Väyrynen haluaa palata Paasikiven linjalle

Vähän on lipsahtanut sivupolulle.

Paavo on jo Brysselissä. Päivitetään vähän, jotta nähdään,miten mies etenee tehtävässään. Antaa miehen itse kertoa:

Pääsin kehitysvaliokunnan varapuheenjohtajaksi ja varajäseneksi ulkoasiainvaliokuntaan. Lisäksi sain paikan valtuuskunnassa, joka hoitaa yhteydenpitoa ja suhteita Venäjän duumaan.

Kehitysvaliokunnan työ on jo alkanut. Olen tehnyt aloitteen, että valiokunnan nimessä oleva käännösvirhe korjataan. Suomenkielellä valiokunnan nimi on ollut kehitysyhteistyövaliokunta. Viimeistään vuoden 1992 Rion ympäristö- ja kehityskonferenssista alkaen on käytetty kehityspolitiikan käsitettä, joka kattaa sekä kaiken toiminnan köyhyyden poistamiseksi että ympäristöllisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen edistämisen kaikkialla maailmassa.

Tein heti työn käynnistyessä komissiolle kysymyksen transatlanttisesta kestävän kehityksen kumppanuudesta. Tein kehitysministerinä vuoden 2009 alussa aloitteen sen käynnistämisestä ja siitä tehtiin päätös presidentti Barack Obaman johdolla Washingtonin huippukokouksessa saman vuoden marraskuussa. Valiokunta saa vastauksen syyskuun kokouksessa, mutta otin asian puheeksi myös heinäkuun kokouksessa, kun kuultavana oli mm. David O´Sullivan, joka vastaa nyt EU:n kehityspolitiikan toimeenpanosta ja joka siirtyy ensi syksynä EU:n suurlähettilääksi Washingtoniin.

Valiokunnan tärkein tehtävä lähi kuukausina on ottaa kantaa ensi vuoden syksyllä kokoontuvan YK:n huippukokouksen valmisteluihin. Vuoden 2000 huippukokouksessa sovittiin vuoteen 2015 ulottuvista kehitystavoitteista (Millenium Development Goals). Ensi vuonna määritellään tavoitteet vuoteen 2030 saakka. Ilmoittauduin varjoesittelijäksi mietintöön, jonka valiokunta tästä asiasta lähi kuukausina laatii.

Aion toimia aktiivisesti myös kotimaassa samaan tapaan kuin edellisellä kaudellani. Järjestän kaikkiin maakuntiin ulottuvan koulutustapahtumien sarjan ”Eurooppalainen Suomi 2020”. Jatkan erityisesti nuorten kouluttamista.

Suunnittelen myös verkkolehden julkaisemista. Se jatkaisi uudistuneessa muodossa vuonna 1998 perustamani ”Pohjantähti” -lehden tiedotustehtävää.

Olen valinnut nyt kaikki avustajani. Toimikaudet ulottuvat tässä vaiheessa eduskuntavaaleihin saakka. Valiokuntatöissä minua avustavat Sallamaarit Markkanen (Bryssel ja Strasbourg) ja Joonas Könttä (Jyväskylä). Kotimaan ohjelmastani vastaavat Kaija Huida (Kokemäki) ja Ritva Lampela (Pohjois-Suomi, Keminmaa). Kotimaan viestintää hoitaa Iikka Kantola (Nurmijärvi). Ossi Martikainen (Lapinlahti) auttaa minua erityisesti Eurooppa-, maatalous- ja aluepolitiikassa. Yhteystiedot löytyvät verkkosivultani.

http://www.vayrynen.com/blogi
 
Paavo elää suuruutensa ajan muistoissa ja -lle. Kun Paavo sanoo että haluaa palata Paasikiven-Kekkosen linjalle, hän tarkoittaa että hän haluaa palata aikaan jolloin hän oli todennäköisenä tulevana presidenttinä pidetty poliittinen komeetta eikä menneiden aikojen loistoa kaihoisasti muisteleva vitsi.
 
http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173579-sita-niittaa-mita-kylvaa

Paavo raketoi uudelleen menneisiin fiiliksiin ja oikein lietsoo niitä. Näyttää siltä, että Paavo saa myös merkittävästi vastakaikua mielipiteilleen. Ikävä kyllä.

Mashiri on erittäin selväjärkinen kommentoija, IMHO:

"Ihmellistä nähdä, miten sujuvasti parilla argumentilla Väyrynen legitimoi Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaiset toimet Krimillä ja hämärtää asian.

Venäjä on Krimillä Suomen, Venäjän, Ukrainan ratifioiman Geneven sopimuksen III artiklan mukainen valtaajavalta ja Krim on vallattu alue.

Tämän oikeudellisen perusastelman muuttaminen historiallisin argumentein on omiaan hämärtämään keskustelua ja pukemaan aluevaltaukset, asevoiman käytön ja sillä uhkaamisen legitiimiin kaapuun. Väyrynen tekeekin tätä yhtä taitavasti kuin Kremlin silovikit.

Tilanne ennen Krimiä ei palaa, eikä sitä voida palauttaa. Venäjä ei ole koira, joka maukasta luuta heiluttamalla tai silittämällä voitaisiin taluttaa takaisiin koppiinsa. Venäjä asemoi nyt itsensä. Euroopan on asetettava rajat. Väyrynen haluaa olla Venäjän mukana asemoimassa sitä uudestaan. Se tehdään valitettavasti ainoastaan Moskovasta käsin."


ja

"Yhdysvallat ei ole Ukrainan kriisin osapuoli, kuten eivät myöskään Afganistan, Irak tai Libya. Osapuolet ovat Venäjä ja Ukraina ja muut valtiot voivat vain ponnistella diplomaattisen ratkaisun aikaansaamiseksi ja tehdä kaikkensa sodan välttämiseksi. Tähän on eri valtioilla eri keinoja.

Argumenttisi on tyyliä "mutku USA kans silloin." Aiemmat koetut vääryydet eivät voi oikeuttaa uusia. Mutta pohditaan asiaa:
- Suomi tuomitsi Yhdysvaltain hyökkäyksen Irakiin laittomana.
- Suomi ei osallistunut Libyan operaatioon vaikka se oli turvallisuusneuvoston valtuuttama.
- Suomi on rakentanut rauhaa Afganistanissa ja pyrkinyt toimimaan vahvuusalueillaan aseellisen taistelun sijaan.

Näin olleen, olisi mielestäni suomalaiseen rauhanrakentajaperinteeseen sopimatonta asettua tässä kriisissä Venäjän puolelle ja hyväksyä Ukrainan alueellisen koskemattomuuden loukkaaminen."


- diggaan -
 
Paavon blogin luettuani täytyy sanoa, että kunnianhimoa ja röyhkeyttä ei puutu. Paavo petaa itselleen paikkaa uuden suomettuneen Suomen johtajana. Siis sellaisena, jonka Kreml voi hyväksyä. Paavo tietää jo, että lähivuosina Suomen johtajat täytyy hyväksyttää Moskovassa niin kuin ennen ja silloin hyvin aikaisin aloitettu mediakampanja voi toimia sopivana pohjatyönä. Tiedä vaikka olisi kenraalikuvernöörin paikka tulossa Paavolle Novofinlandijassa?
 
Kuten totesin aikaisemmin, Paavolle kelpaa kuka tahansa joka on valmis punttaamaan häntä valtaan.
Venäläisten kanssa toimiminen lienee tuttua Paavolle, joten se käy luontevasti. Oliko jopa niin, että Paavo jopa puhui kieltä.
 
Paavo kurkkii taas kaihtimien takaa ja kyttää tilaisuutta. Myös Sipilä epäilyttää Väyrystä, joka toteaa, että "tarvitaan keskusteluja" ja linjanmuutos olisi puoluekokouksen asia. :)

Paavo Väyrynen haluaa ulkoministeriksi
Paavo Väyrynen haluaa ulkoministeriksi ja kehuu nykyistä ministeriä Erkki Tuomiojaa
KOTIMAA 25.10.2014 8:25

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk) tutkii mietteliäänä Juha SipilänNato-lausuntoa. Kulmat ovat kurtussa, kun epäilevä katse käy keskustan puheenjohtajan ajatusten kimppuun.

"Tarvitaan varmaan keskustelua", hän toteaa.

Sipilä sanoi perjantain Talouselämä-lehdessä, että Suomen kanta puolustusliitto Naton jäseneksi hakemiseen pitää jättää auki. Hänen mukaansa "raudan saanti" olisi Naton jäsenenä kriisitilanteessa paremmin turvattu.

"Paasikiven linjan" puolustajaksi ilmoittautuneen Väyrysen maailmankuvaan Nato-jäsenyyden myönteisten puolien esiin tuominen istuu huonosti.

Puolueensa kunniapuheenjohtaja haluaa muistuttaa, että keskustan kannan sotilaalliseen liittoutumiseen voi muuttaa vain puoluekokous.

Puheenjohtaja Sipilän mukaan keskusta on kuitenkin mukana vain sellaisessa hallituksessa, joka jättää Naton suhteen liikkumavaraa.

Nato-jäsenyyden hakemisen estävästä hallitusohjelmakirjauksesta tulisi erityisen tarpeellinen, jos kokoomus olisi mukana seuraavassa hallituksessa.

"Pääministeri Alexander Stubb ajaa Suomen Nato-jäsenyyttä määrätietoisesti ja keinoja kaihtamatta. Jos kokoomus on hallituksessa, hän on pää- tai ulkoministeri."

(lisää linkissä)

http://www.hs.fi/kotimaa/a1414126913365?ref=hs-art-new-4
 
Aika moni Suomessa kannattaa Paasikiven linjaa. Eikös se ole ihan hyväksi osoittautunut linja?

Se, että Väyrysen Patekin sattuu sitä kannattamaan, ei siitä huonoa tee. Ei Padesta kumminkaan meille enää johtajaa leivota. Sori vaan Paavo, oot yli-ikäinen, mee ny jo eläkkeelle sinne Tervolan Riemulatoos kansantanhuja tanssimaan.


Väyrysestä puheenollen. Lehtisen Latexhan kirjoitti Padesta kirjankin. Pitäis vissiin lukea. Kemijoen poika on ollut monessa mukana. Melkoinen puuhapete tuo Paavo on ollut eikä tahti vielä seitsenkymppisenä ole taantunut! Oma kirkkokin nököttää Kemijoen rannassa...monellako teistä on OMA PAANUKIRKKO? Voi vaikka vetää oman tilan viineistä kännit, käydä Tähtirannassa (ent. navetta) vähän humpalla ja tanhulla, sitten kun crapula poste festum iskee ja morkkis, niin voipi käydä omassa kirkossa ripittäytymässä synnit anteeksi ja eikun oman Vuokkosen viereen köllöttämään...kaikki tuo suoritettuna OMASSA pihapiirissä. Ei tarvitse syyllistyä rajaloukkauksiin ylittämällä oma tonttiraja.
 
Viimeksi muokattu:
Aika moni Suomessa kannattaa Paasikiven linjaa. Eikös se ole ihan hyväksi osoittautunut linja?.

Hyvä ja hyvä. Itsenäisyys säilyi, mutta maine meni suomettumisen myötä. Kannattaa muistaa, että Euroopassa ei muitakaan rajoja siirrelty kylmän sodan aikana, joten siihen nähden NATO oli vähintään yhtä hyvä menestys kuin suomettumisen linja. Jos koko Eurooppa olisi suomettunut, niin puna-armeija olisi vyörynyt Portugaliin asti.

Näissä jälkikäteisarvioissa on se paha puoli, että Marshall-apuun ja NATO:on turvautumista ei kokeiltu. Eikä myöskään neuvostotasavaltojen perheeseen liittymistä.

Suomettumiseen perustunut uhkapeli tosiaankin onnistui jotenkuten, mutta onko menneisyys tae tulevaisuudesta?
 
Hyvä ja hyvä. Itsenäisyys säilyi, mutta maine meni suomettumisen myötä. Kannattaa muistaa, että Euroopassa ei muitakaan rajoja siirrelty kylmän sodan aikana, joten siihen nähden NATO oli vähintään yhtä hyvä menestys kuin suomettumisen linja. Jos koko Eurooppa olisi suomettunut, niin puna-armeija olisi vyörynyt Portugaliin asti.

Näissä jälkikäteisarvioissa on se paha puoli, että Marshall-apuun ja NATO:on turvautumista ei kokeiltu. Eikä myöskään neuvostotasavaltojen perheeseen liittymistä.

Suomettumiseen perustunut uhkapeli tosiaankin onnistui jotenkuten, mutta onko menneisyys tae tulevaisuudesta?

Puna-armeija olisi työnnetty Uralin taakse, jos muu Eurooppa olisi sotinut kuten suomalaiset.

Marshall-apuun ja Natoon ei tietenkään turvauduttu, koska liittoutuneet eivät miehittäneet Suomea. Todellisina vaihtoehtoina oli kohtuullisen laaja itsenäisyys Paasikiven linjana tunnetun ulkopolitiikan puitteissa tai jäsenyys Varsovan liitossa Neuvostoliiton miehitettyä maan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme arvioitaessa mittapuuna pitää käyttää muita Venäjän rajanaapureita, eikä suinkaan kaukana lännessa olevia maita.
 
Hyvä ja hyvä. Itsenäisyys säilyi, mutta maine meni suomettumisen myötä.

Suomettuminen on pilipaliasia miehitykseen verrattuna. Eipä miehitetty!


Kannattaa muistaa, että Euroopassa ei muitakaan rajoja siirrelty kylmän sodan aikana, joten siihen nähden NATO oli vähintään yhtä hyvä menestys kuin suomettumisen linja. Jos koko Eurooppa olisi suomettunut, niin puna-armeija olisi vyörynyt Portugaliin asti..

Nyt sitä NATOa hehkutellessa kannattaa muistaa, että nykyinen NATO ei ole sama NATO kuin kylmänsodan aikainen NATO. Ei lähellekkään. No, ei ole toki Venäjäkään mikään punajyrä nimeltä Neuvostoliitto. Tosiasiat kannattaa muistaa. Ei Venäjästä ole nykykunnossa oikein Suomen kanssa menestyksekkäästi ottelemaan - eikä sillä ole mitään oikein järkevää syytäkään annettu siihen. Baltia niitä kiinnostaa enemmän, onhan siellä suoraan arkkivihollinen USA ja sen vasalli. Sekä liki 2 miljoonaa venäläistä.

Näissä jälkikäteisarvioissa on se paha puoli, että Marshall-apuun ja NATO:on turvautumista ei kokeiltu. Eikä myöskään neuvostotasavaltojen perheeseen liittymistä.

Mites sinne NATOon oltaisi haettu venäläisen valvontakomission kyttäämässä maassa?

Suomettumiseen perustunut uhkapeli tosiaankin onnistui jotenkuten, mutta onko menneisyys tae tulevaisuudesta?

Esität asian ikäänkuin Venäjä olisi täysin jonkun kuppatautisen (3. aste=aivot lahona) Rasputinin tai Iivana Julman johtama. Mitä se nyt ei sentään ole. Venäjässä on tietty ennustettavuus edelleenkin - ja Venäjä noteeraa myös ystävinä pitämänsä kansakunnat. Edelleenkin. Vaikka täällä palstalla moinen ajatus ei kovin suosittua olekkaan niin minusta se ainakin on edelleen tosiasia.

Pohjois-Koreallakin on ystävänsä - vaikka onkin niin paskamaa kuin olla voi. Vaikka Venäjä on yksinvaltiaan johtama, en näe syytä, miksi sen tarvitisi ruveta meistä vihollista itselleen tekemään - ellemme nyt sitten vartavasten anna siihen syytä. NATOsta ja USAsta ne on itselleen jo uhkakuvat ja nemesikset kehitelleet. Antaa niiden tetsata niiden kanssa ja koitetaan me pitää jonkinsortin asialliset välit - ja hoidetaan omat asiat vaan.
 
Puna-armeija olisi työnnetty Uralin taakse, jos muu Eurooppa olisi sotinut kuten suomalaiset.

Talvisodassa osoitettua sankarillisuutta ei kannata sotkea Väyrys Pateen 70-luvulla. Väyrysen toimet ovat osittain olleet maanpetoksellisia.

Vallanhimossaan Pate laski, että Suomen neuvostotasavallassa hän saisi maksimoitua omat etunsa. Mikä pahinta, Pate myös toimi sen eteen.

Tuollaiset kaksilla korteilla pelaavat ovat niitä pahimpia. Taistolaisten tavoitteet tiedettiin, mutta Pate keräsi talonpoikien ääniä - ja heillä ei ollut haluja lähteä kolhoosiin.
 
Oma kirkkokin nököttää Kemijoen rannassa...monellako teistä on OMA PAANUKIRKKO? Voi vaikka vetää oman tilan viineistä kännit, käydä Tähtirannassa (ent. navetta) vähän humpalla ja tanhulla, sitten kun crapula poste festum iskee ja morkkis, niin voipi käydä omassa kirkossa ripittäytymässä synnit anteeksi ja eikun oman Vuokkosen viereen köllöttämään...kaikki tuo suoritettuna OMASSA pihapiirissä. Ei tarvitse syyllistyä rajaloukkauksiin ylittämällä oma tonttiraja.


Ehdottomasti olen sitä mieltä, että Paavo voi vetäytyä kirkkoon viiniä nauttimaan.
 
Voisi ruveta keräämään listaa suomettuneita puhuneista ja jakaa sitä ennen vaaleja, ihan vain muistutukseksi politiikoille että siihen ei ole paluuta.
 
Voisi ruveta keräämään listaa suomettuneita puhuneista ja jakaa sitä ennen vaaleja, ihan vain muistutukseksi politiikoille että siihen ei ole paluuta.

Puhua voi kaikenlaista. Ehkä kannattaa seurata nytkin -asemissa- olevia poliitikkoja ja heidän käsiensä työtä....puhetta maailmaan sopii. Teot näyttävät realin. Suomettumisen kauhuja retorisoidaan, samalla päättäjät tekvät päätöksiä, jotka pitkän aikavälin turvallisuuspolitiikkaan luovan ainakin, hmmm, haasteita.

Väyrynen on oma lukunsa. Mutta eihän Pave ole sellaisessa asemassa, jossa päätöksiä on tehty ja tehdään....miksi kiinnittää huomio Paveen?

Ihan turhaa on tonkia -70-luvun suomi-ilmiötä, uutta on pukannut jo kehiin ja pukkaa koko ajan. Silmät auki
 
Back
Top