Suomi poikkeaa muista Pohjoismaista siinä, että täällä useammat eivät saa ollenkaan lapsia ja lapsettomien osuus on kasvanut. 1970-luvun alussa syntyneistä naisista 21 prosenttia jäi Suomessa lapsettomiksi, kun muissa Pohjoismaissa osuudet olivat 12–14 prosentin luokkaa. 1960-luvun lopussa syntyneistä suomalaismiehistä 27 prosenttia ei saanut lapsia, kun muissa Pohjoismaissa vastaavat osuudet olivat 19–24 prosenttia.
Syntyvyyden pienenemisen onkin arveltu
liittyvän enemmän arvojen muutokseenhttps://dynamic.hs.fi/a/2019/suomi2020/. Millenniaalisukupolven odotukset elämästä ovat erilaisia kuin aiemmilla sukupolvilla: lapsi on mahdollinen, jos se sopii elämäntilanteeseen, mutta se ei ole itsestäänselvyys.
Siihen, miksi Suomen tilanne eroaa muista Pohjoismaista, ei ole Hiilamon mukaan selvää vastausta.
”Oma arvaukseni liittyy siihen, että parinmuodostus on osin vaikeutunut. Nuoret naiset ja miehet asuvat eri paikkakunnilla, ja koulutukseen pääsyssä on suuria sukupuolten välisiä eroja. Nuoria miehiä on enemmän lähes kaikissa Suomen kunnissa, joista yliopistopaikkakunnat ovat poikkeus.”