Väestöpolitiikka

Hei me tienataan tällä... ehkä ja sadan vuoden päästä :rolleyes: Kuulostaa suunnitelmalta!
 
En ymmärrä matematiikkaa miten työttömien ja sosiaaliturvan varassa elävien maahanmuuttajien lisääminen vähentää eläkejärjestelmän painetta, ehkä tässä yhteydessä maahanmuutolla tarkoitetaan jotain muuta.
Jos maahan lompsii huomenna miljoona 20 vuotiasta moniosaajaa ja yksikin työllistyy, niin jo se vähentää eläkejärjestelmän painetta.

Muiden eläminen kustannetaan verorahoista.
Eläketurvakeskusta tuskin kiinnostaa kokonaisuus.
 
Jos maahan lompsii huomenna miljoona 20 vuotiasta moniosaajaa ja yksikin työllistyy, niin jo se vähentää eläkejärjestelmän painetta.

Muiden eläminen kustannetaan verorahoista.
Eläketurvakeskusta tuskin kiinnostaa kokonaisuus.

Julkinen talous on osiensa summa, se tarkastelu tuppaa osaoptimoinnissa vissiin välillä unohtua. Valitettavasti tätä näkee julkisella sektorilla paljon jo ihan pikkuasioissa.
Säästökiimassa tehdyt epäonnistuneet ulkoistukset ovat hyvä esimerkki tästä. Henkilöstömenot pieneni joo, mutta ostopalvelukulut turposivat kuin pullataikina. Jos 100 miljoonan säästöjen saavuttaminen aiheuttaa 1001 miljoonan menolisäyksen toisaalla, niin viduiks mänt.

Veronmaksaja häviää tässä sekoilussa ihan älyttömästi ja tuloksena hyvinvointi valuu muualle. Sekin tuntuu ihan suunnitelmalta.
 
Jos maahan lompsii huomenna miljoona 20 vuotiasta moniosaajaa ja yksikin työllistyy, niin jo se vähentää eläkejärjestelmän painetta.

Muiden eläminen kustannetaan verorahoista.
Eläketurvakeskusta tuskin kiinnostaa kokonaisuus.

Etenkin viimeisessä osuit aika lailla häränsilmään...
Kokonaisvaikutukset julkisen talouden kestävyyteen on rajattu laskelmien ulkopuolelle.
Mainitaan myös Hesarin uutisessa samasta aiheesta:
ETK:n johtaja Jaakko Kiander kuvailee tulosta hivenen masentavaksi.
--
ETK:n raportti tarkastelee ainoastaan eläkejärjestelmän kestävyyttä. Se ei piirrä kokonaiskuvaa maahanmuuton vaikutuksista sosiaaliturvamenoihin tai julkisen talouden tilaan.

”Esimerkiksi heikosti koulutettujen maahanmuuttajien määrän kasvu luultavasti lisää Kelan sosiaaliturvamenoja, ja sitä me emme ole pystyneet huomioimaan”, Kiander sanoo.

"Luultavasti lisää"? Voi hyvän tähden. Niin kuin tästä ei löytyisi jääkylmää faktaa jos vain vaivauduttaisiin kaivamaan esiin.

Julkaisu sisältää kyllä paljon mielenkiintoista materiaalia. Pitää lueskella tarkemmin paremmalla ajalla. Muutamia hyvin pikaisia (ja huolestuttavia) poimintoja:
  • Jo tiivistelmästä: "Suomessa syntyneiden maastamuutto on ollut 1990-luvulta lähtien suurempaa kuin paluumuutto." Lukuja löytyy julkaisun puolelta.
  • Liite 3, Työllisyyslaskelma. Jopa kaikkein parhaiten työllistyvän ryhmä 1:n maahanmuuttajien työllisyysasteen oletetaan jäävän koko väestöä huonommaksi - koko näiden eliniän ajan. Ryhmien 2 ja 3 luvut ovat luonnollisesti ihan omassa sarjassaan, eivätkä hyvään suuntaan.
  • Liite 4, Ansiotaso. Kokonaisuutena maahanmuuttajien ansiot ovat käytännössä kautta linjan väestön keskitasoa matalammat, myös parhaassa ryhmässä.
Viivan alle näyttäisi jäävän, että tämän hetken todellisuuteen pohjautuvat luvut eivät tarjoa mitään pelastusta. Plussalle päästään, kun oletetaan:
  • Väestöpyramidin suotuisa oikeneminen, jonka pitäisi parantaa työikäisten suhdetta eläkkeensaajiin.
  • Edes kohtalaisen hyvä tulijoiden jakauma lähtömaiden suhteen.
  • Tärkeimpänä: että maahanmuuttajien lapset työllistyvät todella hyvin ja paikkaavat ikäjakaumaan yhdistettynä sen persneton, joka syntyy jo eläkejärjestelmään kokonaisen sukupolven ajan. Muista sosiaaliturvamenoista ei edes puhuta.
Jälleen kerran näyttää siltä, että nykyisellä maahanmuuttorakenteella välittömät kulut ovat väistämätön tosiasia. Plussalle arvioidut luvut puolestaan ovat vuosikymmenien päähän yltävää spekulaatiota, johon pitää sisällyttää aimo annos toiveajattelua. Tämä jakolinja totuuden ja haaveiden välillä tuntuu nousevan toistuvasti esiin. Rahaa saadaan menemään takuuvarmasti. Sen tuleminen takaisin on ehkä-osastoa, josta kukaan ei oikeasti vastaa.


Kiitos tämän linkityksestä. Panin tänään merkille tismalleen samat uutiset. Oikeastaan juuri tämä kokonaisuus on vetänyt synkäksi jo vuosien ajan aina kun erehdyn ajattelemaan asiaa. Pääpiru kirjoitti aiheen liepeiltä otsikolla Yltyvästä työvoimapulasta vuonna 2008. Kyllä, jo silloin pahan akseli osasi eritellä hyvin täsmällisesti, millainen maahanmuutto olisi hyödyksi ja millainen ei. Median bravuureita taas tuntuvat edelleen vuonna 2019 olevan 1) kaiken maahanmuuton niputtaminen yhteen ja 2) taivastelu siitä miten "ne" niputtavat kaiken maahanmuuton yhteen ja haluavat tietenkin kieltää sen kokonaan. Samaisen kirjoituksen esiin nostamat ydinongelmat ovat edelleen voimassa, mutta ne ohitetaan yhä autuaasti ideologian, huonon ymmärryskyvyn, sumutuksen ja sanahelinän voimin.

Kuvio on edelleen sama kuin 11 vuotta sitten. Kotimaiset osaajat lähtevät eivätkä tule takaisin. Ulkomaiset osaajat eivät halua tänne. Vetovoimatekijöitä on eniten niille ryhmille, jotka hyötyvät eniten sosiaalituista. Tämä ei ole villiä spekulaatiota kaukaisen tulevaisuuden suhteen vaan todellisuus juuri tänä päivänä ja huomennakin. Maahan- ja maastamuuton rakenne ei ole vain vähän pielessä vaan suorastaan kammottavassa tilassa. Se ei pienellä hienosäädöllä parane vaan pitäisi saada tyystin ympäri, ennen kuin volyymin lisäämisestä voidaan edes puhua. Rinteen hallitus ei tule tekemään asialle yhtikäs mitään, koska sen tukijoukot kannattavat ennen kaikkea lisää tulonsiirtoja ja "väliaikaisia" solidaarisuusveroja. Yksi suuri ongelma huippuosaajien kanssa on, että nämä eivät ole tyhmiä. "Tule maksamaan viisi tonnia veroja niin saat tonnilla yhteiskunnan palveluja" ei ole sellainen myyntipuhe, joka saisi muuttovankkurit liikkeelle. Ei-niin-huippuosaajat eivät myöskään ole aivan tyhmiä. Nämäkin osaavat sentään laskea, mitä "älä maksa lainkaan veroja, saat tonnilla yhteiskunnan palveluja" tarkoittaa.

Minulla ei valitettavasti ole tarjota tähän suureen kuvioon yhtäkään sellaista ratkaisukeinoa, jolla olisi edes etäisen realistiset mahdollisuudet toteutua. Se vetää aivan erityisen synkäksi. En tunne pystyväni vaikuttamaan näin perustavanlaatuiseen ongelmaan millään tavalla. Joitain henkilökohtaisia johtopäätöksiä ja ratkaisuja voin tehdä, mutta en oikein pidä niistä.
 
Kotimaiset ja ulkomaiset naiset.

Tilastokeskus julkaisi keskiviikkona uusia tietoja kokonaishedelmällisyyden kehityksestä. Kokonaishedelmällisyysluku on syntyvyyden mittari. Se kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Tilastokeskuksen luvut ovat etenkin kantasuomalaisten naisten kulmasta kiinnostavia. Viime vuonna Suomen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,41. Se tarkoittaa, että naisten odotetaan Suomessa synnyttävän elämänsä aikana 1,41 lasta. Vielä vuosikymmenen alussa lukema oli 1,87. Syntyvyyden lasku selittyy etenkin kantasuomalaisten naisten syntyvyyden laskulla. Viime vuonna suomalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,20 lasta naista kohden. Vuonna 2010 se oli 1,72.

Suomen kaikista viime vuonna syntyneistä vauvoista 6,2 prosentilla äiti oli lähtöisin jostain Suomen ulkopuolisen Euroopan maasta. Aasian kohdalla vastaava lukema oli 4,7 prosenttia ja Afrikan kohdalla 2,8 prosenttia. Ulkomaalaistaustaiset naiset synnyttävät myös tietyllä tavalla osuuttaan enemmän lapsia. Ulkomaalaistaustaisten naisten osuus oli viime vuoden lopussa kymmenen prosenttia kaikista Suomen 15–49-vuotiaista naisista. Nykyisin ulkomaalaistaustaisten naisten synnyttämien vauvojen osuus on yli 14 prosenttia kaikista suomalaisvauvoista. Esimerkiksi vielä vuonna 2010 osuus oli alle 8 prosenttia.

Samalla Suomessa syntyneiden lasten absoluuttinen määrä on pudonnut historiallisen alas. Suomessa syntyi edellisen kerran näin vähän vauvoja nälkävuosien aikaan vuonna 1868. Merkittävää on huomata, että Suomessa asui tuolloin hieman yli 1,7 miljoonaa asukasta. Nyt asukkaita on yli 5,5 miljoonaa. Vauvoja syntyy siis nyt yhtä vähän kuin 1868 vaikka asukkaita on lähes neljä miljoonaa enemmän.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006330829.html
 
Hedelmällisyys laskee kuin lehmän (Heikin) häntä.

1575460223531.png

Tuoreiden tilastojen mukaan syntyvyys pienenee yhä kaikissa koulutusryhmissä. Tilastokeskuksen mukaan syntyvyys on vähentynyt kahdeksassa vuodessa neljänneksen.

Vuoden 2010 jälkeen alkanut kokonaishedelmällisyysluvun lasku jatkui kaikissa koulutusryhmissä myös vuonna 2018. Perusasteen koulutuksen suorittaneilla naisilla hedelmällisyysluku on pienentynyt 29 prosenttia ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla 27 prosenttia. Toisen asteen suorittaneilla luku on pienentynyt 25 prosenttia.

Miesten osalta muutos on ollut jyrkempää kaikissa koulutusryhmissä. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla miehillä kokonaishedelmällisyysluku on pienentynyt 30 prosenttia ja perusasteen suorittaneilla 33 prosenttia vuoden 2010 jälkeen. Toisen asteen suorittaneilla hedelmällisyysluku on 27 prosenttia.

Pohjanmaalla kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,64–1,92, muualla Manner-Suomessa 1,32–1,47. https://www.verkkouutiset.fi/syntyvyys-romahti-neljanneksen/

Ulkomailla syntyneiden (eli ensimmäisen polven) ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,9 vuonna 2017, joka on hieman korkeampi kuin koko väestön (kaikki naiset) luku 1,5.

https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/perheet/syntyvyys.html

Kertauskysymykset:

1. Minkä asteen koulutus tarvitaan lastentekoon?
A) Peruskoulu.
B) Korkeakoulu.
C) Elämänkoulu.

2. Miten ulkomaalaisen naisen (esim. ukrainalainen, somali, saksalainen) hedelmällisyys muuttuu Suomessa?
A) Nousee.
B) Laskee.
C) Pysyy ennallaan.
 
Mitähän tuo on vuonna 2030 kun ilmastopropaganda aivopesee nykyiset kouluttautuvat nuoret lisääntymiskyvyttömiksi samaan aikaan pelkän peruskoulun käyneiden ja ulkomaalaisperäisten ehkä pysyessä sille vastustuskykyisempinä?

"Tiedostavat nuoret naisethan" huutaa kohta muutkin kuin baltzarin teatterin käyneet että "minä en syö fasististen rasistien ruokia" ja "enkä varmasti lisäänny".
 
Kotimaiset ja ulkomaiset naiset.



Samalla Suomessa syntyneiden lasten absoluuttinen määrä on pudonnut historiallisen alas. Suomessa syntyi edellisen kerran näin vähän vauvoja nälkävuosien aikaan vuonna 1868. Merkittävää on huomata, että Suomessa asui tuolloin hieman yli 1,7 miljoonaa asukasta. Nyt asukkaita on yli 5,5 miljoonaa. Vauvoja syntyy siis nyt yhtä vähän kuin 1868 vaikka asukkaita on lähes neljä miljoonaa enemmän.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006330829.html
Vittu saatana.
 
Hedelmällisyys laskee kuin lehmän (Heikin) häntä.

Katso liite: 35103



Ulkomailla syntyneiden (eli ensimmäisen polven) ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,9 vuonna 2017, joka on hieman korkeampi kuin koko väestön (kaikki naiset) luku 1,5.

https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/perheet/syntyvyys.html

Ärsyttävintä asiassa on se, että puolet ongelmasta olisi helppoa hoitaa kuntoon kansantaloudelle tuottoisalla tavalla joka lisäisi syntyvyyttä juuri niissä ryhmissä missä maa ja kansa hyötyisi siitä eniten - ja tämä ilman kansainvaelluksia.
 

Eihän tuossa ole järkeä. Lapsista on tehty monikulttuurisen politiikan välikappaleita. Liittyykö tämä siihen että on (kulttuuri)marxisti opetusministerinä?

Voi vittu sentään. Jos ostaa kalliin kodin pääkaupunkiseudulta vaikka ihan koulun vierestä niin silti lapset voivat joutua kouluun joka sijaitsee kauempana kuin lähin tai sitä seuraava koulu.

Kommunisteillehan tuo sopii, "mitäs ostit, kapitalistisika"

Ministereiden ja johtavien kaupunkipoliitikkojen lapsiahan tuo ei koske. Niille on omat säännöt.
 
Viimeksi muokattu:

Eihän tuossa ole järkeä. Lapsista on tehty monikulttuurisen politiikan välikappaleita. Liittyykö tämä siihen että on (kulttuuri)marxisti opetusministerinä?

Voi vittu sentään. Jos ostaa kalliin kodin pääkaupunkiseudulta vaikka ihan koulun vierestä niin silti lapset voivat joutua kouluun joka sijaitsee kauempana kuin lähin tai sitä seuraava koulu.

Kommunisteillehan tuo sopii, "mitäs ostit, kapitalistisika"

Ministereiden ja johtavien kaupunkipoliitikkojen lapsiahan tuo ei koske. Niille on omat säännöt.

Nyky hallituksen kokoonpano epäilemättä mahdollistaa tuollaiset temput, mutta uskoisin tämän olevan vain jatkumoa pidempään käynnissä olleelle prosessille. Toinen hallituskokoonpano olisi epäilemättä hillinnyt tälläisiä suunnitelmia, mutta isoin toimija tässä asiassa lienee Helsingin kaupungin hallitus (ja siellä niitä marxisteja vasta onkin).
 
Ärsyttävintä asiassa on se, että puolet ongelmasta olisi helppoa hoitaa kuntoon kansantaloudelle tuottoisalla tavalla joka lisäisi syntyvyyttä juuri niissä ryhmissä missä maa ja kansa hyötyisi siitä eniten - ja tämä ilman kansainvaelluksia.

Optimistit ovat havainneet tummassa pilvessä hopeareunuksen: kun suurilla ikäluokilla on jo toinen jalka haudassa ja nuorilla kolmas, huoltosuhde paranee tilapäisesti, kun eläkeläiset vaihtavat hiippakuntaa ja generation Ö (tai alfa) jää syntymättä. Tai pilvessä tulee optimistiseksi.

Syntyvyys on toki matanut uusiutumistason alapuolella jo 1960-luvun lopulta, mutta kuolleisuuden väheneminen (tai pitkäikäistyminen) ja sittemmin maahanmuutto ovat vielä toistaiseksi pitäneet kansan kasvussa. Kantasuomalaiset sen sijaan jo harvenevat.

Kun kantaväki vähenee, pidot eivät välttämättä parane.
 
Väestö kasvaa kaupungeissa.

keskittyy aiempaa nopeammin kasvuseuduille. Näin arvioivat tutkijat Antti Rehunen ja Ville Helminen Suomen ympäristökeskuksesta sekä Juha Honkatukia Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Talous&Yhteiskunta -lehden tuoreessa artikkelissahttp://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty42019/ty42019pdf/ty42019RehunenHelminenHonkatukia.pdf.

Suomen väestön ja työpaikkojen keskittyminen jatkuvat 2020-luvulla tasaisen voimakkaana seitsemälle suurimmalle kaupunkiseudulle samalla kun pienten ja keskisuurten kaupunkien suhteellinen osuus hieman pienenee, tutkijat arvioivat. Artikkelin mukaan erityisesti Helsingin kaupunkiseudun väestönkasvu on kiihtynyt verrattuna muihin kaupunkiseutuihin. Kuusi muuta suurinta kaupunkiseutua käsittävät Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kaupunkiseudut.

”Vuonna 1980 noin 62 prosenttia suomalaisista asui kaupunkiseuduilla, ja vuoteen 2018 mennessä osuus nousi 72 prosenttiin. Ennakoimme osuuden olevan vuonna 2040 noin 78 prosenttia”, tutkijat kirjoittavat.

Työssäkäyvien keskittyminen kasvuseuduille on vielä nopeampaa.

”Vuonna 2016 noin 74 prosenttia työllisistä asui kaupunkiseuduilla, ja vuoteen 2040 mennessä osuus kasvaa 84 prosenttiin.”

Kaupungistuminen ei etene siten, että laajalla rintamalla muutettaisiin kaupunkeihin, vaan siten että väestökehitys kumuloituu, eli suurimmilla kaupunkiseuduilla syntyneiden osuus on koko ajan korkeampi ja tämän seurauksena jokainen ikäkohortti muodostuu edellistä keskittyneemmäksi”, tutkijat kirjoittavat.

”Monella alueella ohitetaan kynnyksiä, joissa väestöpohja ei riitä palvelujen ylläpitoon”, tutkijat varoittavat. https://www.hs.fi/talous/art-2000006340225.html

Etenkin työikäinen väestö.
 
Väestö kasvaa kaupungeissa.



Etenkin työikäinen väestö.

Maakuntayliopistot ja AMK:t alkavat reagoida väestokehityksen muutoksiin.

Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan yksiköitten lakkauttaminen kuulunee samaan sarjaan.
 
Synnyttäjä paksuna.

Ylipainoisten synnyttäjien osuus kasvaa yhä. Synnyttäjien raskautta edeltävän painoindeksin keskiarvo oli viime vuonna 25,2. Useampi kuin joka kolmas (40,6 %) synnyttäjä oli ylipainoinen. Lihavia oli 16,3 prosenttia kaikista synnyttäjistä.

Lihavuus aiheuttaa merkittäviä raskaudenaikaisia riskejä. Ylipaino ennen raskautta lisää muun muassa raskaudenaikaisen diabeteksen riskiä. Myös keisarileikkauksia tehdään ylipainoisille tavallista useammin. Ylipainoisella leikkauksesta toipuminen on usein hitaampaa ja riski leikkauksen jälkeisiin haava- ja kohtutulehduksiin on suurempi kuin normaalipainoisella synnyttäjällä. Vuoden 2018 synnytyksistä 16,7 prosenttia päätyi keisarileikkaukseen.

Synnyttäjien keski-ikä on viime vuosina noussut. Viime vuonna kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 31 vuotta ja ensisynnyttäjien keski-ikä oli 29,3.

Synnytyksistä 99,5 prosenttia tapahtui sairaaloissa. Suunniteltuja kotisynnytyksiä oli viime vuonna vain 69 kappaletta.

Viime vuonna Suomessa syntyi 47 913 lasta. Syntyneitä lapsia oli 5,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Syntyneiden lasten määrä on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 2011 lähtien.

https://www.verkkouutiset.fi/yha-useampi-synnyttaja-ylipainoinen/
 
Neljäsosa yhdysvaltalaisista on vaikeasti lihavia vuonna 2030 – Suomen trendi samansuuntainen

Suomalaismiehistä jopa kolme neljästä ja -naisista kaksi kolmesta on ylipainoisia. Lihavia on noin neljännes aikuisväestöstä. Myös lasten ja nuorten lihavuus on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana.
 
Back
Top