Varalaskupaikkojen käytännöllisyys

varalaskupaikoista; tässä oli tuuria, ja paljon

venäläiset osuivat matkustajakoneeseen ohjuksella ja silti koneella onnistuttiin laskeutumaan järven jäälle

voihan noista tienpätkistä olla joissain tilanteissa hyötyä, myös siviililiikenteelle.
Kyllä, on se tienpätkä parempi kuin umpi metsä.
Onhan meilläkin laskeuduttu pienkoneella moottoritielle onnistuneesti, mutta silti niitä ei pidän käsittää oikein varalaskupaikkoin, vaan maantietukikohtina.
 
Jos joku nykypäivän liikennekone joutuu sellaiseen tilanteeseen että varalaskupaikan käyttö tulisi kyseeseen niin silloin on tilanne jo sen luontoinen että pakkolaskupaikakkaa valitaan pellon, metsän ja varalaskupaikan väliltä ja kone on tulossa tonttiin sellaisella vauhdilla että tuskin kukaan missään ehtii tehdä mitään.. No ehkä lentäjät ehtii ilmoittaa lennonjohtoon että "mayday" . Eli kone on jostain syystä lento- ja liitokelvottomassa kunnossa, ts reikä kyljessä tai peräsin irrallaan tms. Kaikissa muissa tapauksissa koneet kuitenkin lentää yhdelläkin moottorilla lähes saman matkan kuin molemmilla moottoreillakin. Ja matkalentokorkeudesta liitävätkin sen 100 km. Eli jollekin lentokentälle päästään 99.9 pros varmuudella. Jos kuitenkin päädytään laskeutumaan johonkin muulle kuin lentokentälle niin koneen tai sen mitä jää jäljelle, poiskuljetus tapahtuu lavetilla ja nosturilla.

Juuri näin. Aloitusviestin skenaario on käytännössä mahdoton Suomessa. Lentoreitit yleensäkin suunnitellaan siten että matkan varrella on aina varakenttiä varomääräysten mukaisesti.
 
Uusista komposiittirunkoisista ja -siipisistä juppiputkista Boeing 787 Dreamlinerin glide ratio on 12:1. Luku lienee muilla matkustajakoneilla jonkin verran tämän alle.
12 kuulostaa vähältä 787:n tapauksessa, ja googletuksen perusteella 787:lle annetaan liitosuhteita 15-20:n väliltä, mutta mikään lähde ei ole erityisen vakuuttava. Jossain keskustelupalstalla viitataan Aviation Week and Space Technology lehteen, jossa on muka mainittu 787-8:n liitosuhteeksi 21-22 (ei, en aijo alkaa penkomaan kyseisen lehden arkistoja).

Pari vanhempaa matkustajakonetta:

Airbusin suosittelemalla nopeudella A330:n liitosuhde on 15, mutta lopussa esitetään erilaisia parametrien yhdistelmiä joilla liitosuhde saadaan jopa lähemmäs 30.

"Airbus recommends that with an all-engine flameout to fly a speed of 300/.82M -- the optimum relight speed. This speed will produce a glide of approximately 100NM from FL400 which equates to a 15:1 glide ratio. "


Jo Boeing 742:lla liitosuhde on noin 15

"Without engine thrust, a 747-200 has a glide ratio of approximately 15:1, meaning it can glide forward 15 miles for every mile it drops. The flight crew quickly determined that the aircraft was capable of gliding for 23 minutes and covering 91 nautical miles (169 km) from its flight level of 37,000 feet (11,000 m) "

 
Hornetin siipien kärkiväli on 11 metriä. Esimerkiksi A359:n kärkiväli on hieman vajaa 65 metriä. Varalaskupaikkojen vähimmäisleveys on 20 metriä, joten ahdasta voi tulla paikasta riippuen.

Voi tulla vähän kynnöspeltoa pinnasta myös. Joku A359 painaa "vähän" enemmän kuin joku Hornetti.. sellaisen kymmenen kertaa enemmän...
 
Kentän yhteydessä olevan varalaskupaikan käyttö voisi hyvin epätodennäköisesti tulla kysymykseen jos jostain syystä kone ei enää oikein pysty kääntymään kunnolla ja varsinainen kenttä on poikittain suhteessa koneen suuntaan tai jos varsinaisella kiitotiellä on jo toinen kone hajonneena.
Tulisi kyllä kiire pysäyttää liikenne mutta periaatteessa tämä voisi onnistua.
 
Pitää muista, että nuo varalaskupaikat ovat myös pienkoneiden käytössä.

Ei ne ole mihinkään muuhun käyttöön kuin sotilaalliseen maanpuolustukseen. Ne ovat Ilmavoimien maantietukikohtia. Ilmavoimilla on toki myös pienkoneita. Nousutie on toinen maantielle rakennettu lentotoimintaan liittyvä rakenne ja se on aina osa isompaa tukikohta kokonaisuutta

Jos nyt jonkun sesnasta moottori sammuu ja tuo maantien suoranpätkä on edessä niin tietenkin lentäjä yrittää pakkolaskun siihen (VAARANTAMATTA MUITA), mutta edelleenkään niitä ei ole tarkoitettu varalaskupaikoiksi hätätilanteisiin.
 
Back
Top