistoja.