"Vanhojen" kouluttaminen reservinupseeriksi

Magistra

Kersantti
Olin yllättynyt, kun kuulin, että aliupseerista upseeriksi-kurssilla oli viiskymppinen tulenjohtolinjalainen. Oletteko te kuulleet vastaavista "ressuikämiesten" kouluttamisista noiden aliupseerista upseeriksi tai miehistöstä aliupseeriksi kurssien osalta? Mikähän on perustelu tällaiseen? Siviiliammatti? Ei sillä, että olisin ikärasisti, mutta ihmettelen, kun yleensä keskusteluissa on näkemys, ettei yli kolmevitosilla tee enää paljoakaan...
Onko kellään kokemuksia muutoin tuollaisista kursseista? Ovatko liittyneet vahvasti omaan siviilityöhön? Yhden tutun osalta pv:n tarve oikeusoppineille avitti upseeri-kurssille, mutta sen osalta en oikein tajunnut, miksi lakimiehen oli oltava upseeri, jos kerran pv nimenomaan lakimiestä kaipasi.
 
Valtion kuuluu toimia perustuslain mukaan, ja jos siellä sanotaan että jalaton tai sokea on tasavertainen hakija, niin sitten se on.
 
Olin yllättynyt, kun kuulin, että aliupseerista upseeriksi-kurssilla oli viiskymppinen tulenjohtolinjalainen. Oletteko te kuulleet vastaavista "ressuikämiesten" kouluttamisista noiden aliupseerista upseeriksi tai miehistöstä aliupseeriksi kurssien osalta? Mikähän on perustelu tällaiseen? Siviiliammatti? Ei sillä, että olisin ikärasisti, mutta ihmettelen, kun yleensä keskusteluissa on näkemys, ettei yli kolmevitosilla tee enää paljoakaan...
Onko kellään kokemuksia muutoin tuollaisista kursseista? Ovatko liittyneet vahvasti omaan siviilityöhön? Yhden tutun osalta pv:n tarve oikeusoppineille avitti upseeri-kurssille, mutta sen osalta en oikein tajunnut, miksi lakimiehen oli oltava upseeri, jos kerran pv nimenomaan lakimiestä kaipasi.

Mä luulen, että reserviläisen "urapolkua" kehitellään vielä ja pitkään. Nyt luodaan sapluunaa, jota sitten paikkaillaan ja säädetään. Jos lähtökohtana on se, että toiminta tulee ihan tarpeeseen, niin ikä tuskin silloin on vain määräävä tekijä. Vaikea sanoa.
 
Jos viisikymppisellä on tilillään vaikka parin vuosikymmenen resreserviläisura ja 100+ kh/kurssivuorokautta, niin varmaan upseeriksi kouluttaminen on pv:llekin kannattavaa. Sa-sijoitushan voi säilyä kuusikymppiseksi, jos niin halutaan. Pystymetsästä repäistyä kouluttamatonta viisikymppistä taas ei kannata kouluttaa juuri mihinkään.
 
Kun olin RUK:issa kertaamassa, oli mukana tällaisen aliupseerista upseeriksi-kurssin käynyt kaveri. Oli tietotekniikka-alan ammattilainen. Yleinen scuttlebutt siellä oli, että näille kursseille menee nimenomaan erikoisupseeriporukkaa eli siviiliammattinsa puolesta hyvin hyödynnettävää sakkia PV:lle. Yli 35-vuotias ei keskimäärin sykähtele metsässä uuden tst-tavan puitteissa yhtä reippaasti kuin 25-vuotias, mutta onneksi siviilimaailmassa ainakin tietyissä asiantuntijatehtävissä pätevyys ja käyttöarvo KASVAVAT aina eläkkeelle siirtymiseen saakka. Kenttäkelpoisuus taas laskee, mutta kaikkihan eivät ole kentällä SA-sijoituksessakaan, vaan "in the rear with the gear". Henkilökohtainen sijoitukseni on hyvin lähellä upseerikerhoa, missä filosofoin sitten iltavapailla viskilasin ääressä ja valkoiset hanskat kädessä nykyajan sodankäynnin suuria linjoja. Välillä poltellaan piippua pihalla ja täytellään lottorivejä sekä sanaristikoita muiden ikämiesten kanssa... No ehkei sentään ihan.
 
Olin yllättynyt, kun kuulin, että aliupseerista upseeriksi-kurssilla oli viiskymppinen tulenjohtolinjalainen. Oletteko te kuulleet vastaavista "ressuikämiesten" kouluttamisista noiden aliupseerista upseeriksi tai miehistöstä aliupseeriksi kurssien osalta? Mikähän on perustelu tällaiseen? Siviiliammatti? Ei sillä, että olisin ikärasisti, mutta ihmettelen, kun yleensä keskusteluissa on näkemys, ettei yli kolmevitosilla tee enää paljoakaan...
Onko kellään kokemuksia muutoin tuollaisista kursseista? Ovatko liittyneet vahvasti omaan siviilityöhön? Yhden tutun osalta pv:n tarve oikeusoppineille avitti upseeri-kurssille, mutta sen osalta en oikein tajunnut, miksi lakimiehen oli oltava upseeri, jos kerran pv nimenomaan lakimiestä kaipasi.

Miksi upseeritehtävään sijoitetun on oltava upseeri? Miksi upseerilla on oltava upseerin koulutus ja muodollinen pätevyys - eikö siihen hommaan sopisi vaikka lentosotamies, kunhan on reipas poika tai muuten "hyvä tyyppi"? Miksi upseerinarvoa ei voi aatelinen ostaa rahalla niin kuin perinteisissä sääty-yhteiskunnissa on ollut tapana? Miksi puolustusvoimien komentajan pitää olla ye-upseeri? Miksi kansainvälisen pörssiyhtiön päällystötehtäviin vaaditaan tyypillisesti korkeakoulutus - eikö niihinkin hommiin sopisi vaikka sähköasentaja, kunhan suu käy ja on kaikkien kanssa kaveri?

Samaa linjaa jatkaen, miksi taas nykyinen puolustusministeri ja edellinen ylipäällikkö (tp Tarja Halonen) eivät ole upseereita? Miksi jokainen joutuu aloittamaan sotilasuransa alokkaana? Miksi miehistöllä on vain miehistön koulutus? Miksi kadettikouluun vaaditaan reserviupseerin koulutus opintojen alkuun mennessä? Miksi aliupseeri ei saa upseerin palkkaa? Miksi upseeri ei saa erikoisupseerin palkkaa? Miksi ammattialiupseeri-ylikersantti ei voi olla joukkueenjohtaja? Miksi Suomessa ei toimita niin kuin Ruotsin försvarsmaktenissa, jossa jokainen aloittaa rekrytistä ja jokaisesta tulee lopulta kenraali, kunhan vain jaksaa hengailla tarpeeksi kauan muumitalon hommissa? Miksi ei olisi ihkudaa ja kaikilla aina kivaa?

Tällaiset kysymykset ovat ikuisuuskysymyksiä ja niitä voi keksiä loputtomiin, mutta lopulta vastaus suomalaiskansalliseen kysymykseen on, että upseeritehtävässä tulee olla upseerin muodollinen pätevyys ja sen ulkoisena tunnusmerkkinä sotilaskoulutusta vastaava sotilasarvo. Muutenhan koko sotilasarvojärjestelmä olisi turha ja siitä voitaisiin juhlallisesti luopua esimerkiksi tasa-arvon ja solidaarisuuden nimissä. Jäljelle jäisi vain Свобода!

Tämä perustuu siihen, että sotaväessä osa tehtävistä on arvioitu vaativuudeltaan sellaisiksi, että niissä on tarkoituksenmukaista vaatia upseerin tai aliupseerin muodollista pätevyyttä eikä sen vuoksi esimerkiksi se lentosotamies kelpaa. Ups- tai au-tehtävään voidaan myös suunnitella henkilö, joka on muuten pätevä ja suoriutuu tehtävästä, mutta tältä puuttuu muodollinen pätevyys. Tällaisissa tapauksissa se voidaan nyt syvän rauhan aikana rauhassa hankkia ja yksilö toivonmukaan itsekin ottaa koulutuksesta onkeensa.

Jos viisikymppisellä on tilillään vaikka parin vuosikymmenen resreserviläisura ja 100+ kh/kurssivuorokautta, niin varmaan upseeriksi kouluttaminen on pv:llekin kannattavaa. Sa-sijoitushan voi säilyä kuusikymppiseksi, jos niin halutaan. Pystymetsästä repäistyä kouluttamatonta viisikymppistä taas ei kannata kouluttaa juuri mihinkään.

Vaikka tällaisen au -> resups kouluttamisen alkuperäinen tarkoitus on ollut kurssittaa upseerin muodollista pätevyyttä vaativaan tehtävään suunniteltuja reservin aliupseereita, on käytännöntoteutus lopulta ollut se, että kaikki kurssin alkuperäiseen kohderyhmään kuuluvat eivät itse ole halukkaita koulutusta suorittamaan. Sen sijaan kurssille on paljon muita halukkaita reserviläisiä (esim. ne +100 khvrk ihmemiehet), joiden sa-tehtävä ei tosiasiassa edellyttäisi muodollista pätevyyttä, mutta he ovat muuten aktiivisia ja siten PV:n kannalta kehityskelpoinen voimavara.

Kun omat harjoittelevat ja etenevät, niin se on aina kuin laittaisi rahaa pankkiin.
 
Voisin kuvitella,että jonkun viisikymppisen upseerikoulutus liittyisi kyseisen heppulin sa-sijoitukseen.Onhan hänellä vielä n.10 vuotta peliaikaa jäljellä.Itse arvostan kyllä jotain vääpeli-sotilasmestaria enemmän kuin jotain vänrikki Nappulaa.
 
Jotkin tehtävät vaan ovat resups tehtäviä ja joskus sen parhaan osaajan saaminen PV:lle sopivimpaan tehtävään aiheuttaa koulutustarpeen. PV kouluttaa myös siviilivirassa olevia työntekijöitään noilla kursseilla. Ja osa noista melko vanhaa väkeä. Esim olen törmännyt Kenttäsairaanhoitajiin ja varastomestareihin. 1) Peruste on SA-tehtävä (esim KSH:sta joka on res LÄÄKAU koulutetaan resupseeri SA LÄÄKJJOHT:si tai viestivaraston varastomestarista resups ja VIESTIHJ JJOHT / KUPIK) 2) peruste on RA- työssä hyödyttävä koulutus (esim se KSH ymmärtää sen JK:n toimintaympäristön johon EHR:ää kouluttaa)
 
Viimeksi muokattu:
joo, tuskin noiden takana on yksittäisen reserviläiseltä arvostuksen saaminen.
 
joo, tuskin noiden takana on yksittäisen reserviläiseltä arvostuksen saaminen.

...vaikka ei tietenkään yksittäisen aktiivireserviläisen motivaation nostaminen/ylläpito ole ollenkaan huono juttu sekään, mutta tuskin se PV:n keskeinen motivaattori tosiaan on.
 
Toivotaan, että tässä asiassa on PV:n toiminta ja asenne muuttunut parempaan suuntaan. Merkkejä tästä on jo ollutkin viime vuosina. Muinaiset kokemukset eivät ole aina olleet niitä parhaita.
 
Olin yllättynyt, kun kuulin, että aliupseerista upseeriksi-kurssilla oli viiskymppinen tulenjohtolinjalainen. Oletteko te kuulleet vastaavista "ressuikämiesten" kouluttamisista noiden aliupseerista upseeriksi tai miehistöstä aliupseeriksi kurssien osalta? Mikähän on perustelu tällaiseen? Siviiliammatti? Ei sillä, että olisin ikärasisti, mutta ihmettelen, kun yleensä keskusteluissa on näkemys, ettei yli kolmevitosilla tee enää paljoakaan...
Onko kellään kokemuksia muutoin tuollaisista kursseista? Ovatko liittyneet vahvasti omaan siviilityöhön? Yhden tutun osalta pv:n tarve oikeusoppineille avitti upseeri-kurssille, mutta sen osalta en oikein tajunnut, miksi lakimiehen oli oltava upseeri, jos kerran pv nimenomaan lakimiestä kaipasi.

Eipä tuossa mitään yllättävää ole, tunnen muutaman kaverin, jotka käyneet ko. kurssin kymmenisen vuotta sitten ja ovat nyt päälle viisikymppisiä. Todella päteviä upseeriksi- kurssille, koska aktiivinen au- res. tausta vuosien ajalta ja kovassa kunnossa. Ei liity välttämättä mitenkään heidän siviilityöhönsä. Ihmettelen tätä ikäkeskustelua, jossa 35 olisi vanha res. ups. tehtäviin. Esim. kaikki tuntemani res. päälliköt ovat yli 40 v ja tuskin tulevat res. komentajat sen nuorempia voisi olla? Asevelvollisuusaikahan on sen vuoden loppuun, jolloin täytät 60 vuotta, todennäköisesti myös pv- uudistuksen jälkeenkin.
 
Valtion kuuluu toimia perustuslain mukaan, ja jos siellä sanotaan että jalaton tai sokea on tasavertainen hakija, niin sitten se on.
Jalaton ta sokea ei nyt varmaan ole se samantasoinen kuin itsensä hyvässä kunnossa pitänyt viisikymppinen. Virtaa riittää vanhemmillakin. Eniten olen huolissani niistä viisikymppisistä aliupseereista joilla ei ole mitään kiinnepintaa puolustusvoimien toimintaan.
 
Jalaton ta sokea ei nyt varmaan ole se samantasoinen kuin itsensä hyvässä kunnossa pitänyt viisikymppinen. Virtaa riittää vanhemmillakin. Eniten olen huolissani niistä viisikymppisistä aliupseereista joilla ei ole mitään kiinnepintaa puolustusvoimien toimintaan.
Miksi? Ei viisikymppisellä passiivireserviläisellä ole sodan ajan sijoitusta, ellei sitten siviilitehtävän takia.
 
Jalaton ta sokea ei nyt varmaan ole se samantasoinen kuin itsensä hyvässä kunnossa pitänyt viisikymppinen. Virtaa riittää vanhemmillakin. Eniten olen huolissani niistä viisikymppisistä aliupseereista joilla ei ole mitään kiinnepintaa puolustusvoimien toimintaan.
Jos virtaa riittää niin sa-sijoitus on varma. Jos sitä virtaa on niin se kyllä näkyy mm. aktiivisena toiminnassa MPK:ssa. Sitten kun kysytään itseään virrakkaana pitävältä haluatko liittyä Maakuntakomppaniaan niin sitä virtaa ei olekaan... Se on aivan sama onko sitä virtaa (kuntoako?) jos sitä ei ole kohdennettu sotilastaitojen ylläpitoon. Joku totaalikieltäytyjä voi olla todella virrakas jossain siviilihommissa mutta jos ei ole sotilaskoulutusta niin mitä sellaiselle tekee? Ei mitään. Meillä on niin paljon sijoittamattomia ukkoja että varaa on kyllä valita.
 
Nyt kun tässä ikäsyrkintää on sivuttu niin mikäs muuten on perusteluna sille, että ylennysten välissä täytyy olla se 5 vuotta? Onko joidenkin mielestä 23 vuotias liian nuori luutnantiksi/ylikersantiksi vai mikä tässä on ideana? Eikös sen aktiivisuuden ja pätevyyden enemmän pitäisi vaikuttaa asiaan ja jättää sitten liian lapsenmieliset ylentämättä jos siltä tuntuu. Jos taas se oikeasti on iästä kiinni niin miksei laiteta vaikka semmoisia rajapyykkejä i'ille, että esim. 25 vuotiaana voi yletä res-luutnantiksi/-ylikerstantiksi, 30 vuotiaana res-yliluutnantiksi/vääpeliksi jne... Tämä on mielestäni jo paljon loogisempaa kuin tuo viiden vuoden väli. Jos esim. joku on 27 vuotiaana käynyt intin niin mikä idea siinä on hänen antaa mädäntyä reservissä ennenkuin antaa korkeamman arvon jos on kuitenkin aktiivisesti ollut vaikka pari vuotta MPK:ssa ja kertauksissa mukana.

En sillä sitä kysy, että kuvittelisin niiden nappuloiden määrän rinnassa paljoa merkkaavan, mutta jäänyt kummeksuttamaan tämä seikka joten kysyn kuitenkin.
 
Olin yllättynyt, kun kuulin, että aliupseerista upseeriksi-kurssilla oli viiskymppinen tulenjohtolinjalainen. Oletteko te kuulleet vastaavista "ressuikämiesten" kouluttamisista noiden aliupseerista upseeriksi tai miehistöstä aliupseeriksi kurssien osalta? Mikähän on perustelu tällaiseen? Siviiliammatti? Ei sillä, että olisin ikärasisti, mutta ihmettelen, kun yleensä keskusteluissa on näkemys, ettei yli kolmevitosilla tee enää paljoakaan...
Onko kellään kokemuksia muutoin tuollaisista kursseista? Ovatko liittyneet vahvasti omaan siviilityöhön? Yhden tutun osalta pv:n tarve oikeusoppineille avitti upseeri-kurssille, mutta sen osalta en oikein tajunnut, miksi lakimiehen oli oltava upseeri, jos kerran pv nimenomaan lakimiestä kaipasi.

Tässä tapauksessa kyse on vahvasti siviilipuolen tehtävistä.
 
Jos ylennysperusteista ryhdytään keskustelemaan, niin reservin ylennysten perusteet ja vaatimukset ovat aivan naurettavia verrattuna ammattisotilaiden vastaaviin.

Reservin ylennyksiä jaetaan kuin karkkia.

Tässä tapauksessa kyse on vahvasti siviilipuolen tehtävistä.

Knabbast.
 
Tässä vähemmän tunnettu "ikärasismiin" liittyen, hyvä ja opettavainen tarina (J.L. Runeberg).
Tuohon voi helposti samaistua, oli sitten upseeri tai herrasmies.

Ukko Lode (Vänrikki Stoolin Tarinat)


Aina, taisteluun kun mennen
ryntökäskyn ilmoittaa
Ukko Lode, sitä ennen
harmaan päänsä paljastaa.
Hartahana, totisena
seisoo näin hän hetkisen,
niinkuin muinoin pienoisena
vanhana nyt rukoillen.
---
Pois nyt kaikkein päästä hattu!
Tyyni hartaus nyt on.
Luodit lentää, väliin sattuu
viereen, välin joukkohon;
miestä kaatuu täällä, siellä,
seis! Ei liikahdustakaan!
Isämeitä ynnä vielä
siunauskin luetaan.
---
Vasta kun ol' äänehensä
rukouksen päättänyt,
tuli ukko säntillensä,
hatun painoi päähän nyt:
"Syösköön vaikka lemmon kansa
vastahamme joukkojaan,
eipä hätää Herran kanssa,
hurraa, pojat, eespäin vaan!"
---
Sitten koitti ryntäystä
uskoineen ja miehineen;
pelkoa ja epäilystä
nyt ei päässyt sydämeen.
Ydin nuori, vanha pinta,
pilaa, totta vuorojaan,
lumitukka, tulirinta,
näin käv' ukko kulkuaan.
---
Väki virkkoi: "Tulimmainen!
Nuor' on äijä jällehen;
sydämessä veitikkainen
vielä asuu entinen,
loistaa hänen katseestansa
voittoon meitä näyttämään;
äidin rukous huulillansa
hän ei pelkää hiittäkään."
--
Verityöt ol' lopetettu,
väliin voittamallakin,
rukoukset suoritettu,
väki palas leirihin.
Ilolla se lepäs siellä
väsyneenä vaivoistaan.
Lode? Kentäll' yhä vielä
ukko kummitteli vaan.
---
Useimmin hän kulkuansa
kulki hiljaa yksinään;
pari miestä vaan pääs kanssa,
parhaat hänen väestään.

Miss' ol' ollut pahin pinne,
päivä kuumin, raskahin,
sinne mieli paloi, sinne
hänet nyt vei jalkakin.
---
Kyllikskö hän viel' ei saanut?
Niinkö oli kiihtynyt,
että, vaikk' on kaikki laannut,
viel' ei veriin kyltynyt!
Ihaellako hän mahtoi
tuonen työtä kauheaa?
Lode? Ei, hän auttaa tahtoi,
lähimmäistään pelastaa.
---
Missä suoni sykki vielä,
hengen rahtu havaittiin,
siellä viivyttihin, siellä
hoideltiin ja autettiin.
Kaikki saivat huojennusta,
vihamies ja omainen,
täss' ei tehty erotusta,
veli oli jokainen.
---
Moni, valmis henkeänsä
hetken lainaks arvaamaan,
katsoi hänen käyntiänsä
äänetönnä kaukaa vaan,
nousi kesken huviansa,
että saisi hetkisen
vilpitöntä nauruansa
nauraa tälle kummallen.
---
Väki virkkoi: "Hakkaa päällen!'
ukko huutaa ryntäissään,
mutta sitten paikkaa jällen,
minkä sattui särkemään.
Vaan - se onkin Lode toinen,
joka hakkaa, maahan lyö,
ei tää äijä hyvänmoijnen:
hurjan pojan se on työ."
---
Kunnon poikaveitikkapa
sydämessä piilee tuo;
vanha usko, vanha tapa
siihen kotiin lämmön luo.
---
Tyyni, vakava on pinta,
mut jos silmiin katsahdat,
ne kuin peilit kirkkahinta
lapsenmieltä kuvaavat.
---
Nuttu halpa, käytös rehti,
niin käv' ukko sotiaan.
Tuli rauha. Täytyi tähti
rintaan panna toisinaan.
Mutta kohta syksykylmiin
vaihtui kevät vanhuksen,
poika parka, itkusilmin,
rinnass' istui väristen.
---
Kun hän juhlapuvussansa
ynseänä seisoi näin,
väki kaikki seisoi kanssa
unisilmin töllistäin,
jotain tempuiss' aina puuttui,
käänteet nurin tehtihin,
kunnes viimein ukko suuttui,
kaikki hiiteen heittikin.
---
Mutta näin vain paraateissa
toisinansa tapahtui;
muulloin väen harjoitteissa
vanhaan tapaan pukeutui.
Hei, se oli toinen juttu!
Nyt ei unta ollut kai;
vanha herra, vanha nuttu,
niistä toki selvän sai.
---
Temput tehtiin rivakasti,
riemulla ja innolla,
aina paljon paremmasti,
kuin hän taisi toivoa.
Muut' ei hällä tehtävätä,
katsastaissaan miehiään:
parrasta vain nyki tätä,
tuota huiskas leikillään.
---
Väki virkkoi: "Tulimmainen!
Vielä ukko nuori on.
Sydämessä veitikkainen
vielä asuu vallaton.
Aika satoi lunta päähän,
ruumis raukes vaivoistaan,
mutta katso, pilkistäähän
poika silmist' aina vaan."
 
Viimeksi muokattu:
Nyt kun tässä ikäsyrkintää on sivuttu niin mikäs muuten on perusteluna sille, että ylennysten välissä täytyy olla se 5 vuotta? Onko joidenkin mielestä 23 vuotias liian nuori luutnantiksi/ylikersantiksi vai mikä tässä on ideana? Eikös sen aktiivisuuden ja pätevyyden enemmän pitäisi vaikuttaa asiaan ja jättää sitten liian lapsenmieliset ylentämättä jos siltä tuntuu. Jos taas se oikeasti on iästä kiinni niin miksei laiteta vaikka semmoisia rajapyykkejä i'ille, että esim. 25 vuotiaana voi yletä res-luutnantiksi/-ylikerstantiksi, 30 vuotiaana res-yliluutnantiksi/vääpeliksi jne... Tämä on mielestäni jo paljon loogisempaa kuin tuo viiden vuoden väli. Jos esim. joku on 27 vuotiaana käynyt intin niin mikä idea siinä on hänen antaa mädäntyä reservissä ennenkuin antaa korkeamman arvon jos on kuitenkin aktiivisesti ollut vaikka pari vuotta MPK:ssa ja kertauksissa mukana.

En sillä sitä kysy, että kuvittelisin niiden nappuloiden määrän rinnassa paljoa merkkaavan, mutta jäänyt kummeksuttamaan tämä seikka joten kysyn kuitenkin.

Reservin ylennysperusteet ovat aikamoinen historiallinen jäänne, dinosaurus Kekkoslovakian vuosikymmeniltä jolloin oli isoja kertausharjoituksia mutta reserviläisten vapaaehtoista sotilastaitojen ylläpitoa pidettiin monella taholla vähintäänkin epäilyttävänä.

Sen ajan säännöt nykyaikaan sovellettuna aiheuttavat sen, että jokin muu kuin ylennykset täytyy olla aktiiviressulla motivaattorina, nimittäin natsoja napsahtelee 5v välein sekä sille 50+ vrk vuodessa treenaavalle aktiiviressulle, että sille naapurin möhömahaiselle äijälle joka sattumalta kävi niiden viiden vuoden aikana kerran kertaamassa.

Tämä ei tietenkään ole hyvä PV :llekään, sillä henkilön sotilasarvo ja sotilasosaaminen eivät korreloi nykyään mitenkään (reservissä ainakaan, kantahenkilöstöä en lähde arvioimaan). Eli kun kysyt, mikä järki tässä on, niin vastaus on että ei siinä mitään järkeä olekaan, se on umpikusipäinen systeemi.
 
Back
Top