Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Joo, tuhatvuotinen neljäs valtakunta,saas nähdäHei me tienataan tällä... ehkä ja sadan vuoden päästä Kuulostaa suunnitelmalta!
Hei me tienataan tällä... ehkä ja sadan vuoden päästä Kuulostaa suunnitelmalta!
Jos maahan lompsii huomenna miljoona 20 vuotiasta moniosaajaa ja yksikin työllistyy, niin jo se vähentää eläkejärjestelmän painetta.En ymmärrä matematiikkaa miten työttömien ja sosiaaliturvan varassa elävien maahanmuuttajien lisääminen vähentää eläkejärjestelmän painetta, ehkä tässä yhteydessä maahanmuutolla tarkoitetaan jotain muuta.
Jos maahan lompsii huomenna miljoona 20 vuotiasta moniosaajaa ja yksikin työllistyy, niin jo se vähentää eläkejärjestelmän painetta.
Muiden eläminen kustannetaan verorahoista.
Eläketurvakeskusta tuskin kiinnostaa kokonaisuus.
Hyvä kirjoitus jossa selitetään Rooman valtakunnan romahtamista on sir John Glubbin Fate of Empires. Siinä käsitellään lyhyesti viimeisten vuosituhansien ajalta imperiumien elinkaaria. Vahvemmassa vaiheessa oleva kulttuuri korvaa heikomman.
Jos maahan lompsii huomenna miljoona 20 vuotiasta moniosaajaa ja yksikin työllistyy, niin jo se vähentää eläkejärjestelmän painetta.
Muiden eläminen kustannetaan verorahoista.
Eläketurvakeskusta tuskin kiinnostaa kokonaisuus.
Mainitaan myös Hesarin uutisessa samasta aiheesta:Kokonaisvaikutukset julkisen talouden kestävyyteen on rajattu laskelmien ulkopuolelle.
ETK:n johtaja Jaakko Kiander kuvailee tulosta hivenen masentavaksi.
--
ETK:n raportti tarkastelee ainoastaan eläkejärjestelmän kestävyyttä. Se ei piirrä kokonaiskuvaa maahanmuuton vaikutuksista sosiaaliturvamenoihin tai julkisen talouden tilaan.
”Esimerkiksi heikosti koulutettujen maahanmuuttajien määrän kasvu luultavasti lisää Kelan sosiaaliturvamenoja, ja sitä me emme ole pystyneet huomioimaan”, Kiander sanoo.
Tilastokeskus julkaisi keskiviikkona uusia tietoja kokonaishedelmällisyyden kehityksestä. Kokonaishedelmällisyysluku on syntyvyyden mittari. Se kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Tilastokeskuksen luvut ovat etenkin kantasuomalaisten naisten kulmasta kiinnostavia. Viime vuonna Suomen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,41. Se tarkoittaa, että naisten odotetaan Suomessa synnyttävän elämänsä aikana 1,41 lasta. Vielä vuosikymmenen alussa lukema oli 1,87. Syntyvyyden lasku selittyy etenkin kantasuomalaisten naisten syntyvyyden laskulla. Viime vuonna suomalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,20 lasta naista kohden. Vuonna 2010 se oli 1,72.
Suomen kaikista viime vuonna syntyneistä vauvoista 6,2 prosentilla äiti oli lähtöisin jostain Suomen ulkopuolisen Euroopan maasta. Aasian kohdalla vastaava lukema oli 4,7 prosenttia ja Afrikan kohdalla 2,8 prosenttia. Ulkomaalaistaustaiset naiset synnyttävät myös tietyllä tavalla osuuttaan enemmän lapsia. Ulkomaalaistaustaisten naisten osuus oli viime vuoden lopussa kymmenen prosenttia kaikista Suomen 15–49-vuotiaista naisista. Nykyisin ulkomaalaistaustaisten naisten synnyttämien vauvojen osuus on yli 14 prosenttia kaikista suomalaisvauvoista. Esimerkiksi vielä vuonna 2010 osuus oli alle 8 prosenttia.
Tuoreiden tilastojen mukaan syntyvyys pienenee yhä kaikissa koulutusryhmissä. Tilastokeskuksen mukaan syntyvyys on vähentynyt kahdeksassa vuodessa neljänneksen.
Vuoden 2010 jälkeen alkanut kokonaishedelmällisyysluvun lasku jatkui kaikissa koulutusryhmissä myös vuonna 2018. Perusasteen koulutuksen suorittaneilla naisilla hedelmällisyysluku on pienentynyt 29 prosenttia ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla 27 prosenttia. Toisen asteen suorittaneilla luku on pienentynyt 25 prosenttia.
Miesten osalta muutos on ollut jyrkempää kaikissa koulutusryhmissä. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla miehillä kokonaishedelmällisyysluku on pienentynyt 30 prosenttia ja perusasteen suorittaneilla 33 prosenttia vuoden 2010 jälkeen. Toisen asteen suorittaneilla hedelmällisyysluku on 27 prosenttia.
Pohjanmaalla kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,64–1,92, muualla Manner-Suomessa 1,32–1,47. https://www.verkkouutiset.fi/syntyvyys-romahti-neljanneksen/
Vittu saatana.Kotimaiset ja ulkomaiset naiset.
Samalla Suomessa syntyneiden lasten absoluuttinen määrä on pudonnut historiallisen alas. Suomessa syntyi edellisen kerran näin vähän vauvoja nälkävuosien aikaan vuonna 1868. Merkittävää on huomata, että Suomessa asui tuolloin hieman yli 1,7 miljoonaa asukasta. Nyt asukkaita on yli 5,5 miljoonaa. Vauvoja syntyy siis nyt yhtä vähän kuin 1868 vaikka asukkaita on lähes neljä miljoonaa enemmän.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006330829.html
Hedelmällisyys laskee kuin lehmän (Heikin) häntä.
Katso liite: 35103
Ulkomailla syntyneiden (eli ensimmäisen polven) ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,9 vuonna 2017, joka on hieman korkeampi kuin koko väestön (kaikki naiset) luku 1,5.
https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/perheet/syntyvyys.html
Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun
Ideana on muuttaa nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä.www.hs.fi
Eihän tuossa ole järkeä. Lapsista on tehty monikulttuurisen politiikan välikappaleita. Liittyykö tämä siihen että on (kulttuuri)marxisti opetusministerinä?
Voi vittu sentään. Jos ostaa kalliin kodin pääkaupunkiseudulta vaikka ihan koulun vierestä niin silti lapset voivat joutua kouluun joka sijaitsee kauempana kuin lähin tai sitä seuraava koulu.
Kommunisteillehan tuo sopii, "mitäs ostit, kapitalistisika"
Ministereiden ja johtavien kaupunkipoliitikkojen lapsiahan tuo ei koske. Niille on omat säännöt.
Ärsyttävintä asiassa on se, että puolet ongelmasta olisi helppoa hoitaa kuntoon kansantaloudelle tuottoisalla tavalla joka lisäisi syntyvyyttä juuri niissä ryhmissä missä maa ja kansa hyötyisi siitä eniten - ja tämä ilman kansainvaelluksia.
Asutus
keskittyy aiempaa nopeammin kasvuseuduille. Näin arvioivat tutkijat Antti Rehunen ja Ville Helminen Suomen ympäristökeskuksesta sekä Juha Honkatukia Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Talous&Yhteiskunta -lehden tuoreessa artikkelissahttp://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty42019/ty42019pdf/ty42019RehunenHelminenHonkatukia.pdf.
Suomen väestön ja työpaikkojen keskittyminen jatkuvat 2020-luvulla tasaisen voimakkaana seitsemälle suurimmalle kaupunkiseudulle samalla kun pienten ja keskisuurten kaupunkien suhteellinen osuus hieman pienenee, tutkijat arvioivat. Artikkelin mukaan erityisesti Helsingin kaupunkiseudun väestönkasvu on kiihtynyt verrattuna muihin kaupunkiseutuihin. Kuusi muuta suurinta kaupunkiseutua käsittävät Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kaupunkiseudut.
”Vuonna 1980 noin 62 prosenttia suomalaisista asui kaupunkiseuduilla, ja vuoteen 2018 mennessä osuus nousi 72 prosenttiin. Ennakoimme osuuden olevan vuonna 2040 noin 78 prosenttia”, tutkijat kirjoittavat.
Työssäkäyvien keskittyminen kasvuseuduille on vielä nopeampaa.
”Vuonna 2016 noin 74 prosenttia työllisistä asui kaupunkiseuduilla, ja vuoteen 2040 mennessä osuus kasvaa 84 prosenttiin.”
Kaupungistuminen ei etene siten, että laajalla rintamalla muutettaisiin kaupunkeihin, vaan siten että väestökehitys kumuloituu, eli suurimmilla kaupunkiseuduilla syntyneiden osuus on koko ajan korkeampi ja tämän seurauksena jokainen ikäkohortti muodostuu edellistä keskittyneemmäksi”, tutkijat kirjoittavat.
”Monella alueella ohitetaan kynnyksiä, joissa väestöpohja ei riitä palvelujen ylläpitoon”, tutkijat varoittavat. https://www.hs.fi/talous/art-2000006340225.html
Väestö kasvaa kaupungeissa.
Etenkin työikäinen väestö.
Ylipainoisten synnyttäjien osuus kasvaa yhä. Synnyttäjien raskautta edeltävän painoindeksin keskiarvo oli viime vuonna 25,2. Useampi kuin joka kolmas (40,6 %) synnyttäjä oli ylipainoinen. Lihavia oli 16,3 prosenttia kaikista synnyttäjistä.
Lihavuus aiheuttaa merkittäviä raskaudenaikaisia riskejä. Ylipaino ennen raskautta lisää muun muassa raskaudenaikaisen diabeteksen riskiä. Myös keisarileikkauksia tehdään ylipainoisille tavallista useammin. Ylipainoisella leikkauksesta toipuminen on usein hitaampaa ja riski leikkauksen jälkeisiin haava- ja kohtutulehduksiin on suurempi kuin normaalipainoisella synnyttäjällä. Vuoden 2018 synnytyksistä 16,7 prosenttia päätyi keisarileikkaukseen.
Synnyttäjien keski-ikä on viime vuosina noussut. Viime vuonna kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 31 vuotta ja ensisynnyttäjien keski-ikä oli 29,3.
Synnytyksistä 99,5 prosenttia tapahtui sairaaloissa. Suunniteltuja kotisynnytyksiä oli viime vuonna vain 69 kappaletta.
Viime vuonna Suomessa syntyi 47 913 lasta. Syntyneitä lapsia oli 5,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Syntyneiden lasten määrä on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 2011 lähtien.
Neljäsosa yhdysvaltalaisista on vaikeasti lihavia vuonna 2030 – Suomen trendi samansuuntainen
Suomalaismiehistä jopa kolme neljästä ja -naisista kaksi kolmesta on ylipainoisia. Lihavia on noin neljännes aikuisväestöstä. Myös lasten ja nuorten lihavuus on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana.