fulcrum
Greatest Leader
Vaihtoehtoisia puolustushankintoja voisi pitkästä aikaa iffailla. Otetaan käsittelyyn melko realistinen skenaario, eli NL:n velka. 2000-luvun alkuun asti mp-henkiset spekuloivat paljon sillä, mitä tällä rahalla voisi Venäjältä ostaa. Bukit ostettiin, ja olisiko jotain konekiväärejä tms. Muitakin hankintoja harkittiin, helikoptereita ainakin ja muistaakseni R-73- ohjusten hankinta oli jossain välissä pohdinnan alla.
Velkasumma ei ollut sellainen runsaudensarvi kuin aikanaan moni tuntui kuvittelevan. Se oli yhteensä 3.6 miljardia markkaa (600milj€). Vrt. Hornet-hankinnan alkuperäinen budjettivaltuutus 9.5 miljardia markkaa, ja kuten tunnettua ei sillä rahalla valmista tullut. Eli ilmavoimille ei olisi velkasummalla esimerkiksi tilailtu laivuetta MiG-31:siä.
Lisäksi asevalmistajat ei tyytyneet pelkkään velankuittaukseen, vaan halusivat jonkun verran myös kovaa valuuttaa (Bukin tapauksessa muistaakseni 15% ostohinnasta). Koska armeija oli pahassa rahapulassa, tämäkin osaltaan rajoitti itäostointoa.
Mutta ei nyt murehdita siitä. Lähdetään siitä että valtiovalta antaa PV:lle vaikka miljardi markkaa lisää velkasummaa käytettäväksi aseostoihin (enemmänkin saa käyttää). Moskovasta on tilattu asekataloogeja, ja 38k modeemi vinkuu kun Yahoon hakukenttään laitetaan "Russian weapons".
Otettakoon inspiraatioksi samaan aikaan Etelä-Korean kanssa tehty "Ruskeakarhu" -sopimus, jonka ensimmäinen erä sisälsi:
"According to the "Brown Bear 1" plan, from 1995 to 1998, Russia will provide South Korea with 33 T-80U tanks, 33 BMP-3 armored vehicles, 70 Metis anti-tank missile launchers plus 1,250 missiles, 50 SA-18 Igla anti-aircraft missile launchers and 700 missiles and 8 Ka-32 helicopters at a discount of $214 million to repay the debt."
Mieleen tulevia vaihtoehtoja:
*Helikopterit, duh. Mi-17:n kappalehinta 90-luvun rahassa olisi ollut ehkä 10-12 miljoonaa USD? NH90 maksoi vähän myöhemmin noin tuplat tuohon. Buk-kauppaa vastaavalla hinnalla olisi luultavasti saatu jokseenkin sama tai parempikin kuljetuskyky kuin NH90-hankinnalla myöhemmin, toki joistain ominaisuuksista tinkien.
*BM-30 Smertš. Tätä sotilaslehdissäkin kuolattiin kieli pitkällä. Yksikköhinnaksi löytyi 10 vuotta vanha tieto $12 miljoonaa. Tämän perusteella ysärinä ne olisivat ehkä maksaneet $8M kappaleelta. Ei siis millään muotoa halpa järjestelmä. Jälkiviisaasti voidaan todeta, että Nato-maista myöhemmin hankitut M270:t tulivat huomattavasti halvemmiksi. Niistähän ei kuitenkaan vielä mitään tuolloin tiedetty.
*OTR-21 Totška. Miksi nynnyillä pikkurakettien kanssa! Ei nykystandardeilla ajatuksentarkka laite, mutta riittävä aluemaaleihin. Ohjusten varastointi-ikä on pitkä, ja modernisointi & verkoittaminen tarjoaisivat myöhemmin kotimaiselle puolustuvälineteollisuudelle hyviä työmahdollisuuksia. Mahdollinen kanto kaskessa on, että jonkun tiedon mukaan ohjusten valmistus olisi loppunut NL:n hajotessa.
Velkasumma ei ollut sellainen runsaudensarvi kuin aikanaan moni tuntui kuvittelevan. Se oli yhteensä 3.6 miljardia markkaa (600milj€). Vrt. Hornet-hankinnan alkuperäinen budjettivaltuutus 9.5 miljardia markkaa, ja kuten tunnettua ei sillä rahalla valmista tullut. Eli ilmavoimille ei olisi velkasummalla esimerkiksi tilailtu laivuetta MiG-31:siä.
Lisäksi asevalmistajat ei tyytyneet pelkkään velankuittaukseen, vaan halusivat jonkun verran myös kovaa valuuttaa (Bukin tapauksessa muistaakseni 15% ostohinnasta). Koska armeija oli pahassa rahapulassa, tämäkin osaltaan rajoitti itäostointoa.
Mutta ei nyt murehdita siitä. Lähdetään siitä että valtiovalta antaa PV:lle vaikka miljardi markkaa lisää velkasummaa käytettäväksi aseostoihin (enemmänkin saa käyttää). Moskovasta on tilattu asekataloogeja, ja 38k modeemi vinkuu kun Yahoon hakukenttään laitetaan "Russian weapons".
Otettakoon inspiraatioksi samaan aikaan Etelä-Korean kanssa tehty "Ruskeakarhu" -sopimus, jonka ensimmäinen erä sisälsi:
"According to the "Brown Bear 1" plan, from 1995 to 1998, Russia will provide South Korea with 33 T-80U tanks, 33 BMP-3 armored vehicles, 70 Metis anti-tank missile launchers plus 1,250 missiles, 50 SA-18 Igla anti-aircraft missile launchers and 700 missiles and 8 Ka-32 helicopters at a discount of $214 million to repay the debt."
Mieleen tulevia vaihtoehtoja:
*Helikopterit, duh. Mi-17:n kappalehinta 90-luvun rahassa olisi ollut ehkä 10-12 miljoonaa USD? NH90 maksoi vähän myöhemmin noin tuplat tuohon. Buk-kauppaa vastaavalla hinnalla olisi luultavasti saatu jokseenkin sama tai parempikin kuljetuskyky kuin NH90-hankinnalla myöhemmin, toki joistain ominaisuuksista tinkien.
*BM-30 Smertš. Tätä sotilaslehdissäkin kuolattiin kieli pitkällä. Yksikköhinnaksi löytyi 10 vuotta vanha tieto $12 miljoonaa. Tämän perusteella ysärinä ne olisivat ehkä maksaneet $8M kappaleelta. Ei siis millään muotoa halpa järjestelmä. Jälkiviisaasti voidaan todeta, että Nato-maista myöhemmin hankitut M270:t tulivat huomattavasti halvemmiksi. Niistähän ei kuitenkaan vielä mitään tuolloin tiedetty.
*OTR-21 Totška. Miksi nynnyillä pikkurakettien kanssa! Ei nykystandardeilla ajatuksentarkka laite, mutta riittävä aluemaaleihin. Ohjusten varastointi-ikä on pitkä, ja modernisointi & verkoittaminen tarjoaisivat myöhemmin kotimaiselle puolustuvälineteollisuudelle hyviä työmahdollisuuksia. Mahdollinen kanto kaskessa on, että jonkun tiedon mukaan ohjusten valmistus olisi loppunut NL:n hajotessa.