Väestöpolitiikka

Sekin luonnollisuus on ulkoa tuotua.

Perussvenssonit, Mats och Lotta, eivät lisäänny sen enempää kuin muutkaan eurooppalaiset alkuasukkaat.

Saapas nähdä sitten parin sukupolven päästä, miten tämä ulkoa tuotu luonnollisuus vaikuttaa demokraattiseen päätöksentekoon? Mutta eipä ole baikalin tai skärdiksen huoli sinänsä, paitsi että meidän sukupolvemme päättää ulkoa tuodusta luonnollisuudesta. Kiittääkö tuo mainittu jälkeemme tuleva sukupolvi meitä vai kiroaako se meidät alimpaan hornaan.....

Siinä kun me saimme kulkea paidassa, jossa luki, että -kiitos 1939- niin parin sukupolven päästä paidassa voi lukea: saatanan mulkut 2015.
 
parin sukupolven päästä paidassa voi lukea: saatanan mulkut 2015.

Tuskin tulevaisuuden suomalaisia eli käkkäräpäitä kiinnostaa kovinkaan paljoa vuoden 1939 tahi 2015 tapahtumat. No okei, 2015:n kunniaksi voidaan ampua sarjaa AK-47:lla taivaaseen ja huutaa snackbaria, että vihdoinkin valkonaama tajusi paikkansa ja rullasi punaisen maton auki paremmalle kansalle.
 
Suomen väestön profiili vuonna 2040. Ei me olla apinoita.

1579507946541.png

Maksuton varhaiskasvatus kaikille lapsille – tällaisesta utopiasta on Suomessa ajoittain haaveiltu, mutta Paltamossa se on täyttä totta.

Kainuulaiskunta ei lähetä lapsiperheisiinsä vuoden alusta enää yhtään päivähoitolaskua. Kaikki lapset ovat tervetulleita varhaiskasvatuksen pariin perheen tarpeita vastaavaksi ajaksi, eikä mikään maksa mitään.

”Tuli sellainen olo, että lapsista välitetään”, kertoo paltamolainen äiti Maria Lauttamushttps://www.hs.fi/haku/?query=maria+lauttamus, 35, ajatelleensa, kun kuuli asiasta ensimmäisen kerran.

Lauttamuksen perhe säästää 4-vuotiaan Alisahttps://www.hs.fi/haku/?query=alisa-tyttären päiväkotimaksun poistuessa 289 euroa kuukaudessa. Perheeseen odotetaan tänä keväänä toista lasta, joten myöhemmin säästö voi olla vielä suurempi.

”Sillä maksaa mukavasti asuntolainaa vähän nopeammin pois. Äitien töihinpaluu varmasti myös helpottuu monessa perheessä”, sanoo Lauttamus.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006378042.html
 
Suomen väestön profiili vuonna 2040. Ei me olla apinoita.

Katso liite: 36544

Maksuton varhaiskasvatus kaikille lapsille – tällaisesta utopiasta on Suomessa ajoittain haaveiltu, mutta Paltamossa se on täyttä totta.

Kainuulaiskunta ei lähetä lapsiperheisiinsä vuoden alusta enää yhtään päivähoitolaskua. Kaikki lapset ovat tervetulleita varhaiskasvatuksen pariin perheen tarpeita vastaavaksi ajaksi, eikä mikään maksa mitään.

”Tuli sellainen olo, että lapsista välitetään”, kertoo paltamolainen äiti Maria Lauttamushttps://www.hs.fi/haku/?query=maria+lauttamus, 35, ajatelleensa, kun kuuli asiasta ensimmäisen kerran.

Lauttamuksen perhe säästää 4-vuotiaan Alisahttps://www.hs.fi/haku/?query=alisa-tyttären päiväkotimaksun poistuessa 289 euroa kuukaudessa. Perheeseen odotetaan tänä keväänä toista lasta, joten myöhemmin säästö voi olla vielä suurempi.

”Sillä maksaa mukavasti asuntolainaa vähän nopeammin pois. Äitien töihinpaluu varmasti myös helpottuu monessa perheessä”, sanoo Lauttamus.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006378042.html

Katselin muutamien Itä-Suomen pienempien kuntien 2040 väestöpyramideja, jotkut näyttivät lähinnä väestöpalmuilta. Eipä tarvitse kauheasti ihmetellä Joensuun ja Kuopion reipasta kerrostalorakentamista, noihin uppoaa aika monen pikkukunnan väestö.
 
Katselin muutamien Itä-Suomen pienempien kuntien 2040 väestöpyramideja, jotkut näyttivät lähinnä väestöpalmuilta. Eipä tarvitse kauheasti ihmetellä Joensuun ja Kuopion reipasta kerrostalorakentamista, noihin uppoaa aika monen pikkukunnan väestö.

Muuttavatko vanhukset lähikunnista palvelujen pariin – vai nuorempi väki töiden tai opiskelujen perässä?

Kerrostalosta pääsee hissillä apteekkiin. Ei tarvitse lykkiä potkukelkalla peninkulmaa. Toisaalta työ- tai koulumatkakin saattaa lyhentyä, jos kerrostalo seisoo sopivan liki kustannuspaikkaa.

Mutta onhan maallakin mukavaa... jos on talviasuttava mökki tms.
 
Väkiluku kasvaa, vaikka vakiväki vähenee.

Suomessa syntyi viime vuonna noin 45 600 ihmistä ja kuoli 53 600, kertoo Tilastokeskus. Lapsia syntyi vajaat kaksi tuhatta vähemmän kuin toissa vuonna.

Tilastokeskuksen mukaan viimeksi lapsia syntyi vähemmän nälkävuotena 1868 ja 1830-luvun lopulla.

Kokonaishedelmällisyysluku oli myös mittaushistorian alhaisin eli 1,35. Luku kertoo, kuinka monta lasta Suomessa asuvat naiset keskimäärin saavat elinaikanaan.

Suomen väkiluku kuitenkin kasvoi runsaalla 9 600:lla. Väkiluku kasvoi pääosin maahanmuuton takia, sillä maahanmuuttajia oli Tilastokeskuksen mukaan noin 18 000 enemmän kuin maastamuuttajia.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006381544.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=0&utm_source=tf-other
 
Muuttavatko vanhukset lähikunnista palvelujen pariin – vai nuorempi väki töiden tai opiskelujen perässä?

Kerrostalosta pääsee hissillä apteekkiin. Ei tarvitse lykkiä potkukelkalla peninkulmaa. Toisaalta työ- tai koulumatkakin saattaa lyhentyä, jos kerrostalo seisoo sopivan liki kustannuspaikkaa.

Mutta onhan maallakin mukavaa... jos on talviasuttava mökki tms.

Suurin tekijä muutossa taitaa olla suurten ikäluokkien eläköityminen, maakuntakeskusten eläköityneistä iso osa jää asumaan paikkakunnalle ja seuraajista osa tulee muualta. Pikkukuntien ongelma on työssäkäyvien ja työpaikkojen puute.
 
Onneksi olkoon . Arvostan ettei kaikki vihreät eivät ole vajonneet ilmastoahdistukseen.Nuori suomalainen odottava äiti on kaunis ja tulevaisuutta turvaava näky.Jos keskimääräinen lapsiluku olisi 2 meillä ei olisi päälle kaatuvaa kestävyysvaje ongelmaaMiksei lapsiperheiden kunnianpalautusta ole tehty sillä näivettyvä kansakunta on tuhon oma eikä maahanmuutto monine ongelmineen ole ratkaisu
 
Taitaa vihreässä perheessäkin helposti lipsahtaa perinteiset poika tai tyttö arvot huomaamatta esiin.Voipi olla että enemmistöllä löytyy tyttöjen ja poikien leluja jotka kiireellä potkitaan sängyn alle kun aatesisaret tulee kylään ja puhutaan sukupuolivapaasta kasvatuksesta kahvipöydässä:)Normi heteroilla se on geeneissä.Julkisuudessa sitten julistetaan sukupuolineutraalia sateenkaariprobakandaa.Suomalaiset lapset on hyvä juttu tuli ne oikealta tai vasemmisto vanhemmilta.Vanhemmat ei kuitenkaan lastensa tulevaa puoluekantaa voi valita joten toivoa on
 
Saas nähdä mikä niistä yli sadasta sukupuolesta tupsahtaa Emman massusta ulos. Pelkkä "poika" tai "tyttö" ei oikein istu äidin sielunmaisemaan...
Sanoisin että realismi löytyy aika nopeasti kun tulee perheenlisäystä. Unelmahöttö tuppaa jäämään taka-alalle lapsiperheissä...
 
Väestötilastot: Pohjois-Karjala menetti viime vuonna 1 048 asukasta. Vain Joensuu kasvoi.
Pohjois-Karjalan väkiluvun lasku kiihtyi uudelleen viime vuonna ja maakunnan asukasluku väheni ennakkotietojen mukaan 1 048 henkilöllä. Väestökehitys oli toiseksi heikointa koko 2000-luvulla. Vuonna 2002 maakunnan väkiluku aleni 1 087 henkeä.

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/240531

Loppu on maksumuurin takana
 
Pakko avautua omalta osalta tähän. Ei ole mitenkään helppoa sovittaa lasten kasvattamista nykyisessä työmaailmassa siihen että olisi aikaa olla oikeasti vastuullinen ja hyvä vanhempi. Henk koht kun tekee noin 50h työviikkoa, maksaa ja ylläpitää omakotitaloa, yrität harrastaa jotain että pysyisit kunnossa, pitää yllä minkäänlaisia sosiaalisia suhteita ja olla muutenkin tasapainossa. Työelämässä kuitenkin vaatimus ja tuottamistaso on aivan eri kaliiberia kuin suurilla väestöluokilla. Koulujakin pitäisi käydä 30-vuotiaaksi ennen työelämää että olisit jotenki validi tekemään töitä.

Sitten kun otetaan tämä 90-luvulla synnytetty naislapsi siihen kylkeen jolla ei ole enää valmiuksia puoleenkaan niistä asioista mitä aikaisemmilla sukupolvilla oli ( ei halua tai tahtoa kotitöihin, ruoanlaittoon tai lapsista huolehtimiseen tai muuhun tällaiseen hengetär tyyliseen toimintaan) niin lopputuloksena on kaksi kädetöntä ja vittuuntunutta vanhempaa. Isäntä uhraa 16 tuntia 24:stä pitääkseen korttitalon pystyssä ja alkaa sapettaa. Aikaisemmin ydinperhe oli se asia minkä edestä tehtiin uhrauksia. Meillä nykyisillä 30-40 vuotiailla tuntuu olevan suuresti ongelmia tehdä puolisoiden kanssa kompromisseja tai ottaa vastuuta siitä oleellista vaikka miten sitä uraa rakentaisikin työelämässä. Lopputulos on tämä yleisin ratkaisu eli ero,yhteishuoltajuus ja vanhemmat asuu erillään... pistetään omakotitalo lihoiksi ja autojen omistajana on osoite nihtisillantieltä. Lopputuloksena on 15-vuoden jälkeen kaks hermorauniota aikuista joilla on kapinoiva teini joka pääsee ekasta ryyppykerrasta lastensuojeluhaastatteluun ja saa jotain vitun masennuslääkkeitä kouraan että pärjäile kun vanhemmat keulii vuorotellen et kumpi on parempi vanhempi ja haukkuu toistaan. Olisihan se kiva tässä siementää muutakin kuin harjoittelumielessä mutta en itse ainakaan ole varma haluanko tähän moderniin sairaaseen maailmaan jälkikasvua. Enkä ole tämän ajatukseni kanssa yksin.
 
Arvojen muutos ja parinmuodostuksen vaikeus.

Ennen asiantuntijat tulivat ulkomailta Pohjoismaihin ihmettelemään suurta syntyvyyttä: sitä, miten sukupuolten tasa-arvo, perhevapaat ja päivähoitojärjestelmä tuottavat lapsia. Nyt pieneneviä syntyvyyslukuja ihmetellään ympäri Pohjolaa. Syntyvyys on pienentynyt vuosikymmenen ajan kaikissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa vauvat ovat vähentyneet dramaattisemmalla tahdilla kuin muualla.

1579856713950.png

Suomi poikkeaa muista Pohjoismaista siinä, että täällä useammat eivät saa ollenkaan lapsia ja lapsettomien osuus on kasvanut. 1970-luvun alussa syntyneistä naisista 21 prosenttia jäi Suomessa lapsettomiksi, kun muissa Pohjoismaissa osuudet olivat 12–14 prosentin luokkaa. 1960-luvun lopussa syntyneistä suomalaismiehistä 27 prosenttia ei saanut lapsia, kun muissa Pohjoismaissa vastaavat osuudet olivat 19–24 prosenttia.

Syntyvyyden pienenemisen onkin arveltu liittyvän enemmän arvojen muutokseenhttps://dynamic.hs.fi/a/2019/suomi2020/. Millenniaalisukupolven odotukset elämästä ovat erilaisia kuin aiemmilla sukupolvilla: lapsi on mahdollinen, jos se sopii elämäntilanteeseen, mutta se ei ole itsestäänselvyys.

Siihen, miksi Suomen tilanne eroaa muista Pohjoismaista, ei ole Hiilamon mukaan selvää vastausta.

”Oma arvaukseni liittyy siihen, että parinmuodostus on osin vaikeutunut. Nuoret naiset ja miehet asuvat eri paikkakunnilla, ja koulutukseen pääsyssä on suuria sukupuolten välisiä eroja. Nuoria miehiä on enemmän lähes kaikissa Suomen kunnissa, joista yliopistopaikkakunnat ovat poikkeus.”

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006382462.html
 
Kyllähän parinmuodostus vaikeutuu kun esim. n.30% 15-45 vuotiaista nasista häipyy etelään Kainuusta kuten täällä oli jossain tilastossa.

13-3-11116265.png
 
Back
Top