Vantaan kouluampuminen

Kiusaaminen ja ihan suora väkivaltakin ovat niin yleisiä, että pidän ikävä kyllä todennäköisempänä kohdata niitä lapsuudessa tai viimeistään nuoruudessa, kuin olla kohtaamatta. Tietysti onhan niitä, jotka ovat aina muiden suosiossa tai muuten vain tulee heitettyä nopalla monta kuutosta peräkkäin, mutta suhtaudun vahvasti varauksella väitteisiin, joiden mukaan varsinkaan joku, joka väittää tulleensä kiusatuksi ei todellisuudessa olisi tullut. Jotkut tietysti voivat kokea melko tavanomaisetkin tilanteet kiusaamisena, mutta koska puhutaan kuitenkin vuosian ajanjaksosta, heilläkin voi aivan hyvin olla myös aivan päivänselviä kiusaamiskokemuksia, joiden tekijänä on ollut joku vallan toinen henkilö. Se herkkyys tavanomaisissa tilateissa voi olla myös seurausta siitä, kerran nurkkaan ajettu on herkästi varpaillaan pitkäänkin.
 
Yleisö alkaa näemmä olla toistensa kurkussa, mutta jos palataan juurisyihin, niin millä herrat ja hidalgot sen koulukiusaamisen ja muun yleisen perseilyn kouluista lopettaisivat?

Aloittaisin siitä, että opettajille auktoriteetti ja oikeudet takaisin. Kaikki inkluusiopaska ja ajatukset "itseohjautuvista" peruskoululaisista roskiin. Erityisluokat takaisin. Tuntuvia rangaistuksia kiusaajille niin koulun kuin viranomaisten puolelta. Kännykät ja oppilaiden älylaitteet hus helvetiin tunneilta. Pehmeämpinä keinoina lisää resursseja lastensuojeluun, nuorten mielenterveystyöhön ja muuhun.

Ymmärrän, että lapset ja nuoret kaipaavat tukea. Sanon sanon silti, että tällä vuosituhannella on tarjottu jo tarpeeksi porkkanaa. Nyt tarvitaan myös keppiä: Nuorisorikollisuudelle ja jengitymiselle nollatoleranssi.

Toki yhteiskunnan pitää tukea hairahtaneitakin nuoria takaisin kaidalle polulle, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Se, että uhrataan monen nuoren turvallisuus sen vuoksi, että loputtomasti yritetään jonkun kukkaisidealismin pauloissa hyysätä kilometrin päähän haisevaa mätämunaa kunnon kansalaiseksi, ei toimi. Mutta mitä näille sitten tekee - se on aika hankala kysymys.
 
Aloittaisin siitä, että opettajille auktoriteetti ja oikeudet takaisin. Kaikki inkluusiopaska ja ajatukset "itseohjautuvista" peruskoululaisista roskiin. Erityisluokat takaisin. Tuntuvia rangaistuksia kiusaajille niin koulun kuin viranomaisten puolelta. Kännykät ja oppilaiden älylaitteet hus helvetiin tunneilta.
Ei ole kovin realistista, että peruskoulusta tulisi tuollainen, kun kehitys on pikemminkin päinvastaiseen suuntaan. Realismia voisi olla rakentaa rinnalle jollain juonella wanhanajan koulu. Kun islamilaiset koulut pian tulevat, niin kenties samalla joku voisi saada luvan kristilliselle koululle ja siitä sitten pikku hiljaa.
 
Yleisö alkaa näemmä olla toistensa kurkussa, mutta jos palataan juurisyihin, niin millä herrat ja hidalgot sen koulukiusaamisen ja muun yleisen perseilyn kouluista lopettaisivat?
Ainakin kännykät pitäisi kieltää koulussa. Saisi kiusaajat vähemmän materiaalia kiusatusta sinne someen. Olisi muutenkin parempi ettei lapset käytä kännyköitä koulussa. Kun ei siihen opettajat saa puuttua niin helpompi kieltää kännykät kokonaan. Eikös Ruotsissa kännykät ole kielletty?
 
Yleisö alkaa näemmä olla toistensa kurkussa, mutta jos palataan juurisyihin, niin millä herrat ja hidalgot sen koulukiusaamisen ja muun yleisen perseilyn kouluista lopettaisivat?
Niin kauan kun kouluissa on vallitsevana genotyyppinä keskenkasvuinen homo sapiens, ei kiusaamista lopeta mikään. Sille voidaan sitten kyllä tehdä erilaisia asioita mutta aivan ensimmäisenä vastaan tulee sanapari "resurssien allokointi".
 
Ei tämän seurauksena tule tapahtumaan mitään isommassa mittakaavassa. Syy on ihan yksinkertainen, raha. Ikävä henkilökohtainen asia, mutta Valtion/Helsinki/Vantaa mittakaavassa, ihan joninjoutava.
Poliitikot on järkyttyneitä hetken ja sit asia unohtuu.
Media vaan hykertelee käsiään, kun tulee klikkauksia ja otsikot myy pari päivää. Maanantaihin mennessä on jo joku Iidan ja Archien uusin eroaminen yms syrjäyttänyt koko homman.
 
Mistä varat tähän, kun opettajiakaan ole varaa palkata riittävästi, saati maksaa näille markkinahintaista palkkaa?
Tosielämässä ei yhtään mistään. Idea on toimiva, vaikka kansantaloudellisten realiteettien tavoittamattomissa. Tarvitsisi saada työikäiset työkykyiset aikuiset tuottavaan työhön tässä maassa niin alkaisi olemaan resursseja käyttää muuhunkin kuin valtion eri muotoisilla tuilla ihmisten elättämiseen.
 
Tosielämässä ei yhtään mistään. Idea on toimiva, vaikka kansantaloudellisten realiteettien tavoittamattomissa. Tarvitsisi saada työikäiset työkykyiset aikuiset tuottavaan työhön tässä maassa niin alkaisi olemaan resursseja käyttää muuhunkin kuin valtion eri muotoisilla tuilla ihmisten elättämiseen.
Tämä on todella suosittu tropee, jota työnantajat mielellään levittävät, jotta voivat jatkossakin tarjota lähinnä käsintiskaajan ja lattianlakaisijan hommia banaanipalkalla ja valtio maksakoon puolet. Se ei poista sitä tosiasiaa, että lapsia syntyy vuodessa noin 40 000 ja eläkkeelle siirtyy 70 000. Joka vuosi. Kaikkien työttömien kokonaislukumäärä vastaa näiden ikäluokkien erotusta kuudessa vuodessa. Työnantajat on Suomessa totutettu tessin pohjapalkalla kittuuttamiseen, jolloin työn tuottavuuteen ei tarvitse panostaa, kun työntekijä tulee halvemmaksi kuin työkalujen vuokra - eikä leikkipalkasta makseta kuin mitätön hippunen veroja.

Jaa mistäkö tiedän? Koska vuodesta toiseen painan niitä paskahommia ja tälläkin hetkellä ovat välilevyt paikaltaan, koska työn tekeminen oikeilla työkaluilla on työnantajan mielestä silkkaa laiskuutta, kaikki on tehtävä käsin. Vastaavasti hoitajapulaan ei tarjota muuta ratkaisua, kuin pakkotyötä, hallitus on lailla kieltämässä valtakunnansovittelijaa edes ehdottamasta kilpailukykyisen palkan tarjoamista ja mm. Helsingin kaupunki tunnetusti maksaa palkat jo kolmatta vuotta miten sattuu, ja se on työntekijän oma voi voi ettei työnantajalla ole halua laittaa näin perusasiaa kuntoon.

Onneksi yritystukiin ja mm. Netflixin rahoittamiseen on sentään avoin shekki, nehän ovat yhteiskunnalle välttämättömiä verorahojen käyttökohteita. Mystisesti myöskään näillä alijäämillä Suomi pysyy edelleen EU:ssa nettomaksajana, kun ei oma edunvalvonta kiinnosta ettei vaan tule EU-kavereille paha mieli.
 
Hän sanoi haluavansa peukuttaa juuri tätä nimenomaista ampujaa. Hän ihannoi kolmen 12-vuotaan ampujaa.
Minä ymmärrän sitä ampujaa. Koulukiusaaminen on aivan liian yleinen ongelma, jolle ei edes yritetä tehdä mitään. Kiva Koulu TM toimii ihan hyvin, jos kiusaaja on ajattelematon ja asetuttuaan toisen asemaan ymmärtää toimineensa väärin.

Osassa kouluista kiusaamiseen ei edes haluta puuttua, koska kiusaajien vanhemmat uhkaavat rikosilmoituksilla niin on helpompi antaa sen yhden kärsiä. Vaikka halua puuttua kiusaamiseen olisikin, jos puhuttelu tai jälki-istunto ei auta, keinot loppuvat kesken. Tilanteen kärjistyessä se on kiusattu, joka joutuu vaihtamaan koulua.

Onnekkain osa kiusatuista saa kiusaamisen poikki turvautumalla väkivaltaan, tosin tässä on riski tulla leimatuksi häiriköksi tai kiusaajaksi. Loppujen kiusattujen mieli saa eriasteista vahinkoa. Osa toipuu itsekseen, osa tarvitsee terapiaa ja osa ei toivu koskaan. Kaikkein pahimmissa tapauksissa kiusattu päätyy itsemurhaan. Paitsi jossain tapauksissa kiusattu päättää päättää kiusaajiensa elämän omansa sijasta. Fuck Around and Find Out.

Keskustelu pyörii aseiden oikeaoppisen säilyttämisen, käsiaseiden tarpeellisuuden ja kouluampujan sairauden/sadistisuuden/säälittävyyden ympärillä kun oikea kysymys on millä keinoilla kiusaamiseen pystytään tehokkaasti puuttumaan. Korjattavaa löytyy opettajien asenteista, oppilaan oikeuksia korostavasta ja opettajan oikeuksia rajoittavasta lainsäädännöstä, koulun resursseista sekä koulukiusaamista vähättelevästä asenneilmapiiristä. Kuten ketjussa aiemmin mainittiin, aikuisten maailmassa puhuttaisiin kunnianloukkauksista, pahoinpitelyistä ja törkeistä pahoinpitelyistä, mutta kun lapset tekevät sitä toiselle, se onkin vain koulukiusaamista.
Muakin on vedetty turpaan enkä ihannoi Hyvinkään ammuskelijaa.
1 turpaanveto ≠ jatkuva järjestelmällinen koulukiusaaminen
 
Minä ymmärrän sitä ampujaa. Koulukiusaaminen on aivan liian yleinen ongelma, jolle ei edes yritetä tehdä mitään. Kiva Koulu TM toimii ihan hyvin, jos kiusaaja on ajattelematon ja asetuttuaan toisen asemaan ymmärtää toimineensa väärin.

Osassa kouluista kiusaamiseen ei edes haluta puuttua, koska kiusaajien vanhemmat uhkaavat rikosilmoituksilla niin on helpompi antaa sen yhden kärsiä. Vaikka halua puuttua kiusaamiseen olisikin, jos puhuttelu tai jälki-istunto ei auta, keinot loppuvat kesken. Tilanteen kärjistyessä se on kiusattu, joka joutuu vaihtamaan koulua.

Onnekkain osa kiusatuista saa kiusaamisen poikki turvautumalla väkivaltaan, tosin tässä on riski tulla leimatuksi häiriköksi tai kiusaajaksi. Loppujen kiusattujen mieli saa eriasteista vahinkoa. Osa toipuu itsekseen, osa tarvitsee terapiaa ja osa ei toivu koskaan. Kaikkein pahimmissa tapauksissa kiusattu päätyy itsemurhaan. Paitsi jossain tapauksissa kiusattu päättää päättää kiusaajiensa elämän omansa sijasta. Fuck Around and Find Out.

Keskustelu pyörii aseiden oikeaoppisen säilyttämisen, käsiaseiden tarpeellisuuden ja kouluampujan sairauden/sadistisuuden/säälittävyyden ympärillä kun oikea kysymys on millä keinoilla kiusaamiseen pystytään tehokkaasti puuttumaan. Korjattavaa löytyy opettajien asenteista, oppilaan oikeuksia korostavasta ja opettajan oikeuksia rajoittavasta lainsäädännöstä, koulun resursseista sekä koulukiusaamista vähättelevästä asenneilmapiiristä. Kuten ketjussa aiemmin mainittiin, aikuisten maailmassa puhuttaisiin kunnianloukkauksista, pahoinpitelyistä ja törkeistä pahoinpitelyistä, mutta kun lapset tekevät sitä toiselle, se onkin vain koulukiusaamista.

1 turpaanveto ≠ jatkuva järjestelmällinen koulukiusaaminen
Ampuja oli ollut tässä koulussa huimat 3 kk. Pitää kyllä todella äkkiä joutua todella rajun ja väkivaltaisen kiusaamisen kohteeksi, että ratkaisun etsiminen väkivallasta olisi mitenkään ymmärrettävää. Muutenkin, väkivaltaan vastaaminen raaemmalla väkivallalla tekee tekijästä itsestään sen kiusaajan. Saanko mä muistuttaa, että puhutaan henkilöstä, joka ampui 12-vuotiaan hengiltä ja kaksi muuta teholle? Sellaiselle ei tule riittää mitään hyväksyntää saati ymmärrystä, sillä rohkaistaan vain uusia tekoja. Kiusaamiseen suhtutumista voi kritisoida aika helvetin monella muullakin tavalla.
 
Joo.
En tiedä viitsinkö kirjoittaa tätä mutta olihan tämä taas jotenkin niin masentava tapaus että kirjoitan kumminkin:
Minullahan on ollut sellainen epäkiitollinen rooli että olen ollut kahden kansakoulun opettajan kersa. Siis oikeasti ”kansakoulun” kun vanhempani oli opettajina 60-luvun alusta alkaen.
Isäni oli onneksi toisessa koulussa opettajana silloin kun itse oli peruskoulussa 70-luvulla. Jos olisi ollut samalla koululla niin itsellä olisi ollut itsellä ehkä aika kusiset oltavat.
Isäni oli nimittäin erittäin tunnettu kurinpitäjä omalla koulullaan, näin käsitin ( enkä yhtään epäile, oli ankara kotonakin). Joskus myöhemmin kertoili omista opettaja-ajoistaan että oli kuulemma luokassa lyönyt nyrkkiä pöytään pahimmille luokan rasavilleille ja oli huutanut kurkku suorana näille pojille että ”teiltä suojelee minulta vain Suomen rikoslaki” ynnä muuta vastaavaa… nämä oppilaat oli siis ollut 12 vuotiaita tai nuorempia.
Joskus tapasin (armeija-aikoina itseasiassa) isäni vanhoja oppilaita ja kyselin ( vähän arasti) että millainen isäni oli ollut opettajana niin yksi vastasi naureskellen että ” isäsihän nosteli pahimmat tyypit seinälle” ynnä muuta vastaavaa- eikä tuntunut olevan millänsäkään isäni käytöksestä opettajana, päin vastoin hän tuntui puhuvan isästäni arvostavasti, mikä vähän yllättikin minut.
Isäni itse väitti että yhden pahimman kiusaajan oma isä oli tullut ”puhutteluun” koululle ja oli ollut kiitollinen että oli saanut kuulla miten oma poikansa oli käyttäytynyt koulussa ja oli jopa myöhemmin käynyt isää kiittämässä kun oli saanut oman poikansa ”oikeille raiteille”.
Isäni itse väitti usein että ” minun luokalla ei kiusattu ketään”
Ehkä näin oli. Tällaiset oli kasvatusmetodit 60-90 luvulla. Silloin ei ketään ammuttu kouluilla. Nykyään isäni kaltaiset opettajat saisivat jonkun syytteen tai viraltapanon varmaan.
 
Vastaan kerralla teille hämmästyneille.
Oletteko ikinä oikeasti miettineet, tai kokeneet, mitä tapahtuu kun uhri päättää että nyt riitti? Kun sellainen kunnon raivo nousee pintaan ja ympäristö menettää merkitystään. JOS jonkinlainen järjen ääni pysyy johdossa niin vastaisku kohdistuu vain esim kiusaajaan.
JOS se järjen ääni häviää taustakohinaksi niin sitten jälki on juuri nähdyn kaltaista, voisi sanoa että kollektiivinen rangaistus, koska "tähän joku syy, vaikka saman värinen paita kuin ääliöllä". Kun ajatus "pimenee" niin sivulliset uhrit ei paljoa paina. Nyt taisi käydä juuri näin. Surullista ja tarpeetonta.

Jos katsoo asiaa että lapsi toi aseen kouluun ja ampui sattumanvaraisesti muita, niin ei noin saisi tapahtua. Maailman onnellisin kansa ja kaikkea. JOS katsoo asiaa että uhrille riitti ja päässä sumeni, niin ymmärrän kyllä miksi.
 
Huomatkaa, että on kaksi aivan eri asiaa ymmärtää syitä miksi näin tapahtui, kuin ymmärtää tekijää eli jotenkin hyväksyä hänen tekonsa. On eri asia ymmärtää miksi köyhä varastaa, kuin sanoa että niin saa tehdä tai että sitä pitää jopa peukuttaa.
 
Ampuja oli ollut tässä koulussa huimat 3 kk.
Vaihtanut 3 kk sitten toisesta koulusta? Kiusaamisen takia? Sosiaalisen median takia tieto kulkee koulusta toiseen?
Pitää kyllä todella äkkiä joutua todella rajun ja väkivaltaisen kiusaamisen kohteeksi, että ratkaisun etsiminen väkivallasta olisi mitenkään ymmärrettävää. Muutenkin, väkivaltaan vastaaminen raaemmalla väkivallalla tekee tekijästä itsestään sen kiusaajan.
Miten itse toimit, jos opettajan puhuttelu, Kiva KouluTM ja kiusaajan jälki-istunto ei lopeta kiusaamista tai pahentaa kiusaamista? Käännät toisen posken. Itsellä on kokemusta rankan koulukiusaamisen kohteena olemisesta. Ainoa millä sai edes hetken rauhan, oli käyttää riittävää väkivaltaa, että kiusaajat jättävät odottelevat mustelmien parantumista ennen seuraavaa kertaa. Ainoa asia mikä itseä kaduttaa, että hillitsin itseni enkä rikkonut luita. Sairaalareissu olisi todennäköisesti lopettanut kiusaamisen pidemmäksi ajaksi.
Saanko mä muistuttaa, että puhutaan henkilöstä, joka ampui 12-vuotiaan hengiltä ja kaksi muuta teholle? Sellaiselle ei tule riittää mitään hyväksyntää saati ymmärrystä, sillä rohkaistaan vain uusia tekoja. Kiusaamiseen suhtutumista voi kritisoida aika helvetin monella muullakin tavalla.
Saanko muistuttaa, että jos ampujaa ei olisi kiusattu, kouluampuminen on vältetty. Kiusattujen masennus, itsemurhat ja satunnaiset kouluampumiset on hinta siitä, ettei koulukiusaamiseen haluta/viitsitä/ole resursseja puuttua.

Totta kai kahden ihmisen ampuminen on väärin. Niin on koulukiusaaminenkin. Silti vain ensimmäinen nähdään ongelmana eikä haluta myöntää, että toinen johtaa ensimmäiseen.

edit. lisätty 2. kappale luettuani @Samovarius viestin tarkemmin
 
Viimeksi muokattu:
Vaihtanut 3 kk sitten toisesta koulusta? Kiusaamisen takia? Sosiaalisen median takia tieto kulkee koulusta toiseen?

Ampujan demonisointi on helvetin hyvä tapa viedä huomio siitä, että jos ampujaa ei olisi kiusattu, kouluampuminen on vältetty. Kiusattujen masennus, itsemurhat ja satunnaiset kouluampumiset on hinta siitä, ettei koulukiusaamiseen haluta/viitsitä/ole resursseja puuttua.

Totta kai kahden ihmisen ampuminen on väärin. Niin on koulukiusaaminenkin. Silti vain ensimmäinen nähdään ongelmana eikä haluta myöntää, että toinen johtaa ensimmäiseen.
Näinkin. Me vaan emme voi tässä vaiheessa, jos koskaan, tietää onko tässä kyseessä oikeasti kiusaamis-tapaus vai sellaiseksi koettu juttu vai jotain muuta. Kiusaamisen määritelmä koulumaailmassa: "Yleisesti koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku oppilas joutuu yhden tai useamman muun oppilaan toistuvan loukkaamisen, vahingoittamisen ja/tai syrjimisen kohteeksi pystymättä puolustautumaan tai vaikuttamaan saamaansa kohteluun."

Me emme tiedä mitään ampujan taustoista, emme mitään. Mielenterveys siellä on selkeästi järkkynyt ja se olisi pitänyt bongata (siinäkin voidaan välillä kysyä "miten?") mutta näin ei ole käynyt. Edelleen: 1/670, 1/780. Erilaisten poliittisten valintojen vuoksi kouluissa on paljon lapsia, joiden paikka ei yksinkertaisesti ole normaalin opetuksen parissa. Pelkästään kiusaamiseen takertuminen on koko karulta todellisuudelta silmien sulkemista. Se systeemi on rikki, suurelta osin resurssipulan vuoksi.

Totta kai tässä taustalla voi olla oikeaa kiusaamista mutta kun me emme tässä vaiheessa tiedä.
 
Näinkin. Me vaan emme voi tässä vaiheessa, jos koskaan, tietää onko tässä kyseessä oikeasti kiusaamis-tapaus vai sellaiseksi koettu juttu vai jotain muuta. Kiusaamisen määritelmä koulumaailmassa: "Yleisesti koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku oppilas joutuu yhden tai useamman muun oppilaan toistuvan loukkaamisen, vahingoittamisen ja/tai syrjimisen kohteeksi pystymättä puolustautumaan tai vaikuttamaan saamaansa kohteluun."

Me emme tiedä mitään ampujan taustoista, emme mitään. Mielenterveys siellä on selkeästi järkkynyt ja se olisi pitänyt bongata (siinäkin voidaan välillä kysyä "miten?") mutta näin ei ole käynyt. Edelleen: 1/670, 1/780. Erilaisten poliittisten valintojen vuoksi kouluissa on paljon lapsia, joiden paikka ei yksinkertaisesti ole normaalin opetuksen parissa. Pelkästään kiusaamiseen takertuminen on koko karulta todellisuudelta silmien sulkemista. Se systeemi on rikki, suurelta osin resurssipulan vuoksi.
Koulukiusattuna katson asiaa koulukiusaamisen näkökulmasta, mutta resurssipula ja normaaliin opetukseen soveltumattomien integrointi ovat suuria ongelmia, jotka vaikuttavat opetuksen laatuun ja opettajien ja oppilaiden mielenterveyteen.
Totta kai tässä taustalla voi olla oikeaa kiusaamista mutta kun me emme tässä vaiheessa tiedä.
Mikä on oikeaa ja riittävän vakavaa kiusaamista? Onko koulukiusaaminen edes oikea ongelma /s?
 
Koulukiusattuna katson asiaa koulukiusaamisen näkökulmasta, mutta resurssipula ja normaaliin opetukseen soveltumattomien integrointi ovat suuria ongelmia, jotka vaikuttavat opetuksen laatuun ja opettajien ja oppilaiden mielenterveyteen.

Mikä on oikeaa ja riittävän vakavaa kiusaamista? Onko koulukiusaaminen edes oikea ongelma /s?
Tuon MLL:n määritelmän täyttävä toiminta. Jokaisessa suomalaisessa koulussa on sitä, siellä toimivat pääosassa sosiaalisia taitojaan vasta treenaavat ihmiset. Jos joku opettaja/rehtori sanoo että "meidän koulussa ei ole kiusaamista", hän valehtelee/puhuu vastoin parempaa tietoaan. Jokainen noista oikeista kiusaamistapauksista on puuttumisen arvoinen juttu. Aina. Se, onko kiusaaminen "oikea" ongelma on sitten hankala kysymys. Ns. "normitapauksille" usein riittää normaali puuttumispolku mutta sitten on tapauksia, jotka olisivat enemmänkin koulun ulkopuolisen terveyden-/sosiaalihuollon vastuualueella mutta kun sellaiset vaihtoehdot ovat mm. syistä £,$ ja € + tietyt ideologiat poistuneet valikoimista. On populaatio-mittakaavassa mahdottomuus että jokaisen paikka on koulussa. Nyt hyvin pitkälti on.
 
Muutamia huomioita:

1. Yksittäisen tai pienen porukan iskun estäminen 100 % on mahdotonta. Ajatus "nollatoleranssista" ei vaan ole mahdollinen.

2. Kuten Bwana totesi, tässä vaiheessa on puhdas mahdottomuus tietää, oliko taustalla kiusaamista ylipäätään ja/tai millaista se on ollut.

Jos kuitenkin oletetaan, että näin on ollut, niin sellaisen (kiusaamisen) estäminen on loppujen lopuksi varsin helppoa eikäedes kallista. Pohjimmiltaan kysymys on sellaisen ilmapiirin luominen, jossa kiusaaja jää kiinni, häntä rangaistaan riittävästi* ja vielä kiusaamisen tekeminen halveksuttavaksi. Sen sijaan että kiusaajaa "kunnioitettaisiin" kovana jätkänä, niin halveksittaisiin raukkana. Harva lapsi haluaa mainetta raukkana.

*Kiinnijäämisen ja rangaistuksen täytyy tapahtua mieluiten paikan päällä. Esimerkiksi niin, että riuska opettaja tempaisee kiusaajan rinnuksista ilmaan ja ravistelee hetken kunnolla ja kysyy, että joko riittää vai vieläkö tarvitsee lisäopetusta. Ja tässä on ehdottoman tärkeää, ettei henkilöstöllä saa olla minkäänlaista suosikkijärjestelmää. Kaikkia on kohdeltava tekojensa mukaan, ei pärstän tai sukulaissuhteiden mukaan.

Oikein pahoissa tapauksissa julkinen Singaporen tyyppinen raipparangaistus toisi lisätehoa.
 
Back
Top