Asiantuntija varoittaa: Venäjä haastaa Naton – valmistautuu miehittämään Valko-Venäjän 2017
VERKKOUUTISET
1 tunti ja 27 minuuttia sitten
Uhkaskenaarion taustalla ovat Kremlin ja presidentti Aljaksandr Lukašenkan hallinnon kiristyneet välit.
Presidentti Vladimir Putin ja presidentti Aljaksandr Lukašenka (istumassa oikealla) jääkiekko-ottelussa Minskissä vuonna 2014.
(Lehtikuva/Martti Kainulainen)
Venäjän asevoimien viimeaikaiset toimet viittaavat Valko-Venäjään kohdistuvan strategisen sotilasoperaation valmisteluihin, Minskissä toimivan Strategisen ja ulkopoliittisen tutkimuksen keskuksen johtaja Arseni Sivitski varoittaa.
Sivitski viittaa Venäjän puolustusministeriön äskettäin julkistamiin ennakkotietoihin Venäjän ja Valko-Venäjän välisestä sotilaallisesta rautatieliikenteestä ensi vuonna.
Julkistettujen tietojen mukaan Venäjän puolustusministeriö suunnittelee lähettävänsä ensi vuonna Valko-Venäjälle 4 162 junavaunua. Sivitski sanoo määrän olevan 83 kertaa suurempi kuin tänä vuonna ja 33 kertaa suurempi kuin vuonna 2015.
Hän pitää selvänä, että ensi vuonna järjestettävä Zapad-sotaharjoitus ei riitä selittämään näin laajamittaisia rautatiekuljetuksia.
"Tämä logistinen sotilasdata vahvistaa epäsuorasti, että Venäjä on siirtämässä Valko-Venäjälle joukkoja, joiden vahvuus vastaa lähes läntisen sotilaspiirin 1. kaartin panssariarmeijaa, ei vain osallistumassa säännöllisiin sotaharjoituksiin", Sivitski toteaa.
Venäjän äskettäin uudelleen muodostamaan 1. kaartin panssariarmeijaan kuuluu sanomalehti
Izvestijan mukaan vähintään
35 000-50 000 sotilasta, 500-600 panssarivaunua, 500-800 panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa ja kenttätykistöyksiköitä.
Valko-Venäjän miehityksen tarkoituksena voisi Sivitskin mukaan olla maan muuttaminen sotilaalliseksi etuvartioksi Natoa vastaan. Venäjän erityisenä päämääränä saattaisi olla Baltian maiden turvallisuuden uhkaaminen Valko-Venäjän maaperältä käsin.
Harjoitusjoukot kieltäytyisivät poistumasta
Kremlin ja Valko-Venäjän suhteet ovat olleet parin viime vuoden ajan aiempaa viileämmät presidentti Aljaksandr Lukašenka torjuttua tukensa Venäjän toimilta Krimillä ja Itä-Ukrainassa.
Arseni Sivitski puhuu jatkuvista kauppasodista maiden välillä: valkovenäläisille tuotteille on asetettu tuontirajoituksia, kaasun hinnasta on väännetty kättä, öljytoimitukset Valko-Venäjälle eivät ole toteutuneet sovitusti ja maiden välisellä rajalla on yhtäkkiä otettu käyttöön rajatarkastukset.
Presidentti Lukašenkan lokakuisesta työvierailusta Moskovaan on esitetty monenlaisia tulkintoja. Vierailun oli määrä keskittyä taloudellisiin kysymyksiin, mutta aivan matkan kynnyksellä Venäjän Minskin-suurlähettiläs ilmoitti Sivitskin mukaan, että asialistalla ei olisikaan talous, vaan poliittiset kysymykset ”muuttuvassa kansainvälisessä kontekstissa” tätä kuitenkaan tarkemmin selittämättä.
Sivitskin mukaan presidentti Vladimir Putin pyrkinee painostamaan Valko-Venäjän tiiviisti yhteiseen Naton-vastaiseen rintamaan. Asetelmaan sopisi hänen mielestään hyvin, että ne venäläisjoukot, jotka saapuvat ensi vuonna järjestettävään Zapad-harjoitukseen, kieltäytyisivät poistumasta.
"Tämä epäilemättä rapauttaisi Valko-Venäjän valtion suvereniteettia ja itsenäisyyttä", Sivitski toteaa.
Arseni Sivitski esitti näkemyksiään
Belarus Digest -verkkolehden artikkelissa.
Toimittaja: HEIKKA HAKALA.