Väestöpolitiikka

Hups... kuinkas tässä näin kävi? Noh, vanhuksilta ja lapsilta pois, joukkoliikenteen lippuihin korotukset ja ilmaiset liikuntapaikat maksullisiksi. Todellinen tulevaisuusmanifesti!

ps. Rivien välistä löytyy syy rumaan alijäämään... väestönkasvu!

www.iltalehti.fi

Turku ajautui tylyyn talouskurimukseen - säästöjä haetaan vanhuksista ja lapsista

Suurista kaupungeista taloudellisesti ahtaalla on myös Tampere. Pääkaupunkiseudulla Espoon ja Vantaan taloudet näyttävät tänä vuonna kääntyvän alijäämäisiksi.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi
 
Viimeksi muokattu:
Hei lapset, vanhukset ja vammaiset, teiltä pitää säästää koska rahat loppu, slut sekä finito.

Terveisin: Minna "Kuntalehti vertaili yli 40 tuoreinta kunnanjohtajien johtajasopimusta. Ilmeni, että palkat vaihtelevat vajaasta 6 000 eurosta lähes 15 000 euroon kuukaudessa. Johtajasopimuksista vain viisi oli määräaikaisia.

Kuntajohtajien palkat nousivat odotetusti suurimmilleen isoimmissa kunnissa. Tuoreissa virkasuhteissa korkeimmat palkat maksetaan Turun Minna Arvelle (15 311 euroa)" Arve
 
Fremen kirjoitti:
Hups... kuinkas tässä näin kävi? Noh, vanhuksilta ja lapsilta pois, joukkoliikenteen lippuihin korotukset ja ilmaiset liikuntapaikat maksullisiksi. Todellinen tulevaisuusmanifesti!

ps. Rivien välistä löytyy syy rumaan alijäämään... väestökasvu!

www.iltalehti.fi

Turku ajautui tylyyn talouskurimukseen - säästöjä haetaan vanhuksista ja lapsista

Suurista kaupungeista taloudellisesti ahtaalla on myös Tampere. Pääkaupunkiseudulla Espoon ja Vantaan taloudet näyttävät tänä vuonna kääntyvän alijäämäisiksi.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei kai väestönkasvu voi tällaista aiheuttaa kun toisaalla vaikeroidaan että väki vähenee eikä lisäänny ..? Jaa mutta mähän taisin itse keksiä että se haluttu väki ei niinkään lisäänny vaan se.. miten sen kauniisti sanoisi, se väki joka elelee yhteiskunnan varoilla eikä juuri pottia kasvata työtuloillaan kasvaa sitäkin enemmän. Ne on ne "uudet akavalaiset" sellaisia..
 
Fremen kirjoitti:
ps. Rivien välistä löytyy syy rumaan alijäämään... väestönkasvu!
Klikkaa laajentaaksesi...
Juuei, ei ainakaan pääsyynä. Valtionosuudet pienenivät kikytuntien laskennallisen arvon verran ("6 minuuttia päivässä lisätyötä antaa matemaattisesti x euroa lisää arvoa kunnalle, joten vähennetään osuuksia saman verran") ja lomarahojen leikkaukset vähensivät verotuloja, mitä ei kompensoitu mitenkään.

Edit: Ja unohtui tuosta vielä kansallisen tulorekisterin vaikutus, eli verotulot tulevat kunnalle tänä vuonna myöhemmin kuin ennen.
 
Viimeksi muokattu:
Mili kirjoitti:
Hei lapset, vanhukset ja vammaiset, teiltä pitää säästää koska rahat loppu, slut sekä finito.

Terveisin: Minna "Kuntalehti vertaili yli 40 tuoreinta kunnanjohtajien johtajasopimusta. Ilmeni, että palkat vaihtelevat vajaasta 6 000 eurosta lähes 15 000 euroon kuukaudessa. Johtajasopimuksista vain viisi oli määräaikaisia.

Kuntajohtajien palkat nousivat odotetusti suurimmilleen isoimmissa kunnissa. Tuoreissa virkasuhteissa korkeimmat palkat maksetaan Turun Minna Arvelle (15 311 euroa)" Arve
Klikkaa laajentaaksesi...
Mitäs Minna tekikään ennen...
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Jos ajattelua laajennetaan (lapsilisä)laatikon ulkopuolelle, syntyvyyden kasvattamiseen löytyy parempiakin keinoja.

Unkarin mallin mukainen lapsilaina vaikuttaa varsin hyvältä idealta. Jos jokaisesta lapsesta saa nostaa valtion lapsilainaa esim. 33 000 ja kolmannen lapsen synnyttyä laina annetaan anteeksi, taloudellinen tuki tulee tasaisemmin, mutta ”piiska” ja ”porkkana” pysyvät ennallaan.

Unkarin mallissa vapautetaan myös neljän lapsen äiti tuloveroista loppuiäksi, jolloin kannusteet palata työelämään ovat kohdallaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suhtaudun edelleen hyvin varauksella noiden isojen perheiden kannustamiseen. Jos ihan rautalangasta väännetään, saadaanko me tällä keinolla oikeat ihmiset lisääntymään? Olisi ehkä sittenkin parempi tukea 1. ja 2. lapsen hankkimista.. tosin tuki voi olla tehokkaampaa 3+ lapsen kohdalla, niinkuin joku sanoi.

Ylipäätään pitäisi käydä iso kansallinen keskustelu siitä, onko (kanta)väestön pieneneminen ongelma. Esim. itse en ole päättänyt kantaani.
 
Unkarin mallissa voisi silti olla jotain ratkaisua. Toki se on tässä poliittisessa ilmastossa väärä malli koska Unkarissa on vääränlainen hallitus ja väärät poliitikot vallassa.
 
Näissä syntyvyys keskusteluissa ollaan kovin huolissaan yhteiskunnasta ja sitä kautta asiaa pelkästään tarkastellaan (ihan kuin oltaisiin hyönteisiä), mutta minusta tämä nykyinen suuntaus on ainoastastaan posiitivinen asia, ihmiset ovat oppineet arvostamaan yksilönvapautta sekä omaa elämäänsä antamatta muiden, yleensä sukulaisten, painostuksen vaikuttaa päätöksiinsä isojen asioiden suhteen kuten esim tämä lapsien hankkiminen.

Kyllä lapsia tekevät jotka niitä haluavat joten kaikenlaiset "ajatelkaa yhteiskuntaa ja tehkää lapsia" perustelut ovat melko järjettömiä.
 
Ideologisista syistä lapseton voi sitten viimeisillä voimillaan kaatua itsekaivamaansa kuoppaan. Ei voi vaatia muiden lapsia hoitamaan itseään.
 
Teräsmies kirjoitti:
Näissä syntyvyys keskusteluissa ollaan kovin huolissaan yhteiskunnasta ja sitä kautta asiaa pelkästään tarkastellaan (ihan kuin oltaisiin hyönteisiä), mutta minusta tämä nykyinen suuntaus on ainoastastaan posiitivinen asia, ihmiset ovat oppineet arvostamaan yksilönvapautta sekä omaa elämäänsä antamatta muiden, yleensä sukulaisten, painostuksen vaikuttaa päätöksiinsä isojen asioiden suhteen kuten esim tämä lapsien hankkiminen.

Kyllä lapsia tekevät jotka niitä haluavat joten kaikenlaiset "ajatelkaa yhteiskuntaa ja tehkää lapsia" perustelut ovat melko järjettömiä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Asiaa voi toki tarkastella yksilön tai yhteisön näkökulmasta – mieluiten molemmista.

Yksilön vinkkelistä katsottuna olisin huolestunut, jos ero toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä kasvaa liian suureksi liian monissa perheissä tms.

Yhteisön kannalta katsottuna kansamme edustajat joutuvat pohtimaan, millainen väestöpolitiikka on kansan, valtion ja yhteiskunnan kehitykselle hyväksi.

Ja varmaan muitakin katsantokantoja asiaan on.
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Yhteisön kannalta katsottuna kansamme edustajat joutuvat pohtimaan, millainen väestöpolitiikka on kansan, valtion ja yhteiskunnan kehitykselle hyväksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllähän siellä pohdittu ja tultu tulokseen, että kolmen lapsen ja siitä ylöspäen (suur)perheisiin kannattaa mieluummin panostaa, kun katsovat että persaukiset eivät kykene nussimaan joten investoidaan sinne missä osataan höylätä.
 
Joillakin on käsitys, että pääkaupunki elättää muuta maata nettomaksajana. Tämän kirjoittajalla ei ole.

KL Gosplan Inc. kirjoitti:
Tehdäänpä pieni ajatusleikki: yhtenä aamuna Helsingin asukkaat heräävät samanlaiseen ilmiöön kuin länsi-berliiniläiset 13.8.1961 - kaupungin ympärille on rakennettu muuri joka eristää Helsingin täydellisesti muusta Suomesta.

Helsinkiin ei tule Suomesta työvoimaa, elintarvikkeita, kulutustavaroita, sähköä tai vettä ja tietenkin maksu- ja dataliikenne Suomen on katkaistu. Helsinkiläiset voivat toki vapaasti matkustaa muualle maailmaan sataman ja lentokentän kautta ja ottaa vastaan sankoin joukoin sisään tunkevia saksalaisia tohtoreita, japanilaisia insinöörejä ja sveitsiläisiä pankkiireita sekä kansainvälisiä huippujohtajia ihan ilman sitä inhottavaa tarveharkintaa.

Tuo on se skenaario jonka toteuduttua selviää hyvin nopeasti kumpi elättikään kumpaa. Pk-seutu Suomea vai Suomi Pk-seutua.

Noin alkajaisiksi jokainen yritysten pääkonttorien työntekijä jäisi työttömäksi ensimmäisenä päivänä. Sen sijaan näiden yritysten tuotanto ja toiminta Suomessa jatkuisivat ennallaan eikä niiden tuotteiden kysynnässä tai kilpailukyvyssä tapahtuisi tämän seurauksena muutoksia. Paitsi että ne voisivat miettiä puhtaalta pöydältä missä maassa sijaitseva pääkonttori palveleekaan parhaiten niiden etua ja miten paljon pääkonttorin väkeen kannattaa haaskata rahaa.

Samalla kaikki ne ah, niin korvaamatonta työtä tekevää 24 000 valtion virkamiestä jäisivät työttömiksi koska muu Suomi ei olisikaan enää maksamassa niille palkkaa eikä Helsingillä taatusti olisi sen enempää kykyä kuin halua jatkaa vaikkapa megalomaanisen Maa ja Metsätalousministeriön ylläpitoa.

Jotenkin epäilen että Suomi ei jäisi näitä osaajia hirveästi kaipaamaan ja jos esim 90% nykyisestä supistettu Maa- ja Metsätalousministeriö katsottaisiin tarpeelliseksi perustaa uudelleen niin sille varmasti löytyisi uusi sijainti lähempääkin maataloutta ja metsiä kuin Töölöstä ja uudet asiantuntijat.

Kaikkein oleellisin muutos olisi se että Helsinki ei pääsisi enää puristamaan melkein viiden miljoonan suomalaisen väestöpohjaa tyhjiin lahjakkaista nuorista joiden osaamisen varassa se on tähän saakka kyennyt elämään kuin pellossa. Helsinki ei itse pysty tuottamaan juuri muuta kuin prekariaattia joka on kasvanut kulttuurissa jossa mitään ei tarvitse tehdä eikä maksaa itse koska yhteiskunnan piikkiin saa leppoisan elämän ilmankin jolloin jää aikaa nauttia kaikki päivät niistä Helsingin palveluista.

Viestiä on muokannut: Gosplan Inc.7.11.2019 22:21
Klikkaa laajentaaksesi...

Helsinki elää muun maan kustannuksella | Kauppalehti.fi

keskustelu.kauppalehti.fi keskustelu.kauppalehti.fi
 
Rauhantekijä kirjoitti:
Muuttajat ajattelevat ensisijassa oman elämänsä onnistumista ja maaseutua parempia työmahdollisuuksia, siis kenelle ei kelpaa maaseudun ilmapiiri. Toissijaisestikin vielä ajatellaan jotain muuta. Maanpuolustuksellinen ajattelu ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudulle siirtyjillä millään tavalla kärjessä.
Maaseudun asuttuna pysymiseksi ainoa mahdollisuus on että valtio keksii jotain taikakeinoja. Yksityisellä ihmisellä ei välttämättä ole varaa asua maalla, kun ottaa huomioon millaisia elämän palveluja pitäisi maksaa. Jörn Donner tästä sanoi tosi hyvin jo 80-luvulla.
.
Klikkaa laajentaaksesi...
Meillä tuo sotien jälkeinen maaltamuutto oli melkoisen rajua. Wikipediasta löytyy aika kattava katsaus:

Maaltamuutto – Wikipedia

fi.wikipedia.org fi.wikipedia.org

Muistelen lukeneeni jostain että Ruotsiin muutti Suomesta 1960-luvulla hieman alle 200 000 henkilöä.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Kaarne kirjoitti:
Meillä tuo sotien jälkeinen maaltamuutto oli melkoisen rajua. Wikipediasta löytyy aika kattava katsaus:

Maaltamuutto – Wikipedia

fi.wikipedia.org fi.wikipedia.org

Muistelen lukeneeni jostain että Ruotsiin muutti Suomesta 1960-luvulla hieman alle 200 000 henkilöä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ensin muutetaan opiskelupaikkakunnalle ja sitten työn perään (tai pakolaisena turvapaikkamaahan).

Vuonna 1860 maa- ja metsätalouden parissa työskenteli yli 90 % työvoimasta, vuonna 1900 noin 75 %, vuonna 1960 35 % ja vuonna 2000 alle 10 %.

Pääosa uusista työpaikoista syntyi korkeaa osaamista vaativille ammattialoille, joten muuttovirtojen uusiksi ohjaajiksi muodostuivat suurimmat yliopistot ja muutamat suuret kasvuyritykset, etunenässä Nokia. Lisäksi kesäkuun alussa 1994 voimaan astunut uusi kotikuntalaki mahdollisti opiskelijoiden kirjautumisen opiskelupaikkakuntiensa asukkaiksi entistä helpommin.

Maassamuuttoon on vaikuttanut viime vuosikymmenien aikana välillisesti myös siirtolaisuus, koska useimmat alun perin pienille paikkakunnille sijoitetut pakolaiset ovat hakeutuneet asumaan suuriin keskuksiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ruotsiin menijöitä on riittänyt.

1573639173607.png

http://www.migrationinstitute.fi/files/pdf/presentation/Elli_Heikkila_PohjolaNorden_28042014.pdf
 
Merten sheriffi kirjoitti:
www.suomenmaa.fi

Kemppi: Perussuomalaiset sulkevat silmänsä monilapsisten perheiden ahdingolta - Suomenmaa.fi

Keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi kummastelee sitä, että perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja puolueen...
www.suomenmaa.fi www.suomenmaa.fi
Suomessa suurperheitä on pääasiassa pelkästään hihhuleilla ja heillä harvemmin on rahasta pulaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Rahhoo hihhuleille ja wahhabisteille.

Hihhuli
on alun perin (jyrkästä) lestadiolaisesta tai kiihkoilijasta, intoilijasta käytetty halventava nimitys[1], mutta nykyään sillä viitataan myös mitä tahansa uskontoa vahvasti kannattavaan henkilöön. Sanaa on käytetty 1800-luvulta asti. Sana muodostui lestadiolaisten tilaisuuksissa liikutuksissa olleiden hih huh -huudoista. Lestadiolaisuuden yleinen nimitys oli 1800-luvulla "hihhulilaisuus".[2]

Hihhulit-nimellä tunnetaan myös ekspressionistisen taidemaalari Tyko Sallisen uskonnollista hurmosta kuvaava kuuluisa öljyvärimaalaus vuodelta 1918.[3]

Suomen sanaksi hihhuli on todella poikkeuksellinen sikäli, että h esiintyy geminaattana. H-kirjain esiintyy kylläkin tuplana myös muutamissa lainasanoissa kuten wahhabismi, eräissä onomatopoieettisissa ilmauksissa (hohhoijaa) ja joissakin murteissa, etenkin Savon murteessa (rahhoo). https://fi.wikipedia.org/wiki/Hihhuli

Halla-aholla on 4 + 1(?) lasta, joten Jussi ei ole ajamassa tässä omaa etuaan.
 
Ennen ja nyt.

Lapsilisä oli sotien jälkeisen Suomen suuri ylpeyden aihe. Sitä on maksettu vuodesta 1949 lähtien vanhemmillemme meistä kaikista, jotka olemme olleet lapsia. Uudistus oli köyhässä ja sodan traumatisoimassa Suomessa rahassa mitattuna valtava: vuonna 1949 lapsilisämenot muodostivat 40 prosenttia kaikista Suomen sosiaalimenoista.

Kelan Tilastollisesta vuosikirjasta käy ilmi, että lapsilisän arvo on romahtanut uudella vuosituhannella. Vuonna 2000 lapsesta maksettavan lapsilisän nimellisarvo oli keskimäärin 108,23 euroa kuukaudessa. Suomen valtio maksoi lapsilisiä vuosituhannen alkaessa vuosittain yhteensä 1,387 miljardia euroa. Vuonna 2017 lapsilisän nimellisarvo oli 112,85 euroa. Valtio maksoi lapsilisiä toissa vuonna 1,366 miljardia euroa – siis vähemmän kuin vuonna 2000!

Ikäluokat pienentyvät vuosi vuodelta, mutta poliitikot eivät silti ole korottaneet lapsilisiä. Niiden osuus Suomen kaikista sosiaalimenoista on enää 2,1 prosenttia.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a71414f1-1893-4c93-a985-c876a1d0f9b2?utm_campaign=kiintea_iltalehti_uutisboksi_201808&utm_medium=almainternal&utm_source=kauppalehti.fi
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top