Väestöpolitiikka
- Viestiketjun aloittaja Nojatuolistrategi
- Aloitus PVM
Suomalaisten syntyvyys on matalaa ja villi veikkaukseni on poliittiset vainot perheen arvoihin. Lapsilisä, lapsivähennykset, asuntolainavähennysten toistuvat leikkaukset ja jatkuva poistaminen perheiden osalta verotuksesta saa jokaisen miettimään, että onko Suomi se oikea maa. Voin sanoa, että EI ole.
Lapinukko
Respected Leader
Viikonloppuna vanhustenhoitopaikassa vieraillessani tuumailtiin että kuinka moni syksyllä 2015 maahan läpsytellyt on työllistynyt vanhustenhoitajaksi?
Lehmätkin lentää ennenkuin irakilainen alkaa hoitaa suomalaisia vanhuksia. Onkos täällä toimittelijoita? Nostelkaa nyt edes yksittäisiä tapauksia jos on? Filippiiniläisen ja useita thaimaalaisia hoitajia tiedän. Entä kuinka monta somalialaista? Ei saa varmaan edes kysellä jottei kutsu Helsingin käräjäoikeus??
Metsänhoitoonkin työllistyneet taitaa olla KOKO MAASSA yhden käden sormin laskettavissa, vaikka suurin osa tulijoista oli 20-40 vuotiaita miehiä. Ei vaan iske? Täälläkin on nähty itä-aasian maista tulleita töissä ja ahkeria ovatkin!
Menis sisäministeri AASIAAN mutta kun #nytonpakko saada tänne lisää läpsyttelijöitä.
Lehmätkin lentää ennenkuin irakilainen alkaa hoitaa suomalaisia vanhuksia. Onkos täällä toimittelijoita? Nostelkaa nyt edes yksittäisiä tapauksia jos on? Filippiiniläisen ja useita thaimaalaisia hoitajia tiedän. Entä kuinka monta somalialaista? Ei saa varmaan edes kysellä jottei kutsu Helsingin käräjäoikeus??
Metsänhoitoonkin työllistyneet taitaa olla KOKO MAASSA yhden käden sormin laskettavissa, vaikka suurin osa tulijoista oli 20-40 vuotiaita miehiä. Ei vaan iske? Täälläkin on nähty itä-aasian maista tulleita töissä ja ahkeria ovatkin!
Menis sisäministeri AASIAAN mutta kun #nytonpakko saada tänne lisää läpsyttelijöitä.
Viimeksi muokattu:
Antti Palola: Impivaara tarvitsee maahanmuuttajia
ANTTI PALOLA | 25.10.2019 | 07:00- päivitetty 24.10.2019 | 20:35
Väestön ikärakenne ja ennätysmäisen alhainen syntyvyys ovat tosiasioita.
Kun näihin tosiasioihin lisätään tulevien vuosien ikäsidonnaisten menojen kasvu, käsissämme on erittäin vaikeasti ratkaistavissa oleva yhtälö. – Kukapa meistä olisi valmis vapaaehtoisesti leikkaamaan omasta hyvinvoinnistaan.
Työikäiset vähenevät Suomessa noin 75 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä ja syntyvyys on viimeisten tietojen mukaan jyrkässä laskussa. Syntyvyyden alenemisen taustalla on useita tekijöitä, joiden ratkaisemiseen tarvitaan kokonaan uutta väestöpoliittista ajattelua sekä kokonaisvaltaista perheellistymis-, perhe- ja lapsipolitiikkaa. Myös työmarkkinoita on tarkasteltava perhemyönteisyyden näkökulmasta.
Ulkomainen työvoima on yksi keino kampittaa ikärakenteesta ja alhaisesta syntyvyydestä aiheutuvaa hyvinvointihaastetta. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan tarvitsisimme Suomeen joka vuosi arviolta noin 30 000 ulkomailla syntynyttä lisää, jotta huoltosuhde pysyisi kutakuinkin kestävällä tasolla.
Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. STTK esitti vaalien alla yhteiskuntapoliittisen ohjelman käynnistämistä kansainvälisen rekrytoinnin ja maahanmuuton vahvistamiseksi sekä koulutetun ja ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi ulkomailta. Meidän tulisi tehdä rekrytointia laajasti ja strategisesti. Lisäksi Suomessa jo asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön työllistymiseen tulee keskittää nykyistä enemmän voimavaroja.
Kilpailemme osaavasta työvoimasta monien muiden, maahanmuuton näkökulmasta meitä paljon vetovoimaisempien kohdemaiden kanssa. Meillä on toki monia myönteisiksi laskettavia kilpailuvaltteja kuten toimiva ja turvallinen yhteiskunta, kehittynyt infrastruktuuri, korkea hyvinvointi sekä luonnon läheisyys ja puhtaus mukaan lukien elintarvikkeet ja vesi.
Toisaalta on tärkeä tiedostaa, että Suomi ei tule ensimmäisenä mieleen, kun ulkomaalainen harkitsee työn perässä muuttamista vieraaseen maahan. Vahvuuksista huolimatta Suomeen pikemminkin eri syistä ajaudutaan sen sijaan, että se olisi tarkan suunnittelun ja harkinnan tulos.
Suomi sijaitsee pohjoisessa ja kovin kaukana maailman metropoleista. Suomi on harvaan asuttu maa, jossa asuu monen ulkomaalaisen mielestä umpimielinen ja syrjään vetäytyvä kansa. Puhumme outoa kieltä ja suhtaudumme ulkomaalaisiin varsin penseästi. Bonuksena meillä on sään ja vuodenajan puolesta viheliäinen marraskuu.
Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA tutki runsas vuosi sitten maahanmuuttajien kokemaa rasismia Euroopan unionin jäsenmaissa. 12 maasta eniten rasismia koettiin Suomessa. 63 prosenttia haastatelluista oli kokenut rasistista häirintää ja syrjintää, 14 prosenttia fyysisiä hyökkäyksiä. Vastaajat olivat ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajia.
Hiljattain uutisoitiin, miten ulkomaalainen nimi estää hakijaa työllistymästä, vaikka hänellä olisi vahvempi työhistoria ja parempi pätevyys kuin suomalaista nimeä kantavalla. Rasismista todistavat tulokset eivät varsinaisesti yllätä, mutta kertovat karua kieltä suomalaisista. Voisimme tietysti huoleti jatkaa elämäämme täällä kotoisessa Impivaarassa, jos väestörakenteemme ei olisi ongelma. Tällä asenteella kuitenkin karkotamme maahanmuuttajia tilanteessa, jossa nimenomaan tarvitsisimme heitä.
Työllistyminen on henkilön onnistuneen kotoutumisen keskeinen osatekijä. Maahanmuuttajan nopea kiinnittäminen työelämään parantaa mahdollisuuksia kielen oppimiseen. Kielitaito kehittyy, kun sitä käyttää.
Perehdyttämiskäytäntöjä on tehostettava. Myös maahanmuuttajien työnohjaus vaatii lisää resurssointia. Hyvä työilmapiiri ja työyhteisön tuki auttavat alkuun.
Valitettavasti suomalainen työelämä ei ole vielä valmis hyväksymään erilaisuutta. Vaadimme esimerkiksi liian nopeasti virheetöntä kielitaitoa ja myös tehtävissä, joissa sitä ei tarvita.
Jos Suomessa koulutetut osaajat jäävät puutteellisen kielitaidon vuoksi ilman työtä, he etsivät sitä muualta. Meidän on nähtävä aikempaa paremmin hyödyt, joita maahanmuuttajien kulttuurituntemus, kansainväliset yhteydet, kielitaito sekä erilaiset näkemykset voivat antaa suomalaiselle yhteiskunnalle ja suomalaiselle yrityselämälle globaalissa kilpailussa.
Erilaisuuden kohtaamiseen liittyvät haasteet ovat toki perusinhimillisisiä ja siksi meillä kaikilla on peiliin katsomisen paikka. Tunnepitoisen reagoinnin sijaan voimme valita käytännöllisen ajattelutavan. Voimme olla avoimia uusille ideoille, kuunnella, kehittää ja muuttua maailman mukana. Siten voimme luoda myös kestävää hyvinvointia Suomeen.
www.verkkouutiset.fi
ANTTI PALOLA | 25.10.2019 | 07:00- päivitetty 24.10.2019 | 20:35
Väestön ikärakenne ja ennätysmäisen alhainen syntyvyys ovat tosiasioita.
Kun näihin tosiasioihin lisätään tulevien vuosien ikäsidonnaisten menojen kasvu, käsissämme on erittäin vaikeasti ratkaistavissa oleva yhtälö. – Kukapa meistä olisi valmis vapaaehtoisesti leikkaamaan omasta hyvinvoinnistaan.
Työikäiset vähenevät Suomessa noin 75 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä ja syntyvyys on viimeisten tietojen mukaan jyrkässä laskussa. Syntyvyyden alenemisen taustalla on useita tekijöitä, joiden ratkaisemiseen tarvitaan kokonaan uutta väestöpoliittista ajattelua sekä kokonaisvaltaista perheellistymis-, perhe- ja lapsipolitiikkaa. Myös työmarkkinoita on tarkasteltava perhemyönteisyyden näkökulmasta.
Ulkomainen työvoima on yksi keino kampittaa ikärakenteesta ja alhaisesta syntyvyydestä aiheutuvaa hyvinvointihaastetta. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan tarvitsisimme Suomeen joka vuosi arviolta noin 30 000 ulkomailla syntynyttä lisää, jotta huoltosuhde pysyisi kutakuinkin kestävällä tasolla.
Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. STTK esitti vaalien alla yhteiskuntapoliittisen ohjelman käynnistämistä kansainvälisen rekrytoinnin ja maahanmuuton vahvistamiseksi sekä koulutetun ja ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi ulkomailta. Meidän tulisi tehdä rekrytointia laajasti ja strategisesti. Lisäksi Suomessa jo asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön työllistymiseen tulee keskittää nykyistä enemmän voimavaroja.
Kilpailemme osaavasta työvoimasta monien muiden, maahanmuuton näkökulmasta meitä paljon vetovoimaisempien kohdemaiden kanssa. Meillä on toki monia myönteisiksi laskettavia kilpailuvaltteja kuten toimiva ja turvallinen yhteiskunta, kehittynyt infrastruktuuri, korkea hyvinvointi sekä luonnon läheisyys ja puhtaus mukaan lukien elintarvikkeet ja vesi.
Toisaalta on tärkeä tiedostaa, että Suomi ei tule ensimmäisenä mieleen, kun ulkomaalainen harkitsee työn perässä muuttamista vieraaseen maahan. Vahvuuksista huolimatta Suomeen pikemminkin eri syistä ajaudutaan sen sijaan, että se olisi tarkan suunnittelun ja harkinnan tulos.
Suomi sijaitsee pohjoisessa ja kovin kaukana maailman metropoleista. Suomi on harvaan asuttu maa, jossa asuu monen ulkomaalaisen mielestä umpimielinen ja syrjään vetäytyvä kansa. Puhumme outoa kieltä ja suhtaudumme ulkomaalaisiin varsin penseästi. Bonuksena meillä on sään ja vuodenajan puolesta viheliäinen marraskuu.
Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA tutki runsas vuosi sitten maahanmuuttajien kokemaa rasismia Euroopan unionin jäsenmaissa. 12 maasta eniten rasismia koettiin Suomessa. 63 prosenttia haastatelluista oli kokenut rasistista häirintää ja syrjintää, 14 prosenttia fyysisiä hyökkäyksiä. Vastaajat olivat ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajia.
Hiljattain uutisoitiin, miten ulkomaalainen nimi estää hakijaa työllistymästä, vaikka hänellä olisi vahvempi työhistoria ja parempi pätevyys kuin suomalaista nimeä kantavalla. Rasismista todistavat tulokset eivät varsinaisesti yllätä, mutta kertovat karua kieltä suomalaisista. Voisimme tietysti huoleti jatkaa elämäämme täällä kotoisessa Impivaarassa, jos väestörakenteemme ei olisi ongelma. Tällä asenteella kuitenkin karkotamme maahanmuuttajia tilanteessa, jossa nimenomaan tarvitsisimme heitä.
Työllistyminen on henkilön onnistuneen kotoutumisen keskeinen osatekijä. Maahanmuuttajan nopea kiinnittäminen työelämään parantaa mahdollisuuksia kielen oppimiseen. Kielitaito kehittyy, kun sitä käyttää.
Perehdyttämiskäytäntöjä on tehostettava. Myös maahanmuuttajien työnohjaus vaatii lisää resurssointia. Hyvä työilmapiiri ja työyhteisön tuki auttavat alkuun.
Valitettavasti suomalainen työelämä ei ole vielä valmis hyväksymään erilaisuutta. Vaadimme esimerkiksi liian nopeasti virheetöntä kielitaitoa ja myös tehtävissä, joissa sitä ei tarvita.
Jos Suomessa koulutetut osaajat jäävät puutteellisen kielitaidon vuoksi ilman työtä, he etsivät sitä muualta. Meidän on nähtävä aikempaa paremmin hyödyt, joita maahanmuuttajien kulttuurituntemus, kansainväliset yhteydet, kielitaito sekä erilaiset näkemykset voivat antaa suomalaiselle yhteiskunnalle ja suomalaiselle yrityselämälle globaalissa kilpailussa.
Erilaisuuden kohtaamiseen liittyvät haasteet ovat toki perusinhimillisisiä ja siksi meillä kaikilla on peiliin katsomisen paikka. Tunnepitoisen reagoinnin sijaan voimme valita käytännöllisen ajattelutavan. Voimme olla avoimia uusille ideoille, kuunnella, kehittää ja muuttua maailman mukana. Siten voimme luoda myös kestävää hyvinvointia Suomeen.
Impivaara tarvitsee maahanmuuttajia | Verkkouutiset
Impivaara tarvitsee maahanmuuttajia | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Jos ajattelua laajennetaan (lapsilisä)laatikon ulkopuolelle, syntyvyyden kasvattamiseen löytyy parempiakin keinoja.
Unkarin mallin mukainen lapsilaina vaikuttaa varsin hyvältä idealta. Jos jokaisesta lapsesta saa nostaa valtion lapsilainaa esim. 33 000 ja kolmannen lapsen synnyttyä laina annetaan anteeksi, taloudellinen tuki tulee tasaisemmin, mutta ”piiska” ja ”porkkana” pysyvät ennallaan.
Unkarin mallissa vapautetaan myös neljän lapsen äiti tuloveroista loppuiäksi, jolloin kannusteet palata työelämään ovat kohdallaan.
Mutta ei kuitenkaan ole sitä. Kaikki ideat valtion puolesta esitetyt ideat puoltavat suurperheiden muodostusta, joiden kustannukset ripotellaan lapsettomien maksettavaksi. Mutta eihän tässä mitään ihmeellistä, kaikkea muuta pikku kivaa on jo muutenkin maaorjien pään menoksi.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Ei hääppöistä ole väestönkehitys muuallakaan (Itä-)Euroopassa.
Bulgarian kansa kutistuu Suomeakin pienemmäksi. Baltiassa saadaan pian sammuttaa valot, laudoittaa ikkunat ja panna pönkkä oven eteen.
Bulgarian kansa kutistuu Suomeakin pienemmäksi. Baltiassa saadaan pian sammuttaa valot, laudoittaa ikkunat ja panna pönkkä oven eteen.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Tulevien polvien maksettavaksi velat siirtyvät. Onneksi siirtyvät varatkin. Ja parhaassa tapauksessa valtion ei tarvitse velkaansa maksaa pois lainkaan; sen kun rullaa eteenpäin tulevaisuuteen.
Unkarin mallissa lapsilaina pitää kuitenkin maksaa korkoineen pois, jos lapsiluku jää yhteen tai kahteen. Laina annetaan anteeksi vasta kolmannen lapsen synnyttyä.
Tuskinpa noita anteeksiannettuja lainoja maksettaisiin vanhanpiianverolla tai muilla lapsettomien pisteveroilla. Valtionkonttori kuittaisi kulut, ja verovirasto alkaisi periä veroa uusilta veronmaksajilta.
Suomessa syntyvyys on matanut alle uusiutumistasolla jo 1960-luvun lopulta asti. Nykyisin suurperhe taitaa olla vanhemmat plus yksi tenava.
Minkälaista pisneslogiikkaa on myöntää lainaa jos sitä ei saa koskaan takaisin korkojen kera? Miksi kukaan ostaisi valtion obligaatioita, velkasitoumuksia, jos valtio myöntää ilmaista rahaa aina kun Esko pökkii Marja-Liisaa?
Periaatteessa kuvaat tuota talouskasvun ihmeellistä maailmaa, jossa koko ajan pitää olla kasvua päällä vaikka se pissaisi muiden pakkiin. Veronperintä uusilta veronmaksajilta tuon pyramidihuijauksen puitteissa ei enää onnistu suomalaisilta joten Suomi Oy importtaa kolmannen maailmasta korvaavaa väestöä. Toisin sanoen, kansalaisten innokkuus pitää yllä pyramidihuijausta on yhtä kuin innokkuus korvata väestö kolmannen maailman populaatiolla. Hiffaat varmaan järjestelmän logiikan?
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Valtio ei toimi pisnes-logiikalla.
Lapsilainan logiikka olisi sama kuin opintolainan. Nykyisin ei kai tarvitse maksaa valtion takaamia opintolainojakaan takaisin, jos valmistuu tavoiteaikataulussa. Valtio perii sitten omansa veroina.
Ne, joilla rahaa on, päättävät, ostavatko valtion obligaatioita vai eivät. Nyt näyttävät jopa maksavan siitä ilosta, että saavat lainata rahaa valtiolle (negatiiviset korot).
Vajaa vuosikymmen ehdittiin nauttia 0-kasvun ihanuudesta. Nousu jäi lyhyeksi. Ehkä kasvun hidastuminen ja uusi taantuma tuo pian taas iloisen mielen ja hymyn huulille.
Ja sitten väestöpolitiikkaan: Tuo vuoden 2015 kokeilu, jossa tuotiin maahan partalapsipakolaisia Lähi-idästä, ei syntyvyyttä nostanut. Pikemminkin päinvastoin. Nyt voitaisiin vaihtelun vuoksi kokeilla, millaisen vaikutuksen syntyvyyteen saa aikaan 30 000 naimaikäistä sairaanhoitajaa, marjanpoimijaa tms. Kaukoidästä.
Eli et hiffaa miten homma toimii, koska esittelet valtion täysin irrallisena himmelinä talousjärjestelmän lainalaisuuksista, melkein uskonlahkon toimintatapaan, vaikka näinhän tämä ei toimi alkuunsakkaan. Tällä valtion velanottokyky arvioidaan aina huomattavasti paremmaksi kuin mitä se todellisuudessa on koska talousjärjestelmä ja valtio elävät symbioosissa keskenään joten jos toinen kuolee niin silloin toinen osapuoli vedetään hautaan samalla. Valtion velan takaisinmaksua ei enää edes spekuloida, koska se on kaikilla tiedossa, että tällä ei ole mitään kykyä maksaa sitä takaisin, eli sama perusolettamus mikä pyramidihuijauksessa on kyse pitkällä aikajänteellä.
Täten, tämän hetken asennoituminen on että kunhan valtio saa nipin napin hoidettua velkaansa esim importtaamalla mamuja samaan tapaan abstraktilla tasolla kuten veloissaan kierivä yksityishenkilö yrittäisi kuitata luottokorttivelkaansa hankkimalla uuden luottokortin ja siirtämällä velanmaksua kauemmaksi tulevaisuuteen. Kun yksittäinen henkilö tekee tätä niin se on aivan pähkähullua; kun valtio tekee näin niin se on järkevää talouden hoitoa.
Ei kannata huolehtia, ymmärrän kyllä: tätä on erittäin vaikeaa ymmärtää jos tähän yrittää soveltaa logiikkaa. Kannattaa vaan mieluummin tukeutua Korkmannin ja Wahlroosin kaskuihin taloudesta: he ajattelevat vain ja ainoastaan sinun etua.
Ei vaan miehillä ei ole mitään roolia tässä talousjärjestelmässä. Päällimmäinen syy ei ole mitään tämän yksinkertaisempaa. Moni yrittää perustella esim liiallisena tietokoneiden räpläämisenä niin tämäkin käyttäytyminen on vain seuraus/oire siitä että kun perinteisempiä askereita ei enää arvosteta koska ne on korvattu valtiolla ja korporaatiolla. Toki saasteet aiheuttavat näitä identiteettikriisin partaalla olevia tapauksia, kun normaali hormonitoiminta estyy syystä tai toisesta. Esimerkkinä voi olla tämä perinteinen alkoholi, joka vaimentaa testosteronin tuotantoa jonka seurauksena estrogeenin määrä miehessä korostuu. Oletko nähnyt aiemmin alkoholistia joka käyttäytyisi kuin miesten mies, pultsareiden James Bondia?
Viimeksi muokattu:
Ne olikin vaan sellaisia hupiukkoja.
kimmo.j
Respected Leader
Somaleita on hoitoalalla, mutta nuo ovat niitä jotka ovat saapuneet tänne lapsina ja käyneet koulunsa täällä.
Maahanmuuttajista suurimmat etniset ryhmät ovat venäläiset ja virolaiset. Arabeja ja muita lähi-idästä tulevia on vähän, mutta onhan heitä.
Suurin este ja ongelma on kielitaito, toisen polven ihmisillä kieli on opittu ja käyty samat koulut kuin muillakin.
Toisen polven siirtolaisella on muuten usein kova työmoraali ja halu. Hiukan pradoksaalisesti heillä on usein hyvin perinteinen protestanttinen asenne työntekoa kohtaan. Myös halu olla yhteiskunnan tuottava jäsen on usein normaalia korkeampi. Olen palkannut useamman ja olen ollut heihin pääsääntöisesti erittäin tyytyväinen.
Myönnän toki, ettei otantani ole mikään läpileikkaus koko joukosta, mutta jos joukkoon mahtuu laiskaa läpsyttelijää, mahtuu sinne myös työhaluista ja osaavaakin väkeä.
Lapinukko
Respected Leader
En ole varma onko kielitaito suurin este vaiko asenne ja ***** - jota ei saa tässä maassa enää ääneen sanoa.
Useimmat kuitenkin tietänevät mitä tarkoitan.
Kiinalaisilla, thaimaalaisilla ja suurimmalla osaa intialaisiakaan ***** ei esiinny kun se ei sinne pääsyt leviämään. Eikä Saharan eteläpuoleisessa Afrikassakaan. Jossain siis ehkä saattaa olla jopa kongolaismiehiä vanhuksia hoitamassa.
Vanhustenhoidossa yksi ongelma on kielitaidon puutteen lisäksi siis ********
Viimeksi muokattu:
Jahas, hirsipuutako pitää pelata?
Lisätään tähän vielä se, että tavallinen suomalainen mies ei enää kelpaa naisille. Se on juntti, juro, eikä vedä ulkonäöllisesti vertoja vaikkapa italialaiselle Pablolle. Mukavampi käydä sukuloimassa jossain Italiassa kuin jossain hemmetin härmässä.
kimmo.j
Respected Leader
Jos tarkoitat *******:llä islamia, ei sekään ole mikään automaatio.
Noissa hyvissä on ihmisiä joiden taustalla on islamia, mutta uskonto ei näyttele isoa roolia heidän elämässään. Ovat pitkälle kuten mekin, maallistuneita.
Asenne ei juuri auta, jos et osaa kieltä, ilman kieltä olet paska hoitaja. Kieltä toki voi oppia.
Mitä tulee ulkomaalaistaustaisiin hoitajiin, kun menee PK-seudulla vanhustenhoitopaikkaan hoitajista suurin osa on on muita kun kantasuomalaisia.