Valmistautuuko Venäjä suursotaan?

Venäjä siirtää Sukhoi-35C -hävittäjiä Karjalaan
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/20161114200027314_ul.shtml


Huomattavan kiihkottomasti uutisoitu. Super/huippu -sanat loistavat poissaolollaan.
Iltalehti näköjään näki tehneensä virheen ja kiirehti korjaamaan. :cool:

Venäjä tuomassa "superhävittäjiä" Karjalaan - tällainen on Sukhoi 35C
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201611262200032671_ul.shtml
Suomen rajan läheisyyteen tuotavien hävittäjien toimintasäde on 1600 kilometriä ja ne ovat varustettu raskaalla aseistuksella.

Puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg kertoi Iltalehdelle, että Venäjä on jo tuomassa uusia Sukhoi 35 -hävittäjiä Karjalaan.

Hävittäjät ovat uudehkoa Sukhoi 35C -mallistoa, jota on kuvailtu muun muassa termillä "superhävittäjä". Hävittäjän huippunopeus on 2500 kilometriä tunnissa ja se voi lentää jopa 3400 kilometriä ilman tankkausta.

Hävittäjien toimintasäde on 1600 kilometriä. Käytännössä se kattaa kokonaisuudessaan Pohjoismaat, Baltian ja Puolan aina Saksan rajalle saakka.

Hävittäjät ovat varustettu 30 millimetrin tykillä sekä niissä on kiinnitykset kahdelletoista pommille tai ohjukselle.

Hävittäjien teknisistä tiedoista kertoo Russian Aviation -sivusto.

q6d3lNY.jpg
 
Yle tehnyt hyvän koosteen Itämeren alueen tilanteesta.

Pieni jääkausi
Itämeren ilmapiiri viileni nopeasti Venäjän vallattua Krimin Ukrainassa. Viima puhaltaa Suomeen, Ruotsiin ja Baltiaan Venäjän Kaliningradista.

http://yle.fi/uutiset/3-9328010
 
Will Russia Occupy Belarus In 2017?

The Russian Ministry of Defence sent only 200 railway carriages to Belarus that year. Moreover, almost half of the motorised brigade of the Russian Armed Forces (comprising 2,500 troops) took part in the joint military exercises on the territory of Belarus.

upload_2016-12-4_9-27-26.webp
Source: Russian Ministry of Defence

In contrast, next year the Russian Ministry of Defence is planning to send 20 times more railway carriages to Belarus than during previous 'Zapad' drills in 2013. What's more, the Kremlin’s strategists are not required to publish certain military logistic data in open sources. This is a usual practise. Therefore, to get a more realistic idea of the scale of Russian troops’ redeployment to Belarus, the number of railway carriages should be multiplied at least by a factor of 1.5.

http://belarusdigest.com/story/will-russia-occupy-belarus-2017-28101

Jos tarina pitää paikkansa, Lukashenkan asema alkaa käydä entistä tukalammaksi lähitulevaisuudessa. Venäjä kykenee siirtämään 4000-6000 vaunulla 10-15 prikaatin kaluston "harjoituksiin" Valko-Venäjälle...
 
Yle tehnyt hyvän koosteen Itämeren alueen tilanteesta.

Pieni jääkausi
Itämeren ilmapiiri viileni nopeasti Venäjän vallattua Krimin Ukrainassa. Viima puhaltaa Suomeen, Ruotsiin ja Baltiaan Venäjän Kaliningradista.

http://yle.fi/uutiset/3-9328010


Tässä lisää jäisiä itätuulia. Laajentumishaluiselle suurvaltajohtajalle räätälöity oppi 'jännitepesäkkeiden tuhoamisesta' tarkoittaa käytännössä, että:

- Ensin Kremlin on tietenkin muodostettava jännitepesäkkeet niihin naapurimaihin, joissa niitä ei vielä ole.

- 'Jännitepesäkkeen' ei tarvitse olla todellinen, vaan näennäisesti tekaistu tai suurenneltu Moskovauskollisen median, kremliinitrollien, ja hyödyllisten hölmöjen luomassa informaatiohyökkäyksessä.

- Naapurimaissa ovat Kremlin tuella vaikutusvaltaiseen asemaan nostetut FOP:it (Friends Of Putin) valmiina toimimaan sisältä käsin moskovaystävällisen hallinnon muodostamiseksi.

Esimerkkeinä todellisen tai näennäisen kriisipesäkkeen synnyttämisen keinoista ovat mm. poliittinen vaikuttaminen sisäisen hajaannuksen aiheuttamiseksi, ääriryhmien yllyttäminen toisiaan vastaan pakolaisvirtoja ohjailemalla, ja itseiheutetut provokaatiot tyyliin Mainilan laukaukset.

Sisäisen poliittisen hajaannuksen aiheuttamisessa ovat suureksi avuksi kohdemaiden omat hyväksikäytettävät hyödylliset hölmöt, kuten ne YLE:n jäsenkirjaperusteiset johtajat, joka luulevat ajavansa oman puolueensa asiaa esimerkiksi nostaessaan toisen puolueen poliittistä johtoa kielteisesti esille suurennelluin tai tekaistuin perustein, mutta todellisuudessa ajavatkin näin Moskovan tavoitteita.


T: - Juha

Vladimir Putinin uuden opin mukaan Venäjän on tuhottava "jännitepesäkkeet naapurimaissa"
Kreml on päivittänyt Venäjän ulkopoliittista doktriinia.

  • 191b4494d1a1e2d2693b77b5d4da2bf0508ea2c1c555f2776bea11d40a3a5c48

    Venäjän tunnuksettomia joukkoja Ukrainan Krimillä maaliskuussa 2014.

    (AFP/Lehtikuva)
Venäjän ulkoministeriön sivuilla on julkistettu päivitetty versio Kremlin ulkopoliittisesta doktriinista. Siinä muun muassa todetaan, että ”ydinsodan tai laajamittaisen konfliktin todennäköisyys johtavien valtioiden välillä on pieni”.

Naapurimaita käsitellään muun muassa asiakirjan kohdassa, jossa listataan avaintehtäviä, "joihin Venäjän federaation ulkopolitiikka keskittyy sen kansallisten intressien ja strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi”.

Sen mukaan Venäjän on ”edistettäviä hyviä naapurussuhteita naapurimaiden kanssa”.

Samassa kohdassa todetaan kuitenkin myös, että Venäjän tulee edistää "olemassa olevien jännitteiden ja konfliktien pesäkkeiden tuhoamista niiden (naapurimaiden) alueilla sekä estettävä tällaisten pesäkkeiden ja konfliktien syntyminen”.

Asiasta uutisoivan Newsweekin mukaan presidentti Vladimir Putinin hallinnon linjasta kertovaa asiakirjaa on päivitetty viimeksi vuonna 2013, eli ennen Ukrainan sotaa. Kreml antoi torstaina virallisen määräyksen, jossa hyväksyttiin ulkopoliittisen doktriinin muutokset. Niitä kuvattiin ”tärkeiden osa-alueiden päivitykseksi”.

Asiakirja kuvastaa nyt entistä enemmän voimapolitiikan merkitystä. Vuoden 2013 jälkeen Venäjä on ryhtynyt sotatoimiin niin Ukrainassa kuin Syyriassakin. Doktriinissa todetaankin, että voimasta on tullut merkittävä tekijä kansainvälisissä suhteissa.

Vaikka ydinsodan tai suuren konfliktin riskiä pidetäänkin pienenä, kuvataan riskiä suuremmaksi silloin kun on kyse ”osallistumisesta alueellisiin konflikteihin ja kriisien eskaloitumisesta”.

Venäjä syyttää doktriinissa Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia yrityksistä “pitää Venäjää hallinnassaan” ja painostaa sitä politiikan, talouden ja tiedonvälityksen keinoin. Tämän taas todetaan heikentävän alueellista ja kansainvälistä vakautta.

Asiakirja noudattelee Vladimir Putinin hallinnon linjaa myös Naton Itä-Euroopan vahvistusten osalta. Venäjä syyttää Natoa ”tasa-arvoisen ja jakamattoman turvallisuuden periaatteen loukkaamisesta”. Doktriinissa katsotaan., että Nato on toiminnallaan syventänyt vanhoja ja luonut uusia jakolinjoja Eurooppaan.

KASPERI SUMMANEN
eilen klo 10:24

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/vputin_ulkopol_doktriini-58484
 
Viimeksi muokattu:
Hyvä yhteenveto YLE:ltä, mitä Suomen lähialueilla on tapahtunut ja mitä porukkaa löytyy mistäkin. Laitoin kartat Media-osastolle.

Venäjä rakentaa Suomen lähialueille arktisia joukkoja ja ohjuspaketteja – Nato vastaa taisteluosastoilla
http://yle.fi/uutiset/3-9331712
http://yle.fi/uutiset/3-9331712
5.12.2016 klo 17:05

13-3-9322481.jpg


"Artikkelia varten on haastateltu Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijoita Juha Kukkolaa ja Oscar Lasseniusta. Muita lähteitä ovat Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien ja Viron tiedustelupalvelun julkaisut, IISS Military Balance 2015, GlobalSecurity.org, Tass.ru, Centre for Analysis of Strategies and Technologies: Russian Army in 2014 Western Military District, Stefan Forss ym: Russian Military Policy and Finland ym.

Artikkelin ensimmäinen versio julkaistiin toukokuussa, ja se on luettavissa täältä. Artikkeli on päivitetty loppuvuodesta tapahtuneiden muutosten mukaisesti, ja sitä on kauttaaltaan täydennetty."
 
Viimeksi muokattu:
Asiantuntija varoittaa: Venäjä haastaa Naton – valmistautuu miehittämään Valko-Venäjän 2017
VERKKOUUTISET
1 tunti ja 27 minuuttia sitten


Uhkaskenaarion taustalla ovat Kremlin ja presidentti Aljaksandr Lukašenkan hallinnon kiristyneet välit.

82d85252a83523cdd499f49dcf9c644ea475d0f77d3a78e8d31f7025d0ffe68c
Presidentti Vladimir Putin ja presidentti Aljaksandr Lukašenka (istumassa oikealla) jääkiekko-ottelussa Minskissä vuonna 2014.
(Lehtikuva/Martti Kainulainen)

Venäjän asevoimien viimeaikaiset toimet viittaavat Valko-Venäjään kohdistuvan strategisen sotilasoperaation valmisteluihin, Minskissä toimivan Strategisen ja ulkopoliittisen tutkimuksen keskuksen johtaja Arseni Sivitski varoittaa.

Sivitski viittaa Venäjän puolustusministeriön äskettäin julkistamiin ennakkotietoihin Venäjän ja Valko-Venäjän välisestä sotilaallisesta rautatieliikenteestä ensi vuonna.

Julkistettujen tietojen mukaan Venäjän puolustusministeriö suunnittelee lähettävänsä ensi vuonna Valko-Venäjälle 4 162 junavaunua. Sivitski sanoo määrän olevan 83 kertaa suurempi kuin tänä vuonna ja 33 kertaa suurempi kuin vuonna 2015.

Hän pitää selvänä, että ensi vuonna järjestettävä Zapad-sotaharjoitus ei riitä selittämään näin laajamittaisia rautatiekuljetuksia.

"Tämä logistinen sotilasdata vahvistaa epäsuorasti, että Venäjä on siirtämässä Valko-Venäjälle joukkoja, joiden vahvuus vastaa lähes läntisen sotilaspiirin 1. kaartin panssariarmeijaa, ei vain osallistumassa säännöllisiin sotaharjoituksiin", Sivitski toteaa.

Venäjän äskettäin uudelleen muodostamaan 1. kaartin panssariarmeijaan kuuluu sanomalehti Izvestijan mukaan vähintään 35 000-50 000 sotilasta, 500-600 panssarivaunua, 500-800 panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa ja kenttätykistöyksiköitä.

Valko-Venäjän miehityksen tarkoituksena voisi Sivitskin mukaan olla maan muuttaminen sotilaalliseksi etuvartioksi Natoa vastaan. Venäjän erityisenä päämääränä saattaisi olla Baltian maiden turvallisuuden uhkaaminen Valko-Venäjän maaperältä käsin.

Harjoitusjoukot kieltäytyisivät poistumasta

Kremlin ja Valko-Venäjän suhteet ovat olleet parin viime vuoden ajan aiempaa viileämmät presidentti Aljaksandr Lukašenka torjuttua tukensa Venäjän toimilta Krimillä ja Itä-Ukrainassa.

Arseni Sivitski puhuu jatkuvista kauppasodista maiden välillä: valkovenäläisille tuotteille on asetettu tuontirajoituksia, kaasun hinnasta on väännetty kättä, öljytoimitukset Valko-Venäjälle eivät ole toteutuneet sovitusti ja maiden välisellä rajalla on yhtäkkiä otettu käyttöön rajatarkastukset.

Presidentti Lukašenkan lokakuisesta työvierailusta Moskovaan on esitetty monenlaisia tulkintoja. Vierailun oli määrä keskittyä taloudellisiin kysymyksiin, mutta aivan matkan kynnyksellä Venäjän Minskin-suurlähettiläs ilmoitti Sivitskin mukaan, että asialistalla ei olisikaan talous, vaan poliittiset kysymykset ”muuttuvassa kansainvälisessä kontekstissa” tätä kuitenkaan tarkemmin selittämättä.

Sivitskin mukaan presidentti Vladimir Putin pyrkinee painostamaan Valko-Venäjän tiiviisti yhteiseen Naton-vastaiseen rintamaan. Asetelmaan sopisi hänen mielestään hyvin, että ne venäläisjoukot, jotka saapuvat ensi vuonna järjestettävään Zapad-harjoitukseen, kieltäytyisivät poistumasta.

"Tämä epäilemättä rapauttaisi Valko-Venäjän valtion suvereniteettia ja itsenäisyyttä", Sivitski toteaa.

Arseni Sivitski esitti näkemyksiään Belarus Digest -verkkolehden artikkelissa.

Toimittaja: HEIKKA HAKALA.
 
Hyvä, että tieto leviää Venäjän joukkojen siirrosta Valkovenäjälle. Lukashenko itse on puhunut julkisesti peloistansa liittyen Ukrainan kohtaloon. Joko Venäjä pystyy useampaan Ukrainan kaltaiseen samanaikaisesti kuten Nato ennusti pari vuotta sitten.
 
Konekäännös puolalaiselta Defence24 –sivustolta:

Great metastasis of Russian equipment to Belarus in 2017. The maneuvers, aggression or a new military base?

The Russian Ministry of Defence plan in 2017 to pass on Belarus over 80 times more troops and equipment than in previous years. Officially, these are the activities related to next year's exercise "Zapad-2017", but the Belarusian opposition warns that it may be preparing to take military control of the territory, or aggression on the territory of Ukraine, the Baltic countries and Polish.

Alarming information on the planned activities of Russia in Ukraine come from a completely non-confidential documents relating to next year's contracts. As every year, the Russian Defense Ministry issued a tender for military service international rail transport. Basically, it comes to transport military equipment and material on special railway platforms.

According to Belarusian media, the 2015 contract for rail transport to Belarus amounted to 125 cars, and in 2016 only 50 cars. Tender for 2017 amounts to a transport service in the dimension of 4126 wagons. This pond 80 times more than in the current year. This alone shows the comparison of the scale of operations of Russian troops in Belarus planned for next year.

The Russian defense ministry calms down, indicating that these actions are associated with large Belarusian-Russian exercise "Zapad 2017", which regularly hosts the armed forces of both countries. This time, as announced at the beginning of November Minister Sergei Shoigu - "When developing the concept of scenario exercises, will be taken into account the situation associated with increased activity of NATO near the borders of the Union State". But the scale of demand for transport indicating that he would have to take in these maneuvers participation of Russian forces counted in the divisions.


Hi Belarusian opposition activists and it suggests that the purpose of such significant shipments may be permanent deployment on the territory of Belarus, the Russian military units. They speak directly about the reversal of the Belarus part of the forces created in 2014. 1. Guards Panzer Army Western Military District. The task of the newly formed Army of the Russian armed forces in accordance with the declarations of the Russian Defense Ministry "guard against the threat from Moscow towards the Baltic states-Belarus-Finland". The unit continues the tradition 1. Guards Panzer Army stationed in the days of the Cold War in the German Democratic Republic and rozformowanej in 1998.

Among the possible tasks they would perform in Belarus, the Russian forces and equipment passed four thousand wagons appears fill a permanent military base, but also the possibility of aggression against northern Ukraine, the Baltic countries and even Polish.

The potential aggression seems to be very unlikely, but it is not excluded that as a result of political, economic and military Russia is planning for next year to force Lukashenko to accept a permanent large Russian contingents. They can, from the perspective of Russian defense policy and media propaganda, to respond to emerging in 2017. NATO forces and the US mechanized brigade to be stationed in Poland. Certainly the presence of Russian troops, or a possibility that has an additional strengthening of the alliance with the Kremlin Minsk. In recent years, Lukashenko has tried to distance himself somewhat from Russia and its conflict with Ukraine, but the opportunities in this area seem to be more and more limited. This is confirmed by the recent statements of President Alexander Lukashenko, who stressed in a public speech - "Today, the world shakes terrorism and armed conflicts. Many times I discussed these issues with the Russian president and share common views in this regard. The main issues, there are differences between our countries in international politics. "


http://www.defence24.pl/498941,wiel...7-roku-manewry-agresja-czy-nowa-baza-wojskowa

Linkki Suomen Sotilaan juttuun 1. panssariarmeijan perustamisesta ja koostumuksesta:

http://www.suomensotilas.fi/venaja-perustaa-lantiseen-sotilaspiiriin-uuden-panssariarmeijan/
 
Viimeksi muokattu:
Mukava, lämmin itätuulonen taas puhaltelee.. Onnea vaan Valko-Venäjä ja taitaa sitä tällä menolla tarvita muutama muukin naapurimaa. Ja bonuksena jos haluaa ajatella vielä niin entäpä jos tuo onkin vain hämäystä jo oikea uhka kohdistuukin.. Niin, minne?
 
Mukava, lämmin itätuulonen taas puhaltelee.. Onnea vaan Valko-Venäjä ja taitaa sitä tällä menolla tarvita muutama muukin naapurimaa. Ja bonuksena jos haluaa ajatella vielä niin entäpä jos tuo onkin vain hämäystä jo oikea uhka kohdistuukin.. Niin, minne?

Niin...Mikähän lienee se Venäjän ainoa eurooppalainen rajanaapuri joka ei ole puolustusliitto NATO:n jäsenmaa ja jota/jonka alueita venäläiset asevoimat eivät vielä miehitä?

Nimittäin ei ole uskottavaa että Venäjä kykenisi hyökkäämään/miehittämään puolustusliiton jäsenmaita. Siinä nimittäin menee se raja jonka ylittäminen johtaa todellisiin vastatoimiin.

P.S. Annanpa vielä yhden vihjeen.. Mikähän olisi se Venäjän rajanaapuri jonka itärajan läheisyyteen on viime vuosina johdonmukaisesti lisätty venäläisten asevoimien hyökkäysvalmiutta ns. nopeantoiminnan joukkojen tukikohtia, yksiköitä, uusinta aseistusta joiden tehokas toimintasädekin rajoittuu pääosin ko. rajanaapurimaan kohteisiin?
 
.. Mikähän olisi se Venäjän rajanaapuri jonka itärajan läheisyyteen on viime vuosina johdonmukaisesti lisätty venäläisten asevoimien hyökkäysvalmiutta ns. nopeantoiminnan joukkojen tukikohtia, yksiköitä, uusinta aseistusta joiden tehokas toimi
Ja joka heilastelee NATOn kanssa ja on mahdollistanut tukikohtiensa käytön isäntämaasopimuksella o_O
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Niin...Mikähän lienee se Venäjän ainoa eurooppalainen rajanaapuri joka ei ole puolustusliitto NATO:n jäsenmaa ja jota/jonka alueita venäläiset asevoimat eivät vielä miehitä?

Nimittäin ei ole uskottavaa että Venäjä kykenisi hyökkäämään/miehittämään puolustusliiton jäsenmaita. Siinä nimittäin menee se raja jonka ylittäminen johtaa todellisiin vastatoimiin.

P.S. Annanpa vielä yhden vihjeen.. Mikähän olisi se Venäjän rajanaapuri jonka itärajan läheisyyteen on viime vuosina johdonmukaisesti lisätty venäläisten asevoimien hyökkäysvalmiutta ns. nopeantoiminnan joukkojen tukikohtia, yksiköitä, uusinta aseistusta joiden tehokas toimintasädekin rajoittuu pääosin ko. rajanaapurimaan kohteisiin?
No en kyllä oikein keksi, mikä maa se voisi olla.. Kanada?
 
Mukava, lämmin itätuulonen taas puhaltelee.. Onnea vaan Valko-Venäjä ja taitaa sitä tällä menolla tarvita muutama muukin naapurimaa. Ja bonuksena jos haluaa ajatella vielä niin entäpä jos tuo onkin vain hämäystä jo oikea uhka kohdistuukin.. Niin, minne?

Kyllä Venäjä tarvitsee Valkovenäjän sotapeleihinsä.- Se ei voi olla ehkä liittolainen. Sen täytyy olla varma. Mutta edelleen palaan siihen Natokenraalin ainakin vuoden takaiseen arvioon, että Venäjä pystyy samanaikaisesti kolmeen Ukrainan kaltaiseen operaatioon muutaman vuoden päästä. Ja silloin oli Ukrainassa täysi tohina päällä.

Ukraina on yksi. Valkovenäjä riippumatta taipuuko se vai ei on toinen. Eli sinne tulee isot keskitykset joka tapauksessa. Suomi on kolmas,mutta se on vasta viimeisenä vuorossa.
Erikoisprikaatit,ohjusjoukot ja ilmavoimat ei riitä vielä.
Tarvitaan kokonainen armeija tuohon itärajalle tuijottamaan, että uuden polven poltiikoistamme kuoriutuu Tuomiojia tarpeeksi isolla prosentilla.
 
Niin...Mikähän lienee se Venäjän ainoa eurooppalainen rajanaapuri joka ei ole puolustusliitto NATO:n jäsenmaa ja jota/jonka alueita venäläiset asevoimat eivät vielä miehitä?

Nimittäin ei ole uskottavaa että Venäjä kykenisi hyökkäämään/miehittämään puolustusliiton jäsenmaita. Siinä nimittäin menee se raja jonka ylittäminen johtaa todellisiin vastatoimiin.

P.S. Annanpa vielä yhden vihjeen.. Mikähän olisi se Venäjän rajanaapuri jonka itärajan läheisyyteen on viime vuosina johdonmukaisesti lisätty venäläisten asevoimien hyökkäysvalmiutta ns. nopeantoiminnan joukkojen tukikohtia, yksiköitä, uusinta aseistusta joiden tehokas toimintasädekin rajoittuu pääosin ko. rajanaapurimaan kohteisiin?
En ole sinisilmäinen Venäjän aikeiden suhteen, suurella huolestuneisuudella seuraan kyseisen maan kehityskulkua sekä sen vaikutusta naapurustoonsa.

Mutta silti... Onko kuitenkaan Kremlissäkään näköpiirissä sotilaiden lähettäminen muodossa tai toisessa Suomeen. Kaikenlaista infovaikuttamista, kiusantekoa ym on varmasti odotettavissa lisää Venäjältä. Suoranainen sotilaallinen konflikti tuntuu kuitenkin vielä kovin kaukaiselta ajatukselta. Vaikka emme ole NATO:ssa, olemme kuitenkin osa läntistä Eurooppaa. Se poliittinen ja taloudellinen hinta, minka Moskova joutuisi maksamaan tänne tulosta olis todennäköisesti niin suuri, että täältä saatava hyöty jäisi pienemmäksi. Haluaisin ainakin uskoa, että sotilaiden marssittaminen Suomeen laukaisisi huomattavasti nykyistä lähinnä "hyi hyi tuhma poika" tasoa olevia pakotteita järeämmät sanktiot Venäjää kohtaan ja myös Kremlin tietävän tämän.

Toimet Ukrainassa on yritetty Moskovassa legitimoida venäjänkielisten suojelulla ym. Tietystikään Krimin kansanäänestys ja Itä-Ukrainan viritelmät eivät kerää hyväksyntää juurikaan mistään. Mutta Suomessa ei olisi edes mitään kansanäänestyksen mahdollisuutta. Ja en usko, että tänne pystyisi virittämään mitään DNR:n kaltaista separatistiviritelmääkään. Eli se vähäinenkin/olematon mahdollisuus, millä Venäjä yrittää hyväksyttää toimiaan Ukrainassa, puuttuu Suomessa. Suomeen tulo olisi käytännössä sodanjulistus. Niin paljon haluan kuitenkin uskoa eurooppalaisiin arvoihin, että sellaista ei muualla Euroopassa /Yhdysvalloissa hyväksyttäisi.

Ja ettei jää epäselväksi, olen kyllä NATO-jäsenyyden ja sen turvatakuiden kannalla.
 
...Ja ettei jää epäselväksi, olen kyllä NATO-jäsenyyden ja sen turvatakuiden kannalla.

Samaa mieltä, että kyllä Suomi konfliktin kohteena olisi jo kertaluokkaa vakavampi siirto. Suomen kaltaisesti esim Puola on sellainen maa jossa maanpuolustustahto ja reservi edellyttää jo konventionaalista agressiota jotta alueelle ylipäätään ehjänä pääsee. Puolalla toki Natokorttikin kädessään. Kuitenkin sellaisia siirtoja, ettei Venäjällä Naton ja kauppapolitiikan pihdeissä ole niihin varaa. Venäjä voi kuitenkin hivuttautua ja hakea konflikteja tähän suuntaan ja tuoda jännitteitä toivoen maiden sisäisten ristiriitojen syntyyn ja näin heitä palvelevaan suuntaan. Toistaiseksi tuo uhittelu on kylläkin vain nostanut invaasion hintaa ja kukin maa tuntuu koko ajan korottavan panoksia mitä Venäjän täytyisi pelipöytään laskea liikkeelle lähdettyään.

Toivottavasti Suomi korottaa myös lakkaamatta panoksiaan vaikka kauppatase ei sitä puoltaisikaan.
 
Back
Top