Väestöpolitiikka

[StmSvejk]

Mitä luulet, että Suomelle tapahtuu kahden muslimivaltion välissä?

Marokon ja Turkin? Mitkäs ne kaksi muslimivaltiota olisivat ja millä aikavälillä? Vai pitäisikö tuossa tilanteessa tehdä joukkokonversio ja mestari Allah-Ahon johdolla ottaa johtava rooli Ummahin bisnesdiileissä?

 

[Nojatuolistrategi]

Idel-Ural.

Idel-Ural

(t. Volga-Ural) oli lyhytaikainen yritys luoda valtio Volgan (tataariksi Idel) ja Uralvuoriston tienoille Venäjän helmikuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917. Hankkeen johdossa olivat islaminuskoiset Volgan tataarit, mutta siihen osallistuivat myös alueen muut kansat. Hankkeen tavoitteena ei ollut luoda kansallista valtiota vaan tavoitteena oli koota alueen muhamettilaiset kansat – jotka pääasiassa olivat turkinsukuisia – yhteen.

Tavoitteiden saavuttamiseksi pidettiin seuraava kongressi Kazanissa heinäkuussa 1917. Kokouksessa olivat edustettuina Volgan ja Uralin tataarit (Simbirskistä ja Samarasta Permiin ja Siperiaan asti) sekä baškiirit. Siten tämä kokous edusti rajallista, alueellisesti ehyttä aluetta, jossa asui yhteensä noin 6,5 miljoonaa asukasta. Alueen väestöä yhdisti myös yhteinen hengellinen päällikkö, Ufassa asuva mufti, sekä tataarien ja baškiirien hyvin läheiset kielet. Suunnitellun alueen väestöstä 60 % olisi ollut tataareja ja baškiireja, 40 % venäläisiä ja suomensukuisia kansoja, etupäässä udmurtteja ja mareja.

Eduskunta päätti toistaiseksi – kunnes olot vakiintuisivat – pitää yllä omaa sotaväkeä ja omaa hallitusta. Se perusti viisi rykmenttiä. Näistä viidestä kaksi oli Kazanissa (ratsuväkiosasto ja jalkaväkiosasto), Ufassa oli tarkkampujarykmentti ja Orenburgissa jalkaväkirykmentti. Viides rykmentti syntyi Suomessa, jossa sodan päättyessä oli runsaasti tataareja; päästyään kotiseudulleen he liittyivät yhteen ja muodostivat ”suomalaisen jalkaväkirykmentin”.

Bolševikit suostuttelivat Idel-Uralin johtoa antautumaan sillä, että ei kajottaisi tataarien kirkollisiin asioihin, ei heidän kansallisiin varoihinsa eikä hätyytettäisi heidän hallituksensa ja eduskuntansa jäseniä. Käytännössä tataarien hallitus oli punaisten piirittämä, eikä valkoiselta puolelta kuulunut apua, koska venäläisten keskuudessaan oli meneillään omat puoluekiistat. Tässä tilanteessa Idel-Uralin hallitus laski sotaväkensä hajalle. Lupauksistaan huolimatta bolševikit alkoivat takavarikoida tataarihallituksen ja yksityisten omaisuutta. Huhtikuussa 1918 entisen tataarilaisen hallituksen jäsenet ja virkailijat vangittiin. Sheih-ulla Alkin joutui virumaan vankikoppiin, kunnes karkasi Siperiaan, ja Maksudin onnistui päästä pakoon.

Maksudi päätyi jo vuonna 1918 Suomeen, jossa hän sai hyvän vastaanoton Suomen ulkoministeri Carl Enckelliltä, joka muisti hänen toimensa kansallisen itsemääräämisoikeuden ja Suomen perustuslaillisten oikeuksien puolustamiseksi Venäjän duumassa. Maanpaossa ollut entinen presidentti tapasi myös Viron johtoa, ennen kuin vuonna 1919 jatkoi matkaansa Ruotsiin, Saksaan ja Ranskaan, hakien länsimaiden tukea Idel-Uralille.

Myös muita hankkeen eri tehtävissä toimineita johtomiehiä tuli Suomeen poliittisina pakolaisina vuonna 1918: Yusuf Akçura, Ayaz Ishaki, Musa Carullah Bigi, Zeki Velidi, Alincan Idris, Abdullah Battal ja Pietarin entinen imaami Lutfi Ishaki.

Nykyisin termiä Idel-Ural käytetään itsenäisyydestä haaveilevien tataarien keskuudessa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Idel-Ural

Oli ja meni.

 

[Nojatuolistrategi]

Viiden euro pizza ja viidenkymmenen euron synnytys.

Synnyttäminen maksaa Suomessa vain vajaat 60 dollaria eli viitisenkymmentä euroa, mikä on jälleen yksi todiste siitä, että Suomi on maailman parhaimpia maita olla äiti, kertoo kertoo yhdysvaltalainen CBS-kanava tiistaina julkaisemassaan videoreportaasissahttps://www.cbsnews.com/news/why-finland-is-consistently-ranked-one-of-the-best-places-in-the-world-to-be-a-mom/?fbclid=IwAR29xGj0ylQzOumjrU7v0pToP3a2PlTM0JyfZbrUlPWawbr49vcMTiJJ2hE.

Sitten kerrataan hintatiedot: Suomessa synnyttäminen maksaa viisikymmentä euroa. Yhdysvalloissa luonnollinen synnytys maksaa jopa yli kymppitonnin, eikä vakuutus välttämättä kata kuluja. Hyksin osastonylilääkäri Aydin Tekay https://www.hs.fi/haku/?query=aydin+tekaykommentoi Williamsille, että Yhdysvalloissakin taso olisi mahdollinen, mikäli poliittista tahtoa löytyy. CBS ei kerro, että tosiasiassa synnytyksestä aiheutuvat kustannukset voivat Suomessakin vaihdella. Summa perustuu sairaalassa vietettyjen vuorokausien määrään.

Yhdysvalloissa äitiyskuolleisuus on kolminkertaistunut kolmessa vuosikymmenessä, ja nykyään keskimäärin 18 äitiä sadastatuhannesta kuolee raskausaikana, synnytyksessä tai pian synnytyksen jälkeen. Suomessa luku on vastaavana aikana puolittunut kolmeen, CBS kertoo. Yhdysvaltalainen Laura Smith https://www.hs.fi/haku/?query=laura+smithkertoo videolla tulleensa Suomeen synnyttämään. Siksi, että Suomessa puitteet ovat paremmat ja Yhdysvalloissa mustien äitiyskuolemat ovat keskimääräistä yleisempiä.

Kehuminen jatkuu, kuten odottaa saattaa: Päiväkotimaksut ovat verrattain pienet, perhevapaajärjestelmä on antelias ja miehiäkin patistetaan isyyslomille perheidensä pariin.

CBS:n mukaan Saarikko kuitenkin kantaa huolta laskevasta syntyvyydestä. Lastenteko ei maita anteliaasta järjestelmästä huolimatta. Tilastokeskuksen viime vuoden ennakkotietojen mukaan https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005981436.htmlkokonaishedelmällisyysluku oli koko mittaushistorian alhaisin, 1,40.

https://www.hs.fi/nyt/art-2000006025454.html

Ja todelliset kustannukset.

Spoiler

Synnytyksen todelliset kustannukset kipuavat useisiin tuhansiin euroihin. Suomessa pysyvästi asuvalta synnyttäjältä laskutetaan vain vuodeosaston vuorokausimaksu.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella ongelmaton alatiesynnytys maksaa tänä vuonna noin 2 140 euroa. Ongelmattoman sektion hinta on puolestaan noin 4 165 euroa, toimialajohtaja Seppo Heinonenhttps://www.is.fi/haku/?query=seppo+heinonen kertoo.

Jos sektiossa ilmenee komplikaatioita, hinta kohoaa kuluvan vuoden palveluhinnaston mukaan yli 5 000 euron. Viime vuonna alueella laskutettiin komplisoituneesta keisarileikkauksesta lähes 6 000 euroa.

– Hinnat perustuvat ”omakustannushintoihin”, joten palveluhinnat on määritelty siten, että ne kattavat sairaalalle aiheutuneet kulut, joita ovat toimintakulut, rahoituskustannukset ja poistot, Heinonen selvittää. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005716866.html

 

[ak.tied]

Viiden euro pizza ja viidenkymmenen euron synnytys.



Ja todelliset kustannukset.

Spoiler

Synnytyksen todelliset kustannukset kipuavat useisiin tuhansiin euroihin. Suomessa pysyvästi asuvalta synnyttäjältä laskutetaan vain vuodeosaston vuorokausimaksu.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella ongelmaton alatiesynnytys maksaa tänä vuonna noin 2 140 euroa. Ongelmattoman sektion hinta on puolestaan noin 4 165 euroa, toimialajohtaja Seppo Heinonenhttps://www.is.fi/haku/?query=seppo+heinonen kertoo.

Jos sektiossa ilmenee komplikaatioita, hinta kohoaa kuluvan vuoden palveluhinnaston mukaan yli 5 000 euron. Viime vuonna alueella laskutettiin komplisoituneesta keisarileikkauksesta lähes 6 000 euroa.

– Hinnat perustuvat ”omakustannushintoihin”, joten palveluhinnat on määritelty siten, että ne kattavat sairaalalle aiheutuneet kulut, joita ovat toimintakulut, rahoituskustannukset ja poistot, Heinonen selvittää. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005716866.html

Toisaalta täälläkin on paljon puhuttu siitä, ettei lapsen tekoon kannusteta. Ei ole vaikea nähdä mitä syntyvyydelle tapahtuisi jos synnytyksestä lätkäistäisiin vielä 2000 euron lasku äidille käteen laitokselta poistuessaan.

Lisäksi se voisi ajaa synnyttäjiä halvempien, mutta turvattomien ratkaisujen ääreen ja äkkiä niissäkin yhteiskunnan kustannuksen karkaa kun tulee ongelmia äidille tai lapselle.

50 000 * 2000 = 100 milj. Halvempaahan tämä on kuin asukkaiden haaliminen maailmalta.

 

[StmSvejk]

50 000 * 2000 = 100 milj. Halvempaahan tämä on kuin asukkaiden haaliminen maailmalta.

En itse pidä nykyistä väestökehitystä erityisen uhkaavana automatisoitumiskehityksen vuoksi, mutta olisi mielenkiintoista jos joku tekisi efektiivisyyslaskelmia maahanmuutto vs. syntyvyyden lisäämiseen kannustavat toimet jos tavoitteena on nimenomaisesti työvoiman lisääminen pitkällä tähtäimellä.

 

[Nojatuolistrategi]

Toisaalta täälläkin on paljon puhuttu siitä, ettei lapsen tekoon kannusteta. Ei ole vaikea nähdä mitä syntyvyydelle tapahtuisi jos synnytyksestä lätkäistäisiin vielä 2000 euron lasku äidille käteen laitokselta poistuessaan.

Lisäksi se voisi ajaa synnyttäjiä halvempien, mutta turvattomien ratkaisujen ääreen ja äkkiä niissäkin yhteiskunnan kustannuksen karkaa kun tulee ongelmia äidille tai lapselle.

50 000 * 2000 = 100 milj. Halvempaahan tämä on kuin asukkaiden haaliminen maailmalta.

Totta toinen puoli.

Budjetin toinen puoli on se, kenen (vero)varoilla synnytykset maksetaan. Valtion, kunnan, työpaikan sairasvakuutuksen, ”lapsilainalla”, veroetuudella...

Melkein maksuton synnytys ei kuitenkaan selitä syntyvyyden laskua, koska se on ollut käytäntö jo vuosikymmenten ajan. Laskeva trendi johtuu jostakin muusta syystä.

 

[Teräsmies]

Melkein maksuton synnytys ei kuitenkaan selitä syntyvyyden laskua, koska se on ollut käytäntö jo vuosikymmenten ajan. Laskeva trendi johtuu jostakin muusta syystä.

Laskeva trendi johtuu siitä etteivät ihmiset halua lapsia, mutta jostain syystä yksinkertaisin selitys ei kelpaa kenellekään.

Minä en hankkisi lapsia vaikka siitä hyvästä tilille pamautettaisiin miljoona euroa verottomana.

 

[Nojatuolistrategi]

Laskeva trendi johtuu siitä etteivät ihmiset halua lapsia, mutta jostain syystä yksinkertaisin selitys ei kelpaa kenellekään.

Minä en hankkisi lapsia vaikka siitä hyvästä tilille pamautettaisiin miljoona euroa verottomana.

Yksinkertaisin selitys saattaa olla vain paikkansapitämätön oletus.

”Juuri Suomessa on Euroopan suurin ero toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä. Saamme selvästi vähemmän lapsia kuin mitä toivoisimme. Tällä hetkellä syntyvyyden lasku johtuu paljolti taloudellisesta epävarmuudesta, joka vaikeuttaa parisuhteiden solmimista ja perheen perustamista. Muutos verottaa kansalaisten hyvinvointia.” https://vaestoliitonblogi.com/tag/lapsiluku/

https://vaestoliitonblogi.com/2016/09/09/montako-lasta-haluat/

 

[jak]

En itse pidä nykyistä väestökehitystä erityisen uhkaavana automatisoitumiskehityksen vuoksi, mutta olisi mielenkiintoista jos joku tekisi efektiivisyyslaskelmia maahanmuutto vs. syntyvyyden lisäämiseen kannustavat toimet jos tavoitteena on nimenomaisesti työvoiman lisääminen pitkällä tähtäimellä.

Helvettiäkö tässä minkään työvoimatarpeen vuoksi joku alkaisi mukuloita tekemään. Eihän meillä ole työnantajiakaan joilla olisi varaa maksaa näille palkaa.

 

[Teräsmies]

Yksinkertaisin selitys saattaa olla vain paikkansapitämätön oletus.

”Juuri Suomessa on Euroopan suurin ero toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä. Saamme selvästi vähemmän lapsia kuin mitä toivoisimme. Tällä hetkellä syntyvyyden lasku johtuu paljolti taloudellisesta epävarmuudesta, joka vaikeuttaa parisuhteiden solmimista ja perheen perustamista. Muutos verottaa kansalaisten hyvinvointia.” https://vaestoliitonblogi.com/tag/lapsiluku/

https://vaestoliitonblogi.com/2016/09/09/montako-lasta-haluat/

Saattaa olla mutta ainoastaan sokea kieltäytyy näkemästä kulttuurissa tapahtuvaa muutosta sillä nykyään ei eletä maailmassa jossa lapsien hankkiminen nähdään velvollisuutena.

 

[PekkaSavo]

Somea seuratessa tuntuu siltä että joissain piireissä suomalaiset lapset ovat OUT mutta ulkomailta tilatut karvaiset "lapset" ovat IN.

 

[Nojatuolistrategi]

Saattaa olla mutta ainoastaan sokea kieltäytyy näkemästä kulttuurissa tapahtuvaa muutosta sillä nykyään ei eletä maailmassa jossa lapsien hankkiminen nähdään velvollisuutena.

Kyse on kai enemmän oikeudesta kuin velvollisuudesta. Kuka saa adoptoida lapsen? Kenellä on oikeus hedelmöityshoitoon? Jne.

Velvollisuudeksi lastenhankintaa on vaikeampi säätää. Pikemminkin päinvastoin: rodunjalostajat halusivat estää tiettyjä ihmisryhmiä lisääntymästä. Sosiaalista painetta sen sijaan voi moni (nainen biologisen kellon tikittäessä) tuntea.

Tuo kyselytutkimuskin puhuu lapsilukutoiveista – eikä lapsilukuvelvollisuudesta. Valtaosa suomalaisista näyttää haluavan kaksi tai kolme lasta. Toteutuma on yhä useammin yksi tai nolla.

 

[Nojatuolistrategi]

Huollettava joukko.

Yhä useampi suomalainen valitsee lapsettomuuden, mutta heidän liepeillään on tutkijoita huolettava joukko

Kaisa Leka ja Niku Hooli ovat vapaaehtoisesti lapsettomia. Leka sanoo olevansa mukavuuden- ja seikkailunhaluinen. Hooli taas toivoo, että perheen käsitettä laajennettaisiin. Väestöliiton Anna Rotkirch ei ole huolissaan vapaaehtoisen lapsettomuuden yleistymisestä. Jotkut ovat epäilleet, että Kaisa Leka ei ole hankkinut lapsia jalkaproteesiensa vuoksi. ”Jalat eivät ole este, minulla on päänsisäinen este!”

https://www.hs.fi/elama/art-2000006033610.html

 

[miheikki]

https://www.verkkouutiset.fi/vuonna-2035-helsingin-seudulla-yli-400000-on-vieraskielisia/

Vuonna 2035 Helsingin seudulla yli 400000 on vieraskielisiä
ILKKA AHTOKIVI | 14.03.2019 | 11:51
Helsingin seudun vieraskielisen väestön osuus kasvaa nykyisestä 14 prosentista 25 prosenttiin.
Vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan Helsingin seudun 14 kunnan alueella nykyisestä 201 000:sta 437 000:een vuoteen 2035 mennessä. Uuden ennusteen mukaan vieraskielisen väestön kasvu on hieman edellistä ennustetta nopeampaa: vuonna 2030 uusi ennuste on 29 000 henkeä edellistä korkeampi, ilmenee Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta.
Ennusteen mukaan vieraskielisen väestön määrä kasvaa Helsingissä vuoteen 2035 mennessä nykyisestä noin 100 000:sta vajaaseen 200 000:een, ja sen osuus väestöstä kasvaa 15 prosentista 26 prosenttiin.
Espoossa määrä kasvaa 45 000:sta 105 000:een ja osuuden ennustetaan kasvavan 16 prosentista 30 prosenttiin.
Vantaalla asuu nyt noin 40 000 vieraskielistä ja vuoden 2035 ennuste on noin 95 000, mikä merkitsee sitä, että vieraskielisten osuus koko väestöstä kasvaa nykyisestä 18 prosentista 34 prosenttiin.
Helsingin seudun kehysalueella vieraskielisten määrän ennustetaan kasvavan 38 000:een eli 11 prosenttiin koko väestöstä. Kehysalueeseen kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.
Helsingin seudulla varhaiskasvatuksen ja koulutuksen ikäluokissa vieraskielisten määrä kaksinkertaistuu nykyisestä ja heidän osuutensa nousee 30 prosenttiin. Pääkaupunkiseudun kunnissa vieraskielisiä lapsia ennustetaan olevan joka kolmas kaikista lapsista. Arvioidaan, että tästä ryhmästä 70 prosenttia on kuitenkin syntynyt Suomessa.
Edellä mainitut osuudet perustuvat vuonna 2018 laadittuihin koko väestön ennusteisiin. Mikäli koko väestön määrä kasvaa näitä ennusteita korkeammaksi, vieraskielisten prosenttiosuudet jäävät pienemmiksi.
Vuonna 2035 suurimmat vieraskielisten kieliryhmät Helsingin seudulla ovat Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sekä Kauko-Aasian kieliä puhuvat, ja molempiin ryhmiin kuuluu silloin noin 88 000 henkeä.
Venäjän ja muun entisen Neuvostoliiton alueella asuvien kieliryhmä kasvaa 72 000 asukkaaseen ja Saharan eteläpuolisen Afrikan sekä Länsi-Euroopan kieliryhmien ennustetaan molempien kasvavan lähes 52 000 henkilöön.
Sen sijaan Baltian alueen kieliä puhuvien määrä tulee kasvamaan huomattavasti aiempaa hitaammin ja vuonna 2035 näitä kieliä puhuvia ennustetaan olevan 41 000. Helsingissä Baltian alueen kieliä puhuvien lukumäärä jopa pienenee.
Helsingissä ja Espoossa suurimpien ryhmien ennustetaan olevan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä sekä Kauko-Aasian kieliä puhuvat. Vantaalla sen sijaan suurimman kieliryhmän muodostavat venäjää ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvat. Kehysalueella Baltian alueen kieliä puhuvat pysyvät suurimpana ryhmänä.
Uusi vieraskielisen väestön ennuste vuosiksi 2018–2035 on laadittu pääkaupunkiseudun kuntiin ja seudun kehysalueelle Helsingin, Espoon ja Vantaan tilasto- ja tutkimusyksikköjen yhteistyönä.

Kauppalehdessä keskustelua aiheesta vuodesta 2014 lähtien.

https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=238432&start=0&tstart=0

Gosplan Inc.

18.3.2014 11:14

Uutta Helsinkiä rakentamassa - miljonääreillekö?

Aiheesta on keskustelut jo aiemminkin mutta tässä tuorein päivitys pelkästään muutamaan suureen kohteeseen kaavailluiden uusien asukkaisen määristä:

Östersundom: 48 000
Jätkäsaari+Telakkaranta: 20 000
Pasila: 12 000
Kalasatama: 20 000
Arabianranta: 6000 (arvio, lukuja vain asuntojen määrästä)
Kruunuvuorenranta: 11 000
Alppikylä: 2000
Kuninkaantammi: 2000
Myllypuro: 1000 + 2000 pientaloihin
Viikki + Kivikko: 10 000 (arvio, epämääräisesti tiedotettu)
Vuosaari: ? (suuria kaavailuja mutta ei konkreettisia lukuja)

Näihin täysin uusiin aleisiin olisi siis tarkoitus saada jostain 134 000 uutta asukasta eikä luvuissa ole tietenkään mukana täydennysrakentaminen jota harrastetaan koko ajan vanhoilla alueilla. Mitä ongelmaa tässä nyt muka olisi? Helsinkihän saa muutamassa vuodessa tuon verran "muuttovoittoa" joten asunnoistahan on pikemminkin pula kuin ylitarjontaa.

No, esimerkiksi se että kaikki yllä mainitut alueet ovat ainakin myyntipuheissa "uniikkeja", "merellisiä" ja "ylellisiä luxuskaupunginosia" joko "keskustassa" (= 3km päässä) tai ainakin sen "välittömässä läheisyydessä"

Yhteistä kaikille on ainakin se että ihan normikokoisen perheasunnon ostaminen 2+2 hengen standardiperheelle ei onnistu alle puolen miljoonan ja sittenkin pääsee johonkin Jätkäsaaren tai Kalasataman kerrostalofavelan keskelle tuijottamaan vastapäisen elementtitalon seinää, se "merellisyys" kun maksaa vielä sisämaassakin. Tällainen määrä uusia arvoasuntoja kuulostaa jopa Helsingin tapauksessa täysin kestämättömältä.

Tässä kohtaa pitää muistaa että Helsingin muuttovoitto on lähes yksinomaan maahanmuuttajia ja Suomen sisällä Helsinki on kärsinyt jo pitkään kovatuloisten muuttotappiosta. Eikä syynä ole taatusti se että Helsingissä olisi pulaa myynnissä olevista arvoasunnoista. Kalliita asuntoja on kyllä kaupan useamman vuoden tarpeiksi. Niiden potentiaaliset ostajat muuttavat pois Helsingistä aivan jostain muusta syystä.

Kenen ulkopuolisen siis oletetaan ostavan näiden uusien alueiden jokseenkin suolaisesti hinnoitellut kämpät ja miksi? Ja kenelle ne myyvät nykyiset asuntonsa koska tuon hintaluokan asuntoja eivät osta veneen alla kärvistelevät asunnottomat? Vai tuleeko sosiaalinen asuminen sittenkin uusien alueiden pääasialliseksi asumismuodoksi kunhan kerma on ensin kuorittu päältä ja penthouset myyty miljoonalla ensimmäisille höynäytettäville? Tämä onkin ainoa kysymys johon uusille asuinalueille rakennetut näyttävät webbisivut animaatioineen eivät anna minkäänlaista vastausta. If you build it, they will come?

Viestiä on muokannut: Gosplan Inc.18.3.2014 11:26

 

[Nojatuolistrategi]

Englanninkielisen maailman kaupungeissa ulkomailla syntyneitä asukkaita näkyy olevan eniten (34.9 – 58.3%). Kymmenen kärjessä:

1.
Miami
United States
2016 ACS
264,656
58.3%

2.
Toronto
Canada
Canada 2016 Census
1,266,005[8]
47.0%

3.
Sydney
Australia
2016 Census
1,961,977[6]
45.4%

4.
Vancouver
Canada
Canada 2016 Census
262,765
42.5%

5.
Melbourne
Australia
2016 Census
1,784,794[7]
41.3%

6.
San Jose
United States
2016 ACS
402,776
39.3%

7.
London
United Kingdom
ONS 2016
3,309,000[4]
37.8%

8.
Los Angeles
United States
2016 ACS
1,499,418
37.7%

9.
New York City
United States
2016 ACS
3,200,219[5]
37.5%

10.
San Francisco
United States
2016 ACS
296,849
34.9%

https://en.wikipedia.org/wiki/Foreign_born

 

[kimmo.j]

https://www.verkkouutiset.fi/vuonna-2035-helsingin-seudulla-yli-400000-on-vieraskielisia/


Kauppalehdessä keskustelua aiheesta vuodesta 2014 lähtien.

https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=238432&start=0&tstart=0
https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/profile.jspa?userID=17037116

Täytyy todeta, että tuo Gosplanin kirjoituksen maininta, että 2+2 standardi perheen normaali asuntoa ei saisi alle puolella miljoonalla, on täyttä paskaa. Tai sitten kyseinen kirjoittaja on tottunut aika paljon parempaan tasoon kuin minä. Joka tapauksessa KEHÄ I:sen sisällä voi asua hyvin ilman ahtautta alle 250 000€ asunnossa.

Tässä ollaan taas huolissaan asiasta josta ei tarvitse olla huolissaan. Jos asuntojen hinnat nousevat liikaan, ihmiset muuttavat syrjäkylille kuten Kivistöön , tai muualle periferiaan (pk-seudun näkövinkkelistä).
Ehkä tuo Gosplan on noita joilla on kallismaku, mutta tyhjä kukkaro ja siitä ollaan vihaisia muille.

 

[Oho]

Täytyy todeta, että tuo Gosplanin kirjoituksen maininta, että 2+2 standardi perheen normaali asuntoa ei saisi alle puolella miljoonalla, on täyttä paskaa.

Ei se niin sanonut, sanoi että jutussa listatuilla uusilla alueilla hinta on puolen miljoonan korvilla. Ei se ottanut kantaa vanhoihin kerrostalokämppiin 70 luvun neukkukuutiolähiöissä. Aika ohkasta, ainakin oikotien perusteella, on tarjonta alle 250 000 maksavissa 75-100 neliöisissä kämpissä kehä ykkösen sisäpuolella. Ahtaus toki on aika subjektiivinen käsite mutta 75 neliötä on kaksilapsiselle perheelle aika hintsusti.

Kuulostaa aika paskalta sijotukselta ostaa puolella miltsillä kerrostalokämppä joltain sosiaalisesti sekotetulta uudisalueelta jos ja äkkiä kun puolet rapun kämpistä vuokrataan persaukisille, joilla ei kiinteistön kunnossa ja ole penniäkään kiinni.

 

[kimmo.j]

Ei se niin sanonut, sanoi että jutussa listatuilla uusilla alueilla hinta on puolen miljoonan korivilla. Ei se ottanut kantaa vanhoihin kerrostalokämppiin 70 luvun neukkukuutiolähiöissä. Aika ohkasta, ainakin oikotien perusteella, on tarjonta alle 250 000 maksavissa 75-100 neliöisissä kämpissä kehä ykkösen sisäpuolella. Ahtaus toki on aika subjektiivinen käsite mutta 75 neliötä on kaksilapsiselle perheelle aika hintsusti.

Kuulostaa aika paskalta sijotukselta ostaa puolella miltsillä kerrostalokämppä joltain sosiaalisesti sekotetulta uudisalueelta jos ja äkkiä kun puolet rapun kämpistä vuokrataan persaukisille, joilla ei ei kiinteistön kunnossa ja ole penniäkään kiinni.

Mun kokemus on reilun vuoden päästä, mutta olen tyytyväinen kauppoihin. Talohan on ulkoa ruma kuin synti, mutta harva noista uudemmistakaan silmää hivelee ja sisältä olen tyytyväinen.

Samaa mieltä tuosta sijoituksesta.

 

[miheikki]

Jatkoja.

Gosplan Inc. 15.3.2019 0:12

Kun avasin tämän ketjun "Uutta Helsinkiä rakentamassa - miljonääreillekö? älysin onneksi lisätä perään kysymysmerkin.

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungin julkaisivat nimittäin juuri mielenkiintoisen proopuskan nimeltään: "Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018–2035" josta selviää kenelle sitä Metropolia oikeasti rakennetaankaan.

Eksponenttikäyrät sojottavat entistä pontevammassa kulmassa kohti koilista jopa verrattuna edelliseen, keväällä 2018 julkaistuun ennusteeseen.

Vieraskielisen väestön kehitys vuosina 2019-2035 näytää nyt tältä:
Helsinki: 103 225 -> 196 498
Espoo: 47 725 -> 105 379
Vantaa: 42 290 -> 95 556
Metropolialue: 212 960 -> 437 42

Prosentteina vieraskielisen väestön osuus kehittyy puolestaan näin
Helsinki: 14,3 -> 25,1%
Espoo: 16,8 -29,9%
Vantaa: 18,6 -> 34,3%

Vantaalla siis yli kolmannes asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin kotimaisia kieliä eivätkä Espoo ja Tsadikaan jää tästä rikkaudesta osattomiksi.

Ja mistä ilmansuunnasta tämä rikkaus mahtaakaan riemuksemme saapua? Tulijat ovat varmaankin länsimaisia tohtoreita ja diplomi-insinöörejä joiden aivovuoto köyhdyttää kotimaita mutta rikastaa Suomalaista osaamista ja liike-elämää samalla kun verottajan laarit täyttyvät kansainvälisiltä moniosaajilta perityistä verotuloista. Lähes 100% muuttovoitosta puhunee siis tulevaisuudessa saksaa, englantia ja ranskaa tahi pienemmässä määrin espanjaa ja italiaa.

Juu, hyvältä näyttää:

"Vuonna 2035 suurimmat vieraskielisten kieliryhmät Helsingin seudulla ovat Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sekä Muun Aasian kieliä puhuvat, ja molempiin ryhmiin kuuluu silloin noin 88 000 henkeä."

"Suhteellisesti eniten väestön ennustetaan kasvavan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan lisäksi muun Aasian, Itä-Euroopan ja muun Afrikan kieliryhmissä, joissa väkiluku kasvaa 2,5–3-kertaiseksi

Viestiä on muokannut: Gosplan Inc.15.3.2019 0:13

Uutta Helsinkiä rakentamassa - miljonääreillekö? | Kauppalehti.fi

keskustelu.kauppalehti.fi

Nopean tilaajan etuna vielä pari tilastopläjäystä virallisesta lähteestä. Jos joku on vielä denial-moodissa ja kiistää totuuden siitä kenelle Metropolia ollaan todellisuudessa rakentamassa, voisi olla aika avata silmät:

"Helsingin koko väestön ennustetaan kasvavan nykyisestä vuoteen 2035 mennessä 118 000 hengellä. Tästä kasvusta vieraskielisen väestön osuus on
98 000 henkeä eli 83 prosenttia."

"Espoon väestöennusteen mukainen kasvu on 73 000 henkeä vuoteen 2035 mennessä. Vieraskielisen väestön ennustetaan kasvavan nykyisestä 45 000:sta 61 000 hengellä eli 83 prosenttia koko Espoon kasvusta"

"Vantaalla väestöennusteessa väkiluvun ennustettaan kasvavan vuoteen 2035 mennessä yhteensä 55 000:lla. Nyt laaditun vieraskielisen väestön kasvun ennustetaan olevan 56 000 henkeä (kyllä! se tekee yli 100%)"

"Kehysalueella koko väestön ennustetaan kasvavan 20 000 henkilöllä, ja kasvu tulee kokonaan vieraskielisistä. Vieraskielisiä on kehysalueella nyt 18 000, ja määrä kohoaa vuoteen 2035 mennessä noin 38 000 asukkaaseen.

Viestiä on muokannut: Gosplan Inc.15.3.2019 0:25

 

[Rauhantekijä]

Täytyy aina muistaa se, että nämä ennusteet perustuvat kahteen asiaan:

• tilaston kertomaan menneisyyteen ja
• ajatukseen että jatketaan tällä nykymenolla ilman että suuntaan vaikutetaan

Nyt on vasta ensimmäisiä kunnollisia tilastoja jaettu Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa. Tilanne aiheuttaa kaupunkien hallinnoissa keskustelua. Espoossa on jo havaittu väestömäärän lisääntyvän ja tilasto kertoo ihmisten alkuperän. Kasvun kanssa samanaikaisesti veroraha vähenee. Yhtälöt eivät toimi kaupunginjohtajien johtaman talouden näkökulmasta ja aiheuttavat toimenpiteitä.

Tavallinen ihminen pystyy vaikuttamaan Suomen väestökehitykseen nyt kevään vaaleissa.
Mm. pohtimalla sitä onko tärkeämpää kansoittaa Suomea suomalaisilla vai ulkomailta tuonnilla?
.